Lue keskustelun säännöt.
Miksi joku turvautuu riidellessä mykkäkouluun?
21.09.2022 |
Omassa lähipiirissä sattunut tapaus pisti jälleen miettimään tätä.
Kyseessä siis läheisen sukulaisen perhe. Olimme mieheni kanssa heillä kylässä, kun pariskunnan naisosapuoli suuttui miehelleen ja vetäytyi mököttämään keittiöön. Lähdimme mieheni kanssa kotiin. Tänään kuulin, että vaimo kieltäytyy edelleen puhumasta miehelleen. (Riidan syytä on turha spekuloida tässä.)
Minua kiinnostaisi tietää, miksi joku turvautuu mykkäkouluun riidan hetkellä? Ymmärrän sen, jos ei siinä hetkessä tai vähään sen jälkeen aikaan halua tai pysty puhumaan, mutta jos tilanne jatkuu päiväkausia, on vaikea uskoa että se auttaisi yhtään ketään mitenkään. Eikö olisi helpompaa puhua asiasta ja mennä eteenpäin?
Omassa tuttavapiirissä on ollut tapauksia, joissa perheen toinen vanhempi kieltäytyy puhumasta sekä puolisolleen että alaikäisille lapsilleen. En oikein ymmärrä miksi joku katsoo parhaaksi tavaksi toimia tällä tavalla erimielisyyden tai pettymyksen sattuessa.
Te, jotka turvaudutte tai olette turvautuneet mykkäkouluihin, miksi teette näin?
Kommentit (547)
Sehän on ihan tehokas tapa alistaa toinen. Etenkin jo itseä ei riidanaihe hetkauta oikeasti suuntaan tai toiseen. Voi vain olla puhumatta ja tehdä kaikkea kivaa, samalla kun toinen kärvistelee syyllisyyden/omantunnontuskissaan.
Sitten viikon, parin päästä voi antaa armollisesti hänelle anteeksi ja saada kaikkia kivoja lahjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä mykkäkoulussa on oltava jotain hienoa ja tyydyttävää, kun sen käyttäjät pitävät kynsin hampain kiinni oikeudestaan käyttää sitä. Kertokaa mikä se on? Onko se se, että saa annettua opetuksen toiselle, kun toinen on loukannut ja nyt saa miettiä mitä tuli tehtyä? Vai onko se vallankeino jolla saa painostettua toisen anteeksipyyntöön? Vai onko se vaan rakkauden loppumista puolisoon ja hetkellistä pakoa ällöttävästä puolisosta? Vai onko se keino murtaa 'vihollinen', niinkuin vaikka nyt pettänyt puoliso? Kun mä mietin, että jos mulle kerrottaisi että mun joku tapa satuttaa toista ihmistä, niin yrittäisin kaikin tavoin käyttäytyä niin etten enää satuttaisi. En vaan pysty käsittää. Mutta jotain tyydyttävää siinä mykkäkoulussa on oltava.
Kysymys on vain Jeesuksen opettamasta lähimmäisen rakkaudesta ja posken kääntämisestä.
"Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin."
"Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille."
Joten ole vain hiljaa.
Tässä näkee narsistin todellisen pahuuden ja röyhkeyden. Vertaat harjoittamaasi henkistä väkivaltaa Jeesuksen oppeihin.
Jos oikeasti antaisit toisen posken, olisit kumppanillesi armollinen hänen vioistaan huolimatta, mutta sen sijaan sinä päätät rankaista häntä mykkäkoululla.
Kysymyshän on nimeenomaan armollisuudesta toista kohtaan.
Kuten sananlaskuissakin todetaan:
Tyhmä tuo heti julki suuttumuksensa, viisas nielee loukkauksen ja vaikenee.
Harkitsematon sana on kuin miekanpisto, viisaan puhe on lääkettä.
Viisas se, joka sanojaan säästää, järkevä pitää päänsä kylmänä.
Hullukin käy viisaasta, jos on vaiti, järkevästä, ellei suutaan avaa.
Väkivalta on armollisuutta toista kohtaan?
Ei vaikeneminen ole väkivaltaa. Se, joka yrittää saada toisen väkisin puhumaan tekee sen sijaan väkivaltaa, koska haluaa saada toisen alistettua valtaansa. Rakkaus vaatii kärsivällisyyttä. Toinen puhuu kyllä, kun katsoo tämän tarpeelliseksi. Ei ole sinun vallassasi saada toista puhumaan.
"Autuaita kärsivälliset: he perivät maan."
