Miksi joku turvautuu riidellessä mykkäkouluun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mökkäys ja riitely ovat molemmat lapsellisia ja egokeskeisiä tapoja vastata epämieluisiin tilanteisiin. Mökkääjä voi kuvitella käyttäytyvänsä fiksusti, mutta todemlisuudessa hän harjottaa ihan yhtä epätervettä tapaa tai jopa haitallisempaakin. Riitely ei ole millään tapaa takentava tapa ilmaista tunteita eikä varsinkaan ratkaista mitään, mutta ainakin riitelijän kanssa tietää missä mennään ja asiaa voi alkaa tarkaisemaan. Mökkääjästä taas ei saa irti mitään, vaan asia hautuu kattilassa pohjaan saakka kunnes ei ole mitään jäljellä.

Meillä on erikseen opeteltu siihen, että mykkäkouluun taipuvainen ei lopeta riitaa sillä, että sulkeutuu. Tätä opeteltiin ihan perheterapeutin avulla ja nyt toinen osapuoli on puolestaan joutunut tilanteeseen, jossa kokee olonsa uhatuksi. Riita ei pääty hiljaisuuteen vaan siihen, että toinen osapuoli pyytää anteeksi sitä, että on loukannut mykkäkouluun tilanteita päättävää. Ei kysellä, kenessä on vika tai miten asiat oikeasti olisivat, riittää, että toinen pyytää anteeksi ja hyvittää tekonsa eli osallistumisen riitaan. Nyt tämä anteeksipyytäjä väittää, että hän ei uskalla enää olla mistään eri mieltä, koska jokainen huomautus tai pyyntö johtaa siihen, että hän joutuu pyytämään anteeksi sitä, että toinen haluaisi olla hiljaa, mutta on pakotettu puhumaan.

Kannattaa muistaa, että molemmat ovat vastuussa toisen tunteista, ei vain se mököttäjä. Kun joutuu toimimaan vastoin omaa tapaansa (kun ei enää saa mykkäkouluilla eikä toinen toisaalta voi enää syyttää mököttäjää), niin se ei ole kummallekaan helppoa ja kivaa. Silti molempien tulee muuttua!

Jos nyt tukitsin kirjoitustasi oikein, niin teillä on ollut nyt niin, että riidan tai erimieisyyden tullen, aina vain se toinen (ei mykkäkoulua ennen pitänyt) pyytää anteeksi, oli sitten asia ja tilanne mikä tahansa tai aihetta tai ei? Eihän tuo nyt kuulosta yhtäkkiä reilulta. Ymmärsinkö oiken?

Neuvoisni että jos menisitte uudestaan perheterapeutille tai parisuhdeterapeutille ratkomaan tätä uutta tilannetta. Kuulostaahan näiä tiedoin raskaalta ja epäreilulta jos aina vain toinen pyytää anteeksi erimieisyyksissä tai riidoissa.

Ja viittasit että kumppanillasi on haitallisia tapoja (riidassa?) joita pitäisi muuttaa? Mitä nämä tavat ovat? Millaisia teidän riidat nyt sitten ovat? Toimiiko kumppanisi jollain loukkaavalla tavalla aina, että hänellä onkin aihettakin pyytää anteeksi ja sinulla ei?

Nimenomaan se mykkäkoulua kammoava pyytää anteeksi, jotta asia saadaan järjestykseen. Hän on toiminut tavalla, joka on viemässä mykkäkouluun, joten hän pyytää anteeksi aiheuttamiaan tunteita ja hyväksyy sen, että oli väärässä. Hänhän sitä murjotusta oli aiheuttamassa, ilman hänen sanojaan ja tekojaan toisella ei olisi mitään syytä mykkäkouluun. Perheterapeutti painotti tätä moneen kertaan eli kukaan ei murjota yksikseen, vaikenemisen aiheuttaja pyytää anteeksi, jos haluaa, että mykkäkoulua ei ole.

Ongelmana kun ei ole se mykkäkouluilija vaan riidan toinen osapuoli, joka siihen kumppaniaan ajaa. Hänen tulee muuttua, jotta mykkäkoulua ei enää ole ja anteeksipyytäminen on hyvä alku.

No siis, sulta jäi vielä kertomatta, että mitä nämä kumppanin ikävät tavat ja käytös sitten ovat, jotka meinaavat johtaa toisen mykkäkouluun? Olisi aika tärkeä pointti tässä vaiheessa että voisi kommentoida paremmin. Ja millaista käytöstään hän pyytää anteeksi? (Jos ei ole ehnyt väärää tai loukkaavaa, en näe, että tarvisi siloin pyytää anteeksi.) Millaisista tilanteista asiat alkaa mennä väärille raiteille?

Verbaalisissa riitatilanteissa.

No mitä se kumppanisi sitten tarkemmin ottaen silloin tekee väärin tai miten sinua loukkaa/satuttaa tms? Voitko antaa jonkin tyypillisen esimerkin? Ja mistä asiasta tällainen riitatilanne voi saada tyypillisesti alkunsa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi osa mykkäkoulua harrastavista puolustaa tätä tapaansa henkeen ja vereen? Jotain tyydytystähän niiden on pakko siitä saada, kun eivät edes _halua_ opetella kommunikoimaan paremmin.

Huom! Ei koske kaikkia. Tässä ketjussa on ollut myös erittäin hyviä puheenvuoroja syistä, miksi joku on tähän turvautunut, mutta myös halunnut opetella muuta, tai ei ainakaan pidä sitä ihanteellisimpana tapana kommunikoida.

Mutta nämä eräät, jotka eivät pysty näkemään itsessään mitään vikaa...Huh huh.

Mikään kommunikointitapa ei ole toista parempi tai huonompi. Kysymys on vain siitä, että et halua hyväksyä muita kommunikointitapoja, kuin omasi, jos olet sitä tottunut käyttämään. Tapoja on hankala muuttaa. Mikäli toinen ei halua muuttaa omia tapojaan, alkaa yleensä toisen syyttely. Syyttely taas ei johda mihinkään. Jos pidät "mykkäkoulua" ongelmallisena kommunikointimuotona, niin voin taata, että "mykkäkoulun" pitäjä ei tule muuttamaan tapojaan, niin kauan kuin jatkat syyttämästä toista sen käyttämisestä.

En pidä mykkäkoulua ongelmallisena kommunikointimuotona, koska se ei ole kommunikointia ensinkään. Se on kommunikaatiosta ja vuorovaikutuksesta yksipuolista omaehtoista poistumista. Se on ongelmallinen käytösmalli. Jos ei sinulle, niin muille on. Ihmettelen vaan kovasti, ettei sinua yhtään haittaa että muut kärsivät tämän sinun mykkäkoulun pitosi vuoksi.

Mikäli et tunnusta ja hyväksy muuta kuin verbaalisen viestinnän vuorovaikutukseksi, on asialle vaikea tehdä mitään. Mikäli kysymyksessä ei olisi vuorovaikuttaminen, siitä tuskin kukaan edes kärsisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsisti ei aina ole kovaääninen ilkeilijä Näillä yllättävillä tavoilla narsisti voi käyttää henkistä väkivaltaa

Mielikuva narsistisesta henkilöstä on usein se, että nämä ovat ilkeitä ja arvostelevia ja kovia suustaan. Aina ei suinkaan ole näin. On nimittäin muitakin tapoja käyttää henkistä väkivaltaa. Narsistin kanssa eläminen on jatkuvaa hylkäämisen, torjumisen, kaikenlaisen kaltoinkohtelun, pettymysten ja pahan mielen monenlainen näyttämö.

Marttyyri-vaikenijanarsistin näyttämö on ihan omaa luokkaansa. Tällaisen henkilön tyypillinen käyttäytymismalli on pidättäytyä puhumasta ja reagoimasta millään lailla. Narsisti voi kerta kaikkiaan olla vastaamatta toisen ihmisen puheeseen. Tällainen narsistityyppi ei vaivaudu osoittamaan millään tavalla, että olisi kuullut, mitä hänelle puhuttiin. Kysymyksiin vastaaminen kysymyksillä ja puheenaiheen vaihtaminen ovat näppäriä keinoja mitätöidä ja väheksyä toinen ihminen. Ihan kuin toinen olisi ilmaa ja niin arvoton, ettei häneen tarvitse reagoida.

Moni narsisti pitää mykkäkouluja. He painuvat omaan luolaansa eikä heitä saa sieltä houkuteltua ulos, jos heitä ei kiinnosta. Ja usein heitä ei kiinnosta yhtään. Heillä on oikeus vetäytyä perhe-elämästä, olla ottamatta osaa muun perheen juttuihin, heillä on oikeus osoittaa perheenjäsenille heidän paikkansa olemalla hiljaa ja poistumalla paikalta. Ei heidän tarvitse miettiä sitä, miltä toisesta ihmisestä tuntuu tai kuka vastaa perheen asioista silloin, kun hän on omassa mykkäkoululuolassaan.

