Mitä haluaisit sanoa ystävällesi, mutta se ei olisi OK?

Vierailija kirjoitti:

Että käyttää lapsillaan liian pieniä vaatteita. Esim sukkahousut on niin pienet että vääntää varpaita sivuun ja lapsi välillä koukistelee varpaitaan vähentääkseen niissä paineita. Haalari on niin pieni että kun lapsi nostaa kädet ylös niin haalari kiristää haaroista. Housut on niin lyhyitä että kun lapsi kyykistyy niin lahkeet on polvissa.  Käyttää noin 2-3 numeroa liian pieniä vaatteita ja kenkiä. Ei varmaan tahallaan vaan ei varmaan ymmärrä että minkä kokoisia niiden vaatteiden tulisi olla ettei niistä olisi lapselle haittaa.

No minähän sanoisin tämän ystävälle. Nätisti. Ihan sama mikä reaktio olisi.

Olet liian villi.

Älä käytä rahojasi turhaan paskaan ja sitten valita ettei ole varaa johonkin muuhun.

Kaveri siis ostelee aika impulsiivisesti uusia tavaraa. Viimeisimmät isot heräteostokset oli 350€ sisustustakka ja 500€ sängynrunko ja sitten kaveri miettii että ei ole varaa ostaa esim neulelankoja.

Lopetin ystävyytemme, koska käytit minua rahallisesti hyväksesi, valehtelit, flirttailit miesystävälleni (jota tämä asia ihmetytti ja huvitti), olit niin monen kanssa riidoissa ja suutuit kun minä en vihannut heitä, olit kaksinaamainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että en jaksa itsekeskeisyyttäsi. Esität empaattista, mutta aikeesi paljastuu aina lopulta, joka kerta toisensa jälkeen johtaa välirikkoon koska et ollut sitä mitä annoit ensin ymmärtää. Olet yksi itsekeskeisimmistä ihmisistä kenet olen tuntenut.

Etäisyys sinusta on tehnyt minulle ja perheelleni hyvää. Harmi vaan että itsekkyytesi näyttäytyy myös kummilapsesi hylkäämisenä. Hän kuitenkin kaipaa ja kyselee toisinaan. Minulla ei ole vastauksia enkä halua haukkua ketään lapselleni tärkeää ihmistä. Olen yrittänyt antaa konservatiivisia vastauksia mutta joskus on varmaan kerrottava totuus, kunhan lapsi kasvaa. Harmi että paljastuit näin kylmäksi ihmiseksi.

Muistan kuinka itse harmittelit nuorena isäsi tekemiä katteettomia lupauksia ja montaa muutakin asiaa. Nyt teet itse samanlaisia katteettomia lupauksia, jotka sitten perut " koska tarvitsit omaa aikaa" - oikeasti? Asut samalla paikkakunnalla etkä voi edes paria tuntia viettää kummilapesi kanssa aikaa vaikka puistossa tai pyöräilemässä? Ei lapsi kaipaa kalliilla rahalla ostettuja sirkushuveja vaan aikuista ystävää. Onko hän oikeasti sinulle niin tärkeä kuin sanot olevan? Tekosi on ristiriidassa sanojesi kanssa.

Tämä kuulostaa siltä, että rauhallinen ja syyttelemätön keskustelu olisi tarpeen. Ehkä ystävälläsi on oikeasti voimat todella vähissä. Olen itse ollut masentunut/burn outissa ja kummilapsen äiti täynnä pyhää vihaa siitä, että en ole hoitanut kummin tehtäviä hänen odotustensa mukaisesti. Silti olen auttanut sen vähän mitä olen pystynyt ja muistanut lapsen merkkipäivät, osallistunut kutsuille jne. Itse koen, että lapsen äiti, joka on ystäväni, ei ole vastaavasti auttanut minua yhtään. Kun lapsi syntyi, meidän ystävyys jäi taka-alalle ja minusta tuli ystävän sijaan vain kummi. 

olen yrittänyt keskustella asioista nimen omaa rauhallisesti, ja olen ollut keskustelematta. Tämä ihminen vaan tekee itsestään martttyyria ja uhriutuu milloin mistäkin. Olen auttanut häntö niin paljon että itse uuvuin. Hänelle vaan tuntuu kaikki ympäröivän maailman normaaleille ihmisille kohdistuvat odotukset olevan liikaa. En ole pyytänyt häntä olemaan lapsen kanssa, kaikki on lähtenyt henkilöstä itsestään mutta ärsyttää lapsen puolesta että ei sitten pidä lupauksiaan. Minä en siis odota tältä ihmiseltä muuta kuin sen mitä lupaa.

