Mitä haluaisit sanoa ystävällesi, mutta se ei olisi OK?
Eli mitä haluaisitte sanoa, neuvo tai mielipide, josta teille aivan varmasti suututtaisiin ja katkaistaisiin välit? Minulla on ystävä jolla on kolme suurta koiraa, eikä niitä lenkitetä ollenkaan. Tekee pahaa eläinten puolesta ja niiden jätöksiä on milloin missäkin. Olen monesti vihjannut, että mennäänkö vaikka yhdessä lenkille, mutta ei. Inhottavaa, teen kohta elsun.
Kommentit (2639)
Olit pitkän aikaa hyvin ihmeissäsi ja marmatit eräästä toisesta ystävästä, että onpa kummallinen "ystävä", kun ei koskaan ota omasta aloitteesta mitään yhteyttä eikä pyydä edes käymään tai muuta! Vain, jos sinä otit yhteyttä, niin saitte vaivoin joskus sovittua jonkun tapaamisen, hyvin harvoin. Tuolla ystävällä oli aina niin kovin kiire ja kaikenlaisia velvollisuuksia, ettei voinut tavata, milloin mistäkin syystä...
Miten et itse tajunnut, että ehkä hän ei enää jaksanut sinun jatkuvaa, samaa rataa kulkevaa, itsekeskeistä valitustasi lähinnä on-off-suhteestasi ja sen vaiheista? Huokailuasi ja marmatustasi oman napasi ympärillä pyörivästä, lähinnä negatiivissävyisestä maailmastasi? Että hän ei ehkä pitänyt muista kaiken energian imevästä tyylistäsi käyttää "ystäviä" (ja ketä tahansa tuttuja) terapeutteinasi - vaikka ne muiden viisaat neuvot ja tuki eivät kuitenkaan koskaan auta mitään, ajatustesi pyöriessä samaa vanhaa rataansa joka tapauksessa, sanoi tai teki kuka tahansa mitä tahansa?
Lopulta tämä ystävätär sitten sanoikin sinulle jotensakin suoraan, että hän ei enää halua olla sen kummemmin yhteyksissä. Et noista yo. vihjeistä (välttelystä ja yhteydenpitämattömyydestä) vielä pitkän ajankaan jälkeen ymmärtänyt, ettei hän halunnut pitää sinua enää "ystävänään". Olit tästä ilmoituksesta muka niin yllättynyt ja ihmeissäsi, että MIKSI näin, "yhtäkkiä"?! :O :D
Täytyy myöntää, että minullakin alkaa pinna olla lopussa siihen, että otat yhteyttä ainoastaan silloin, kun olet taas kerran eronnut ja yksinäinen ja tarvitset "oksennussankoa". Olet muka kysyvinäsi kuulumisia toiselta, mutta tuskin maltat niitä kuunnella, kun jo vellotaankin jälleen niissä sinun vanhoissa tutuissa kuvioissasi. Vellottaisiin vaikka tuntikausia, jos se ainoastaan sinusta olisi kiinni! Kun sinulla menee hyvin, sinusta ei juuri kuulukaan mitään. Kuitenkin odotat, että "ystäviesi" (=hyväksikäytettäviesi) pitäisi aina muistaa ottaa ja olla sinuun yhteyksissä, oli heidän omassa elämässään menossa mitä tahansa!
Vierailija kirjoitti:
Olit pitkän aikaa hyvin ihmeissäsi ja marmatit eräästä toisesta ystävästä, että onpa kummallinen "ystävä", kun ei koskaan ota omasta aloitteesta mitään yhteyttä eikä pyydä edes käymään tai muuta! Vain, jos sinä otit yhteyttä, niin saitte vaivoin joskus sovittua jonkun tapaamisen, hyvin harvoin. Tuolla ystävällä oli aina niin kovin kiire ja kaikenlaisia velvollisuuksia, ettei voinut tavata, milloin mistäkin syystä...