Näitä marttyyrityyppejä on usein vaikea tunnistaa narsisteiksi, koska he pitävät sydämensä kielensä päällä eli esittävät hyvää ihmistä sillä, että pitäytyvät puhumasta. Näin heitä ei päästä syyttämään ilkeilystä ja he saavat säilyttää itse rakentamansa hyvän ihmisen valeminän. Toki valeminä rakoilee kyllä usein, mutta kiukun tai suoranaisen raivon saa päälleen se, jolle narsisti uhkaa paljastua.

Välttelevän kiintymyssuhteen omaava empatiakyvytön narsisti pystyy täysin vailla omaatuntoa olemaan reagoimatta toiseen ihmiseen. Hän pystyy hylkäämään toisen ihmisen fyysisesti ja henkisesti täysin kylmästi. Hän pystyy mitätöimään toisen ihmisen pelkästään sillä, että vaikenee.

JATKUU...

Tämä ei ole ainakaan perinteinen kuvaus narsistisesta luonnehäiriöstä. Kertoo muusta kuin narsisismista. "Henkistä väkivaltaa" voivat käyttää myös muut kuin narsistit, ei ole vain narsisteille ominainen käyttäytymismalli.

Kuvaa kai lähinnä masentuneen ihmisen käyttäytymisestä. Muutkin ihmiset kärsivät masennuksesta kuin narsistit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hiljaisuus on niin monelle vaarallista? Mikä siinä satuttaa tai pelottaa?

Miksi puhuminen /rakentava riitely on niin monelle vaarallista? Mikä siinä satuttaa tai pelottaa?

Määrittele rakentava riitely.

Esimerkiksi minua on lapsuudessani lyöty, jos en ole käyttäytynyt kauniisti.

Jos ystäväni pyrkisi alistamaan minua luottaen siihen, että olen puolustuskyvytön (koska en pysty solvaamaan muita tai heittelemään esineitä taustani vuoksi), niin olisin lopulta hyvin turhautunut ja vihainen.

Huonossa ihmissuhteessa on aivan normaalia katkaista välit. On omituista, että välttely mielletään vallankäytöksi.

Ihmettelen muuten tätä trendiä muun ohella, että miksi välien katkaiseminen ja yhteydenpidon hiljentäminen koetaan niin pahana verrattuna siihen miksi ne välit katkaistaan. Yhdessä elämäntaito-oppaassakin tarjottiin jatkuvasti ratkaisuksi puhumista eikä välien katkaisua, vaikka aihe käsitteli rajattomia ihmisiä. Rajattomien tapausten kanssa se puhe tai vihjeet eivät auta, vaan nimenomaan välien katkaisu on ainoa mikä tehoaa. 

Välien katkaisu on hyvä ratkaisu toisinaan, mutta silloinkin sille hyljättävälle osapuolelle tiedotetaan asiasta. Eikä vaan kadota tai kuten nykyään sanotaan 'ghostata'. Se jos mikä on kypsymätöntä käytöstä.

On muuten aika väsynyttä haukkua joitakuita ratkaisuistaan lapsellisiksi ja varsinkin näin kapealla elämänkokemuksella mitä sinulla on. Minulla on muutama ihminen, joille en todellakaan palaa enää kertomaan mikä meni vikaan, koska 

a) en pääse enää ikinä heistä eroon ja se riita pitkittyy ja pitkittyy, jotta yhteydenpito pysyy. Mitään hyötyä siitä ei olisi, koska vastapuoli ei ota palautetta vastaan ja kaikki projisoidaan takaisin minuun tavalla tai toisella. Oman mielenterveyden takia en ota yhteyttä kertoakseni mikä mättää ja se olisi vain hukkaan heitettyä energiaa ja aikaa. 

b) avaisin pandoran lippaan, joka voi mennä niin sairaisiin mittasuhteisiin että pääsen helpommalla kun en selittele mitään. Selitys voi näennäisesti upota, mutta sitten huomaisin kun alkaisi taas mystisesti tapahtua kaikkea jännää. Myös fyysinen turvallisuus voi olla uhattuna. 

Itseään ei tarvitse selitellä kenellekään. Ei kenellekään mistään syystä. Myöskin lapselliseksi haukkuminen tällaisissa tilanteissa kertoo enemmän haukkujasta itsestään sekä siitä, että jotain on jäänyt ihmissuhteissa kokematta. On myöskin melkoista vallankäyttöä sanoa noin tietämättä yhtään taustoja. 

Eli motiivisi on vain päästä itse helpommalla. Lapsellista ja kyvytöntähän tuo on. Ja perustuu oletuksiin, että jotain kamalaa tapahtuisi, jos kertoisit toiselle missä mennään, ja siksi päätät vain kadota.

Myös se, että kuvittelet tietäväsi etänä tekstin kautta elämänkokemukseni määrän, on jännä juttu. Uskotko ehkä omaavasi selvänäkijän kykyjä? Olen 68-vuotias, eli jonkin verran elämää kokemuksineen on jo takana.

Kaikkea hyvää toivon sinulle, ja että pääsisit joskus eteenpäin noista peloistasi.

Normaali ihminen kyllä tietää, miksi pidempään kestänyt ihmissuhde katkeaa. Varsinkin, jos se on päättynyt johonkin riitaan. Ja deittailussa taas ghostaamisen syy on aina se, että löytyi joku parempi ja/tai et kiinnostanut riittävästi. Normaalilla älyllä varustellulle ei tarvitse selitellä. 

En kyllä ole tiennyt miksi 20v ihmissuhteita on muutama katkennut. Sen huomasin että minuun ei enää haluta olla yhteydessä, mutta muuten on syyt pimennossa. Ihan normaaliälyinen olen, testeissä testattu keskivertoa älykkäämmäksi kaikilla muilla osa-alueilla paitsi matematiikassa keskiverroksi.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen seurustellut kahteenkin otteeseen tämmöisen kanssa. Toisella ne mykkäkoulut meni niin pitkälle, että kolmekin päivää jatkui aika mykkäkoulua saman katon alla ja joskus olessamme eri paikkakunnilla ei viikkoihin vastannut viesteihin. Koin tämän todella raskaana asiana.

Myönnän etten itsekään riidellyt tuolloin mitenkään rakentavalla tavalla mutta se, että toisen sulkee täysin ulos eikä reakoi mihinkään on todella kivuliasta. Joskus se oli niin raskasta, että riidellessä jopa yllytin häntä että hän olisi vaikka löynyt minua sen sijaan että sulki minut pois. Sekin olisi ollut tuolloin minusta parempi vaihtoehto.

Mä laitoin reissustani viestin tuollaiselle että katson tämän mykkäkoulun päättävän suhteemme tällä sekunnilla. Sitten vietin villejä öitä pitkin reissupaikkakuntaa. Kun palasin niin oltiin taas juttutuulella, ja yritettiin olla jatkavinaan suhdetta. Sanoin ettei minulla ole hänelle enää mitään sanottava, kun ilmoitin erosta viestillä jo 6 päivää sitten.

Vierailija kirjoitti:

Mä saatan pitää mykkäkoulua ihan siksi, että haluan "oman pääni sisälle" tarpeeksi aikaa. Tarpeeksi aikaa prosessoida tapahtunut, hväksyä tapahtunut, päästä siitä yli ja antaa tarvittaessa anteeksi. Tällaisissa tilanteissa mykkäkoulun sijasta mieluummin häipyisin kokonaan jonnekin muualle, mutta jos ei ole paikkaa, mihin mennä, mykkäkoulu on mulle ainoa vaihtoehto. Mä en jaksa jauhaa asioista, joista tiedän, että mihinkään yhteisymmärrykseen tai kompromissiin ei tulla pääsemään. Nk rakentava keskustelukin on silloin vain noidankehä, josta ei ole ulospääsyä. 

Silloin sanotaan sille toiselle että anteeksi, haluiaisin nyt prosessoida näitä asioita, ja palaan myöhemmin asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulu on "suojautumiskeino" verbaalista vallankäyttöä vastaan. Viesti menee usein perille paremmin kuin tuhat sanaa, joita toinen ei halua "kuulla" eli hyväksyä ja ymmärtää. Jos toinen ei hyväksy ja ymmärrä sanatonta viestintää, niin ei se ole viestijän vika. Ihminen voi viestiä ja kommunikoida monella tapaa kuten myös muutkin eläimet. Ääni / puhe ei ole ainoa viestintäkeino.

Nyt on häiriintyneen ihmisen kirjoitus.

