Te joilla asuu kotona työssä käyvä aikuinen lapsi, maksaako jotain asumisestaan ja muusta?

En veloittanut mitään. Toki joskus saattoi käydä kaupassa omaan piikkinsä. Saivat säästettyä itselleen oman asunnon käsirahan vuoden aikana.

En ole ikinä kuullutkaan, että omalta lapselta nyhdettäisiin vuokraa tai ruokarahaa. Onko tuo jokin työväenluokan juttu vai mitä ihmettä?

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä kuullutkaan, että omalta lapselta nyhdettäisiin vuokraa tai ruokarahaa. Onko tuo jokin työväenluokan juttu vai mitä ihmettä?

Kylmien ja kitsaiden juttu. Kun olin tuon ikäinen meillä oli isä kokopäivätyössä ei kovin hyvällä palkalla. Äiti oli työtön ja teki välillä osa-aikatöitä. Koskaan ei vaadittu mitään vuokrarahoja eivätkä olisi ottaneet omalta lapseltaan rahaa vaikka olisin tarjonnut.

Jos toinen käy töissä niin kuuluisi jotain maksaa, mutta jos opiskelee esim , niin on kyllä aika törkeää omasta mielestä viedä vikatkin pennoset mitä tästä saa.... vanhempien pitäisi tukea aina lastaan , ei puskea pois 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

18-vuotias joka opiskelee ja tekee satunnaisesti töitä, makselee välillä jotain kuten bensoja ja omia vaatteitaan. Välillä käy omilla rahoillaan syömässä pizzaa, kebabbia tms. niin siitä tulee säästöä ruokakuluihin. Sellaisia en maksa koska kotona on aina ruokaa.

Ihan mielelläni maksan lapsen kuluja ja annan hänen säästää omia rahojaan. Kuitenkin opiskelee ja tekee töitä ja näkee, ettei mikään tule helpolla. Minä hänet olen tähän maailmaan paiskannut, enkä katso että vastuuni loppuu siihen kun lapsi on täysi-ikäinen.

Ihan oikein paitsi jos aikuisen lapsen lisäksi vielä muita elätettäviä niin saattaa olla vain että ei rahat riitä aikuisen lapsen elättämiseen.

Jotkut eläkeläisetkin avustaa aikuisia lapsiaan jos vain pystyvät. Todella ihanaa että kaikki eivät ole sitä mieltä että ihan periaatteesta eivät auta aikuisia lapsia.

Ihmeellistä jos on mahdollista auttaa mutta ei auta taloudellisesti, varsinkin jos on kohtuullisen hyvät tulot, on ihme jos ei auta tai anna lapsen pitää palkkaansa ja laittaa se vaikka säästöön. Mutta tosiaan jos aikuisen lapsen lisäksi on muita alaikäisiä, voi olka vaikeampaa.

Onneksi meillä Suomessa 18-vuotias on taloudellisessa mielessä itsenäinen ja hänen oma taloudellinen tilanne on turvattu, jos vanhemmilla ei varaa auttaa, vaikka ei ne minimiavut valtiolla hääppösiä ole. Olisi se aika hassua, jos työtön joutuisi esim. elättåmään aikuisia lapsia.

Asun osan vuodesta mun ukin luona ja kuluihin osallistuminen on jatkuva väännön aihe. Toisinaan sitten tungen rahaa hänen lompakkoonsa, kun hän ei ole näkemässä ja toivon, etteivät ne ole ilmestyneet heti mun työpöydälle. Eli ongelma voi olla myös toisinpäin:(

Tilanteita voi verrata siihen, että jos lapsi asuisi omillaan, ei hän silloinkaan saisi ilmaista asumista ja ruokaa ja monesti vaikka osallistuu joillain summilla kustannuksiin, pääsee halvemmalla vanhempien luona kun omillaan.

Jos vanhemmat ei pyydä mitään saattaa vanhemman ja muiden sisarusten maksamat kulut olla turhan korkeat, jos ei vanhemmilla hyvät tulot.

Pelkästään ruuat sasttaa tehdä yhdestä ihmisestä 200€ kevyesti ja siihen päälle muut kulutukset.

