Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Tänään mietin olisinko tehnyt aamiaiseksi FB:ssä vastaan tulleen Kahvismoothien (kahvia, banaania, maapähkinävoita, kreikkalaista jugurttia), mutta ei, päädyin lähes vakioaamiaiseeni: maitokahvia, ruisleipää, jonka päällä kananmunaa ja mätitahnaa. 

Lapsenlapset tulevat vanhempineen tänään yökylään ja huomenna juhlitaan äitienpäivää, myös muut lapset tulevat huomenna puolisoineen.

Elämä hymyilee, olen vihdoinkin toipumassa vuodenvaihteessa iskeneestä sairaudesta.

Näin kaunista unta ennen  heräämistäni. Siinä alakoulusta eräs ihastukseni. Olimme unessa jo nuoria. Ehkä lähempänä täysi-ikää. Hän istui pöydän ääressä syöden sipsejä ja minä menin takaapäin nappaamaan muutaman ja samalla halasin häntä ja laitoin käteni hänen hartioidensa ympäri. Myöhemmin juttelimme ja se kaikki päättyi siihen, että jos yrittäisimme kokeilla seurustelua. Minä kyllä kysyin häneltä miksi ihmeessä hän haluaisi seurustella juuri minun kanssani ja hän yritti vastauksessaan vakuuttaa, että minua siitä, että oikeasti tahtoisi seurustella kanssani ja kertoi hyviä asioita minusta. 

Paistoin lettuja päiväkahville, lakkahillon ja jäätelön kanssa söimme.

Nyt lähden tuuliselle pyörälenkille ja sen jälkeen laitan iltaruoan leivinuuniin paistumaan.

Pitkästä aikaa mukava pyöräilyilma. Ei liian lämmin eikä liian kylmä.

Käytiin vähän pitemmällä lenkillä. Sähköavuste on oiva keksintö, menee ylämäet tosi sutjakasti.

Nyt lounas syöty, miehen vuoro oli tänään tiskata pieni käsitiski. Kohta katsotaan Happy Valleyn tallennus.

Leppoisaa lauantaita kaikille💐

Ostoskierros äitienpäivää varten takana, huh! Yleensä kai äiti on se, joka silloin vain nauttii muiden töistä, mutta koska itse tykkään leipoa ja kokkailla, niin teen sitä nytkin.

Löysin kaupasta gluteenittomia savoiardi-keksejä, niin päätin tehdä aidon italialaisen tiramisun, jonka kanssa tuoreita mansikoita. Ostin marsalaviiniäkin siihen, lapsien annokset pitää siis tehdä erikseen. Siitä ajatus lähti Italian suuntaan, joten ruuaksi huomenna vitello tonnato sekä niistä jääneistä aineksista pizzaa kun oli laadukkaita gluteenittomia pizzajauhojakin myynnissä. Naudan paahtopaistin ostin valmiina, siitä riittää siivuja pizzan päälle. Jos jaksan niin haudutan tomaattikastikkeen itse, mutta voi olla menee Muttin valmiilla.

Kukkiakin piti käydä kukkatukusta iso kasa äitienpäiväkimppuja varten. Joillakin on viinikaappi, minulla näköjään kukkakaappi kun tyhjensin toisen jääkaapin ihan noiden kukkien kylmäsäilytystä varten. Laitan valmiitkin kimput aina yöksi kylmään niin säilyvät pitkään hyvänä. 

Oi voi. Kummallisia kommentteja täällä. No kai kuulumisia nekin...

Käytiin kahviostoksilla, multaa, ja 2lohi, tuotiin kaverille kanssa. Terassilla tavattiin ja tuli taas raekuuro kohille. Lähdetään kai karaokeen...

Lauantai on mukava päivä, makkarat grillataan huomenna, tämään savulohi & värikäs salaatti :)

Että silleesti

N64

Mä otin tästä ketjusta tekemistä aikaisemmin ja olipa virkistävää fillaroida pitkästi. Innostusten päivä, kun Candyman leffan löysin kirppikseltä ja elokuvissa kävin katsomassa Super Charlien. 

Vege päivä tänään. Ilta menee elokuvia katsellen. Mä oon joskus saanut häirikön tästä ketjusta mukaani toiseen ketjuun. 

Älkääkä luulko mua taas joksikin, vaikka elokuvista sairaasti pidänkin. Tuo fillarointi ei ole mulle sellainen arkinen juttu. Mä joskus hain leffoja tietoisuuteeni tästä ketjusta ja niitä kun ei enää ole niin tulinpa sitten kirjoittelee tänne harvakseltaan.

Tänään äitin kauppa päivä, ostin samalla omat tarvittavat. Ostin hänelle kauniin ruusukimpun, vaalea rosa joissa kärjissä tummemman punaista, tykkäsi, sisko ja siskontyttö ja siskontytöntyttö olivat käyneet arkena ja tuoneet ruukkuruusut, ihanan näköiset nekin. Joimme äitienpäiväkahvit tänään. Oli pirteämpi kuin maanantaina.  🌺🥀🌹

Huomenna ei tule muistettua äitiä. Syy on se, kun sitä päivää halutaan lykätä joksikin toiseksi viikonlopuksi, kun koko perhe on koolla.

