Mitä Sinulle tänään kuuluu?
Kommentit (22122)
Paskaaks tässä. Ei kurjuutta kummempaa.
Suunnittelin Vapun ruokalistaa:
Päärynäsiideri, värikäs savulohisalaatti, patonki aattona
Olutta, tonnikalapizza valkosipulilla vappupäivänä
Mitäs teillä syödään Vappuna? Otetaanko Yo-lakit päähän?
Vierailija kirjoitti:
Suunnittelin Vapun ruokalistaa:
Päärynäsiideri, värikäs savulohisalaatti, patonki aattona
Olutta, tonnikalapizza valkosipulilla vappupäivänä
Mitäs teillä syödään Vappuna? Otetaanko Yo-lakit päähän?
Lupasin itselleni etten enää ikinä laita yo-lakkia päähän sen jälkeen, kun päätin surulliset lukiovuoteni. En pitänyt edes yo-juhlia. Kerran jouduin joustamaan, kun isovanhemmat halusivat nähdä minut lakki päässä. Nyt lakki on jossain vintin perällä ja saa ollakin.
Olen lueskellut tänään Katja Kallion kirjoittamaa kirjaa Anna-Leena Härkösestä. Ihan kiinnostavaa, vaikka monista asioista kirjoitettiinkin Iltalehdissä heti kirjan julkaisun yhteydessä. Turkastakin olen aiemmin lukenut. Tuntuu käsittämättömältä, että sellainen tyyppi on saanut rajoittamatta dominoida teatterimaailman koulutusta. Ei taitaisi onneksi nykyään onnistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelottaa maailman tilanne nyt kun Ukraina ei suostu USA:n sovitteluehdotukseen ja usa vetäytyy rauhansovitteluista pois. Miksi Zelensky ei voi hyväksyä tilannetta ja lopettaa sotaa? Tuleeko kolmas maailmansota?
Zelensky ei lopeta sotaa, koska haluaa Ukrainan olevan vielä olemassa tulevaisuudessakin. Jos Venäjä nakertaa paloja siitä kokoajan niin mitä jää jäljelle enää? Koko maata ei sitten enää lopulta ole. Vuonna 2014 meni jo palanen ja sitten tulisi jatkoa tähän. Tulevaisuudessa Venäjä keksisi taas hyökätä ottaa lisää alueita. Sama kuin Suomesta nakerrettaisiin aina uusia paloja. Ei jäisi jäljelle enää mitään ja ohan Suomesta menetetty paloja jo. Onneksi Venäjä tyytyi nihin paloihin. Venäjälle kun rauhanneuvottelut ovat jotain muuta kuin todellisen rauhan sovittelua. Pari vuotta ettenpäin koko asia rauhasta taas unohtuisi ja Venäjä hyökkäisi uudestaan Ukrainaan. Täm
Mitä niin ihmeellistä NL sai sodassa Karjalan ja toisen käsivarren mukana että siitä piti sotaa käydä?
Mietin elämää mikä on tärkeää ja mitkä vievät turhaa energiaa. Miten toimia oikein, läheiset ehkä ihmettelee,mutta pitää tehdä valintoja. Sama kela pyörinyt vuosia. Tärkeintä että kaikki voi niin hyvin kun mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suunnittelin Vapun ruokalistaa:
Päärynäsiideri, värikäs savulohisalaatti, patonki aattona
Olutta, tonnikalapizza valkosipulilla vappupäivänä
Mitäs teillä syödään Vappuna? Otetaanko Yo-lakit päähän?
Lupasin itselleni etten enää ikinä laita yo-lakkia päähän sen jälkeen, kun päätin surulliset lukiovuoteni. En pitänyt edes yo-juhlia. Kerran jouduin joustamaan, kun isovanhemmat halusivat nähdä minut lakki päässä. Nyt lakki on jossain vintin perällä ja saa ollakin.
Miksi lukiovuotesi olivat kurjia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Puutarhuria paikalla?
Ostin alennuksesta isoja narsisseja ruukussa, torvinarsissi ja tahitinaraissi. Nyt ne ovat täydessä kukassa ja kauniita, mutta kun lakastuvat, niin miten saan ne parhaiten säilymään ensi kevääksi?
