Mitä Sinulle tänään kuuluu?
Kommentit (22088)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synkkää.
Elämällä ei ole tarkoitusta enää.
Lapsia ei ole 10 vuoteen nähty (olen kunnollinen ja päihteetön), ex-puoliso kun oli häiriityneisyyttään ajanut tilanteen siihen pisteeseen.
Toivon että minulla todettaisiin syöpä tai joku muu nopeasti vievä tauti.
Minulla sama tilanne ja samoja ajatuksia, siksi en mene mihinkään syöpäseulontoihinkaan, miksi menisin mihinkään hoitoihinkaan kun ei ole ketään kuka välittää olemassa olostani.
Vielä tuskallisempaa on olla ottamatta niitä hoitoja. Suosittelen vahvasti soittamaan kriisipuhelimeen, kun on noin paha olla.
Mitä ne siellä kriisipuhelimessa voivat, ei joku spr:n ystävä jota neuvovat hankkimaan korvaa omaa perhettä, ventovieras ihminen. Tä
Mä ymmärrän kriisipuhelimen silloin, jos on tarve puhua, mutta ei ole ketään, joka kuuntelisi. Olet ihan oikeassa siinä, ettei se kriisipuhelimeen vastannut tai edes joku spr:n ystäväpalvelun vapaaehtoistyöntekijä voi poistaa niitä ongelmia, mitä ihmisellä on. Jos ongelma on perheen puuttuminen, niin sen paremmin kriisipuhelimeen vastannut kuin vapaaehtoistyöntekijäkään ei voi perheeksi muuttua eikä kenellekään antaa perhettä. Näillä ihmisillä harvemmin on edes sellaista koulutusta, että kykenisivät auttamaan toista hyväksymään sen, että perhettä ei ole eikä tule, ja tulemaan onnelliseksi ilman perhettä.
Lammas, näytät näköjään tajuavan mitä tarkoitan.
Kyllä on surkea olo, kukaan ei edes tekisi minusta katoamisilmoitusta, koska minua ei kaivata missään eikä kukaan kaipaa muutenkaan. Ei mikään kiva tunne, tarpeeton ihminen olen.
Ilmoitin töihin, että olenkin töissä seuraavan kerran vasta keskiviikkona 21.5. Eli reilu viikko vielä vapaata. Säätiedotuksen mukaan ilmat lämpenee, joten varmaan kohta sorminivelet kestävät ulkona puuhailuakin. Irrotin eilen viimeisenkin jalkalistan ja maalasin sen. Ei tullut mitään ongelmia. Sen verran kuitenkin katsoin tuulikapain seinän alaosaa, että taidan vetäistä kauttaaltaan tasotetta sinne ennenkuin maalaan seinät toiseen kertaan. Viikonloppunahan laitoin tasoitetta vain yhteen kohtaan, mutta laitan nyt kauttaaltaan. Joten maalaus siirtyy siis huomiselle. Huomenna on kyllä muutakin eli aamupäivällä verikokeisiin ja iltapäivällä isän luokse kahville, mutta kerkeehän sitä maalata vaikka keskiviikkonakin.
Viikonloppuna palstalla oli parikin aloitusta eläkepäivistä sekä ihmettelyä, miksi jotkut vielä eläkkeellä ollessaankin käyvät töissä. Joillain varmaan syynä on raha, mutta itse ihmettelen, jos syynä on tekemisen puute. Tai no ymmärrän siinä tapauksessa, jos työelämässä ollessakin lomilla on ollut tylsää eikä mitään tekemistä. Mä koitan saada kotona olevat projektini valmiiksi ennen eläkepäiviä, mutta koska keksin koko ajan lisää kotiprojekteja, niin enpä tiedä, onnistuuko. Tekisi silti mieli jo nyt googlettaa, mitä kaikkia tapahtumia pk-seudulla nyt kesällä on, mutta ensin nämä projektit. Muutamaan tapahtumaan olen tosin jo sopinut meneväni ystäväni kanssa, mutta en ala täyttää kalenteriani sen enempää. Eläkkeellä voin sitten alkaa katsella myös erilaisia vapaaehtoishommia. Sellaisia hommia, joilla on oikeasti jotain merkitystä (päinvastoin kuin palkkatyölläni, joka on nykyisin lähinnä byrokratiaa).
Vierailija kirjoitti:
Lammas, näytät näköjään tajuavan mitä tarkoitan.
Kyllä on surkea olo, kukaan ei edes tekisi minusta katoamisilmoitusta, koska minua ei kaivata missään eikä kukaan kaipaa muutenkaan. Ei mikään kiva tunne, tarpeeton ihminen olen.