Kovin yksinäinen päivä. Ei ole kuin kassaneitien kanssa vaan vaihdettu perusasiointi sanat.

Eipä mene hyvinkään, kun ei ole enää töitä. Päiväkin alkoi kunnon ahdistuksella. Ei tässä voi enää harrastaakaan, kun rahaa ei tule kuin ennen.

Mun on nyt yksin ihan hyvä. Onhan lapsuuden perhettä jäljellä, mutta ei kumppania. 

Oli hirveä tapailusuhde noin vuosi sitten. Määräilyä, vahtimista ja epäluuloisuutta.

En raaskisi pistää parvekkeen ovea kiinni, kun mustarastas laulaa.

Hyvää yötä!

Itselläni on ollut surullinen päivä. Hyviä viikkoja tässä olikin välissä. Olen paljon miettinyt elämääni ja monia vaikeita valintoja. Eniten varmaan mielessä taas se, kun piti muuttaa aikoinaan tänne paikkakunnalle, kun ei oikein muita vaihtoehtoja ollut. Tai olisi ollut, mutta eipä joku toinen vastaavanlainen paikkakunta paljon olisi tilannetta muuttanut. Samanlaisia vaihtoehtoja ja syynä paljolti koirani, rahatilanteeni ja nopea muuttamisen tarve. Se kaikki määritti elämääni.

Samalla pelottaa hieman jo tuo ehkä tulossa oleva uudistus työttymyyskorvauksiin. Se kuitenkin vaikuttaa elämääni varmasti. Tuo kaikki saa vaan menettämään uskoaan tulevaisuuteensa ja pärjäämiseensä. Minäkin olen toivonut, että omaisin paljon työkokemusta ja erilaisen tilanteen muutenkin. Se ei vaan ole mennyt niin ja en voi sille toisaalta mitään, vaikka kuinka paljon asiaa miettisin. Joskus kirjoitin, että sitten pitäisi kääntää aikaa taaksepäin ja mukamas yrittää tehdä asiat paremmin, vaikka lopputulos olisi varmaan melko sama.

Kyllä minua silti monesti huolestuttaa koko elämäni. Tulee ajatus, että tämä meni nyt jo pieleen monin tavoin. Jos olisi jokin peli kyseessä niin moni painaisi nappia, aloita alusta jo tässä vaiheessa. Tämä näin itseni kannalta sanottuna, vaikka tiedänhän minä, että joillakin asiat huonommin. Olen vaan jotenkin väsähtänyt tähän kaikkeen.

Minäkään en voi paljon mitään tehdä, kun rahatilanne rajoittaa kaikkea. Mielelläni johonkin olisin lähtenyt. Yleensä tekemistä keksin, mutta nyt vähitellen alkaa jotenkin ahdistaa tätä arkeni samanlaisuus. Tulee jokin olo, että eihän tämä nyt näin voi  sentään mennä.

Muuten ei mitään erityistä ole ollut. Kävellyt olen ja äitini kunto taas hieman huonompi. Hänellä meni eräs tutkimus aivan liian pitkälle kesään ja toisaalta huolestuttaa pärjääkö sinne saakka. Jos selkäkipu pahenee niin on kurjaa viettää sitten kivuissa kesää. Meillä oli toiveena, että saataisiin edes kesä rauhoitettua. Samalla, kun äitini on edelleen ns ilman varmaa diagnoosia niin pitäisi tämäkin asia saada päätökseen ja oikea hoito ja lääke kaikkeen ennen kuin tilanne taas pahenee.

Opiskeluissa essee pitäisi kirjoittaa. Tehtävät sain ihan hyvin tehtyä, mutta esseen aiheeseen ei meinaa tietoa löytyä millään. Jotenkin vaikealta tuntuu miettiä mitä kirjoittaisi. Silti on se nyt pakko saada tehtyä.

Vicky: Äiti, laita avain paikkaan entiseen...

Soi radiossa, olkoon päivän biisinä tuo. Meilläkin oli lapsuuskodissa avain aina samassa paikassa. Muistelen tänään edesmennyttä äitiäni, leppoisa, sydämellinen äiti ja touhukas mummo. Vei lapsenlapsiaan uimaan ja jaksoi leikkiä heidän kanssaan.

Aurinkokin paistaa...

Mukavaa sunnuntaita

N64

Minäkin muistelen omaa äitiäni;

lempeä ja rakastava äiti oli hän.