Itse en ainakaan lupaa mitään minkä toteuttamiseen en voi antaa takeita.

Miksi kaikki pitäisi mennä tämän ihmisen pillin mukaan jos ei kykene minkäänlaiseen vastavuproisuuteen tai edes lupauksiaan pitämään? Joskus olen hienovaraisesti maininnut asiasta, mutta kuinka hienovatraisesti se sitten pitää tehdjos silkiihansikkaatkin on liian rajut tälle uniikille lumihiutaleelle? Olkoot, pääsen itsekin vähemmällä kun en jaksa olla aina se joka ottaa yhteyttä ja yrittää ylläpitää jonkilaisia edes kohteliaita välejä.

Lapselle on todella tuskallista se, ettei aikuinen pidä kiinni sovituista asioista. Parempi, että häipyy kokonaan pois.

Omat vanhempani eivät koskaan pitäneet. Eivät isoisssa eivätkä pienissä asioissa ja pettymys tuntui musertavalta. Sellaiset pettymykset eivät opeta mitään hyvää vaan vievät täysin uskon ihmisiin.

Itse olen aikuisena sitten vimmatusti pitänyt kiinni kaikesta sopimastani. Ennen lupaamista arvioin aikani ja voimani tarkkaan.

Vierailija kirjoitti:

Minua nyppii se sinun asenne, että sinä olet sellainen ihminen jolla kaikki on aina huonosti, ja minä sellainen jolla tietenkin on kaikki hyvin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että valitat elämästäsi kuinka huono onni sinulla on kaikessa, ja oletat, että kaikki mitä minulla on, on pelkkää tuuria. Oletat myös, että minulla ei voi olla mitään vaikeuksia, tai jos on, ne eivät ole niin vakavia, että niistä tarvitsisi puhua mitään. Näin on ollut jo nuoresta asti, vaikka meillä on ollut tasan samanlaiset lähtökohdat elämässä (sinulla ehkä jopa paremmat). Toisin sanoen, et taida tuntea minua yhtään, kun et ole koskaan vaivautunut katsomaan ennakkoluulojesi taakse. Tiedät varmasti, että olen ymmärtäväinen ja pitkäpinnainen ihminen, ja hyvä kuuntelija ja autan mielelläni. Mutta et tiedä, että olen ahdistunut, mennyt rikki joistain niistä asioista, jotka sinä olet ohittanut olkaa kohauttamalla, et tiedä mitä kaikkea muuta se mitä minulla on, mutta sinulla ei pitää sisällään, ei se ole pelkkää ruusuilla tanssimista, vaan paljon stressiä, huolta, vaivannäköä ja kompromisseja. Haluat vain pitää yllä jotain kuvitelmaa siitä, että minunlaisillani ihmisillä kaikki on niin helppoa.

Huh, kirjoitinko minä tämän?!

Sanasta sanaan samassa tilanteessa.

Minä olen lisäksi täynnä katkeruutta, jonka olen vasta nyt huomannut, koska olen piilotanut sen itseltänikin.

Baby baby tuu

Jätetään jo kaikki muu

Annetaan jo meidän meihin rakastuu

Älä tee niitä lapsia koko ajan lisää, kun valitat, ettet jaksa ja että mies ei osallistu. Aina on rahat loppu. Se on oma valinta kun haluat aina vain lisääntyä ja mies tympiintyy. Nytkin haaveilet uutta vaikka mies sanoo, että EI enempää. Haluat aina vain uuden vauvan , koska muut ovat muka isoja, vaikka näen, että vanhin lapsistasi tarvitsisi huomiotasi enemmän.

Toisena : Miksi syötät niin epäterveellistä ruokaa lapsillesi: hodaria, burgeria, pizzaa, ranskista, nugettia ... Joka viikko Punaista lihaa yli suositusten. Muroina suklaamuroja ja vanukasta joka päivä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunpa osaisit olla vähemmän takertuva suhteessa miehiin. Olet niin hyvä tyyppi, että ansaitset paljon parempia kuin noita huijarimiehiä.

Miksi et sano tuota suoraan!? Luultavasti ystäväsi ei ole koskaan kuullut tuota keneltäkään. Ehkä sanasi avaisivat hänen silmänsä ja hän ryhtyisi miettimään asiaa. Nyt hän luulee nimenomaan, ettei ole paremman arvoinen.