Tottakai olet vastuussa ilmaista itseäsi sanallisesti ja varmistaa, että se toinen ymmärtää mitä haluat. Kenenkään ei tarvitse alkaa tulkita passiivis-aggressiivisen mykkäkouluilijan "sanattomia viestejä". Herranpieksut sentään.

Ei tuo sinun sanallinen ilmaisusi ja perustelusi ole vakuuttavaa herranpieksuista huolimatta. Käyt päälle aggressiivisesti ja ihmettelet jollei keskustelu kiinnosta! Opettele itse sanallista ilmaisua!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hiljaisuus on niin monelle vaarallista? Mikä siinä satuttaa tai pelottaa?

Miksi puhuminen /rakentava riitely on niin monelle vaarallista? Mikä siinä satuttaa tai pelottaa?

Määrittele rakentava riitely.

Esimerkiksi minua on lapsuudessani lyöty, jos en ole käyttäytynyt kauniisti.

Jos ystäväni pyrkisi alistamaan minua luottaen siihen, että olen puolustuskyvytön (koska en pysty solvaamaan muita tai heittelemään esineitä taustani vuoksi), niin olisin lopulta hyvin turhautunut ja vihainen.

Huonossa ihmissuhteessa on aivan normaalia katkaista välit. On omituista, että välttely mielletään vallankäytöksi.

Ihmettelen muuten tätä trendiä muun ohella, että miksi välien katkaiseminen ja yhteydenpidon hiljentäminen koetaan niin pahana verrattuna siihen miksi ne välit katkaistaan. Yhdessä elämäntaito-oppaassakin tarjottiin jatkuvasti ratkaisuksi puhumista eikä välien katkaisua, vaikka aihe käsitteli rajattomia ihmisiä. Rajattomien tapausten kanssa se puhe tai vihjeet eivät auta, vaan nimenomaan välien katkaisu on ainoa mikä tehoaa. 

Välien katkaisu on hyvä ratkaisu toisinaan, mutta silloinkin sille hyljättävälle osapuolelle tiedotetaan asiasta. Eikä vaan kadota tai kuten nykyään sanotaan 'ghostata'. Se jos mikä on kypsymätöntä käytöstä.

On muuten aika väsynyttä haukkua joitakuita ratkaisuistaan lapsellisiksi ja varsinkin näin kapealla elämänkokemuksella mitä sinulla on. Minulla on muutama ihminen, joille en todellakaan palaa enää kertomaan mikä meni vikaan, koska 

a) en pääse enää ikinä heistä eroon ja se riita pitkittyy ja pitkittyy, jotta yhteydenpito pysyy. Mitään hyötyä siitä ei olisi, koska vastapuoli ei ota palautetta vastaan ja kaikki projisoidaan takaisin minuun tavalla tai toisella. Oman mielenterveyden takia en ota yhteyttä kertoakseni mikä mättää ja se olisi vain hukkaan heitettyä energiaa ja aikaa. 

b) avaisin pandoran lippaan, joka voi mennä niin sairaisiin mittasuhteisiin että pääsen helpommalla kun en selittele mitään. Selitys voi näennäisesti upota, mutta sitten huomaisin kun alkaisi taas mystisesti tapahtua kaikkea jännää. Myös fyysinen turvallisuus voi olla uhattuna. 

Itseään ei tarvitse selitellä kenellekään. Ei kenellekään mistään syystä. Myöskin lapselliseksi haukkuminen tällaisissa tilanteissa kertoo enemmän haukkujasta itsestään sekä siitä, että jotain on jäänyt ihmissuhteissa kokematta. On myöskin melkoista vallankäyttöä sanoa noin tietämättä yhtään taustoja. 

Eli motiivisi on vain päästä itse helpommalla. Lapsellista ja kyvytöntähän tuo on. Ja perustuu oletuksiin, että jotain kamalaa tapahtuisi, jos kertoisit toiselle missä mennään, ja siksi päätät vain kadota.

Myös se, että kuvittelet tietäväsi etänä tekstin kautta elämänkokemukseni määrän, on jännä juttu. Uskotko ehkä omaavasi selvänäkijän kykyjä? Olen 68-vuotias, eli jonkin verran elämää kokemuksineen on jo takana.

Kaikkea hyvää toivon sinulle, ja että pääsisit joskus eteenpäin noista peloistasi.

Esim oma exäni laittoi VUOSIA eron jälkeen säännöllisin ajoin viestejä, joissa yritti tuulettaa suhteen riitoja. Aluksi vastasin ja kommunikoin mutta se tosiaan johti siihen että ex lähetti minulle kymmeniä viestejä päivittäin ja soitteli kymmenen kertaa putkeen neljältä yöllä. Alkoi seurata myös tosielämässä. Laitoin välit täysin poikki. Syynä ei ole oletus tai perätön pelko vaan kokemus ja tieto toisen ihmisen toiminnasta. Annoin exälle enemmän kuin tarpeeksi armonaikaa ja silloin hän kieltäytyi puhumasta itse, joten en ole hänelle sitä velkaa että saa vuosia myöhemmin vuodattaa ja terrorisoida minua. En saisi siitä jankkaamisesta mitään muuta kuin pahan mielen joten kyllä, motiivini on itse päästä helpommalla. Onko se väärin? Vaikka olet elänyt 68 vuotta, niin jos et ole kokenut kertakaikkiaan sietämättömiä ja kaltoinkohtelevia ihmissuhteita, on turha jeesustella.

-eri

Mulle kävi samantyyppisesti vastakkaista sukupuolta olevan kaverin kanssa. Hän oli ensinnäkin kertonut ympäriinsä että olin muuttamassa kohta hänen luokseen (!!!!???) ja vuosia jälkeenpäin sain oikoa hänen valheitaan, joiden vuoksi menetin yhden kumppaniehdokkaankin. 

Sanoin hänelle kaksi kertaa että minuun ei voi olla yhteydessä humalassa. Hän mm. soitti kysyäkseen missä olen, ja saapui paikalle umpikännissä, kun olin siskonlapsien kanssa torilla jäätelöllä.

Viimeisen kerran sanoin että vielä kerran kun hän noin tekee, en halua olla hänen kanssaan enää missään tekemisissä. No siihenhän ei mennyt kauaakaan. Sen jälkeen hän on nyt 10 vuotta kiusannut, ja stalkannut minua. Viimeksi 4kk sitten, mutta eiköhän sieltä taas jotain kohta tule. En ole vuosikausiin vastannut hänelle yhtään mitään, ja näin poliisikin minut ohjeisti jo kauan sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on henkistä väkivaltaa , pahinta sellaista. Ei kyetä "rakentavaan riitelyyn". Kuuluu narsismiin. Emotionaalinen kehitys uhmaikäisen taaperon tasolla , katsokaa miten uhmaikäiset käyttäytyy.

Riitely ei ole koskaan rakentavaa, eikä aina edes puhe. Eduskunnan "rakentavat keskustelut" ovat tästä hyvä esimerkki.

Ajattelet noin, koska et osaa riidellä oikein. Riitelemättömyys johtuu siitä, että aina sopeutuu ja antaa myönnytyksiä, ei uskalla olla eri mieltä. Mutta väärä riitelytapa kuten tämä mykkäkoulu, on todella haitallista, satuttaa toista osapuolta pahasti ja parisuhteessa antaa hyvin haitallisen mallin kommunikoinnista ja konfliktien ratkaisusta. Lapsetkin ahdistuvat vanhemman mykkäkoulusta.

Hmm, itse ainakin ahdistuin vanhempien riitelystä, joka heidän mielestään oli vain keskustelua. Se oli hyvin ahdistavaa.

Ja mieleen tulee myös, että mykkäkoulu satuttaa sitä päällepäsmäriä lähinnä siksi, että hän ei saa toteuttaa riitelytaipumistaan.

Inhoan riidanhaluisia ihmisiä.

Jos sinulla on vanhempiesi riitelyn aiheuttama trauma, kannattaisi sinun käydä käsittelemässä se trauma ammattilaisen kanssa, eikä siirtää traumaa eteenpäin traumatisoimalla muita mykkäkoululla.

Puhu vaan omasta puolestasi. Oma asenteesi on ylimielinen ja henkilöön käyvä, ei asiallinen eikä rakentava. Sinun kaltaisellesi kannattaa myös sanoa hyvästi mieluummin kuin pahasti. Traumatisoidut kovin vähästä!

Faith kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulua harrastaa sellaiset, jotka eivät osaa perustella omaa mielipidettä, tietävät olevansa väärässä tai haluavat aiheuttaa toiselle pahaa mieltä. Vallankäyttöä, jota käytetään, kun muuta ei osata. Myrkyttää suhteen.

Yksipuolinen vastaus!