Miten et itse tajunnut, että ehkä hän ei enää jaksanut sinun jatkuvaa, samaa rataa kulkevaa, itsekeskeistä valitustasi lähinnä on-off-suhteestasi ja sen vaiheista? Huokailuasi ja marmatustasi oman napasi ympärillä pyörivästä, lähinnä negatiivissävyisestä maailmastasi? Että hän ei ehkä pitänyt muista kaiken energian imevästä tyylistäsi käyttää "ystäviä" (ja ketä tahansa tuttuja) terapeutteinasi - vaikka ne muiden viisaat neuvot ja tuki eivät kuitenkaan koskaan auta mitään, ajatustesi pyöriessä samaa vanhaa rataansa joka tapauksessa, sanoi tai teki kuka tahansa mitä tahansa?
Lopulta tämä ystävätär sitten sanoikin sinulle jotensakin suoraan, että hän ei enää halua olla sen kummemmin yhteyksissä. Et noista yo. vihjeistä (välttelystä ja yhteydenpitämattömyydestä) vielä pitkän ajankaan jälkeen ymmärtänyt, ettei hän halunnut pitää sinua enää "ystävänään". Olit tästä ilmoituksesta muka niin yllättynyt ja ihmeissäsi, että MIKSI näin, "yhtäkkiä"?! :O :D
Täytyy myöntää, että minullakin alkaa pinna olla lopussa siihen, että otat yhteyttä ainoastaan silloin, kun olet taas kerran eronnut ja yksinäinen ja tarvitset "oksennussankoa". Olet muka kysyvinäsi kuulumisia toiselta, mutta tuskin maltat niitä kuunnella, kun jo vellotaankin jälleen niissä sinun vanhoissa tutuissa kuvioissasi. Vellottaisiin vaikka tuntikausia, jos se ainoastaan sinusta olisi kiinni! Kun sinulla menee hyvin, sinusta ei juuri kuulukaan mitään. Kuitenkin odotat, että "ystäviesi" (=hyväksikäytettäviesi) pitäisi aina muistaa ottaa ja olla sinuun yhteyksissä, oli heidän omassa elämässään menossa mitä tahansa!
Näistä kannattaa sanoa suoraan. Useammin kuin kerran.
Mun ystävillä on vapaus tehdä mitä vaan kunhan eivät ole ilkeitä. Joitakin ystäviä tapaa kerran 10 vuodessa, toisia usemmin. Vapaus ja helppous on ystävyyssuhteissa kiva asia. Kuuntelen sydänsurut suhteen päätyttyä iloitsen, kun löytyu uusi sihde, vaikka tiedän että se vie aikaa meidän näkemiseltä.
Kyllä sanon suoraan, jos joku tuntuu pahalta ja se toimii.
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni hankki lapsen yksin erittäin kalliilla hoidoilla.
Tekisi mieli sanoa että miksi et vaan käynyt vaikka Ruotsin risteilyllä tai vaikka Saariselällä pitämässä hauskaa ja jos napsahtaa niin sitten kasvatat lapsen yksin. Lopputulos olisi ollut sama, isä enemmän tai vähemmän tuntematon ja joka tapauksessa kasvattaa lapsen yksin.
Miksi moiseen pitää rahojaan tuhlata??!?!
Oletpa kiero. Tai sitten tämä on huuhaata.
Vierailija kirjoitti:
Aika järkyttävää, että nyt kun erosta on kulunut n. 25 vuotta (!), yrität manipuloida minua tapaamiseen. Tämä, yhdistettynä ilmeiseen kostonhimoosi ja siihen miten raivostuit pakkien saamisesta, panee epäilemään että yrität nyt päästä tekemään jo fyysistäkin väkivaltaa.
Hanki toki apua, kun kerran olet yhä noin syvällä suossa tunteittesi ja ties minkä vaurioittesi kanssa. Ajattele läheisiäsi, jos tilanteessasi heitä vielä on.
Toivottavasti vielä joskus pääset edes jollain lailla eteenpäin. Yritä hyväksyä, että minä en ole käytettävissäsi. Minulla ei ole velvollisuutta eikä tarvetta olla tekemisissä.