"Mutta hyvään maahan pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuultuaan pysyvät siinä puhtain ja ehein sydämin ja kestävinä tuottavat satoa."
Kiivas mies panee alulle riidan, pitkämielinen riidan lopettaa.
Vain kärsimättömät ihmiset kärsivät puhumattomuudesta. Kysymys on luonne-eroista, eikä suinkaan väkivallasta. Selityksen vaikenemisesta väkivaltana ovat keksineet kärsimättömät ihmiset.
Siis onko sulla joku vinoutunut jumaluusharha itsestäsi, kun oikeutat henkisen väkivallan harrastamisesi jo jollain raamatunjakeilla ja sananlaskuilla? Kyllä voi ihmisen mieli olla sairas :(
Kärsimättömyys ei ole kärsivällisyyden puutetta, se on kasvatuksen puutetta
Todellisuudessa kärsimättömyys on käyttäytymistä, joka välittää monissa tapauksissa omaa kulttuuriamme, kontekstiamme ja jopa kasvatustamme. Vanhemmat epäonnistuvat usein opettaessaan jälkikasvuaan sietämään odottamista ja näin hyväksymään ahdistuksen siitä, että välitöntä tyydytystä ei aina voi saada.
Jollakin tapaa meistä on tullut ihmisiä, jotka kiipeävät seinillä kun nettiyhteyden muodostaminen laitteisiimme vie liikaa aikaa, kun joku ei vastaa sekunnissa viesteihimme, kun liikennevalon muuttuminen punaisesta vihreäksi vie liikaa aikaa… Kärsivällisyyttä on välitettävä, vanhempien ja kasvattajien tulisi näyttää sitä meille niin kotona kuin myös koulussa. Ja mikä tärkeintä, meidän tehtävämme on harjoittaa sitä päivittäin ja jarruttaa sitä yhteiskuntaa, joka pakottaa meidät ryntäilemään paikasta toiseen satanen mittarissa.
https://mielenihmeet.fi/karsimattomat-ihmiset-haluavat-kaiken-tassa-ja-…
Kärsiväisyys on kyllä hyvä ominaisuus. Valitettavasti se ei liity mykkäkolun pitoon paljoakaan, ainakaan hyvällä tavalla. Yhtäailla voi sanoa, ettei mykkökoulun pitäjällä ollut kärsivällisyyttä esim. kuunnella ja puhua rauhassa asioista.
Mutta kuten suurin osa ymmärtää, niin ei näissä mykkökouluasioissa kärsivällisyys ei ole mikään keskeinen asia, vaan siihen puheen ja huomion kääntäminen on kääntymistä sivuraiteelle pois oleellisesta.
Kärsivällisyys on parisuhteen ydin, koska jos sitä löytyy, ei mykkäilylle ole edes tarvetta, eikä myöskään mykkäily vaikuta parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö oikeasti pysty ymmärtämään, että myös se ns keskustelija pystyy tuottamaan toiselle ahdistuksen tilan, olevalla hyvin päällekäyvä kuten esim sinä nyt.
Tilanteita on erilaisia ja ihmisiä erilaisia, on turha yrittää väittää, että kaikissa tilanteissa mykkäilijä on syyllinen kaikkeen.
Kuka on väittänyt, että Kaikissa tilanteissa mykkäilijä on syyllinen Kaikkeen? Eikö olisi hyvä, että mykkäilijä myöntäisi edes oman osuutensa, kuten se riidantoinen osapuolikin tekee?
Usein vaan mykkäilijän mielestä syyllinen riitaan ja mykistymiseen on se toinen eikä itsessä ole mitään vikaa. Mykistyjä ei näe, että hän itse päättää ryhtyä mykäksi ja että se ei ole sen toisen vika.
Mykistyminen on agressiiviselle verbaaliselle käyttäytymiselle vastakkainen käyttäytyminen, joten syy-yhteys on ilmeinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä mykkäkoulussa on oltava jotain hienoa ja tyydyttävää, kun sen käyttäjät pitävät kynsin hampain kiinni oikeudestaan käyttää sitä. Kertokaa mikä se on? Onko se se, että saa annettua opetuksen toiselle, kun toinen on loukannut ja nyt saa miettiä mitä tuli tehtyä? Vai onko se vallankeino jolla saa painostettua toisen anteeksipyyntöön? Vai onko se vaan rakkauden loppumista puolisoon ja hetkellistä pakoa ällöttävästä puolisosta? Vai onko se keino murtaa 'vihollinen', niinkuin vaikka nyt pettänyt puoliso? Kun mä mietin, että jos mulle kerrottaisi että mun joku tapa satuttaa toista ihmistä, niin yrittäisin kaikin tavoin käyttäytyä niin etten enää satuttaisi. En vaan pysty käsittää. Mutta jotain tyydyttävää siinä mykkäkoulussa on oltava.