Ymmärrän kyllä. Se juurisyy ei katoa minnekään, vaikka siitä puhuisi kuin Runeberg. Ymmärrän myös yksinäisyyden ja yksinolon eron. Yksinolo katoaa, kun menee muiden ihmisten seuraan, mutta yksinäisyys ei katoa. Yksinäisyys on sitä, ettei tunne olevansa kenellekään tärkeä, ei ole ketään, kuka aidosti välittäisi ja rakastaisi. Vaikka ympärillä olisi tuhat ihmistä, mutta et ole kenellekään heistä tärkeä ja rakas, olet edelleen yhtä yksinäinen kuin olet yksin ollessakin.
Kevätflunssa. Aamulla ei tuu ääntä ennen puuron syömistä ja kahvia. Väsyttää kamalasti. Poskipäitä särkee ja yskittää. Lämpöä ehkä iltaisin ja öisin.
Onpas ihana ilma! Pyörällä taas asioilla.
Sitten kannettiin terassin kalusteet pihalle, minä pyyhin ikkunanpielet, pesin lattian ja kalusteet. Mies käsittelee terassin lattian öljyllä.
Kunhan kuivuu niin laitan pehmusteet tuoleihin. Sitten voi jo kesäkukkia katsella isoihin ruukkuihin. Jostakin syystä daaliat ei meillä menesty. Maljaköynnös ja pelakuut ehkä tänäkin kesänä.
Hyvää kesänodotusta kaikille ja toivoa toivottomille. Jospa tuleva kesä toisi jotakin uutta💐
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synkkää.
Elämällä ei ole tarkoitusta enää.
Lapsia ei ole 10 vuoteen nähty (olen kunnollinen ja päihteetön), ex-puoliso kun oli häiriityneisyyttään ajanut tilanteen siihen pisteeseen.
Toivon että minulla todettaisiin syöpä tai joku muu nopeasti vievä tauti.
Minulla sama tilanne ja samoja ajatuksia, siksi en mene mihinkään syöpäseulontoihinkaan, miksi menisin mihinkään hoitoihinkaan kun ei ole ketään kuka välittää olemassa olostani.
Vielä tuskallisempaa on olla ottamatta niitä hoitoja. Suosittelen vahvasti soittamaan kriisipuhelimeen, kun on noin paha olla.
Mitä ne siellä kriisipuhelimessa voivat, ei joku spr:n ystävä jota neuvovat hankki
Tämä juurikin. Kerran halusin puhua ikävästä asiasta jollekin ei kriisivastaaja vastannut koskaan mitään puheeseeni! Onko ne vastaajat jotain todella ongelmaisia, päihtyneitä, mitä lie... ja minkä alan ihmisiä edes ovat, onko mikä koulutus joka sinne on satuttu saamaan keskustelijaksi... minulle jäi tunne että ei sieltä ainakaan mitään apua saa kun tarvii.
nro 11707: "Tämä juurikin. Kerran halusin puhua ikävästä asiasta jollekin ei kriisivastaaja vastannut koskaan mitään puheeseeni! Onko ne vastaajat jotain todella ongelmaisia, päihtyneitä, mitä lie... ja minkä alan ihmisiä edes ovat, onko mikä koulutus joka sinne on satuttu saamaan keskustelijaksi... minulle jäi tunne että ei sieltä ainakaan mitään apua saa kun tarvii."
Käsittääkseni (voin toki olla väärässäkin) noissa on vapaaehtoistyöntekijät vastaamassa puheluihin. Heillä on ennen homman aloittamista jokin lyhyehkö kurssi, mutta eivät siis ole mitään terapeutteja tai muutenkaan sote-alan ammattilaisia. Toki voi olla joku poikkeus, joka oman päivätyönsä ohella vielä tekee vapaaehtoistyönäkin tuota, mutta veikkaan, että harvemmin näin.
Vierailija kirjoitti:
Onpas ihana ilma! Pyörällä taas asioilla.
Sitten kannettiin terassin kalusteet pihalle, minä pyyhin ikkunanpielet, pesin lattian ja kalusteet. Mies käsittelee terassin lattian öljyllä.
Kunhan kuivuu niin laitan pehmusteet tuoleihin. Sitten voi jo kesäkukkia katsella isoihin ruukkuihin. Jostakin syystä daaliat ei meillä menesty. Maljaköynnös ja pelakuut ehkä tänäkin kesänä.
Hyvää kesänodotusta kaikille ja toivoa toivottomille. Jospa tuleva kesä toisi jotakin uutta💐
Tänä vuonna on tiedossa harvinaisen kylmä kesä. Johtuu ihan siitä, että mä olen onnistunut kylvämään ja kasvattamaan ison läjän kurkun, tomaatin, paprikan ja chilien taimia. On suunnilleen uroteko, että ne rehut on edelleen hengissä. Mulla kun on viherpeukalo keskellä kämmentä. Vaan Murphyn laki sanoo, että jos jokin voi mennä pieleen, se myös menee. En siis uskalla vielä edes haaveilla, että nuo olisivat vielä juhannuksena elossa...saatika, että loppukesästä tulisi jotain satoa :D
Tiedoksi kaikille: Radio Dein Rukouspuhelin päivystää joka ilta. Se on Kristityt yhdessä ry:n ylläpitämä palvelu. Puhelun hinta on normaali matkapuhelinmaksu.