Vierailija kirjoitti:

Tilanteita voi verrata siihen, että jos lapsi asuisi omillaan, ei hän silloinkaan saisi ilmaista asumista ja ruokaa ja monesti vaikka osallistuu joillain summilla kustannuksiin, pääsee halvemmalla vanhempien luona kun omillaan.

Jos vanhemmat ei pyydä mitään saattaa vanhemman ja muiden sisarusten maksamat kulut olla turhan korkeat, jos ei vanhemmilla hyvät tulot.

Pelkästään ruuat sasttaa tehdä yhdestä ihmisestä 200€ kevyesti ja siihen päälle muut kulutukset.

Aika hirveä vertaus. Mielelläni olen lapseni elämässä eri roolissa kuin vuokra-asuntosäätiö tai paikallinen k-kauppias.

Mun poika asui opiskelujen jälkeen jonkin aikaa kanssamme ja hän itse tarjoutui maksamaan siitä. Satasen sitten kehtasin pyytää, mutta poika laittoi aina 200 euroa mun tilille. Tästä on nyt jo useampi vuosi aikaa. En olisi itse mitään pyytänyt, mutta poika halusi maksaa. Samalla hän säästi käsirahaa omaan asuntoon. 

No en ole edes ajatellut pyytää 19 vuotiaalta mitään, vaan päinvastoin hän saa nyt säästää tuleviin menoihinsa niin paljon kuin ehtii. Hän pitää nyt välivuoden ka aloittaa taas opiskelun vuoden päästä. Tytär ei ole mikään tuhlaaja, vaan erittäin säntillinen, siisti ja fiksu nuori nainen, joka auttaa kotitöissä kyselemättä, tekee ruokaa jne.

Maksan siis mielelläni ruuat ja muut mitä kotona vain tarvitsee. Jos menemme yhdessä vaatekauppaan, niin maksan myös hänen vaatteensa, sillä minulla/meillä ei ole rahan kanssa mitään hätää ihan niin kuin ei ollut silloinkaan, kun tytär ei ollut töissä.

Tytär ehtii kyllä maksamaan itse kaiken, mutta mielestäni on vain ihanaa, että hän viihtyy kotona vielä. Voi olla, että hänen opiskelunsa vievät sitten toiseen kaupunkiin asumaan ja nyt meillä on viimeiset yhteiset kuukaudet.

En ole pyytänyt kotona asumisesta rahaa, vaan ostan ruuat ja maksan kaiken niin kuin nuoren ennen töihin menoakin. Koska voin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä kuullutkaan, että omalta lapselta nyhdettäisiin vuokraa tai ruokarahaa. Onko tuo jokin työväenluokan juttu vai mitä ihmettä?

Kylmien ja kitsaiden juttu. Kun olin tuon ikäinen meillä oli isä kokopäivätyössä ei kovin hyvällä palkalla. Äiti oli työtön ja teki välillä osa-aikatöitä. Koskaan ei vaadittu mitään vuokrarahoja eivätkä olisi ottaneet omalta lapseltaan rahaa vaikka olisin tarjonnut.

Kylmyyden kanssa ei mielestäni ole mitään tekemistä asian kanssa silloin jos on vanhemmalla itsellään niin tiukkaa, että rahat ei tahdo kunnolla riittää ja jos tulot ei oikeasti ole erityisen hyvät, on ihan ymmärrettävää, että nuori joillain summilla osallistuu. Ei meidän nuoret ole ikinä mitään vuokrarahaa maksaneet, mutta ruokarahaa kylläkin. Tällöin on ihan kohtuullista että 18-vuotias osallistuu vaikka ihan minisummilla elinkustannuksiinsa. Esim. kyllä meillä nuori on aina maksanut työttömyyskorvauksesta tai palkasta jotain. Jos olisin hyvätuloinen, en pyytäisi mitään. Tuolloin voidaan jo puhua ehkä kylmyydestä, mutta onhan niitäkin jotka opetustarkoituksessa pistävät lapsen maksamaan jotain, vaikka ei olisi välttämätöntä ja ymmärrän myös sen. Voi olla haitallista saada palkka puhtaana käteen, ilman että joutuu maksamasn siitä pakollisia kustannuksia, kuten asumista ja ruokaa.