Aurinkoista sunnuntaita ja hyvää äitienpäivää! Kyylän kanssa söin tukevan aamiaisen ja nyt laiskottaa. Eilen maalailin illalla vielä tuulikaapin jalkalistoja ja huomasin, että yksi jalkalistan pätkä puuttuu. Etsin ja etsin ja ehdin jo pelätä, että olen tuikannut sen johonkin roskapusseista ja ehtinyt viedä roskikseen. Kunnes tajusin, että sehän on edelleen tuulikaapissa. En irrottanut sitä viime sunnuntaina, koska en ollut ihan varma, mitä tapahtuu ulko-oven kynnykselle, jos kiskon jalkalistan irti. Ei ehkä mitään, mutta kun tätä asuntoa remontoidessa on tullut kaikenlaisia yllätyksiä vastaan, niin en halunnut viikko sitten ottaa riskejä. Tänään sitten ohjelmassa sen irrottaminen ja maalaaminen. Huominen ja ylihuominenkin vielä vapaata, joten jos on lähdettävä rautakauppaan, niin se onnistuu. 

Pitkis: Mulle tuli äitisi sairastelusta mieleen, että onko borrelioosi suljettu pois? 

"Pitkis: Mulle tuli äitisi sairastelusta mieleen, että onko borrelioosi suljettu pois?" 

Ei ole varmaankaan kyseessä tämä, koska äidilläni ei ole ollut punkkeja ihossaan oikeastaan ikinä. Ehkä lapsena, mutta ei aikuisena enää. Nyt mietitään reumaa (lihas-, nivelreuma) enimmäkseen. Toisaalta äitini isällä oli selkärankareuma ja nyt äidilläni selässä kipua. Lääkäri mietti sitäkin, mutta ei kai se yli 60-vuotiaalle puhkeasi, kun äidilläni ei ole mitään oireita aiemmin ollut.

Tai sitten niin kuin lääkäri sanoi niin äidilläni ei ole edes mitään reumaa. Mutta mikä sitten nostaa tulehdusarvoja. Selässä joku "tulehdus" jossain vai mikä syynä. Näin mikään ei ole varmaa. 

Vierailija kirjoitti:

"Pitkis: Mulle tuli äitisi sairastelusta mieleen, että onko borrelioosi suljettu pois?" 

Ei ole varmaankaan kyseessä tämä, koska äidilläni ei ole ollut punkkeja ihossaan oikeastaan ikinä. Ehkä lapsena, mutta ei aikuisena enää. Nyt mietitään reumaa (lihas-, nivelreuma) enimmäkseen. Toisaalta äitini isällä oli selkärankareuma ja nyt äidilläni selässä kipua. Lääkäri mietti sitäkin, mutta ei kai se yli 60-vuotiaalle puhkeasi, kun äidilläni ei ole mitään oireita aiemmin ollut.

Tai sitten niin kuin lääkäri sanoi niin äidilläni ei ole edes mitään reumaa. Mutta mikä sitten nostaa tulehdusarvoja. Selässä joku "tulehdus" jossain vai mikä syynä. Näin mikään ei ole varmaa. 

Oletko varma, ettei ole  ollut punkkeja ikinä? Esimerkiksi selässä tai niskassa? Mun pojalla oli parivuotiaana borrelioosi enkä mäkään mitään punkkia sen iholla nähnyt, mutta häneen tuli kuitenkin ne rinkulat ja niistä huomasin asian. 

Reumasairaudet on aika vaikeasti diagnosoitavia, kun oireet voivat viitata moneen muuhunkin sairauteen. Ja vaikka lopulta viittaisikin johonkin reumaan, varsinainen diagnoosi voi olla edelleen vaikeaa, kun reumasairauksia on useita. 

Minun molemmilla lapsillani on ollut borrelioosi, vaikken punkkia ole nähnyt heillä koskaan. Pitkä antibioottihoito molemmilla. Toisella oli nilkassa ja toisella kainalossa ja niskassa. Aikaa jo 30 vuotta. Silloin jo ne levittivät tautia. Kannattaa tuo tarkistaa, Pitkis.

Ei kuulu mitään uutta, vaikka äiti olen niin tiedän, että ei aikuinen poikani tule käymään, ei koskaan olla vietetty äitienpäiviä, mutta vähän ikävältähän se tuntuu mutta kaikkeen tottuu.

Ihanan kamala päivä saapui.

Kurkkua kuristaa. Sieluun sattuu. Sydän syrjällään. Kyyneleet vain karkaavat.

Silloin aikanaan en ehtinyt sanomaan, kuinka paljon. En edes tuuleen kuiskaamaan.

Mutta tiedän, että tiesit.

Rakkautesi on kaikkialla.

Sinä.olet kaikkialla.

Lapsissani näen silmäsi, lempeän katseesi. Toisinaan jopa kuulen viisautesi heissä. 

Jätit jälkeesi valtaisat saappaat, joita en todellakaan pysty täyttämään. Kuljen omissani epävarmana horjahdellen mutta yrittäen. Ja kovasti rakastaen.

Hyvää Äitienpäivää <3

Minäkin vietän itekseen äitienpäivää. Toinen poika Sloveniassa matkoilla, toinen kotonaan, ei kannata yhden  päivän takia tänne ajaa ja molemmat kävivät pari viikkoa  sitten kylässä.