Mykkäkoulua pitää yllä myös sellainen, jonka partneri ei kuuntele ollenkaan vaan keskeyttää ja huutaa päälle omat ajatuksensa!

Totta. Toinen osapuoli voi olla sanallisesti niin hyökkäävä sekä saattaa tulkita väärin kaiken mitä hänelle sanoo, että täysi vetäytyminen keskusteluyhteydestä hetkeksi saattaa olla ainoa järkevä valinta.

Huutamista joku saattaa säikähtää niin paljon, ettei uskalla enää sanoa mitään.

Sitten taas toisaalta noissa ap:n mainitsemissa ääritilanteissa – mykkäkoulun jatkaminen päiväkausia sekä sen ulottaminen ulkopuolisiin kuten lapsiin – lienee jo kyse jostain muusta, traumaattisesta oireilusta tms.?

Tämä on sama kuin sanoisi että lyövällä, ja huutavalla/ haukkuvalla ihmisellä kyse on traumaattisesta oireilusta. Ei, kyllä mykkäkoulu on tarkoituksellinen vallankäytön väline ja väkivaltaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hiljaisuus on niin monelle vaarallista? Mikä siinä satuttaa tai pelottaa?

Miksi puhuminen /rakentava riitely on niin monelle vaarallista? Mikä siinä satuttaa tai pelottaa?

Ei se puhuminen ja asiasta keskustelu tietenkään satuta eikä pelota. Ikävä kyllä moni itse itseään fiksuna keskustelijana pitävä ei sitä ole. Kumpikaan ääripää ei ole rakentava ratkaisu. Ei viikkojen halveksiva puhumattomuus eikä oman mielipiteen papukaijamainen toistelu. Sellaiset ihmiset, jotka osaavat tulla puolitiehen vastaan menestyvät ihmissuhteissaan. He eivät juurikaan oleile vauvalla tappelemassa tyhjästä 🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jonkun tulisi kontrolloida ja käyttää valtaa toiseen?

Miksi jonkun tulisi ylipäätään alistua toisen vallankäyttöön?

Toiset vain ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi huutamalla ja raivoamalla, toiset puhumattomuudella. Aika harva meistä on aikuinen, vaikka kuvittelee niin. Opittu toimintatapa on vain erilainen.

Ei mykkäkoululainen ole yhtään sen tunteettomampi kuin huutajakaan, usein päinvastoin.

Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen.

Näin kohtaat mykkäkoululaisen.

"On helppoa ajatella, että uhmaikäisellä lapsella on ongelma. Uhmariidoissa on kyse aina kahden kaupasta. Sinä olet jollain tavalla aina osa ongelmaa. Aikuisena sinun pitäisi pystyä hillitsemään itsesi silloinkin, kun lapsesi uhmaa sinua. Muista, että lapsen uhmaikä ei tarkoita, että sinun pitää nousta diktaattoriksi."

"Kun olet itse stressaantunut, tunnetilasi siirtyy lapseen. Lapsista tulee stressitilanteista helposti vastahakoisia ja turhautuneita. Kiirehtimällä lisäät ainoastaan uhmaamisriskiä. Jos varaat enemmän aikaa tilanteisiin, olet itse rennompi ja tilanne sutviutuu todennäköisesti paremmin."

"Kun lapset kiukkuilevat ja äksöttelevät, vanhemmat saattavat puhua lapsesta negatiiviseen sävyyn. ”Miksi sinun pitää olla aina niin ilkeä?”, ”Olet nyt kyllä väärässä!” tai ”Aina sinä rikot kaiken!” Yritä puhua mieluummin lapsen teoista, ettet tule arvostelleeksi hänen luonnettaan."

"Jos menetät hermosi, huudat ja käytät vihamielistä kieltä, teet tilanteesta ainoastaan vaikeamman. On tietysti ymmärrettävää, että vanhempi menettää hermonsa, sillä uhmaikäiset lapset osaavat olla haastavia. Sinun tehtäväsi on kuitenkin rauhoittaa tilanne ja luotsia rauhallisille vesille. Yritä siis pysyä rauhallisena."

"Lasten perusluonteet ja temperamentit eroavat huomattavasti toisistaan. Toiset ovat haastavampia ja uhmakkaampia, toiset ovat taas rauhallisempia ja joustavampia. Niin pitkään kun lapsi osaa toimia hyvin sosiaalisessa ympäristössään, sillä ei ole väliä, mikä lapsen temperamentti on. Mutta jos lapsi on kuin tulisilla hiilillä jatkuvasti, kannattaa miettiä, onko lapsen ympäristössä jotain sellaista, joka saa lapsen kiehumaan? Ovatko vanhemmat liian vihaisia?"

https://www.vau.fi/perhe/kasvatus/koska-antaa-periksi-lapselle-nain-koh…

Nyt on kyllä puurot ja vellit ilosesti sekaisin. Komentoin nyt vain tuohon ensimmäiseen osioon (Mitä mykkökoululainen haluaa...)

"Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen."

Mykkäkouluainen ottaa vallan itselleen mykkäkoululla. totta. Sitä kutsutaan vallankäytöksi. Mykkäkoululainen haluaakin usein pitää lähes kaiken vallan itsellään suhteessa. Tämä ei ole tasapuolista tai tervettä. Sellaista ei tarvitse myöskään hyväksyä.

Toista rangaistaan mykkäkoululla esim. hänen omista toiveistaan, käytöksestään (tavallisesta) tai valinnoistaan joista mykkäkouluainen vaan ei pidä, tai normaalista tunteiden ilmaisusta, ärsyyntymisestä, surullisuudesta tms. Tavallisista elämän asioista siis. Mykkäkoululainen on usein itsekäs ja hänellä on yleensä voimakkaista epävarmuuksia ja siksi hän haluaa ylimitoitetun kontrollin itselleen. 

(Itse puhun tässä siis kunnon mykkäkoulusta, en mistään hetken hiljenemisestä riitatilanteessa, miettimistauon ottamisesta, tai vaikka raivoamiselta suojautumiselta jne.

Ymmärrän reaktiona mykkäkoulun yksittäisessä tilanteessa silloin, jossa henkiöä on todella pahasti loukattu, esim. pilkattu ja raivottu, haukuttu, petetty pahasti tms.  Tällaiseen tilanateeseen ei päde aiemmin kirjoittamani. Tästä on kuitenkin harvemmin kyse varsinaisen mykkäkouluttajan toiminnassa.)

Kunnon mykkäkoululainen on usein todella herkkänahkainen ja ottaa itseensä pienenkin kritiikin tms. ja reagoi siihen ylimitoitetulla tavalla ja näin mykkäkoulusta tulee epätervettä vallankäyttöä ja kontrollointia. Mykkäkouluainen saattaa olla usein myös se, joka vahingoittaa toista myös verbaalisesti ja menettä hermonsa muutenkin nopeasti.

Puhut nyt omista negatiivista tunteistasi, joita mykkäkoulu sinussa aiheuttaa, ja syytät siitä "kouluttajaa". Mykkäkoulu on rangaistus vain, jos ajattelet sen rangaistuksena. Todennäköisesti ajattelet sen olevan rangaistus, jos sinua on "rangaistu" lapsena mykkäkoululla. Joko olet ajatellut lapsena itse sen olevan rangaistus, vaikka näin ei ole ollut tai sinulle on tosiaan sanottu sen olevan rangaistus. Niin tai näin, niin joka tapauksessa on kysymys siitä, että koet sen rangaistuksena. Ja koska sinua on mielestäsi "rangaistu" aiheetta mykkäkoululla, aiheuttaa tämä sinussa negatiivisen tunteen.

Ei se ole vaan tuon kirjoittajan ajatus. Koko ilmiön nimihän on mykkäKOULU eli sillä on juuri tarkoituskin kouluttaa toista oman tahdon alle ja on sitä kautta vallankäytön muoto.

Silent treatment englanninkielinen nimitys viittaa samaan.

Mykkäkoulun ainoa tarkoitus on ignoorauksen avulla ajaa toinen ihminen hulluuden partaalle, jotta sitten päästää syyttelemään tätä hullusta käytöksestä. Mykkäkoululainen voi sitten kiillottaa omaa sädekehäänsä sillä, että itse on aina rauhallinen ja toinen vaan raivoaa.

Voi, että jotkut ovat sitten pinttyneitä omaan ajatusmailmaansa. Sana "mykkäkoulu" on vain kaltaistesi ihmisten pilkkanimi käytökselle, jota he eivät ymmärrä. Vaikeneminen on aivan yhtä luontaista käytöstä ihmiselle, kuin muukin käytös. Eikä siinä ole mitään epänormaalia. Sitä pitävät "epänormaalina" vain ihmiset, jotka puhua pälpättävät päivät pitkät.

