Mitä Sinulle tänään kuuluu?
Kommentit (21932)
Olipas aamulla melkoinen ukkonen! Ei ollut montaa sekuntia jyrähdysten välillä. Aamulenkille lähdettäessä koira katsoi mua "onks pakko, jos ei haluu?" -ilme naamallaan :D Kohta pitää kokeilla uudestaan, jos se suostuisi jo lähtemään omaa pihaa pidemmälle. Aika kova tuulikin näyttää olevan. Pesukone pyörii, mutta muuta en oikein ole tänään tehnyt. Paitsi katsellut Maikkarilta yhtä rikossarjaa. Vielä 2 jaksoa katsottavana ja sitten voisi tehdä jotain vähän järkevämpääkin.
Nro 13539: Saatat olla oikeassa tuon omaishoitajuuden kanssa. Tällä hetkellä hoitovastuun jakavat hänen aikuiset lapsensa, jotka eivät saaneet mistään kesätöitä. En osaa sanoa, mitä tapahtuu syyskuussa, kun opinnot taas jatkuu. Vaikka mulla alkaakin samaan aikaan oloneuvospäivät, niin se ei ole vaihtoehto, että mä olisin siellä ma-pe päivisin. Enkä kyllä usko, että ystäväni edes ajattelisi niin, että mä olisin. Ihan kohta ollaan kuitenkin jo heinäkuussa ja aika kuluu yllättävän nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvää päivänhatkoa
Pyhää päivänjatkoa
Päivän hatkat
heippa!
Sateinen ja pimeä päivä.
Luin edesmenneen äitini ystävältään saamia kirjeitä vuodesta 1991 alkaen. Pyysin tältä ystävältä luvan lukea kirjeet ennen niiden hävittämistä. Äidilläni on kai nuoruudessaan ollut lempinimi, josta en ollut kuullutkaan. Ystävä oli osoittanut muutaman kirjeen hänelle.
Olen tämän äidin ystävän kanssa kirjeenvaihdossa, kysynkin häneltä tuosta lempinimestä ja ehkä jotakin muutakin.
Hyvää päivän jatkoa!
Ihana sade rummuttaa mökin huopakattoa. Rakkaani kanssa makoillaan sängyllä, jutellaan, katsellaan järvelle ja luetaan kirjoja. Voiko päivää mukavammin viettää?
Kyllä sataa ja tuulee! Täällä ei sentään ukkosta, koko kesänä en ole ukonilmaa nähnyt.
Sisällä oleilua tämä päivä. Ristikoita ratkoen ja lukien. Leppoisaa!
Lammas, anteeksi uteluni ystävästäsi.
Ehkä kannattaa kartoittaa ja etsiä hoitopaikka omaishoidettavalle, on rankka homma se.
Marjapensaisiin tulee paljon kerättävää. Ensimmäisen kerran viiniköynnöksessäkin paljon rypäleenalkuja. Viime kesänä teki
muutaman pienen rypäleen.
Te jotka koette elämän yksitoikkoiseksi, pelkän telkkarin ja netin katsomiseksi, tutustukaapa tuohon Mikä kirja sinulla on kesken nyt- ketjuun. Sieltä löytää mainioita vinkkejä hyviin kirjoihin.
Minä luen parhaillaan Lakkasuo -nimistä kirjaa. On hyvä! Kertoo Ruotsin Lapissa vuonna 1938 savottakämpällä emäntänä toimineen 17-vuotiaan Sivin tarinan. Eilen aloitin ja tänään luen loppuun.
Vähän sadellut ajoittain, tein pyttipannua tähderuuista, oli hyvää. Poika lähtee tänään kotiinsa ajelee, huomenna työpäivä, aamuvuoro. Mulla ei muita suunnitelmia kun kaupassa käynti.
Vierailija kirjoitti:
Minä luen parhaillaan Lakkasuo -nimistä kirjaa. On hyvä! Kertoo Ruotsin Lapissa vuonna 1938 savottakämpällä emäntänä toimineen 17-vuotiaan Sivin tarinan. Eilen aloitin ja tänään luen loppuun.
Kirjoittaja unohtui:
Ulrika Lagerlöf, Lakkasuo
Me käytiin Mikkelissä sunnuntaiajelulla, mattoja ja verhoja lähti mukaan... tosi nättejä kaikki.
Pihasauna sai uuden verhon, pitsi-ihanuus saa väistyä välillä. Ostettiin pakastepitsat ja nyt syödään. Mustikkapiirakkaa ja kahvia on myöhemmin jälkiruoaksi. Pyykki pyörii, ulos ei saa, kun sataa kaatamalla. Vanhan kansan ohje olikin, ettei pyykkejä narulla näy sapattina.
Kaksi salamaa oli aamun ennustuksessa, yhtään ei näkynyt eikä jyrissytkään.
Doris
Kyllä on mieltä psyykattava, että jaksaa tämänkin päivän, yksinäisyys tuntuu taas voittavan mielen.
Vierailija kirjoitti:
Sateinen ja pimeä päivä.
Luin edesmenneen äitini ystävältään saamia kirjeitä vuodesta 1991 alkaen. Pyysin tältä ystävältä luvan lukea kirjeet ennen niiden hävittämistä. Äidilläni on kai nuoruudessaan ollut lempinimi, josta en ollut kuullutkaan. Ystävä oli osoittanut muutaman kirjeen hänelle.
Olen tämän äidin ystävän kanssa kirjeenvaihdossa, kysynkin häneltä tuosta lempinimestä ja ehkä jotakin muutakin.