Jos on narsku ei kannata neuvoa menemään terapiaan, se voi vain ruokkia sairautta. Vaikkei sellainen mihinkään hoitoon kyllä mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että aika epätodennäköistä, että jokainen ihminen hänen lähipiirissä (isä, ex, kaveri, työkaveri) olisi narsisti.
Tämä. Kehottaisin myös katsomaan peiliin ja miettimään omaa käytöstään.
Et voi sanoa samaa kuin Niinistö sanoi Putelle.
Ystäväni joka jatkuvasti vaahtoaa, ettei lääkäri tiedä mitään kilpirauhasen häiriöitä tai niiden lääkitsemisestä, tai ferratiini arvoista. Hän vähätellen jatkuvasti lääkäreiden tietämystä.
Oma kokemukseni on, että hyvin on oltu perillä ja apua on saatu kun sitä on tarvinnut.
Kiitos kun sait minut ihan oikeasti uskomaan että olin ystäväsi enkä esim mikään feikkikaveri joka vain profiili instassa. 2-3 vuotta sitä harrastit, ja sitten kun ensimmäisen kerran ehdotin että konkreettisesti nähtäisiin ja vietettäisiin hauskaa iltaa yhdessä samassa kaupungissa niin yhtäkkiä kelpasin vain ghostattavaksi. Todella petyin suhun. Mutta opin siinä myös millainen oikeasti olet. Enää en samaa virhettä sun kanssa tee. Ja musta et kuule enää mitään, ellet sitten halua kasvaa ihmisenä ja aidosti pyytää käytöstäsi anteeksi, ilman meriselityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika järkyttävää, että nyt kun erosta on kulunut n. 25 vuotta (!), yrität manipuloida minua tapaamiseen. Tämä, yhdistettynä ilmeiseen kostonhimoosi ja siihen miten raivostuit pakkien saamisesta, panee epäilemään että yrität nyt päästä tekemään jo fyysistäkin väkivaltaa.
Hanki toki apua, kun kerran olet yhä noin syvällä suossa tunteittesi ja ties minkä vaurioittesi kanssa. Ajattele läheisiäsi, jos tilanteessasi heitä vielä on.
Toivottavasti vielä joskus pääset edes jollain lailla eteenpäin. Yritä hyväksyä, että minä en ole käytettävissäsi. Minulla ei ole velvollisuutta eikä tarvetta olla tekemisissä.
Jos joku eksä on ruvennut käyttäytymään uhkaavasti, kannattaa olla varovainen ja vaikka keskustella poliisin kanssa jo etukäteen niin että pystyvät sitten toimimaan tehokkaammin jos sulle jotain tapahtuu.
Ei mene näin. Poliisi toimii vasta sitten kun on tapahtunut jotakin vakavaa.
Kaverini mielestä ei todellakaan ollut OK, kun kehuin hänen käyvän yhä 35v. Omasta mielestään näyttää korkeintaan kolmekymppiseltä. Mikä mielestäni oli "hiukan" todellisuuden venyttämistä, koska hänen kolmekymppistensä jälkeen on vettä virrannut sillan alla 25 vuotta+40kg. Toki itsekkin venyttelin todellisuutta, kun 55 vuotiasta kehuin 35 vuotiaasta käyväksi.
En jaksa kuunnella seikkaperäisiä kertomuksia lastesi urheiluharrastuksista. Ei kiinnosta treenimäärät eikä kisareissut. Okei, jos lapsi vaikka voittaa mitalin, tietysti teeskentelen innostunutta, sehän on vain kohteliasta.
Mutta harvoin tavatessamme olisi paljon kiinnostavampaa kuulla mitä *sinä* teet ja puuhailet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika järkyttävää, että nyt kun erosta on kulunut n. 25 vuotta (!), yrität manipuloida minua tapaamiseen. Tämä, yhdistettynä ilmeiseen kostonhimoosi ja siihen miten raivostuit pakkien saamisesta, panee epäilemään että yrität nyt päästä tekemään jo fyysistäkin väkivaltaa.
