Lue keskustelun säännöt.
Mitä haluaisit sanoa ystävällesi, mutta se ei olisi OK?
Eli mitä haluaisitte sanoa, neuvo tai mielipide, josta teille aivan varmasti suututtaisiin ja katkaistaisiin välit? Minulla on ystävä jolla on kolme suurta koiraa, eikä niitä lenkitetä ollenkaan. Tekee pahaa eläinten puolesta ja niiden jätöksiä on milloin missäkin. Olen monesti vihjannut, että mennäänkö vaikka yhdessä lenkille, mutta ei. Inhottavaa, teen kohta elsun.
Kommentit (2639)
Vierailija kirjoitti:
Että käyttää lapsillaan liian pieniä vaatteita. Esim sukkahousut on niin pienet että vääntää varpaita sivuun ja lapsi välillä koukistelee varpaitaan vähentääkseen niissä paineita. Haalari on niin pieni että kun lapsi nostaa kädet ylös niin haalari kiristää haaroista. Housut on niin lyhyitä että kun lapsi kyykistyy niin lahkeet on polvissa. Käyttää noin 2-3 numeroa liian pieniä vaatteita ja kenkiä. Ei varmaan tahallaan vaan ei varmaan ymmärrä että minkä kokoisia niiden vaatteiden tulisi olla ettei niistä olisi lapselle haittaa.
Sano ihmeessä nätisti tälle aikuiselle asiasta. Hän ei varmaan huomaa asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Että hänen olisi hyvä sivistää itseään lukemalla sanomalehtiä ja muuta ajankohtaista kartuttaakseen tietämystään yleisistä asioista. Hän olisi aikanaan välttynyt omaisuuden menetykseltä, jos olisi ollut valveutunut kansalainen.
Mitä tapahtui?
Älä ole kateellinen silkin pehmeistä hiuksista. Itselläsi on hiukset kuin raastinrauta. Ajattelet liikaa negatiivisia asioita toisesta. Katso itseäsi peiliin.
Että toisia ihmisiä ei voi omistaa ja kontrolloida. Ihmiset vaihtuvat jatkuvasti hänen ympärillään juuri siitä syystä, että hän ei kestä sitä, että asetetaan terveitä rajoja.
Tosin kyseessä on entinen ystävä juurikin siksi, että vedin rajat ja hän sai hepulit.. Toivottavasti saa apua psykoterapiassa, jossa käy nyt!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että en jaksa itsekeskeisyyttäsi. Esität empaattista, mutta aikeesi paljastuu aina lopulta, joka kerta toisensa jälkeen johtaa välirikkoon koska et ollut sitä mitä annoit ensin ymmärtää. Olet yksi itsekeskeisimmistä ihmisistä kenet olen tuntenut.
Etäisyys sinusta on tehnyt minulle ja perheelleni hyvää. Harmi vaan että itsekkyytesi näyttäytyy myös kummilapsesi hylkäämisenä. Hän kuitenkin kaipaa ja kyselee toisinaan. Minulla ei ole vastauksia enkä halua haukkua ketään lapselleni tärkeää ihmistä. Olen yrittänyt antaa konservatiivisia vastauksia mutta joskus on varmaan kerrottava totuus, kunhan lapsi kasvaa. Harmi että paljastuit näin kylmäksi ihmiseksi.
Muistan kuinka itse harmittelit nuorena isäsi tekemiä katteettomia lupauksia ja montaa muutakin asiaa. Nyt teet itse samanlaisia katteettomia lupauksia, jotka sitten perut " koska tarvitsit omaa aikaa" - oikeasti? Asut samalla paikkakunnalla etkä voi edes paria tuntia viettää kummilapesi kanssa aikaa vaikka puistossa tai pyöräilemässä? Ei lapsi kaipaa kalliilla rahalla ostettuja sirkushuveja vaan aikuista ystävää. Onko hän oikeasti sinulle niin tärkeä kuin sanot olevan? Tekosi on ristiriidassa sanojesi kanssa.