Mykkäkoulu ei todellakaan ole normaali käytösmalli, vaan usein ajan myötä kehittynyt tapa selviytyä kun ei ole saanut lapsuudessa kehittyä normaalisti tunne-elämän osa-alueilla. Takana on useimmiten varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen häiriö ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta malliopittu käytösmalli.

Sitä ihmettelen, että miten olette niin kiintyneitä tuohon käytösmalliin, että verisesti puolustatte sitä? Ei huutaja ja raivoajakaan ole yleensä kiintynyt huutamiseensa vaan jälkeenpäin häpeää sitä, ja usein lopulta hakee jopa apua siihen.

Kysymys on "epänormaalista" ja "häiriöstä", vain jos sitä pitää sellaisena. Tämä taas on todennäköisesti omilta vanhemmilta opittu ajattelutapa, koska eihän omassa käyttäytymisessä voi olla mitään "epänormaalia" tai tunne-elämässä "häiriöitä".  Mikä siis on normaalia? Kuka sen päättää?

Mitä hävettävää on omissa ajatuksissa? Nehän ovat vain ajatuksia eivät sanoja.

Katso miten kiintynyt siihen olet.

Katso itse, miten kiintynyt olet omaan paremmuuteesi ja ajatukseesi siitä.

En koe itseäni yhtään paremmaksi kuin ketään muuta. Me ollaan kaikki saman arvoisia. Yleensä ihmiset vaan katuvat kun ovat satuttaneet toista ja pyrkivät muuttamaan käytöstään, mutta sinä et. Sinä olet rakastunut taipumukseesi vajota mykkyyteen, koska se suojaa haurasta egoasi. Sen avulla saat vieritettyä vastuun toisen teoista ja omista teoista sen toisen harteille. Sinun ei tarvitse ottaa vastuuta mistään koska vika ja syy on aina kaikissa muissa.

Mitä ihmeen egoa? Häpeähän johtuu egosta. En minä tunne itseäni yhtään paremmaksi tai huonommaksi kuin muut. En myöskää syytä muita enkä itseäni. Onko sitä niin vaikea hyväksyä.

Seuraavan mykkäkoulusi aikana voit vaikka ottaa sanakirjan käteen ja lukea sieltä mitä ego tarkoittaa. Ja muutsman muunkin tarpeellisen käsitteen. -Eri

En ole väittänyt, ettei minulla olisi egoa. Ainoastaan, ettei puhumattomuus suojaa egoa.

Kyllä se on epäterve hauraan egon suojakeino. Muutenhan kykenesit laskeutumaan ylpeytesi valtaistuimelta ja "alentumaan" keskusteluun toisen osapuolen kanssa. Pysymällä vaiti yrität pitää kasassa minäkuvaasi, joka ei ole rakentunut tasapainoiselle pohjalle.

Väitteesi perustuu päätelmään siitä, että minäkuvani ei olisi tasapainoinen. Jos väität, että se ei ole tasapainoinen, tulisi antaa esimerkki siitä, millä tavalla se ei sitä ole.

Eiköhän sen tasapainoisuuden tai tasapainottomuuden, kumpi sitten onkaan, pysty jokainen vähänkään psykologiaa tunteva havainnoimaan tähän ketjuun kirjoittamiesi tekstien perusteella.

Joka tapauksessa voisit hyötyä traumaterapiasta tai muusta keskusteluavusta, jossa lähdettäisiin purkamaan tiettyjä, ehkä jo lapsuudessa syntyneitä tunnevajeita ja kehittyneitä ajatuskulkuja.

Tarkoitat ilmeisesti sitä, että minun pitäisi olla kuten muut, eikä oma persoonani. Ajatuskulku on kulttuurisidonnaista. Esimerkiksi alkuperäiskansojen ajatuskulkua on aina pyritty muuttamaan, koska se poikkeeaa valtakulttuurista. Seuraukset ovat olleet ylleensä kaikkea muuta kuin positiivisia. Tulokset ovat kyllä nähtävissä. Erilainen ajatuskulku on vain positiivista. Eri asia on, onko se "normaalia" vai "epänormaalia". Yhteiskunta on vain sidottu ns. "normaaliin".

Eli sinun logiikallasi raivohuutajankaan ei tarvitse kantaa vastuuta teoistaan ja muiden satuttamisesta, koska raivohuuto on osa hänen persoonaansa?

Rikollistakaan ei voi laittaa vankilaan koska taipumus tehdä rikoksia on osa hänen persoonaansa?

Pidätkö oikeasti tapaasi olla mykkäkoulussa rinnasteisena alkuperäiskansojen kulttuureihin ja tapoihin? Aika suuruudenhullu ajattelutapa.

Miksi edellen syötät omia ajatuksiasi minun ajatuksinani? Ehkä sinun olisi jo aika laskeutua norsunluutornistasi.

Sinun oma ajatus oli verrata omia ajatuskulkujasi alkuperäiskansojen ajatuskulkuihin...

Mutta on siinä perääkin, nimittäin kulttuurisidonnaisuudessa opittuihin ajatuskuihin, mikä vahvistaa aiemmin kirjoitetun, että olet omaksunut ajatuskulkusi ja tapasi toimia todennäköisesti lapsuudenkodissasi.

Mikään suomalaiseen kulttuuriin sidottu tapa mykkäkoulu ei ole joten siitä on turha etsiä oikeutusta omalle toiminnalle.

-eri

Kaikki ovat saaneet pohjan ajatuksenkululle lapsuudenkodista ja kasvuympäristöstä. Ihminenhän on osa ympäristöään. Ristiriita tulee juuri siitä, ettei vain haluta hyväksyä muiden ajatuksenkulua. Mielestäni ei ole oikeaa tai väärää ajatuksenkulkua. On vain enemmistön "diktatuuria", johon vähemmistön tulisi muka sopeutua.

Jos ihminen tunnistaa itsessään ongelmallisen käyttäytymismallin joka on lapsuuden peruja niin normaali ihminen pyrkii kyllä muuttamaan käytöstään ettei siirtäisi samaa lapsilleen tai vahingoittaisi muita läheisiään.

Käyttäytymismalli muuttuu ongelmalliseksi vasta siinä vaiheessa kun pitää sitä ongelmallisena.

Narsisti ei koskaan pidä omaa käytöstään ongelmallisena, vaikka tuhoaisi kaikki muut ympärillään. Sehän on vaan niiden muiden syy, mitäs menivät tuhoutumaan.

Miksi pitää syyttää ja löytää syyllinen? Miksi ei voi vain hyväksyä ja rakastaa toista sellaisena kuin toinen on?

Ja se mykkäkoulu on se rakkauden osoitus?

Ainakin parempi rakkauden osoitus, kuin toisen haukkuminen.

Lainataan vaikka tätä kommenttia: "Kai itse tajuat, että sen mykän päässä risteilee lauseita ja haukkumasanoja, joita hän ei halua rakkaalleen sanoa, koska hän ITSE tietää miten ne jäävät kaivamaan vuosiksi ja HÄNEN kokemusmaailmassaan hiljaisuus on tuhat kertaa mieluisampaa kuin ne sanat, joilla hän voisi kumppaninsa siinä hetkessä raadella?"

Tai Matteuksen evankeliumia: "Ei ihmistä saastuta se, mikä menee suusta sisään. Se ihmisen saastuttaa, mikä tulee suusta ulos."

Kyllä minä ainakin haluaisin kuulla, jos puolisoni päässä risteilisi niin hirveitä ajatuksia minusta. Mieluummin kuin sen, että hän raatelisi sieluni korjaamattomaan tilaan aloittamalla ignoorauksen jonka kestoa ei kukaan tiedä.. se on ihan tutkittuakin tietoa, että ignooraus sosiaalisissa suhteissa on erittäin vaurioittavaa. Joten mieluummin ne pahat sanat, kiitos.

Ei puolisosi sieluasi raatele, vaan omat ajatuksesi ja epävarmuutesi.

Jos puolisosi lyö sinua nyrkillä naamaan, niin ei se puolisosi sitä kipua aiheuta, vaan kehosi hermopäätteet aktivoituvat ja siirtävät viestin kivusta keskushermostoosi, ja aivosi tuottavat kivun tunteen tietoisuuteesi.

Joten tunteesi on omalla vastuullasi, puolisosi on syytön.

Eiks niin?

Tunne ja tunto ovat kaksi eri asiaa. Sinulla ei ole tunneaistia, sinulla on tuntoaisti.

Jäikö sinulta peruskoulun päättötodistus saamatta?

Ota vastuu teostasi. Kaikki muut jo tietävät, että mykkäkouluttaja vahingoittaa muita toiminnallaan. Vai sanotko lapsellesikin, että hän on itse vastuussa tunteistaan kun ensin olet kiusannut hänet mökötykselläsi ahdistuksen tilaan?