Kysymys on vain Jeesuksen opettamasta lähimmäisen rakkaudesta ja posken kääntämisestä.
"Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin."
"Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille."
Joten ole vain hiljaa.
Tässä näkee narsistin todellisen pahuuden ja röyhkeyden. Vertaat harjoittamaasi henkistä väkivaltaa Jeesuksen oppeihin.
Jos oikeasti antaisit toisen posken, olisit kumppanillesi armollinen hänen vioistaan huolimatta, mutta sen sijaan sinä päätät rankaista häntä mykkäkoululla.
Kysymyshän on nimeenomaan armollisuudesta toista kohtaan.
Kuten sananlaskuissakin todetaan:
Tyhmä tuo heti julki suuttumuksensa, viisas nielee loukkauksen ja vaikenee.
Harkitsematon sana on kuin miekanpisto, viisaan puhe on lääkettä.
Viisas se, joka sanojaan säästää, järkevä pitää päänsä kylmänä.
Hullukin käy viisaasta, jos on vaiti, järkevästä, ellei suutaan avaa.
Väkivalta on armollisuutta toista kohtaan?
Ei vaikeneminen ole väkivaltaa. Se, joka yrittää saada toisen väkisin puhumaan tekee sen sijaan väkivaltaa, koska haluaa saada toisen alistettua valtaansa. Rakkaus vaatii kärsivällisyyttä. Toinen puhuu kyllä, kun katsoo tämän tarpeelliseksi. Ei ole sinun vallassasi saada toista puhumaan.
"Autuaita kärsivälliset: he perivät maan."
"Mutta hyvään maahan pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuultuaan pysyvät siinä puhtain ja ehein sydämin ja kestävinä tuottavat satoa."
Kiivas mies panee alulle riidan, pitkämielinen riidan lopettaa.
Vain kärsimättömät ihmiset kärsivät puhumattomuudesta. Kysymys on luonne-eroista, eikä suinkaan väkivallasta. Selityksen vaikenemisesta väkivaltana ovat keksineet kärsimättömät ihmiset.
Terapeutti: Mykkäkoulu ja mökötys ovat henkistä väkivaltaa
https://yle.fi/uutiset/3-8716415
Mykkäkoulu parisuhteessa ei ole mököttämistä vaan henkistä väkivaltaa
https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/ihmissuhteet/mykkakoulu-parisuhteess…
MYKKÄKOULU ON HENKISTÄ VÄKIVALTAA
https://vaestoliitonblogi.com/2014/10/01/mykkakoulu-on-henkista-vakival…
Pariterapeutti: "Mykkäkoulu on kovimpia aseita väkivallan jälkeen"
https://www.etlehti.fi/artikkeli/ihmiset/pariterapeutti-mykkakoulu-kovi…"Henkisen väkivallan jäljet eivät näy, mutta haavat ovat joskus jopa syvemmät kuin fyysisen väkivallan
Henkistä väkivaltaa on myös toisen vähättely, moittiminen, arvostelu sekä mykkäkoulu."
https://www.kaleva.fi/henkisen-vakivallan-jaljet-eivat-nay-mutta-haavat…"Henkinen väkivalta" on käsitteenä kaksinaismoralinen. Monet tuomitsevat "henkisen väkivallan" vain kun vastapuoli tekee sitä. Myös sanallinen "väkivalta" on "henkistä vakivaltaa" ja on syy sanattomaan "väkivaltaan".
Tsiisus nuo kaikenmaailman terapeutit psykologit psykiatrit on pöllöjä. Keskittyvät maailman pienimpiin ongelmiin. Mykkäkoulu? Voi ei, apuaaa! Kauheeta, se tekee pahaa, se satuttaa meitä! Niin, eli eipä nuo ammattiauttajat ilmeisesti tiedä mitä se on kun ihmistä ihan oikeasti satutetaan. Mykkäkoulu ei ole yhtään mitään. Se ei satuta. Eikö ne voisi parantaa ihmisiä joita on oikeasti satutettu, oikeasti sairaita ihmisiä? Ei mykkäkoulu ole mitään psykologiaa, vaan Salatut Elämät saippuaoopperaa, tyhjänpäiväistä draamaa, tositeeveehömppää. Jos psykologit puhuvat jostain mykkäkoulusta niin heidän ei pitäisi tehdä ammattiauttajan töitä vaan heidän pitäisi työkseen kirjoittaa Salattujen Elämien käsikirjoituksia.