Hyvää päivän jatkoa!
Tämäpä hauska. Siskoni ystävä oli kysynyt häneltä, tahtooko omat kirjoittamansa kirjeet takaisin, siivoili nurkkiaan. Kyllähän kirjeissä on usein ihan päiväkirjamaisia kuulumisia, mitä jälkeenpäin on kiva lukea. Tosi paljon olen nuorempana ollut kirjeenvaihdossa äitini, siskojeni ja ystävieni kanssa, myös serkkujen ja tätien. Aika ennen omaa lankapuhelinta, opiskelujen aikaan.
Doris
Palasinpa tänne, kun taas tyypillisiä eläinkohtaamisiani. Näin tänään variksen, mäyrän ja oravan. Kaikki nämä olivat autoteillä kuolleina. Kauempana oli pari isoa lintua, mutta en hahmottanut mitä lintuja olivat. Nämä sentään eläviä!
Heräsin tänään kahdeksalta ukkoseen ja sitten yhdeksältä matkasin kirppiksille toiseen cityyn. Ostin The Jacket (2004), Solomon Kane (2009), Pikku Prinssi (1974), Nude Nuns With Big Guns (2010), Takaikkuna (1954) ja Lyhyt On Onni (1945) - elokuvat.
En kastunut, vaikka sadetta ukkosrintamineen luvattiin tännepäin. Äsken kastuin, kun olin ulkosalla ja ukkosta kuului kauempaa. Teki hyvää vähän kastua, kun on tähän aikaan päivästä hiostavaa.
Taidan katsoa kohta puolin Takaikkunan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sateinen ja pimeä päivä.
Luin edesmenneen äitini ystävältään saamia kirjeitä vuodesta 1991 alkaen. Pyysin tältä ystävältä luvan lukea kirjeet ennen niiden hävittämistä. Äidilläni on kai nuoruudessaan ollut lempinimi, josta en ollut kuullutkaan. Ystävä oli osoittanut muutaman kirjeen hänelle.
Olen tämän äidin ystävän kanssa kirjeenvaihdossa, kysynkin häneltä tuosta lempinimestä ja ehkä jotakin muutakin.
Hyvää päivän jatkoa!
Tämäpä hauska. Siskoni ystävä oli kysynyt häneltä, tahtooko omat kirjoittamansa kirjeet takaisin, siivoili nurkkiaan. Kyllähän kirjeissä on usein ihan päiväkirjamaisia kuulumisia, mitä jälkeenpäin on kiva lukea. Tosi paljon olen nuorempana ollut kirjeenvaihdossa äitini, siskojeni ja ystävieni kanssa, myös serkkujen ja tätien. Aika ennen omaa lankapuhelinta, opiskelujen aikaan.
Mä olen "kuolinsiivousta" tehdessäni hävittänyt kaikki päiväkirjani, kalenterini sekä yhtä lukuunottamatta kaikki saamani kirjeet. Se yksi on mummultani, joka kuoli ollessani 9v. Oli pyytänyt äitiäni antamaan kirjeen mulle sitten, kun olen aikuinen. Mummu sairasti syöpää ja tiesi, ettei elä niin pitkään, että olisin aikuinen. 1960-luvulla aika harva syöpä saatiin parannettua sen aikaisilla hoitokeinoilla.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on mieltä psyykattava, että jaksaa tämänkin päivän, yksinäisyys tuntuu taas voittavan mielen.
Kirjaa lukiessa et ole koskaan yksin. Pääset ihan uusiin maailmoihin ja uusien ihmisten ajatuksia kokemaan. Kävin muinoin kurssin, jonka nimi oli "Ilman kirjoja olisin tullut hulluksi "
Moni itsmurhaa yrittänyt kertoi siellä kirjoista, joiden avulla oli selvinnyt.
Mulla on kaikki kirjeet tallessa. Kortteja laitoin pois kerran, kun plarasin niitä läpi, enkä tunnistanut enää 'Pirkkoa' tai 'Joukoa'...
Yli 90 vuotiaana kuolleen tätini jäämistöstä sain kasan kortteja ja kirjeitä... niitä vaalin
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kaikki kirjeet tallessa. Kortteja laitoin pois kerran, kun plarasin niitä läpi, enkä tunnistanut enää 'Pirkkoa' tai 'Joukoa'...
Yli 90 vuotiaana kuolleen tätini jäämistöstä sain kasan kortteja ja kirjeitä... niitä vaalin
Mun sisko on ollut suvussa sukutukimuksen tekijä ja hän on ottanut vastaan edesmenneiden kirjeitä, vanhoja valokuvia jne. Oli vähän närkästynyt mulle, kun kerroin heittäneeni kirjeet yms roskiin. Sanoin, ettei niissä ollut mitään sellaista, jolla olisi ollut jotain merkitystä sukututkimuksen kannalta ja ainoastaan ehkä ne 70-luvun teinikalenterit olisivat voineet jollain tavalla kuvata sitä aikakautta. Toisaalta aika vähän tuli ylipäätään kirjeitä kirjoiteltua, kun puhelimet oli kuitenkin jo keksitty. Ainoastaan kasarin alkupuolella ulkomaille lähteneiden ystävien kanssa oltiin kirjeenvaihdossa, koska ulkomaanpuhelut oli kalliita.
Huomenna töihin neljän ja puolen viikon jälkeen. Aargh. Aina se päivä lopulta koittaa...
Tilasin pizzaa itselleni, jos mieli vähän kohentuisi.
Pyhää päivänjatkoa
Päivän hatkat