Etkö oikeasti pysty ymmärtämään, että myös se ns keskustelija pystyy tuottamaan toiselle ahdistuksen tilan, olevalla hyvin päällekäyvä kuten esim sinä nyt.

Tilanteita on erilaisia ja ihmisiä erilaisia, on turha yrittää väittää, että kaikissa tilanteissa mykkäilijä on syyllinen kaikkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi osa mykkäkoulua harrastavista puolustaa tätä tapaansa henkeen ja vereen? Jotain tyydytystähän niiden on pakko siitä saada, kun eivät edes _halua_ opetella kommunikoimaan paremmin.

Huom! Ei koske kaikkia. Tässä ketjussa on ollut myös erittäin hyviä puheenvuoroja syistä, miksi joku on tähän turvautunut, mutta myös halunnut opetella muuta, tai ei ainakaan pidä sitä ihanteellisimpana tapana kommunikoida.

Mutta nämä eräät, jotka eivät pysty näkemään itsessään mitään vikaa...Huh huh.

Mikään kommunikointitapa ei ole toista parempi tai huonompi. Kysymys on vain siitä, että et halua hyväksyä muita kommunikointitapoja, kuin omasi, jos olet sitä tottunut käyttämään. Tapoja on hankala muuttaa. Mikäli toinen ei halua muuttaa omia tapojaan, alkaa yleensä toisen syyttely. Syyttely taas ei johda mihinkään. Jos pidät "mykkäkoulua" ongelmallisena kommunikointimuotona, niin voin taata, että "mykkäkoulun" pitäjä ei tule muuttamaan tapojaan, niin kauan kuin jatkat syyttämästä toista sen käyttämisestä.

En pidä mykkäkoulua ongelmallisena kommunikointimuotona, koska se ei ole kommunikointia ensinkään. Se on kommunikaatiosta ja vuorovaikutuksesta yksipuolista omaehtoista poistumista. Se on ongelmallinen käytösmalli. Jos ei sinulle, niin muille on. Ihmettelen vaan kovasti, ettei sinua yhtään haittaa että muut kärsivät tämän sinun mykkäkoulun pitosi vuoksi.

Tottakai se on kommunikointia ja vuorovaikuttamista. 80 % vuorovaikutuksesta tapahtuu ilman sanoja. Mikäli se ei olisi vuorovaikuttamista, et pitäisi sitä ongelmallisena. Joskus sanat ovat vain turhia. Sanaton viestintä on ongelmallista vain niille, jotka eivät hyväksy sitä. Jotkut kärsivät sanattomasta viestinnästä toiset taas sanallisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jonkun tulisi kontrolloida ja käyttää valtaa toiseen?

Miksi jonkun tulisi ylipäätään alistua toisen vallankäyttöön?

Toiset vain ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi huutamalla ja raivoamalla, toiset puhumattomuudella. Aika harva meistä on aikuinen, vaikka kuvittelee niin. Opittu toimintatapa on vain erilainen.

Ei mykkäkoululainen ole yhtään sen tunteettomampi kuin huutajakaan, usein päinvastoin.

Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen.

Näin kohtaat mykkäkoululaisen.

"On helppoa ajatella, että uhmaikäisellä lapsella on ongelma. Uhmariidoissa on kyse aina kahden kaupasta. Sinä olet jollain tavalla aina osa ongelmaa. Aikuisena sinun pitäisi pystyä hillitsemään itsesi silloinkin, kun lapsesi uhmaa sinua. Muista, että lapsen uhmaikä ei tarkoita, että sinun pitää nousta diktaattoriksi."

"Kun olet itse stressaantunut, tunnetilasi siirtyy lapseen. Lapsista tulee stressitilanteista helposti vastahakoisia ja turhautuneita. Kiirehtimällä lisäät ainoastaan uhmaamisriskiä. Jos varaat enemmän aikaa tilanteisiin, olet itse rennompi ja tilanne sutviutuu todennäköisesti paremmin."

"Kun lapset kiukkuilevat ja äksöttelevät, vanhemmat saattavat puhua lapsesta negatiiviseen sävyyn. ”Miksi sinun pitää olla aina niin ilkeä?”, ”Olet nyt kyllä väärässä!” tai ”Aina sinä rikot kaiken!” Yritä puhua mieluummin lapsen teoista, ettet tule arvostelleeksi hänen luonnettaan."

"Jos menetät hermosi, huudat ja käytät vihamielistä kieltä, teet tilanteesta ainoastaan vaikeamman. On tietysti ymmärrettävää, että vanhempi menettää hermonsa, sillä uhmaikäiset lapset osaavat olla haastavia. Sinun tehtäväsi on kuitenkin rauhoittaa tilanne ja luotsia rauhallisille vesille. Yritä siis pysyä rauhallisena."

"Lasten perusluonteet ja temperamentit eroavat huomattavasti toisistaan. Toiset ovat haastavampia ja uhmakkaampia, toiset ovat taas rauhallisempia ja joustavampia. Niin pitkään kun lapsi osaa toimia hyvin sosiaalisessa ympäristössään, sillä ei ole väliä, mikä lapsen temperamentti on. Mutta jos lapsi on kuin tulisilla hiilillä jatkuvasti, kannattaa miettiä, onko lapsen ympäristössä jotain sellaista, joka saa lapsen kiehumaan? Ovatko vanhemmat liian vihaisia?"

https://www.vau.fi/perhe/kasvatus/koska-antaa-periksi-lapselle-nain-koh…

Nyt on kyllä puurot ja vellit ilosesti sekaisin. Komentoin nyt vain tuohon ensimmäiseen osioon (Mitä mykkökoululainen haluaa...)

"Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen."

Mykkäkouluainen ottaa vallan itselleen mykkäkoululla. totta. Sitä kutsutaan vallankäytöksi. Mykkäkoululainen haluaakin usein pitää lähes kaiken vallan itsellään suhteessa. Tämä ei ole tasapuolista tai tervettä. Sellaista ei tarvitse myöskään hyväksyä.

Toista rangaistaan mykkäkoululla esim. hänen omista toiveistaan, käytöksestään (tavallisesta) tai valinnoistaan joista mykkäkouluainen vaan ei pidä, tai normaalista tunteiden ilmaisusta, ärsyyntymisestä, surullisuudesta tms. Tavallisista elämän asioista siis. Mykkäkoululainen on usein itsekäs ja hänellä on yleensä voimakkaista epävarmuuksia ja siksi hän haluaa ylimitoitetun kontrollin itselleen. 

(Itse puhun tässä siis kunnon mykkäkoulusta, en mistään hetken hiljenemisestä riitatilanteessa, miettimistauon ottamisesta, tai vaikka raivoamiselta suojautumiselta jne.

Ymmärrän reaktiona mykkäkoulun yksittäisessä tilanteessa silloin, jossa henkiöä on todella pahasti loukattu, esim. pilkattu ja raivottu, haukuttu, petetty pahasti tms.  Tällaiseen tilanateeseen ei päde aiemmin kirjoittamani. Tästä on kuitenkin harvemmin kyse varsinaisen mykkäkouluttajan toiminnassa.)

Kunnon mykkäkoululainen on usein todella herkkänahkainen ja ottaa itseensä pienenkin kritiikin tms. ja reagoi siihen ylimitoitetulla tavalla ja näin mykkäkoulusta tulee epätervettä vallankäyttöä ja kontrollointia. Mykkäkouluainen saattaa olla usein myös se, joka vahingoittaa toista myös verbaalisesti ja menettä hermonsa muutenkin nopeasti.

Puhut nyt omista negatiivista tunteistasi, joita mykkäkoulu sinussa aiheuttaa, ja syytät siitä "kouluttajaa". Mykkäkoulu on rangaistus vain, jos ajattelet sen rangaistuksena. Todennäköisesti ajattelet sen olevan rangaistus, jos sinua on "rangaistu" lapsena mykkäkoululla. Joko olet ajatellut lapsena itse sen olevan rangaistus, vaikka näin ei ole ollut tai sinulle on tosiaan sanottu sen olevan rangaistus. Niin tai näin, niin joka tapauksessa on kysymys siitä, että koet sen rangaistuksena. Ja koska sinua on mielestäsi "rangaistu" aiheetta mykkäkoululla, aiheuttaa tämä sinussa negatiivisen tunteen.

Ei se ole vaan tuon kirjoittajan ajatus. Koko ilmiön nimihän on mykkäKOULU eli sillä on juuri tarkoituskin kouluttaa toista oman tahdon alle ja on sitä kautta vallankäytön muoto.

Silent treatment englanninkielinen nimitys viittaa samaan.