Tämä kuulostaa siltä, että rauhallinen ja syyttelemätön keskustelu olisi tarpeen. Ehkä ystävälläsi on oikeasti voimat todella vähissä. Olen itse ollut masentunut/burn outissa ja kummilapsen äiti täynnä pyhää vihaa siitä, että en ole hoitanut kummin tehtäviä hänen odotustensa mukaisesti. Silti olen auttanut sen vähän mitä olen pystynyt ja muistanut lapsen merkkipäivät, osallistunut kutsuille jne. Itse koen, että lapsen äiti, joka on ystäväni, ei ole vastaavasti auttanut minua yhtään. Kun lapsi syntyi, meidän ystävyys jäi taka-alalle ja minusta tuli ystävän sijaan vain kummi.
olen yrittänyt keskustella asioista nimen omaa rauhallisesti, ja olen ollut keskustelematta. Tämä ihminen vaan tekee itsestään martttyyria ja uhriutuu milloin mistäkin. Olen auttanut häntö niin paljon että itse uuvuin. Hänelle vaan tuntuu kaikki ympäröivän maailman normaaleille ihmisille kohdistuvat odotukset olevan liikaa. En ole pyytänyt häntä olemaan lapsen kanssa, kaikki on lähtenyt henkilöstä itsestään mutta ärsyttää lapsen puolesta että ei sitten pidä lupauksiaan. Minä en siis odota tältä ihmiseltä muuta kuin sen mitä lupaa.
Itse en ainakaan lupaa mitään minkä toteuttamiseen en voi antaa takeita.
Miksi kaikki pitäisi mennä tämän ihmisen pillin mukaan jos ei kykene minkäänlaiseen vastavuproisuuteen tai edes lupauksiaan pitämään? Joskus olen hienovaraisesti maininnut asiasta, mutta kuinka hienovatraisesti se sitten pitää tehdjos silkiihansikkaatkin on liian rajut tälle uniikille lumihiutaleelle? Olkoot, pääsen itsekin vähemmällä kun en jaksa olla aina se joka ottaa yhteyttä ja yrittää ylläpitää jonkilaisia edes kohteliaita välejä.Lapselle on todella tuskallista se, ettei aikuinen pidä kiinni sovituista asioista. Parempi, että häipyy kokonaan pois.
Omat vanhempani eivät koskaan pitäneet. Eivät isoisssa eivätkä pienissä asioissa ja pettymys tuntui musertavalta. Sellaiset pettymykset eivät opeta mitään hyvää vaan vievät täysin uskon ihmisiin.
Itse olen aikuisena sitten vimmatusti pitänyt kiinni kaikesta sopimastani. Ennen lupaamista arvioin aikani ja voimani tarkkaan.
Kiinnostavaa, että se vaikutti sinuun sillä tavalla.
Minulla toinen vanhemmista oli sellainen, joka ei pitänyt lupauksiaan ja usein perui ne viime tipassa. Toinen ei perunut. Mutta minuun se vaikutti niin, etten itsekään sitten pitänyt tärkeänä lupauksissa pysymistä, kun olin nuori. Ajattelin, että koska isäkään tee niin, niin ei minunkaan tarvitse.
Myöhemmin sitten opin, että maailmalla on eri tavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopeta sille sun elättiukollesi nöyristely ja kodinhoitajana ja sapuskojen laittajan orjan osan suorittaminen!
Käske välillä sen luuseriukkosikin hoitelemaan koiralle ruoat kuppiin ja vaihtamaan juomaveden.
Ennen kaikkea lopeta maksamasta miltei kaikki yhteisen taloutenne kulut palkastasi, ja käskytä kerrankin äijän lopettamaan nettipokeripelaaminen.
Ja eikä sun tarvitse ilmoitella ja sopia sen sun kotityrannisi kanssa, jos haluat lähteä sun ystäväsi kanssa vaikkapa illanviettoon jonnekin. Käyhän se räyhä itekkiin peli-illoissa ja kaljoilla kaveriensa kanssa.
Palaa taas maanpinnalle uskonnollisesta psykoosistasi. Olet oikeasti sairas ja tarvitsisit apua. En voi sanoa tätä ääneen, mutta pelkään lastesi henkisen terveyden puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika järkyttävää, että nyt kun erosta on kulunut n. 25 vuotta (!), yrität manipuloida minua tapaamiseen. Tämä, yhdistettynä ilmeiseen kostonhimoosi ja siihen miten raivostuit pakkien saamisesta, panee epäilemään että yrität nyt päästä tekemään jo fyysistäkin väkivaltaa.
Hanki toki apua, kun kerran olet yhä noin syvällä suossa tunteittesi ja ties minkä vaurioittesi kanssa. Ajattele läheisiäsi, jos tilanteessasi heitä vielä on.
