Te joilla asuu kotona työssä käyvä aikuinen lapsi, maksaako jotain asumisestaan ja muusta?

Maksaa vuokraa vähän päälle 200 enkä peri muita kuluja ja maksan taas hänen esim. puhelinlaskunsa ja usein kaikki esim. noutoruokatilaukset on minun piikkiin + "talo tarjoaa" -ruoat kotona. Jos ne ei kelpaa, sitten hakee itse omilla rahoillaan mitä hakee ja satunnaisesti muutenkin maitopurkkia ja juustopakettia yms jääkaapin täytettä. Nyt ei vielä kerry juuri mitään pitempiaikaisssäästöön kun autoilun kulut on sen verran isot + turhaa kuntosali jne maksua lisäksi. Sekä tietysti nyt yleensäkin nuoren miehen eläminen + vaatteet jne. Saapa nähdä milloin saa säästöön edes takuuvuokran kotoa pois muuttamiseksi. Mutta sitten pitäisi alkaa vähän enemmän katsoa mihin rahat menevät jos/kun vuokra nousee ja pitäisi samalla säästää omaan ensikotiin josta haaveilee. Kun ei nuo palkkatulot vaan riitä kaikkeen. Kokoaikatyössä onneksi. No hummatkoon vielä nyt kun hädin tuskin parikymppinen.

Meillä on kaksi aikuista ja kaksi kokoaikatyössä käyvää lasta. Olemme jakaneet kulut niin että jokainen maksaa 1/4 osan kuluista. Mielestämme se on reilua. Näin säästyy kaikilta rahaa, kun lapsien ei tarvitse hankkia omia kämppiä ja he voivat laittaa haluamansa summat säästöön tai mihin sijoitukseen haluavat. Me taas saamme tukea sähkö- ja vesilaskuihin.

Huvittavaa kun joillekin käy tunteisiin se, että tietävät jonkun saaneen apuja omilta vanhemmilta. Nämä ovat näitä jotka kehuvat kuinka kustansivat vanhemmalleen sitä sun tätä ja yleensä hyvätuloisia.

Heidän on vaikea ymmärtää, että jotkut vanhemmat auttavat ihan vapaaehtoisesti lapsiaan ja lapsenlapsiaan taloudellisesti ja jotkut perivät jopa jotain. Nämä ovat näitä: itse hankittiin tämä ja tämä. No, good for you. Mutta miksi paheksut jos joku saa omilta vanhemmiltaan jotain? Eivät nuo tapaukset ole aina sellaisia, missä olisi jotain hyväksikäyttöä tai dementoituneita vanhuksia joita hyväksikäytetään.

Minä ainakin toivon, että voin auttaa omia lapsia ja lapsenlapsia jotenkin taloudellisesti kun olen eläkkeellä.

Valitettavasti ei itselläni ole kovin hyvä tilanne nyr mutta jos olisi tai saisin littivoiton tottakai kustantaisin omille vanhemmille vaikka mitä. Taloudellisetkin "jutut" on välittämistä.

Vierailija kirjoitti:

Huvittavaa kun joillekin käy tunteisiin se, että tietävät jonkun saaneen apuja omilta vanhemmilta. Nämä ovat näitä jotka kehuvat kuinka kustansivat vanhemmalleen sitä sun tätä ja yleensä hyvätuloisia.

Heidän on vaikea ymmärtää, että jotkut vanhemmat auttavat ihan vapaaehtoisesti lapsiaan ja lapsenlapsiaan taloudellisesti ja jotkut perivät jopa jotain. Nämä ovat näitä: itse hankittiin tämä ja tämä. No, good for you. Mutta miksi paheksut jos joku saa omilta vanhemmiltaan jotain? Eivät nuo tapaukset ole aina sellaisia, missä olisi jotain hyväksikäyttöä tai dementoituneita vanhuksia joita hyväksikäytetään.

Minä ainakin toivon, että voin auttaa omia lapsia ja lapsenlapsia jotenkin taloudellisesti kun olen eläkkeellä.

Valitettavasti ei itselläni ole kovin hyvä tilanne nyr mutta jos olisi tai saisin littivoiton tottakai kustantaisin omille vanhemmille vaikka mitä. Taloudellisetkin "jutut" on välittämistä.

Hahhahhaa tuo on tyypillistä esim. eräästä huhuiltiin että olisi suorastaan verenhimoisesti ryöstänyt vanhemman rahat, vaikka kyseessä oli ihan vapaaehtoinen auttaminen erittäin hankalissa tilanteissa esim. kun tarvittiin esim. käsiraha asuntoon jne. jotkut van hemmat ovat ihania. Vaikka heiltä ei suoraan pyydä, niin auttavat kun kuulevat tai tietävät lapsen tai lapsenlapsensa tarvitsevan taloudellista apua.

En kyllä itse suostuisi elättämään omaa armeijaikäistä tytärtäni. Ihan itse hän on saanut hakea asumistukensa sinne omaan asuntoonsa. Ja eläköön naftilla inttipäivärahoillaan nyt. Köyhä minä itsekin olin nuorena, eikä se mitenkään traumaattista ollut. Nuorena pitääkin olla vähän köyhä, niin oppii olemaan.