Olen eri, mutta aika usein nämä ihmiset tietävät tämän itsekin. Eivät vaan pääse kierteestä irti. Tunnelukkoon voi liittyä syvää häpeää, jolloin ulkopuolisen hyvää tarkoittava mutta väärällä tavalla ilmaistu kritiikki voi jopa pahentaa tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Minua nyppii se sinun asenne, että sinä olet sellainen ihminen jolla kaikki on aina huonosti, ja minä sellainen jolla tietenkin on kaikki hyvin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että valitat elämästäsi kuinka huono onni sinulla on kaikessa, ja oletat, että kaikki mitä minulla on, on pelkkää tuuria. Oletat myös, että minulla ei voi olla mitään vaikeuksia, tai jos on, ne eivät ole niin vakavia, että niistä tarvitsisi puhua mitään. Näin on ollut jo nuoresta asti, vaikka meillä on ollut tasan samanlaiset lähtökohdat elämässä (sinulla ehkä jopa paremmat). Toisin sanoen, et taida tuntea minua yhtään, kun et ole koskaan vaivautunut katsomaan ennakkoluulojesi taakse. Tiedät varmasti, että olen ymmärtäväinen ja pitkäpinnainen ihminen, ja hyvä kuuntelija ja autan mielelläni. Mutta et tiedä, että olen ahdistunut, mennyt rikki joistain niistä asioista, jotka sinä olet ohittanut olkaa kohauttamalla, et tiedä mitä kaikkea muuta se mitä minulla on, mutta sinulla ei pitää sisällään, ei se ole pelkkää ruusuilla tanssimista, vaan paljon stressiä, huolta, vaivannäköä ja kompromisseja. Haluat vain pitää yllä jotain kuvitelmaa siitä, että minunlaisillani ihmisillä kaikki on niin helppoa.

Tämä. Se vähättely mitä olen saanut ystävältä kestää, joka menee jokseenkin näin "helppohan sun on kun oot niin nätti". Sillä hän perustelee kaiken mitä elämässäni on tapahtunut, ja se on myös ilmeisesti hänen mielestään tarpeeksi hyvä peruste sille, että ongelmani ovat hänen mielestään vähäpätöisiä, sillä kaikkihan on helpompaa kun on nätti. Mulla ei voi olla suruja eikä vastoinkäymisiä. Ja ihan nätti on hänkin, on vain keksinyt jonkun ihme selityksen sille, ettei itse näe vaivaa minkään asian eteen.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin sanoa, että kotisi(pieni kerrostalo kaksio jossa asuu ystävä ja puoliso) on aivan liian täynnä tavaraa ja se haisee. Tavaraa on jo niin paljon että ei meinaa sisälle päästä ja on jo paloturvallisuusriski. Huusholli näyttää hamstraajan kodilta. Ei kiinnosta käydä kylässä kun ei meinaa mahtua istumaan.

Tästä voi tehdä taloyhtiölle ilmoituksen, että huoneisto on paloturvallisuusriski.

Oot kohta 50. Edelleen kitisemään kaikesta. Keli on huono, paitsi silloin kun makaat rannalla jossain Rodoksella. Työkaverit on tyhmiä. Mies on toistaitoinen tollo, kun ei osaa lukea ajatuksiasi. Naapuritkin laittaneet liikaa jouluvaloja. Olet katkera, kateellinen ja hyvin, hyvin myrkyllinen.

Ja se sun viiniharrastus.... olisiko aika myöntää, että olet alkoholisti?

Kyllä meillä on paljon hyviäkin muistoja. Mutta en vaan jaksa enää sun jatkuvaa kitinää ja negatiivisuutta aiheesta kuin aiheesta. Marinoidu myrkyssäsi, mä en enää jaksa kuunnella.

Minulla ei ole rahaa niin kuin sinulla. Tiedät sen, miksi kiusaat minua? Vaikka tulomme ovat samaa luokkaa, minulla ei ole rikasta miestä eikä vanhemmilta saatua pesämunaa.

En voi lähteä viikon varoitusajalla Lontooseen viikonlopuksi. En voi, en jaksa enkä halua lähteä sinun kanssasi.

Somessassi kaikki on ihanaa! kuohuvaa! leivoksia! Miksi sitten viestittelet minulle, miten onneton olet?

Nuoruuden ystävyys kuluu ohueksi, kunnes tuuli puhaltaa sen rippeet joutomaalle.