Hanki toki apua, kun kerran olet yhä noin syvällä suossa tunteittesi ja ties minkä vaurioittesi kanssa. Ajattele läheisiäsi, jos tilanteessasi heitä vielä on.
Toivottavasti vielä joskus pääset edes jollain lailla eteenpäin. Yritä hyväksyä, että minä en ole käytettävissäsi. Minulla ei ole velvollisuutta eikä tarvetta olla tekemisissä.
Jos joku eksä on ruvennut käyttäytymään uhkaavasti, kannattaa olla varovainen ja vaikka keskustella poliisin kanssa jo etukäteen niin että pystyvät sitten toimimaan tehokkaammin jos sulle jotain tapahtuu.
Ei mene näin. Poliisi toimii vasta sitten kun on tapahtunut jotakin vakavaa.
Joo näin se taitaa olla. Kirjoittajan kannattaa kasvattaa silmät takaraivoonkin.
Että olet järjiltäsi, kun edes harkitset väkivaltaisen miehen ottamista takaisin. Hän olisi voinut tappaa sinut.
Vierailija kirjoitti:
Aika järkyttävää, että nyt kun erosta on kulunut n. 25 vuotta (!), yrität manipuloida minua tapaamiseen. Tämä, yhdistettynä ilmeiseen kostonhimoosi ja siihen miten raivostuit pakkien saamisesta, panee epäilemään että yrität nyt päästä tekemään jo fyysistäkin väkivaltaa.
Hanki toki apua, kun kerran olet yhä noin syvällä suossa tunteittesi ja ties minkä vaurioittesi kanssa. Ajattele läheisiäsi, jos tilanteessasi heitä vielä on.
Toivottavasti vielä joskus pääset edes jollain lailla eteenpäin. Yritä hyväksyä, että minä en ole käytettävissäsi. Minulla ei ole velvollisuutta eikä tarvetta olla tekemisissä.
Tämä kuulostaa tutulta. Onko kyseinen henkilö linnakundi?
Ei kannata maksaa ennustajille satoja euroja ja kysyä parisuhdeasioista ja sen seurauksena riippua paskassa ihmisessä kiinni, kun ennustaja "näkee teidät yhdessä tulevaisuudessa". Ja sit 3 kk päästä uudestaan sama investointi kun vieläkin mietityttää, miten tässä käy.
Huomaan, että olet kärsinyt paljon jo ilmeisesti hyvin kauan. Olet yrittänyt päästä taakastasi irti ja luullut jo päässeesi, mutta et sittenkään ole onnistunut. Fiksumpi oppisi virheistään.
Talossa rauhassa asuvalle miehelle ei kannata pentunsakaan kanssa jauhaa häirintää.
Haluaisin sanoa etten jaksa kuunnella enää sun pitkiä puheluita sukulaisistasi, joita en edes tunne. Pysytellään vain viesti-linjoilla, kuten aiemminkin. Hitto kun väsähdin taas. Ja sinä luulet, että saan tästä jotakin nautintoa.
Olit oikeassa, ne puhui susta pahaa. En myöntänyt, koska olit silloin todella masentunut. Niiden jutut ei pitänyt paikkaansa, mutta mitäpä muuta tyhmä ihminen osaa kuin puhua fiksummistaan pahaa. Pidä ystävä pää pystyssä. Olet hyvä juuri tuollaisena kuin olet. Sun ei tarvitse koskaan muuttua. Se on niiden muiden häpeä etteivät ymmärrä kuin omaa tyhmyyttään ja uskovat pahansuopia valheen levittäjiä.
Tähän on olemassa hyvin yksinkertainen lause: KVG!
Tai sitten jos haluaa sanoa nätimmin niin olen vaan sanonut että "sorry, en tiedä" vaikka olisinkin tiennyt tai voinut alkaa selvittää asiaa.