Mä en maksanut aikoinaan mun vanhemmille palkasta mitään, mutta heillä oli hyvät tulot eikä nuorempia elätettäviä enää perheessä.

Itse maksoin kotona asuessa ja töissä käydessä 100 €/kk eli todella vähän. Toki asiaan kuului pitää oma huone siistinä ja pestä omat pyykit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä kuullutkaan, että omalta lapselta nyhdettäisiin vuokraa tai ruokarahaa. Onko tuo jokin työväenluokan juttu vai mitä ihmettä?

Kylmien ja kitsaiden juttu. Kun olin tuon ikäinen meillä oli isä kokopäivätyössä ei kovin hyvällä palkalla. Äiti oli työtön ja teki välillä osa-aikatöitä. Koskaan ei vaadittu mitään vuokrarahoja eivätkä olisi ottaneet omalta lapseltaan rahaa vaikka olisin tarjonnut.

Kylmyyden kanssa ei mielestäni ole mitään tekemistä asian kanssa silloin jos on vanhemmalla itsellään niin tiukkaa, että rahat ei tahdo kunnolla riittää ja jos tulot ei oikeasti ole erityisen hyvät, on ihan ymmärrettävää, että nuori joillain summilla osallistuu. Ei meidän nuoret ole ikinä mitään vuokrarahaa maksaneet, mutta ruokarahaa kylläkin. Tällöin on ihan kohtuullista että 18-vuotias osallistuu vaikka ihan minisummilla elinkustannuksiinsa. Esim. kyllä meillä nuori on aina maksanut työttömyyskorvauksesta tai palkasta jotain. Jos olisin hyvätuloinen, en pyytäisi mitään. Tuolloin voidaan jo puhua ehkä kylmyydestä, mutta onhan niitäkin jotka opetustarkoituksessa pistävät lapsen maksamaan jotain, vaikka ei olisi välttämätöntä ja ymmärrän myös sen. Voi olla haitallista saada palkka puhtaana käteen, ilman että joutuu maksamasn siitä pakollisia kustannuksia, kuten asumista ja ruokaa.

Mä en maksanut aikoinaan mun vanhemmille palkasta mitään, mutta heillä oli hyvät tulot eikä nuorempia elätettäviä enää perheessä.

Sen takia nuoren pitäisi saada säästettyä rahaa omaan asuntoon jotta pääsee aloittamaan oman elämän eikä tarvitse ruinata vanhemmilta rahaa ruokaan. Keski-ikäinen ei välttämättä enää muista, kuinka paljon rahaa menee muuttoon, takuuvuokriin, huonekaluihin ym tarpeisiin kun ei ole mitään lähtien juustohöylästä ja kaikki pitää ostaa.

Jos pyydät esim ruokarahaa ja joihinkin kuluihin, silloin nuori oppii, että eläminen maksaa.

Sovitte yhdessä mikä olisi kohtuullinen summa. Itse nuorena jouduin maksamaan "vuokraa" ja

pidin sitä ensin kohtuuttomana, kun eihän muutkaan, mutta opin, että palkasta omilla asuessa pitää

pystyä maksamaan tietyt kulut. Vuokra, ruoka jne. Ei huono oppi pitkällä juoksulla.

Vierailija kirjoitti:

Minun äiti vei mun opiskelu rahatki kun asuin kotona täysi ikäisenä . muistan ajatelleeni että mihä elvettiä , en oikein osaa edes sanoa pitäisikö vai ei .... 

Mitäköhän tuossa on ollut tilanne? Mun poika joutui ottamaan opintolainaa, jotta pystyi osallistumaan elinkustannuksiinsa kun asui kotona. N. 200 jouduin pyytämään ruokaan kuussa ja tietenkin sitten tarvitsi lisää rahaa muihin omiin kustannuksiin ja ostoksiin. Tulot oli vain n. 100€ opintoraha. Itse olin myös opiskelija tuolloin.