Että kannattaisko hiukan miettiä sitä miesmakua eikä seurustella aina ensimmäisen ihan ok:n kanssa!

Että hänen olisi hyvä sivistää itseään lukemalla sanomalehtiä ja muuta ajankohtaista kartuttaakseen tietämystään yleisistä asioista. Hän olisi aikanaan välttynyt omaisuuden menetykseltä, jos olisi ollut valveutunut kansalainen.

Aika järkyttävää, että nyt kun erosta on kulunut n. 25 vuotta (!), yrität manipuloida minua tapaamiseen. Tämä, yhdistettynä ilmeiseen kostonhimoosi ja siihen miten raivostuit pakkien saamisesta, panee epäilemään että yrität nyt päästä tekemään jo fyysistäkin väkivaltaa.

Hanki toki apua, kun kerran olet yhä noin syvällä suossa tunteittesi ja ties minkä vaurioittesi kanssa. Ajattele läheisiäsi, jos tilanteessasi heitä vielä on. 

Toivottavasti vielä joskus pääset edes jollain lailla eteenpäin. Yritä hyväksyä, että minä en ole käytettävissäsi. Minulla ei ole velvollisuutta eikä tarvetta olla tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Aika järkyttävää, että nyt kun erosta on kulunut n. 25 vuotta (!), yrität manipuloida minua tapaamiseen. Tämä, yhdistettynä ilmeiseen kostonhimoosi ja siihen miten raivostuit pakkien saamisesta, panee epäilemään että yrität nyt päästä tekemään jo fyysistäkin väkivaltaa.

Hanki toki apua, kun kerran olet yhä noin syvällä suossa tunteittesi ja ties minkä vaurioittesi kanssa. Ajattele läheisiäsi, jos tilanteessasi heitä vielä on. 

Toivottavasti vielä joskus pääset edes jollain lailla eteenpäin. Yritä hyväksyä, että minä en ole käytettävissäsi. Minulla ei ole velvollisuutta eikä tarvetta olla tekemisissä.

Hui.  Suosittelen että katsot onko Naisten Linjan palveluita sulle jotain.

Älä käytä minua Googlena. Tän sanoisin useammallekin ystävälle.

Vierailija kirjoitti:

Aika järkyttävää, että nyt kun erosta on kulunut n. 25 vuotta (!), yrität manipuloida minua tapaamiseen. Tämä, yhdistettynä ilmeiseen kostonhimoosi ja siihen miten raivostuit pakkien saamisesta, panee epäilemään että yrität nyt päästä tekemään jo fyysistäkin väkivaltaa.

Hanki toki apua, kun kerran olet yhä noin syvällä suossa tunteittesi ja ties minkä vaurioittesi kanssa. Ajattele läheisiäsi, jos tilanteessasi heitä vielä on. 

Toivottavasti vielä joskus pääset edes jollain lailla eteenpäin. Yritä hyväksyä, että minä en ole käytettävissäsi. Minulla ei ole velvollisuutta eikä tarvetta olla tekemisissä.

Jos joku eksä on ruvennut käyttäytymään uhkaavasti, kannattaa olla varovainen ja vaikka keskustella poliisin kanssa jo etukäteen niin että pystyvät sitten toimimaan tehokkaammin jos sulle jotain tapahtuu.

Että olet katkeroitunut alkoholisti jonka valheet ovat jo sitä luokkaa ettet taida itsekään enää pysyä perässä mitä todellisuutta elät. Harmittaa koska yhteistä kaveruutta on takana 10 vuotta ja vasta nyt havahduin siihen että itseasiassa olen ainoana yrittänyt pitää sitä yllä. Et koskaan kysy kuulumisiani tai ole kiinnostunut siitä, miten minulla menee. Et koskaan tue kun minulla on paha olla. Mutta oletat kuitenkin että olen aina käytettävissäsi ja valmis kuuntelemaan 3 tunnin maratonpuheluita, samoja asioita vuodesta toiseen liittyen katkeruuteesi elämää ja muita ihmisiä kohtaan jonka olet kuitenkin ihan itse pilannut omalla itsekkäällä käytökselläsi. Tiedätkö mitä, minä en jaksa enää olla sinun terapeuttisi ja oksennusämpärisi kun en minä koskaan oikeastaan saa sinulta yhtään mitään. Ehkä on parempi että opettelet ensin rakastamaan itseäsi ja arvostamaan elämää ja minua ihmisenä ennen kuin jälleen lupaat jotain mitä et ole koskaan pystynyt pitämään.