Mykkäkoulu on passiivisuutta, sitä että ei tehdä mitään. Passiivisuus ei ole väkivaltaa. Passiviisuus on väärin vain ja ainoastaan joissain tietyissä hätätilanteissa, kuten esim tulipalossa. Tulipalossa ei saa olla passiivinen vaan pitää soittaa hätänumeroon ja pelastaa muut ihmiset pois palavasta talosta. Jos tulipalossa vain katselee vierestä ja antaa muiden kuolla niin tekee väärin! Siinä se passiivisuus ei ole sitä väkivaltaa, vaan se passiivisuus vain salliin sen "väkivallan" (ihmisten kuolemisen tulipalossa) tapahtua. Niin: passiivisuus ei koskaan itsessään aiheuta mitään pahaa, se vain sallii muiden pahojen asioiden tapahtua.
Mykkäkoulu, hiljaisuus, passivisuus, ei ole hyökkäys, ei ole isku.
Onko sulla esittää joku lähdeaineisto sille, ettei mykkäkoulu satuta ketään? Vai meinaatko että kaikki maailman ihmiset kokevat asiat samoin kuin sinä?
Jos minä pidän sinulle mykkäkoulua niin minähän en tee sinulle yhtään mitään, minä vain olen hiljaa. Kun minä en tee sinulle mitään niin minä en aiheuta sinulle kipua. KOSKA TEKEMÄTTÄ MITÄÄN EI VOI AIHEUTTAA MITÄÄN. Ihan tosi, ihan universaali ikuinen fakta: tekemättä mitään on mahdotonta aiheuttaa mitään! Kysy tuota vaikka keneltä vain fyysikolta, tähtitieteilijältä, valtiotieteilijältä, filosofilta,... tms, hekin sanovat että noin se menee. Kaikki tulos vaatii sitä että tehdään jotain aktiivisuutta jolla aiheutetaan se tulos. Passiivisuus ei ole aktiivisuutta, passiivisuus ei aiheuta mitään tulosta.
Toki sinä saatat tuntea kipua jos minä olen hiljaa. Mutta minä en sitä kipua sinulle aiheuta. Se sinun kipusi tulee jostain muualta kuin minusta. Mistä sinun kipusi silloin tulee? No varmaan jostain sinun itsesi sisältä! Koska sinun ulkopuoleltasi, minusta, se ei kipu ei ainakaan tule! Mistä sinun sisälläsi tasan tarkkaan se kipu tulee? No sitähän minä en voi tietää. Toivottavasti sinä itse tiedät mitä sellaista kipua sinä oikein sisälläsi patoat, joka tulee sinulle pintaan tietoisuuteen jos joku ei sinulle puhu. Niin: se kipu on sinun sisälläsi aina, jokin kipu jota patoat sisälläsi, todennäköisesti olet padonnut sisälläsi jo päiväkoti-iästä asti. Se kipu vain on usein poissa tietoisuudestasi, mutta se tulee sinun tietoisuuteesi (sinun pintaasi) joinain hetkinä kuten esim jos joku ei puhu sinulle.
Toivottavasti siis itse tiedät että mikä sinuun on päiväkoti-iästä lähtien jättänyt sisällesi tuollaisen pysyvän kivun, joka välillä pysyy poissa tietoisuudestasi jos muut ihmiset vastaavat sinulle, ja välillä taas ei pysy poissa tietoisuudestasi jos muut ihmiset eivät vastaa sinulle. Itse tosin saattaisin veikata että sen kivun on sinulle aiheuttanut sydänsärky/mustasukkaisuus, tai siis: äkillinen osittainen äidinrakkauden menetys.
Eli vastaavasti, jos sinä seisot laiturilla tekemättä mitään, samalla kun puolisosi on hukkumassa veteen ja huutaa apua, olet silti syytön?
Päätös jättää tekemättä on myös teko.En ikävä kyllä voi auttaa. Katselen hämilläni, koska olen ollut lapsesta asti uimataidoton ja puolisoni on juuri yrittänyt hukuttaa minut. Tiedän vain, että en jaksa tai edes osaa uida metriäkään. Lähden juoksemaan sisälle mökkiin, jotta en kuolisi hypotermiaan. Tunnen syyllisyyttä, puolisoni hukkumisesta, mutta onneksi saan sentään lesken eläkettä. -Eri
Olenko siis syytön vai syyllinen?