Noista auttavista puhelimista mitään apua ole yksinäisyydestä.kärsivälle, tuputtavat käyntiä jossain lenkillä tai kahviloissa, työväeopistonkursseilla.
Ei se yksinäisyys sinne jää, se pysyy mukana niin kausn, että kohtaat ihmisen jolle olet tärkeä ja joka haluaa pitää sinusta huolta.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
nro 11707: "Tämä juurikin. Kerran halusin puhua ikävästä asiasta jollekin ei kriisivastaaja vastannut koskaan mitään puheeseeni! Onko ne vastaajat jotain todella ongelmaisia, päihtyneitä, mitä lie... ja minkä alan ihmisiä edes ovat, onko mikä koulutus joka sinne on satuttu saamaan keskustelijaksi... minulle jäi tunne että ei sieltä ainakaan mitään apua saa kun tarvii."
Käsittääkseni (voin toki olla väärässäkin) noissa on vapaaehtoistyöntekijät vastaamassa puheluihin. Heillä on ennen homman aloittamista jokin lyhyehkö kurssi, mutta eivät siis ole mitään terapeutteja tai muutenkaan sote-alan ammattilaisia. Toki voi olla joku poikkeus, joka oman päivätyönsä ohella vielä tekee vapaaehtoistyönäkin tuota, mutta veikkaan, että harvemmin näin.
Niin että luota nyt sitten tällaisiin. Sama kun menis jollekin puliukolle jutteleen joka tekee vaan vastakysymyksiä kun muistaa.
Vierailija kirjoitti:
Herätty 6.30. Söin aamiaiseksi soijagurtin kanssa apilajauhetta, joka parantaa kaikki vaivasi ja vielä laihduttaa. Tuli viikonloppuna sorruttua luontaistuotehyllyllä. Pahaa oli, mutta syödään nyt loppuun kun tuli ostettua. Tulossa toimelias viikko, kuntosalin ilmainen kokeilu muutamaksi päiväksi,
kissan hampaiden poisto,
vanhuksen yhtiökokous ja neuvottelu kotihoidon kanssa. Kansalaisopiston kurssi-ilmoittautuminen aukeaa, pitää vielä pohtia mihin rahat riittää, kun sen verran ovat nostaneet kurssimaksuja. Toivottavasti vielä ovat pitäneet työttömän alennuksen 50%:ssa.
Paljonko kissan tekarit maksaa?
..vai millä se syö ja mitä?
Järsii puruluuta?
Vierailija kirjoitti:
Tiedoksi kaikille: Radio Dein Rukouspuhelin päivystää joka ilta. Se on Kristityt yhdessä ry:n ylläpitämä palvelu. Puhelun hinta on normaali matkapuhelinmaksu.
Lyödäänkö siellä ensimmäiseksi Raamatulla päähän ja painostetaan liittymään jonkun srk:n kuppikuntaan jonon viimeiseksi ja ongelmat poistuu sillä : ))))
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
nro 11707: "Tämä juurikin. Kerran halusin puhua ikävästä asiasta jollekin ei kriisivastaaja vastannut koskaan mitään puheeseeni! Onko ne vastaajat jotain todella ongelmaisia, päihtyneitä, mitä lie... ja minkä alan ihmisiä edes ovat, onko mikä koulutus joka sinne on satuttu saamaan keskustelijaksi... minulle jäi tunne että ei sieltä ainakaan mitään apua saa kun tarvii."
Käsittääkseni (voin toki olla väärässäkin) noissa on vapaaehtoistyöntekijät vastaamassa puheluihin. Heillä on ennen homman aloittamista jokin lyhyehkö kurssi, mutta eivät siis ole mitään terapeutteja tai muutenkaan sote-alan ammattilaisia. Toki voi olla joku poikkeus, joka oman päivätyönsä ohella vielä tekee vapaaehtoistyönäkin tuota, mutta veikkaan, että harvemmin näin.Niin että luota nyt sitten tällaisiin. Sama kun menis jollekin puliukolle
Niin, tarkoituksena noissa lienee, että on sentään joku, joka kuuntelee. Toisaalta kyllähän monesti ystäviltäkin odotetaan vain kuuntelua eikä suinkaan sitä, että ystävä alkaisi neuvomaan tms. Mä olen itse aika ratkaisukeskeinen ihminen ja jos mä en itse keksi ongelmaani ratkaisua, otan yhteyttä ammattilaiseen. Jos taas haluan vain selkeyttää omia ajatuksiani, joko kirjoitan tai puhun kissalleni tai koiralleni. Ne kuuntelee ihan yhtä hyvin kuin ihminenkin ja niillä on ihan yhtä vähän sanottavaa kuin ihmisilläkin. Terapeutit - mutta ne onkin sitten ammattilaisia - on jo paremmat mahdollisuudet sanoa jotain, mikä voisi olla jollain tavalla avuksikin. Mua pidetään hyvänä kuuntelijana, mutta harvoin mullakaan on mitään sellaista sanottavaa, mikä toista ihmistä ihan oikeasti auttaisi. Siitäkin huolimatta, että olen aiemmalta ammatiltani sairaanhoitaja.