Toivottavasti vielä joskus pääset edes jollain lailla eteenpäin. Yritä hyväksyä, että minä en ole käytettävissäsi. Minulla ei ole velvollisuutta eikä tarvetta olla tekemisissä.
Hui. Suosittelen että katsot onko Naisten Linjan palveluita sulle jotain.
Tai Miesten Linjan...
Jos voisin, niin kertoisin hyvälle ystävälleni,mitä olen kuullut ystäväni kultamussukan aviomiehensä exän kertoneen, minkä takia he erosivat 90-luvulla.
Tuskinpa ystäväni tietää, ja jos tietäisi ei varmasti olisi alkanut parisuhteeseen miehensä kanssa.
Ei sen puoleen, olen huomannut ystäväni parisuhteessa todellakin viitteitä pitkin hänen ja miehensä yhteistä matkaa, ettei kaikki ole sitä, mitä ystäväni kertoo, kuinka heillä menee, joka säälittävää valehtelua ystävältäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun käsityksesi äitiydestä ja sen suorittamisesta pilaa teidän koko perheen ja melkeinpä lähipiirinkin elämän. Hankkisit apua ja puhuisit terapiassa asioita samalla tavalla kuin ohimennen ystävillesikin. Tuo ei ole normaalia.
Tässä näkee ketjullisen verran taas samaa ilmiötä kuinka paljon varsinkin naiset panttaavat sisäänsä, mitä todella ajattelevat toisistaan.
Hymistellään ja nyökytellään ja jopa tuetaan näennäisesti todennäköisesti samoista asioista joista täällä avaudutaan ja urputetaan.
Voiko kaksinaamaisempaa ollakaan
🤢🤮
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Sinulla ei ole muuta ongelmaa kuin kertomasi lääkärin sinulla parikymppisenä diagnosoima persoonallisuushäiriö. Sinulla oli yli 20 vuotta aikaa kehittää itsellesi terapeuttien avulla oikea, toimiva persoonallisuus. Sen sijaan keskityit vetämään laittomia päihteitä ja kuvittelit jotenkin hienosti päteväsi siinä elämässä. Olisit kerrankin uskonut lääkäriä. Nyt eivät psykoterapeutitkaan enää suostu hoitamaan, koska kokevat etteivät voi auttaa."
Vierailija kirjoitti:
Tässä näkee ketjullisen verran taas samaa ilmiötä kuinka paljon varsinkin naiset panttaavat sisäänsä, mitä todella ajattelevat toisistaan.
Hymistellään ja nyökytellään ja jopa tuetaan näennäisesti todennäköisesti samoista asioista joista täällä avaudutaan ja urputetaan.
Voiko kaksinaamaisempaa ollakaan
🤢🤮
Eikö se ole itsellekin raskasta sellainen teeskentely? Itse voin mennä joka ilta hyvillä mielin nukkumaan, kun en toisista juoruile, enkä ajattele pahaa. Jos joku asia kaivertaa, puhun asiasta suoraan saman tien tai hylkään mielestäni joko minulle kuulumattomana tai vähäpätöisenä.
Saman opetan tyttärillenikin.
En myöskään anna mitään "materiaalia" itsestäni korppikotkien räävittäväksi. Parempi elää onnellista ja tasapainoista elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onkohan se harvinaista mitä olen tehnyt ystävyyssuhteissani...kahdelle olen sanonut, etten pysty nyt olemaan sinun tukenasi tässä tilanteessa niin kuin olisin terapeutin roolissa. Kumpikaan heistä ei ole kokonaan kadonnut, mutta he ovat ottaneet etäisyyttä ja se on tuntunut oikealta.
Yhdelle olen sanonut, että minua häiritsee ettet ole tasapuolisesti yhteydessä ja et vastaa viesteihin ja saimme tilanteen selvitettyä.
Yhdelle olen sanonut, että minua vähän mietityttää kun yrität hakea aina lääketieteellisiä selityksiä asioille, mille minun silmissäni näyttää olevan ilmeisiä elämäntapoihin liittyviä korjattavissa olevia syitä. Ei loukkaantunut, vaan sanoi että taitaa olla totta.
Yhdelle olen sanonut, että sinun velvollisuutesi ei ole rahoittaa miehesi kuluja, jos hänellä kerran on isot säästöt. Sanoi, että eipä kai.
Yhdelle olen sanonut, että sinunhan täytyy miettiä mitä pitää itse oppia, että voit löytää sen tasapainoisen parisuhteen. Ei se ole sattumaa millaisia ihmisiä vedämme puoleemme. Oli turhautunut, mutta otti vastaan.