Missä menee terveen itsekkyyden raja?
Kuka sen päättää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilkaapa mykkäkouluttajan uhrit tätä: otatte samat aseet käyttöön, eli alatte itsekin harrastaa mykkäkoulua. Voin kertoa että mykkäkouluilijalla menee pasmat täysin sekaisin kun hän on tottunut että vain hän saa olla omaehtoinen ja oikukas ja kaikki tanssii hänen pillin mukaan ja sen mukaan miten häntä jaksetaan lepytellä että hän suvaitsee taas alkaa puhua. Älkää näiden läheiset mahdollistako tätä, vaan laittakaa sille rajat. Joko jätätte mököttäjän vaille huomiota tai sitten samat kortit käyttöön. Mykkäilijä saa virtaa toisen osapuolen kiemurtelusta niin viekää se nautinto pois.
Eli kun toinen on lapsellinen niin pitää itsekin ryhtyä lapselliseksi? No ei!
Ala-asteellani kun lapsilla oli ikävä tapa tapella niin opettajat valistivat lapsia: "Jos joku lyö sinua niin se ei ole mikään syy lyödä takaisin. Se joka lyö takaisin on ihan yhtä tyhmä kuin se joka lyö ensin!" Tai meniköhän se ehkä niin että "se joka jatkaa tappelua on ihan yhtä tyhmä kuin se joka aloitti tappelun".
Jos joku aikuinen ei tuon vertaa tajua niin se aikuinen ei siis ilmeisesti ole henkisesti edennyt edes ala-asteikäisen tasolle.
Jollain tavallahan se mykkäkouluilija on saatava huomaamaan miten vahingollista muille hänen toimintansa on. Lapselliseen käytökseen lapselliset vastakeinot, miksipä ei?
Olen eri vastaaja kuin lainaamasi. Minäkin olen sitä mieltä, että mykkäkouluilijalle pitää osoittaa toimintansa älyttömyys.
Minä olen tehnyt niin, että tiedostan, että mykkäkoulun tarkoitus on saada minut anelemaan armoa ja pelkäämään. Tiedostaminen auttaa vastustamaan näitä alitajunnasta tulevia tunnereaktioita.
Mykkäkouluilijalla menee pasmat sekaisin myös siitä, kun mykkäkoulu ei pure. Olen itse otranut avoimen linjan, että kun toinen ei kerro miksi pitää mykkäkoulua ja mitä sillä tavoittelee, niin minä puolestaan kerron mitä hän sillä saavuttaa. Kerron vaikka, että nyt annan 6 tuntia aikaa löytää keskysteluintonsa, sen jälkeen totean oliko sitä vai ei. Nyt mykkäkouluilija tietää, että 6 tunnin päästä tapahtuu jotain. Kerron myös, että 6 tunnin jälkeen keskusteluun ei ole enää mahdollista palata vaan silloin alkaa toiminta. Kerron myös mitä se toiminta on, esim. kamojen pakkaaminen.
Eli otan ohjat omiin käsiini, enkä tee mitään selän takana ja tiedottamatta. Mykkäkouluilija saa sitten ihan itse tehdä omat valintansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä mykkäkoulussa on oltava jotain hienoa ja tyydyttävää, kun sen käyttäjät pitävät kynsin hampain kiinni oikeudestaan käyttää sitä. Kertokaa mikä se on? Onko se se, että saa annettua opetuksen toiselle, kun toinen on loukannut ja nyt saa miettiä mitä tuli tehtyä? Vai onko se vallankeino jolla saa painostettua toisen anteeksipyyntöön? Vai onko se vaan rakkauden loppumista puolisoon ja hetkellistä pakoa ällöttävästä puolisosta? Vai onko se keino murtaa 'vihollinen', niinkuin vaikka nyt pettänyt puoliso? Kun mä mietin, että jos mulle kerrottaisi että mun joku tapa satuttaa toista ihmistä, niin yrittäisin kaikin tavoin käyttäytyä niin etten enää satuttaisi. En vaan pysty käsittää. Mutta jotain tyydyttävää siinä mykkäkoulussa on oltava.
Kysymys on vain Jeesuksen opettamasta lähimmäisen rakkaudesta ja posken kääntämisestä.
"Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin."
"Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille."
Joten ole vain hiljaa.
Tässä näkee narsistin todellisen pahuuden ja röyhkeyden. Vertaat harjoittamaasi henkistä väkivaltaa Jeesuksen oppeihin.