Oli ihana äitienpäivä, lapset perheineen kävivät syömässä ja toivat kukkia.
Vierailija kirjoitti:
Noista auttavista puhelimista mitään apua ole yksinäisyydestä.kärsivälle, tuputtavat käyntiä jossain lenkillä tai kahviloissa, työväeopistonkursseilla.
Ei se yksinäisyys sinne jää, se pysyy mukana niin kausn, että kohtaat ihmisen jolle olet tärkeä ja joka haluaa pitää sinusta huolta.
No laita ilmoitus tuohon maailmanlaajuiseen interwebbiin, josta tätäkin palstaa luet, että haetaan ystävää! Etsintä kuulutus! Keskusteluun! jne..
Jollet Tinderiä uskalla, etkä halua äppiä ladata, niin on varmaan näitä vanhanliiton kirjautumispohjaisia hakupalveluita. Kaverihaku.net, deitti.net, uskovaisten seuranhaut.. mitä niitä on. Googlaa sopivin. Sanon sinulle nyt samoin, kuin minulle aikoinaan sanottiin.
Minä laitoin ujona ihmisenä haun nettiin. Vastauksia tuli paljon. Kukaan ei sua hae sieltä kotoasi, ei ainakaan vauvapalstalaiset. Vähissä on sun vaihtoehdot jos sinne kotiisi jämähdät.
Oli niin tylsä päivä, joten käytin koiran pitkällä lenkillä ja vieläpä kun on mitä mainioin kesäpäivä. Pari sorsaa räpiköi ihan vierestä, punatulkku tuli esittelee itseään, kolme peuraa yllätti umpimetsästä ja pomppivat ohi noin kymmenen metrin päästä edestämme. Kuului niin monenlaista eläimen ääntä ja kaksi tuntia meni lenkillä. Sitten salaattia poskeen ja uni iski silmään.
Voi sitä päivää viettää näinkin. Upea tunne olla luonnossa eläinten seassa. Harmi, kun ei jaksanut tuon enempää olla ulkona, kun aurinko paistaa niin lämmittävästi. Kuulin, että sää alkaa kylmenemään Pekka Poudan suusta.
Nro 11717: Sun neuvosi on osittain ihan hyvä. Kukaan ei tosiaan tule kotoa hankemaan. Kuitenkin joillain ihmisillä on elämänkokemuksensa myötä mennyt usko siihen, että kukaan tuollaisissa jutuissa olisi aidosti asialla. Ja vaikka olisikin, niin sillä toisella saattaa olla puoliso ja omat lapset, jotka kuitenkin menee aina ja iankaikkisesti uuden ystävän edelle. Aidosti välittävän ystävän etsiminen sosiaalisesta mediasta on oikeasti kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Toki sellaista ei löydy, jos ei edes yritä, mutta monilla on ollut elämässään ihan riittävästi pettymyksiä, kun ovat yrittäneet.
Mä en ole koskaan tuntenut itseäni yksinäiseksi, mutta mulla onkin vanhemmat, sisko, lapset ja siskoni lapset. Ja muutama ystävä sekä kavereita. Mutta en mäkään ystävysty hetkessä (yhtä poikkeusta lukuunottamatta). Ensin pitää kaikessa rauhassa tutustua ja jos hyvin käy, syntyy kaveruus. Ja siitä vielä jatkaa pitkään ja jos hyvin käy, syntyy ystävyys. Mä ymmärrän oikein hyvin, jos joku luovuttaa siinä vaiheessa, kun ystävyys ei ole vielä puolen vuoden päästäkään - puhumattakaan vuodesta tai parista - syntynyt. On erittäin vaikeaa löytää sellainen ihminen, jonka elämässä pääsisit lyhyessä ajassa top 5 joukkoon.
Mitä ne siellä kriisipuhelimessa voivat, ei joku spr:n ystävä jota neuvovat hankkimaan korvaa omaa perhettä, ventovieras ihminen. Tätä on vaikea näköjään monen ymmärtää, no sit kun jää yksin niin vasta tajuaa.