Milloin ne pitää kaivaa maahan, kun lakastuvat vai säilyvätkö purkissaan kevääseen vaikka parvekkeella?
Anna lehtien kuivua niissä purkeissaan sateelta suojassa ja varjossa, vaikka jonkun rakennuksen takana räystään alla. Narsissit pitää saada syksyllä maahan aiemminkin kuin tulppaanit, syyskuun aikana useimmiten.
Näinkin käy. Itse istutan omani ulos penkkiin heti maan lämmittyä, toukokuulla. Kaivan n 3sipulin koon syvyisen kuopan penkkiin ja istutan sinne, kastelen. Sieltä ne nousee vuodesta toiseen. Normaalistihan narsissin sipulit istutetään syksyllä
Olen näin tehnyt itsekin kyllä välillä, mutta yleensä tykkään istuttaa samaan aikaan muiden sipulien kanssa. Terveisin tuo edellinen puutarhuri.
Kauniita unia ja levollista yötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suunnittelin Vapun ruokalistaa:
Päärynäsiideri, värikäs savulohisalaatti, patonki aattona
Olutta, tonnikalapizza valkosipulilla vappupäivänä
Mitäs teillä syödään Vappuna? Otetaanko Yo-lakit päähän?
Lupasin itselleni etten enää ikinä laita yo-lakkia päähän sen jälkeen, kun päätin surulliset lukiovuoteni. En pitänyt edes yo-juhlia. Kerran jouduin joustamaan, kun isovanhemmat halusivat nähdä minut lakki päässä. Nyt lakki on jossain vintin perällä ja saa ollakin.
Miksi lukiovuotesi olivat kurjia?
Olin kiusattu koko lukioaikana ja ilman ystäviä. Todella vaikeaa oli sinne päivittäin mennä. Loppuun asti pilkattiin jostain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suunnittelin Vapun ruokalistaa:
Päärynäsiideri, värikäs savulohisalaatti, patonki aattona
Olutta, tonnikalapizza valkosipulilla vappupäivänä
Mitäs teillä syödään Vappuna? Otetaanko Yo-lakit päähän?
Lupasin itselleni etten enää ikinä laita yo-lakkia päähän sen jälkeen, kun päätin surulliset lukiovuoteni. En pitänyt edes yo-juhlia. Kerran jouduin joustamaan, kun isovanhemmat halusivat nähdä minut lakki päässä. Nyt lakki on jossain vintin perällä ja saa ollakin.
Miksi lukiovuotesi olivat kurjia?
Olin kiusattu koko lukioaikana ja ilman ystäviä. Todella vaikeaa oli sinne päivittäin mennä. Loppuun asti pilkattiin jostain.
Toivon että nyt on parempi elämä sinulla. Kiusaajat hävetkööt:(
Joku aina joskus kysyy miksi muutin tänne missä asun. Onneksi tätä tapahtuu harvoin. Joskus myös sukulaiset ihmettelivät (kun vielä yhteyksiä pidimme) miksi muutin tänne. Se on aina vaikeaa vastata. Minulla ei paljon ollut vaihtoehtoja. Piti äkkiä päästä muuttamaan pois paikkakunnalta missä vietin ikäviä vuosia nuoruudessa. Samalla en voinut odottaa enempää itseni vuoksi ja koirani lähti mukaani monien syiden vuoksi. Se mutkisti asioita ja emme voineet kaupunkeihin muuttaa. Rivitaloelämäkin oli jo vaikeaa. Sitten sain vuokralle pienen mökin mihin sai koirankin ottaa. Se auttoi paljon ja olin kiitollinen siitä. Se pelasti elämäämme paljon.
Samalla mietin silti, ettei tämä ollut minulle sopiva paikka. Olisi pitänyt päästä kaupunkiin. Ei täällä ollut mitään. Ei koulutuksia tai töitäkään. Joskus sitten mietin, ettei minulle sopinut koira. Tämä esim juuri asumispaikan ja asumismuodon valinnan vuoksi. Jouduin paljon joustamaan koirani vuoksi. Silti se auttoi minua vaikeina vuosina paljon. Oli minulle tärkeä.