Mykkäkoulun ainoa tarkoitus on ignoorauksen avulla ajaa toinen ihminen hulluuden partaalle, jotta sitten päästää syyttelemään tätä hullusta käytöksestä. Mykkäkoululainen voi sitten kiillottaa omaa sädekehäänsä sillä, että itse on aina rauhallinen ja toinen vaan raivoaa.

Voi, että jotkut ovat sitten pinttyneitä omaan ajatusmailmaansa. Sana "mykkäkoulu" on vain kaltaistesi ihmisten pilkkanimi käytökselle, jota he eivät ymmärrä. Vaikeneminen on aivan yhtä luontaista käytöstä ihmiselle, kuin muukin käytös. Eikä siinä ole mitään epänormaalia. Sitä pitävät "epänormaalina" vain ihmiset, jotka puhua pälpättävät päivät pitkät.

Mykkäkoulu ei todellakaan ole normaali käytösmalli, vaan usein ajan myötä kehittynyt tapa selviytyä kun ei ole saanut lapsuudessa kehittyä normaalisti tunne-elämän osa-alueilla. Takana on useimmiten varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen häiriö ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta malliopittu käytösmalli.

Sitä ihmettelen, että miten olette niin kiintyneitä tuohon käytösmalliin, että verisesti puolustatte sitä? Ei huutaja ja raivoajakaan ole yleensä kiintynyt huutamiseensa vaan jälkeenpäin häpeää sitä, ja usein lopulta hakee jopa apua siihen.

Kysymys on "epänormaalista" ja "häiriöstä", vain jos sitä pitää sellaisena. Tämä taas on todennäköisesti omilta vanhemmilta opittu ajattelutapa, koska eihän omassa käyttäytymisessä voi olla mitään "epänormaalia" tai tunne-elämässä "häiriöitä".  Mikä siis on normaalia? Kuka sen päättää?

Mitä hävettävää on omissa ajatuksissa? Nehän ovat vain ajatuksia eivät sanoja.

Katso miten kiintynyt siihen olet.

Katso itse, miten kiintynyt olet omaan paremmuuteesi ja ajatukseesi siitä.

En koe itseäni yhtään paremmaksi kuin ketään muuta. Me ollaan kaikki saman arvoisia. Yleensä ihmiset vaan katuvat kun ovat satuttaneet toista ja pyrkivät muuttamaan käytöstään, mutta sinä et. Sinä olet rakastunut taipumukseesi vajota mykkyyteen, koska se suojaa haurasta egoasi. Sen avulla saat vieritettyä vastuun toisen teoista ja omista teoista sen toisen harteille. Sinun ei tarvitse ottaa vastuuta mistään koska vika ja syy on aina kaikissa muissa.

Mitä ihmeen egoa? Häpeähän johtuu egosta. En minä tunne itseäni yhtään paremmaksi tai huonommaksi kuin muut. En myöskää syytä muita enkä itseäni. Onko sitä niin vaikea hyväksyä.

Seuraavan mykkäkoulusi aikana voit vaikka ottaa sanakirjan käteen ja lukea sieltä mitä ego tarkoittaa. Ja muutsman muunkin tarpeellisen käsitteen. -Eri

En ole väittänyt, ettei minulla olisi egoa. Ainoastaan, ettei puhumattomuus suojaa egoa.

Kyllä se on epäterve hauraan egon suojakeino. Muutenhan kykenesit laskeutumaan ylpeytesi valtaistuimelta ja "alentumaan" keskusteluun toisen osapuolen kanssa. Pysymällä vaiti yrität pitää kasassa minäkuvaasi, joka ei ole rakentunut tasapainoiselle pohjalle.

Väitteesi perustuu päätelmään siitä, että minäkuvani ei olisi tasapainoinen. Jos väität, että se ei ole tasapainoinen, tulisi antaa esimerkki siitä, millä tavalla se ei sitä ole.

Eiköhän sen tasapainoisuuden tai tasapainottomuuden, kumpi sitten onkaan, pysty jokainen vähänkään psykologiaa tunteva havainnoimaan tähän ketjuun kirjoittamiesi tekstien perusteella.

Joka tapauksessa voisit hyötyä traumaterapiasta tai muusta keskusteluavusta, jossa lähdettäisiin purkamaan tiettyjä, ehkä jo lapsuudessa syntyneitä tunnevajeita ja kehittyneitä ajatuskulkuja.

Tarkoitat ilmeisesti sitä, että minun pitäisi olla kuten muut, eikä oma persoonani. Ajatuskulku on kulttuurisidonnaista. Esimerkiksi alkuperäiskansojen ajatuskulkua on aina pyritty muuttamaan, koska se poikkeeaa valtakulttuurista. Seuraukset ovat olleet ylleensä kaikkea muuta kuin positiivisia. Tulokset ovat kyllä nähtävissä. Erilainen ajatuskulku on vain positiivista. Eri asia on, onko se "normaalia" vai "epänormaalia". Yhteiskunta on vain sidottu ns. "normaaliin".

Eli sinun logiikallasi raivohuutajankaan ei tarvitse kantaa vastuuta teoistaan ja muiden satuttamisesta, koska raivohuuto on osa hänen persoonaansa?

Rikollistakaan ei voi laittaa vankilaan koska taipumus tehdä rikoksia on osa hänen persoonaansa?

Pidätkö oikeasti tapaasi olla mykkäkoulussa rinnasteisena alkuperäiskansojen kulttuureihin ja tapoihin? Aika suuruudenhullu ajattelutapa.

Miksi edellen syötät omia ajatuksiasi minun ajatuksinani? Ehkä sinun olisi jo aika laskeutua norsunluutornistasi.

Sinun oma ajatus oli verrata omia ajatuskulkujasi alkuperäiskansojen ajatuskulkuihin...

Mutta on siinä perääkin, nimittäin kulttuurisidonnaisuudessa opittuihin ajatuskuihin, mikä vahvistaa aiemmin kirjoitetun, että olet omaksunut ajatuskulkusi ja tapasi toimia todennäköisesti lapsuudenkodissasi.

Mikään suomalaiseen kulttuuriin sidottu tapa mykkäkoulu ei ole joten siitä on turha etsiä oikeutusta omalle toiminnalle.

-eri

Kaikki ovat saaneet pohjan ajatuksenkululle lapsuudenkodista ja kasvuympäristöstä. Ihminenhän on osa ympäristöään. Ristiriita tulee juuri siitä, ettei vain haluta hyväksyä muiden ajatuksenkulua. Mielestäni ei ole oikeaa tai väärää ajatuksenkulkua. On vain enemmistön "diktatuuria", johon vähemmistön tulisi muka sopeutua.

Jos ihminen tunnistaa itsessään ongelmallisen käyttäytymismallin joka on lapsuuden peruja niin normaali ihminen pyrkii kyllä muuttamaan käytöstään ettei siirtäisi samaa lapsilleen tai vahingoittaisi muita läheisiään.

Käyttäytymismalli muuttuu ongelmalliseksi vasta siinä vaiheessa kun pitää sitä ongelmallisena.

Narsisti ei koskaan pidä omaa käytöstään ongelmallisena, vaikka tuhoaisi kaikki muut ympärillään. Sehän on vaan niiden muiden syy, mitäs menivät tuhoutumaan.

Miksi pitää syyttää ja löytää syyllinen? Miksi ei voi vain hyväksyä ja rakastaa toista sellaisena kuin toinen on?

Ja se mykkäkoulu on se rakkauden osoitus?

Ainakin parempi rakkauden osoitus, kuin toisen haukkuminen.

Lainataan vaikka tätä kommenttia: "Kai itse tajuat, että sen mykän päässä risteilee lauseita ja haukkumasanoja, joita hän ei halua rakkaalleen sanoa, koska hän ITSE tietää miten ne jäävät kaivamaan vuosiksi ja HÄNEN kokemusmaailmassaan hiljaisuus on tuhat kertaa mieluisampaa kuin ne sanat, joilla hän voisi kumppaninsa siinä hetkessä raadella?"

Tai Matteuksen evankeliumia: "Ei ihmistä saastuta se, mikä menee suusta sisään. Se ihmisen saastuttaa, mikä tulee suusta ulos."

Kyllä minä ainakin haluaisin kuulla, jos puolisoni päässä risteilisi niin hirveitä ajatuksia minusta. Mieluummin kuin sen, että hän raatelisi sieluni korjaamattomaan tilaan aloittamalla ignoorauksen jonka kestoa ei kukaan tiedä.. se on ihan tutkittuakin tietoa, että ignooraus sosiaalisissa suhteissa on erittäin vaurioittavaa. Joten mieluummin ne pahat sanat, kiitos.

Ei puolisosi sieluasi raatele, vaan omat ajatuksesi ja epävarmuutesi.