Minä olen 41 v. ihan hyvin toimeentuleva perheellinen ihminen, mutta jos olen jossain vanhempieni kanssa, vaikka kahvilassa tai ruokakaupassa, he eivät edelleenkään anna minun maksaa mitään. Eivät kertakaikkiaan suostu, vaikka olen yrittänyt inttää, että kyllä heidän elatusvastuunsa on päättynyt aikoja sitten.

Ei heillä kyllä ole mitenkään tiukkaa rahallisesti, mutta on se silti vähän noloa, varsinkin jossain ruokakaupan kassalla, kun isä väkisin maksaa omien ostostensa lisäksi myös minun ruoat.

Eli en tosiaan maksanut heille mitään silloin täysi-ikäisenä kotona asuessani, ennen kuin muutin opiskelija-asuntoon parikymppisenä. Ja itseasiassa he avustivat parilla sadalla kuussa koko opiskeluajan, niin että selvisin ilman opintolainaa.

Toivon, että pystyn tukemaan omaa lastani samalla tavalla, sitten kun on sen aika. Raja tulisi vastaan ehkä siinä vaiheessa, jos vain kävisi töissä eikä olisi mitään yritystä edes jatkaa opintoja ennen kuin on joku ammatti hankittuna.

Lainaa peruskuluihin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun äiti vei mun opiskelu rahatki kun asuin kotona täysi ikäisenä . muistan ajatelleeni että mihä elvettiä , en oikein osaa edes sanoa pitäisikö vai ei .... 

Mitäköhän tuossa on ollut tilanne? Mun poika joutui ottamaan opintolainaa, jotta pystyi osallistumaan elinkustannuksiinsa kun asui kotona. N. 200 jouduin pyytämään ruokaan kuussa ja tietenkin sitten tarvitsi lisää rahaa muihin omiin kustannuksiin ja ostoksiin. Tulot oli vain n. 100€ opintoraha. Itse olin myös opiskelija tuolloin.

Niin se on helppoa "auttaa" nuorta ja antaa elää ilmaiseksi, jos itsellä ei tiukkaa. Elinkustannuksiakaan ei oikein viitsi nollaan pistää varsinkin jos muita elätettäviä.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse 38-vuotias työtön ja joudun asumaan vanhan ja sairaan vanhempani kanssa. Tuloni ovat pelkkä työmarkkinatuki. En maksa vanhemmalleni mitään, mutta jouduinkin käytännössä toimimaan jonkinlaisena omaishoitajana ja henkilökohtaisena assistenttina. Itsellänikin on paljon ongelmia ja ostan omat ruokani itse tuolla työmarkkinatuella sekä maksan kännykkälaskuni. Muita laskuja itselläni ei sitten olekaan. Suurin osa rahoistani menee ruokaan.

Etkö ole koskaan itsenäistynyt vanhemmistasi. On todella epänormaalia elää omaishoitajana jos ei ole koskaan itsenäistynyt eikä saaden puolisoa sen takia. Elikkä et maksa asumisestasi mitään. 

Eikö sinulla ole tullut tarvetta hankkia koskaan omaa asuntoa. Kukaan nainen ei ota äitinsä luona asuvaa aikamiespoikaa niin että mikä on parisuhde statuksesi muuta kuin ressukka. 

Vierailija kirjoitti:

Jos pyydät esim ruokarahaa ja joihinkin kuluihin, silloin nuori oppii, että eläminen maksaa.

Sovitte yhdessä mikä olisi kohtuullinen summa. Itse nuorena jouduin maksamaan "vuokraa" ja

pidin sitä ensin kohtuuttomana, kun eihän muutkaan, mutta opin, että palkasta omilla asuessa pitää

pystyä maksamaan tietyt kulut. Vuokra, ruoka jne. Ei huono oppi pitkällä juoksulla.

Jos vanhemmat eivät taloudellisesti tarvitse vuokraa ja ruokarahaa, niin sopimus että nuori säästää samalla vaikka omistusasuntoon tai opiskelua varten on paras mahdollinen.