Silti joskus kadehdin naapurin tyttöä joka jätti ison koiransa vanhemmilleen ja lähti itse kaupunkiin. Tuollainen helppoa ja näin nuori pääsee ns hyvään asuinpaikkaan, eikä tarvi miettiä niin paljon kaikkea. Sitä ehkä itsekin eniten suren miten jäi työkokemus vähäiseksi ja eräs koulutus kesken, kun ei edes toista harjoittelupaikkaa saanut mistään inhimillisen ajomatkan päässä ja minulla vielä koira kotona ja en voinut näin todella pitkään poissa olla.
Näin suren sitä, että nämä jutut ovat vaikuttaneet elämääni ja olen joutunut tekemään valintoja sen mukaan. Nämä valinnat eivät itselleni parhaita. Nyt maksan hintaa tästä ja suren asioita. Samalla jotakin voi huvittaa tämä kaikki, että jo pelkän koiran omistaminen vaikuttaa elämään näin paljon. Minulle se vaikutti ja sen vuoksi tuskin koskaan enää lemmikkiä otan.
Silti niin kuin kirjoitin koirani oli minulle tärkeä ja hoisin sen loppuun asti hyvin. Koirani ei ollut hankala tapaus, mutta vartioi paljon ja haukkumista siihen liittyen. Koulutin kyllä sen, mutta tiettyjä juttuja mitä rotuun kuuluu ei vaan oikein pysty poistamaan. Pahoittelen pitkää viestiä taas kerran ja varmasti kadun tätäkin. Olen vaan tänään miettinyt näitä juttuja ja elämääni.
"Toivon että nyt on parempi elämä sinulla. Kiusaajat hävetkööt:("
Kiitos viestistäsi. Minä täällä elämästäni paljon kirjoitan ja aivan liikaakin. Jokaisen sitten päätelköön millaista se on. Terveisin pitkis.
Huomenta. Ihana aurinkoinen aamu mutta -1,5.
Huomenta. Aurinko paistaa täälläkin, - 4.
Edellisenä yönä heräsin stressaantuneena jo neljältä. Koko päivä meni vähän penkin alle. Alkoi satamaan jo aamupäivällä. Sade ei varsinaisesti olisi suunnitelmiani haitannut, mutta mieliala oli sellainen, että pyörähdin ovelta takaisin kotiin. Kylmä ja harmaa kaupunki.
En saanut oikein mitään tehtyä koko päivänä. Yritin hoitaa pankkiasioita, mutta unohdin pin-koodin. Kyllä se sitten myöhemmin palautui lhasmuistin kautta.
Tämä ei ole suuri murhe, mutta tekee olon alakuloiseksi: Pistän silloin tällöin instan stooreihin muutaman julkaisun. Muutama ihminen, joita pidän kavereinani, katsoo vain ekan. Tiedän, että on tyhmää hukata energiaa tällaisen vatvomiseen, mutta sen jälkeen kun tämän huomasin, en voi olla tarkistamatta kuka katsoi. Ne samat katsoo aina vain yhden julkaisun, jos olen laittanut vaikka kaksi tai kolme. Näin epäkiinnostavako todellisuudessa heille olen? Ei mahda mitään, mutta vähän pahoitan mieleni.
Lomapäiviä pidän pois. Vielä tämä ja huominen. Tänään hyvät yöunet ja aurinko. Toivottavasti päivä on hyvä sulle ja mulle!
Edellisille kirjoittajalle, kyllä on pienet murheet jos instan tarinoiden katsojista pahoittaa mielensä.
Kyllä on helppo elämä,
Aurinko nousi tänäänkin.
Hyvää päivää kaikille!
Huomenta kaikille
Ihana auringonpaiste meilläkin. Suunnittelen luontoretkeä, kunhan asteet muuttuu plussalle, ehkä kuvaankin, jos löytyy näsiää, sinivuokkoja, kauniita sammalia, jäkäliä...
Uuniin lohkoperunat ja kalaa siksi aikaa, tikkuporkkanaa oheen. Päivän ruokasuunnitelma. Tavanomaista arkea meneillään, se on parhautta.
Mukavaa torstaita kaikille Teille
N64
Tosi kurjaa olla yksin! Sain Pääsiäisen viettää yhdessä Hänen kanssaan.
Ikävä, aika ei kulu kun on haluton olo ihan kaikkeen. Tässä roikun koneella
luen maaliman tapahtumia ja ihmettelen.