Yhdelle sanon säännöllisesti että rakastan sinua (naispuolisia ja heteroita ollaan molemmat) ja aina vähän silmät kostuu. Hän sanoo vastavuoroisesti.
En pidä lähelläni ihmisiä, joiden lähellä minun on paha olla. Senkin olen kertonut. Esim. en voi enää luottaa sinuun sen jälkeen mitä tapahtui ja niin kauan kuin näin on, en halua olla tekemisissä. Katsotaan johtaako elämä meidät takaisin yhteen myöhemmin. Hän hyväksyi ja emme ole tekemisissä.
Tätä ketjua lukiessani olen jotenkin yllättävästi tyytyväinen itseeni.
Ja mikset olisi? Olethan täydellinen. Sinulla on niin paljon opetettavaa muille!
Ongelmasi johtuvat luultavasti diagnosoimattomasta adhd:sta tai muusta nepsyongelmasta. Sen aikaansaama käytös on ärsyttänyt ympärilläsi olevia ihmisiä tod.näk. lapsuudestasi asti ja aiheuttanut siten kiusatuksi tulemista. Tästä seurannut ahdistus ja masennus ovat saaneet sinut syömään itsesi lihavaksi eikä impulsiivisuuskaan auta painonhallinnassa. Lihavuus aiheuttaa taas lisää masennusta. Tarvitsisit nepsytutkimuksia, lääkityksen ja terapiaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos sä haluat hyvän pysyvän parisuhteen, niin lakkaa valitsemasta niitä jännämiehiä. Ihmettelet, miten muut (esim. minä) onnistumme. No, mulla on se kilttimies, joita et kuitenkaan halua. Haluat niitä jännämiehiä, joiden kanssa ei sitten kuitenkaan voi olla, kun niillä on vähän sitä keltaista nestettä päässä.
Meinaatko, että olisi hyvä jos ystäväsi haluaisi sun kiltin miehen. 😄
Vierailija kirjoitti:
Tässä näkee ketjullisen verran taas samaa ilmiötä kuinka paljon varsinkin naiset panttaavat sisäänsä, mitä todella ajattelevat toisistaan.
Hymistellään ja nyökytellään ja jopa tuetaan näennäisesti todennäköisesti samoista asioista joista täällä avaudutaan ja urputetaan.
Voiko kaksinaamaisempaa ollakaan
🤢🤮
Tämä. Ja omissa tekemisissä ei ole varmastikaan mitään vikaa koskaan. 🤢
Jos mun ystävä miettisi minusta tällaisia saisi painua hevon kuuseen.
On mulle pari "ystävää" ihan suoraakin tullut tiettyjä asioita kertomaan ja arvostelemaan. Heiltä itseltään vastaava toiminta taas heille on täysin ok eikä lainkaan kyseenalaista. 🙄
Seuraa edes välillä uutisia, oikeita maailmantapahtumia, kotimaan tilannetta.
Huomaan, että olet aivan tietämätön kaikista näistä. Kuitenkin sinua vain huvittaa minun kertomani asiat, jotka sinunkin tulisi kansalaisena tietää. Aikuisen ihmisen tulisi kuunnella muutakin kuin lempimusiikkia kuulokkeista.
Mun pitkäaikaiselle ystävälleni pitäisi kerrankin sanoa suorat sanat hänen miehestään, että "etkö sä näe vai etkö yksin jättämisen pelossasi uskalla paiskata sille äijällesi, miten paljon hänessä on suoranaisia hyväksikäyttäjän ominaisuuksia ja ollut aivan parisuhteenne alusta lähtien?!?"
Ystävälleni olisin suonut normaalimman miehen kumppanikseen, enkä mitään peliaddiktioitunutta ja aggressiivista keskenkasvuista mieslasta, joka pomottaa muijaansa eli ystävääni ihan "satasilla" ja uhkailee, että jos et tee kuten mä määrään, niin jätän sut sit yksin saatesanoin : "Kulje sitten jatkossa kävellen, polkupyöräillen tai julkisilla liikkumavälineillä hoitamaan asioitasi, koska et ajokorttiakaan saanut aikoinasi hommattua, vaikka vanhempasi olisivat hankkineet autonkin sulle -varakkaita kun ovat!"
Jätä se mies! Löydät kyllä paremman.