En siis jaksa tajuta, miksi jotkut suostuvat paapomaan aikuisia lapsiaan. Enkä ymmärrä, miksi kenenkään pitää asua luksuspaikassa, isossa asunnossa, jollei rahaa ole.

Myönnettäköön, että antipatiani taustalla ovat ennen muuta Mikkosen muinaiset TV- ja muut haastattelut. Kylväminen vs. niittäminen

Yleensä näissä se menee niin, että laiskimuksille esim. työttömille annettu pienikin apu (esim. sukulaisilta) herättää närää, mutta hyvätuloisten vanhemmiltaan perimä miljoonatalo ei herätä paheksuntaa. No joo, toisaalta sukulaisten väliset raha-asiat ei ole muiden kun heidän omia asioitaan ja valitettavaa on, jos tuollaisista liikkuu vääriä huhuja.

Eri asia sitten selvät väärinkäytökset, joissa jollekin työttömälle tulisi sukulaiselta avustusta tonneja vuosittain. Tai ei kai tuokaan sinänsä laitonta ole. Saaha sitä korvaustenkin päälle joissain tapauksussa lahjarahoja ottaa. Riippuu vähän tilanteesta ja summista.

Virkamama kirjoitti:

En kyllä itse suostuisi elättämään omaa armeijaikäistä tytärtäni. Ihan itse hän on saanut hakea asumistukensa sinne omaan asuntoonsa. Ja eläköön naftilla inttipäivärahoillaan nyt. Köyhä minä itsekin olin nuorena, eikä se mitenkään traumaattista ollut. Nuorena pitääkin olla vähän köyhä, niin oppii olemaan.

En siis jaksa tajuta, miksi jotkut suostuvat paapomaan aikuisia lapsiaan. Enkä ymmärrä, miksi kenenkään pitää asua luksuspaikassa, isossa asunnossa, jollei rahaa ole.

Myönnettäköön, että antipatiani taustalla ovat ennen muuta Mikkosen muinaiset TV- ja muut haastattelut. Kylväminen vs. niittäminen

Vastauksesi järkevyys riippuu omasta tilanteestasi. Joskus on pakko antaa lapsen pärjätä inttirahoillaan ja vaikeaa on, jos pitäisi vielä elättää 18-vuotiasta, jos ei rahat riitä kun niukin naukin itselleen ja muille ala-ikäisille elätettäville. Intti onkin erittäin huonoa aikaa taloudellisessa mielessä nuorelle. Herran jestas kun lomillakin pitäisi vielä jotenkin elää ja munkkikahveihinkin pitäisi olla rahaa. Ja jos vanhemmilla matti kukkarossa niin huonoa aikaa.

Taitaa olla ainoa tilanne, missä täysi-ikäiselle ei ole taattu minimi elintaso niin kuin opiskelijoille tai työttömille. En kyllä tiedä miten menee jos asuu omillaan. Mites ne inttirahat riittää sitten intin ulkopuoliseen elämään. Asunto ja matkat lomille kyllä kustannetaan sen tiedän, mutta rahallinen avustus vapaaseen käyttöön ruokaan, virkistyksiin ja vaatteisiin tai muihin pakollisiin hankintoihin mitä olisi saattanut ilmetä esim. lomilla oli varsin niukka inttikuukausina.

Surullista miten niin moni vanhempi tässä ketjussa kostaa oman katkeruutensa lapsilleen. Ei ihme että nuorilla on nykyään niin paljon mielenterveysongelmia ja huonot välit vanhempiin

Mun vanhemmat ei koskaan perineet mitään kuluja vaikka minä ja kaksi sisarusta ollaan kaikki jossain vaiheessa asuttu kotona ja käyty töissä. Vanhemmilla suht iso talo, joten asumiskulut on lähestulkoon samat, oli lapset kotona, tai ei. Tietysti ruoka maksaa, mutta porukoilla sen verran hyvä talous, ettei ongelmaa kustantaa lasten ruokia. Tekisin itse varmaan samoin, jos olisi lapsia ja riittävästi rahaa. 

Usein nämä pienituloiset vanhemmat, jotka eivät pysty lapsiaan tukemaan käyttävät tupakkaan ja/tai alkoholiin useita satasia kuussa. Lisäksi saattaa olla useampi koira tai kissa, joihin uppoaa rahaa helposti huomattavia summia. Lisäksi heillä on muita elämänhallinnan ongelmia esim. pikavippejä ja kyvyttömyyttä hoitaa talouttaan ja keksiä lisätuloja.

Lisäksi käyttävät rahojaan tatuointeihin, ripsipidennyksiin, kynsistudioihin, hiusväreihin tai kampaajiin. Ostavat liikaa epäterveellistä ruokaa ja ovat lihavia ja sitä kautta jaksamattomia ja mielenterveysongelmaisia tai muulla tavoin sairaita.

Lapsille periyttävät rahankäytön holtittomuuden, baareihin, viihteeseen, vaatteisiin, matkoihin jne tarvitaan taas pikavippejä ja kierre jatkuu sukupolvesta toiseen.