Kyl nää narsistit koittaa kaikki keinot..miksi käännät mustan valkoiseksi?

Tyypillinen narsistinen tapa kääntää asia päälaelleen, koska ei kestä kuulla totuutta.

Ei sinänsä mykkäkoulua, mutta ex-miehen kanssa tuli tilanteita, jolloin vetäydyin omiin oloihini, vaikka vieraita olikin... Se oli vaan jotenkin niin nöyryyttävää, kun esimerkiksi kesken lautapelin alkoi huutamaan minulle kuinka *tun idiootti olen, jos en vaikka heti osannut/ymmärtänyt jotain. Tai alkoi rääkymään miksen osaa laittaa niitä tiettyjä sipsejä siihen tiettyyn kulhoon. Minusta vaan tuli ihan sanaton ja järkytyin. Vieraista osa järkyttyi myös miehen käytöstä, mutta osa (miehen kavereita) alkoi nauramaan ja lähti mukaan siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulu on "suojautumiskeino" verbaalista vallankäyttöä vastaan. Viesti menee usein perille paremmin kuin tuhat sanaa, joita toinen ei halua "kuulla" eli hyväksyä ja ymmärtää. Jos toinen ei hyväksy ja ymmärrä sanatonta viestintää, niin ei se ole viestijän vika. Ihminen voi viestiä ja kommunikoida monella tapaa kuten myös muutkin eläimet. Ääni / puhe ei ole ainoa viestintäkeino.

Nyt on häiriintyneen ihmisen kirjoitus.

Tottakai olet vastuussa ilmaista itseäsi sanallisesti ja varmistaa, että se toinen ymmärtää mitä haluat. Kenenkään ei tarvitse alkaa tulkita passiivis-aggressiivisen mykkäkouluilijan "sanattomia viestejä". Herranpieksut sentään.

Viestinnässä vastuu on aina "kuulijalla". Vastaanottaja tulkitsee aina viestin. Viestijä ei voi tehdä tätä vastaanottajan puolesta. Ihminen ei voi muuttaa toista ihmistä eli tämän ajatuksia toisen puolesta. Ihminen voi muuttaa vain omia ajatuksiasi eli tulkintaa toisen viestistä (sen merkityksestä). Ihminen on aina vastuussa omista ajatuksistaan. Verbaalisesti aggressiivinen, häiriintynyt ihminen on vain haluton oppimaan muita "kieliä" (viestintä muotoja).

Jos et viitsi opetella ilmaisemaan itseäsi sanallisesti, et voi myöskään odottaa mitään vastapuolelta. Kenenkään velvollisuus ei ole ruveta tulkitsemaan kryptisiä eleitä, mikroilmeitä ja ignoorausta. Turha yrittää tuollaista vallankäyttöä ja manipulointia muihin ihmisiin. Sinunlaiset tiedetään kyllä.

Ikävä kyllä myös sinunlaisesi, jotka eivät kuuntele ketään muuta kuin itseään. Miksi siis edes yrittää puhua.

Hiljaisuudesta on vaikea napata viestejä vaikka kuinka tarkalla korvalla kuuntelisi.

  Joilla on silmät ne nähkööt. Joilla on tunteet ne tuntekoot.

Kyllä, koska suurin osa kommunikoinnista on muuta kuin ääntä.

Vierailija kirjoitti:

Etkö oikeasti pysty ymmärtämään, että myös se ns keskustelija pystyy tuottamaan toiselle ahdistuksen tilan, olevalla hyvin päällekäyvä kuten esim sinä nyt.

Tilanteita on erilaisia ja ihmisiä erilaisia, on turha yrittää väittää, että kaikissa tilanteissa mykkäilijä on syyllinen kaikkeen.

Kuka on väittänyt, että Kaikissa tilanteissa mykkäilijä on syyllinen Kaikkeen? Eikö olisi hyvä, että mykkäilijä myöntäisi edes oman osuutensa, kuten se riidantoinen osapuolikin tekee?

Usein vaan mykkäilijän mielestä syyllinen riitaan ja mykistymiseen on se toinen eikä itsessä ole mitään vikaa. Mykistyjä ei näe, että hän itse päättää ryhtyä mykäksi ja että se ei ole sen toisen vika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi osa mykkäkoulua harrastavista puolustaa tätä tapaansa henkeen ja vereen? Jotain tyydytystähän niiden on pakko siitä saada, kun eivät edes _halua_ opetella kommunikoimaan paremmin.

Huom! Ei koske kaikkia. Tässä ketjussa on ollut myös erittäin hyviä puheenvuoroja syistä, miksi joku on tähän turvautunut, mutta myös halunnut opetella muuta, tai ei ainakaan pidä sitä ihanteellisimpana tapana kommunikoida.

Mutta nämä eräät, jotka eivät pysty näkemään itsessään mitään vikaa...Huh huh.

Mikään kommunikointitapa ei ole toista parempi tai huonompi. Kysymys on vain siitä, että et halua hyväksyä muita kommunikointitapoja, kuin omasi, jos olet sitä tottunut käyttämään. Tapoja on hankala muuttaa. Mikäli toinen ei halua muuttaa omia tapojaan, alkaa yleensä toisen syyttely. Syyttely taas ei johda mihinkään. Jos pidät "mykkäkoulua" ongelmallisena kommunikointimuotona, niin voin taata, että "mykkäkoulun" pitäjä ei tule muuttamaan tapojaan, niin kauan kuin jatkat syyttämästä toista sen käyttämisestä.

En pidä mykkäkoulua ongelmallisena kommunikointimuotona, koska se ei ole kommunikointia ensinkään. Se on kommunikaatiosta ja vuorovaikutuksesta yksipuolista omaehtoista poistumista. Se on ongelmallinen käytösmalli. Jos ei sinulle, niin muille on. Ihmettelen vaan kovasti, ettei sinua yhtään haittaa että muut kärsivät tämän sinun mykkäkoulun pitosi vuoksi.

Tottakai se on kommunikointia ja vuorovaikuttamista. 80 % vuorovaikutuksesta tapahtuu ilman sanoja. Mikäli se ei olisi vuorovaikuttamista, et pitäisi sitä ongelmallisena. Joskus sanat ovat vain turhia. Sanaton viestintä on ongelmallista vain niille, jotka eivät hyväksy sitä. Jotkut kärsivät sanattomasta viestinnästä toiset taas sanallisesta.

Miksi olet ehdoin tahdoin semmoisen ihmisen kanssa joka kärsii seurastasi ja jonka seurasta sinä kärsit? Oletteko jotain masokistejä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulu on "suojautumiskeino" verbaalista vallankäyttöä vastaan. Viesti menee usein perille paremmin kuin tuhat sanaa, joita toinen ei halua "kuulla" eli hyväksyä ja ymmärtää. Jos toinen ei hyväksy ja ymmärrä sanatonta viestintää, niin ei se ole viestijän vika. Ihminen voi viestiä ja kommunikoida monella tapaa kuten myös muutkin eläimet. Ääni / puhe ei ole ainoa viestintäkeino.

Nyt on häiriintyneen ihmisen kirjoitus.

Tottakai olet vastuussa ilmaista itseäsi sanallisesti ja varmistaa, että se toinen ymmärtää mitä haluat. Kenenkään ei tarvitse alkaa tulkita passiivis-aggressiivisen mykkäkouluilijan "sanattomia viestejä". Herranpieksut sentään.

Nyt on häiriintyneen huutajan vastaus, joka haluaa voittaa huutokilpailun, mutta ei saa sitä tehtyä, jos vastapuoli on hiljaa.

Molemmat tavat on vallankäyttöä, jolla pyritään pakottamaan kumppani tai joku toimimaan halutulla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä saatan pitää mykkäkoulua ihan siksi, että haluan "oman pääni sisälle" tarpeeksi aikaa. Tarpeeksi aikaa prosessoida tapahtunut, hväksyä tapahtunut, päästä siitä yli ja antaa tarvittaessa anteeksi. Tällaisissa tilanteissa mykkäkoulun sijasta mieluummin häipyisin kokonaan jonnekin muualle, mutta jos ei ole paikkaa, mihin mennä, mykkäkoulu on mulle ainoa vaihtoehto. Mä en jaksa jauhaa asioista, joista tiedän, että mihinkään yhteisymmärrykseen tai kompromissiin ei tulla pääsemään. Nk rakentava keskustelukin on silloin vain noidankehä, josta ei ole ulospääsyä. 

Silloin sanotaan sille toiselle että anteeksi, haluiaisin nyt prosessoida näitä asioita, ja palaan myöhemmin asiaan.

Ja vaikka pressoi asioita, niin eikö sitä voi muuten puhua ihan normaaleista asioista. Miksi pitää kieltäytyä puhumasta ihan kaikesta?