Meillä tytär asui aika pitkään kotona, 23 vuotiaaksi asti ja kävi töissä. Hän keräsi oman asunnon ostoon asp-tilille. En pyytänyt häneltä mitään rahaa, mutta hän kuitenkin teki paljon kotona kaikkea, siivosi, ajoi nurmikon, teki lumitöitä, ulkoilutti koiraamme jne. Ja kyllä hänkin välillä osti jotain ruokia kotiin ja tykkäsi leipoa ja tehdä ruokia. Että oikeastaan hänestä oli pelkkää hyötyä. Tietty jos itselläni olisi ollut rahasta tiukkaa, olisin jotain häneltä pyytänyt vähän jotain.

Vierailija kirjoitti:

Minun äiti vei mun opiskelu rahatki kun asuin kotona täysi ikäisenä . muistan ajatelleeni että mihä elvettiä , en oikein osaa edes sanoa pitäisikö vai ei .... 

Niin ja varmaan maksoi kaiken sinulle?

Maksu luonnossa.

Keskustelu on kahden vuoden takaa, mutta jatkan tätä, koska aihe on itselle ajankohtainen. 

Poika pääsi juuri armeijasta ja on nyt entisessä vakityössään. Tienaa ehkä 1700-1800€ nettona. Mun tulot ovat samaa luokkaa. Asumme siis kahdestaan mun 80-neliöisessä asunnossa.

Tänään juuri mietittiin, miten jakaisimme kuluja. Päädyimme siihen, että hän ostaa itse kaikki omat ruokatarvikkeensa (syö hyvin terveellisesti) ja minä ostan omani (en syö esim. juurikaan lihaa, teen salaatteja ja keittoja). Lisäksi hän maksaisi "vuokraa" 200€, sisältää siis myös veden, sähkön ja hyvän nettiyhteyden.

Mielestäni tuo on varsin kohtuullinen diili. Hänelle jää kyllä myös säästöön laitettavaksi. Haluan, että hän oppii pyörittämään omaa talouttaan ja budjetoimaan. Ennen inttiä en perinyt häneltä säännöllisesti mitään, mutta toi kyllä kaupasta ruokaa omilla rahoillaan. 

Olisi mukava kuulla muidenkin järjestelyjä nyt kun yleinen taloustilanne on vallan erilainen kuin 2 vuotta sitten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun poika tekee osa-aikatyötä opiskeluiden ohella. Tienaa kuussa tonnin verran. En veloita mitään, koska laittaa puolet rahastoihin. Jos olisi vain töissä, niin veloittaisin ruoasta ehkä 300 e kk.

Kokopäivätyössä ja veloitan "ylläpidosta" n. 300-400. Ei erikseen erotella mikä on ruokaan tai vuokraan. Joskus on joutunut jonkun isomman laskun kanssa auttamaan.

Toinen taas on osa-aikatyössä ja saa toistaiseksi vaan n. 550€/kk. Häneltä pyydän 100€ ruokarahaa.

Ei hirveän hyvä palkka itselläni, muuten en pyytäisi mitään osa-aikaisesta työstä.

Ai niin sitten poikaystävä asuu täällä ja ostaa tietenkin myös ruokaa, mutta luullakseni ostan itse kuitenkin yli puolet. Kummallakin omat asunnot, joista maksamme itse.

Siis kenen poikaystävä ja miksi oma asunto, jos asuu teillä?

Tytär valmistui lukiosta keväällä ja viettää nyt välivuotta töitä tehden. Ei maksa kotona asumisesta mitään, mutta on sovittu, että osa palkasta pitää laittaa säästöön, jotta on sitten opiskelut aloittaessa vähän pesämunaa

Vierailija kirjoitti:

Surullista miten niin moni vanhempi tässä ketjussa kostaa oman katkeruutensa lapsilleen. Ei ihme että nuorilla on nykyään niin paljon mielenterveysongelmia ja huonot välit vanhempiin

Eiköhän se ole niin päin, että nykynuorten ei tarvitse enää ponnistella minkään eteen, eikä tehdä taloudellisia valintoja. Vanhemmat maksavat puhelinlaskua vielä nelikymppiselle mussukallekin. Raha on iso motivaattori. Kun käy pienellä palkalla töissä ja osa siitä pitää käyttää ruokaan ja vaatteisiin, niin sitten se opiskelukin ja paremman elämän rakentaminen on paljon motivoivampaa. Vanhemmilla on vastuu kasvattaa lapsistaan rahan arvon ymmärtäviä kansalaisia. Yksi hyvä keino on se, että kotona asuva lapsi osallistuu kuluihin. 

Jos käy kokopäivätöissä niin muuttaa omaan asuntoonsa vain. Opiskelujen ajalta ei tarvi maksaa mitään vaikka kävisikin töissä vapaa-aikoinaan. Tämä mikäli kaikki toimii, eli sotkut siivotaan, ei tuhlata vettä ja muita juttuja, hoidetaan oma leiviskä kunnolla.