Jos oikeasti antaisit toisen posken, olisit kumppanillesi armollinen hänen vioistaan huolimatta, mutta sen sijaan sinä päätät rankaista häntä mykkäkoululla.
Kysymyshän on nimeenomaan armollisuudesta toista kohtaan.
Kuten sananlaskuissakin todetaan:
Tyhmä tuo heti julki suuttumuksensa, viisas nielee loukkauksen ja vaikenee.
Harkitsematon sana on kuin miekanpisto, viisaan puhe on lääkettä.
Viisas se, joka sanojaan säästää, järkevä pitää päänsä kylmänä.
Hullukin käy viisaasta, jos on vaiti, järkevästä, ellei suutaan avaa.
Väkivalta on armollisuutta toista kohtaan?
Ei vaikeneminen ole väkivaltaa. Se, joka yrittää saada toisen väkisin puhumaan tekee sen sijaan väkivaltaa, koska haluaa saada toisen alistettua valtaansa. Rakkaus vaatii kärsivällisyyttä. Toinen puhuu kyllä, kun katsoo tämän tarpeelliseksi. Ei ole sinun vallassasi saada toista puhumaan.
"Autuaita kärsivälliset: he perivät maan."
"Mutta hyvään maahan pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuultuaan pysyvät siinä puhtain ja ehein sydämin ja kestävinä tuottavat satoa."
Kiivas mies panee alulle riidan, pitkämielinen riidan lopettaa.
Vain kärsimättömät ihmiset kärsivät puhumattomuudesta. Kysymys on luonne-eroista, eikä suinkaan väkivallasta. Selityksen vaikenemisesta väkivaltana ovat keksineet kärsimättömät ihmiset.
Siis onko sulla joku vinoutunut jumaluusharha itsestäsi, kun oikeutat henkisen väkivallan harrastamisesi jo jollain raamatunjakeilla ja sananlaskuilla? Kyllä voi ihmisen mieli olla sairas :(
Kärsimättömyys ei ole kärsivällisyyden puutetta, se on kasvatuksen puutetta
Todellisuudessa kärsimättömyys on käyttäytymistä, joka välittää monissa tapauksissa omaa kulttuuriamme, kontekstiamme ja jopa kasvatustamme. Vanhemmat epäonnistuvat usein opettaessaan jälkikasvuaan sietämään odottamista ja näin hyväksymään ahdistuksen siitä, että välitöntä tyydytystä ei aina voi saada.
Jollakin tapaa meistä on tullut ihmisiä, jotka kiipeävät seinillä kun nettiyhteyden muodostaminen laitteisiimme vie liikaa aikaa, kun joku ei vastaa sekunnissa viesteihimme, kun liikennevalon muuttuminen punaisesta vihreäksi vie liikaa aikaa… Kärsivällisyyttä on välitettävä, vanhempien ja kasvattajien tulisi näyttää sitä meille niin kotona kuin myös koulussa. Ja mikä tärkeintä, meidän tehtävämme on harjoittaa sitä päivittäin ja jarruttaa sitä yhteiskuntaa, joka pakottaa meidät ryntäilemään paikasta toiseen satanen mittarissa.
https://mielenihmeet.fi/karsimattomat-ihmiset-haluavat-kaiken-tassa-ja-…
Kärsiväisyys on kyllä hyvä ominaisuus. Valitettavasti se ei liity mykkäkolun pitoon paljoakaan, ainakaan hyvällä tavalla. Yhtäailla voi sanoa, ettei mykkökoulun pitäjällä ollut kärsivällisyyttä esim. kuunnella ja puhua rauhassa asioista.
Mutta kuten suurin osa ymmärtää, niin ei näissä mykkökouluasioissa kärsivällisyys ei ole mikään keskeinen asia, vaan siihen puheen ja huomion kääntäminen on kääntymistä sivuraiteelle pois oleellisesta.
Kärsivällisyys on parisuhteen ydin, koska jos sitä löytyy, ei mykkäilylle ole edes tarvetta, eikä myöskään mykkäily vaikuta parisuhteeseen.
Mykkäily johtuu luottamuspulasta. Ihminen, joka kääntää selkänsä ja nostaa heti kytkintä, jos toinen mykkäilee ei ole yleenä myöskaan luottamuksen arvoinen. Kärsivällinen ihminen voittaa mykkäilijän luottamuksen.
Ei mykkäilyynsä kiintynyttä voi muuttaa, se on totta. Siksi se kannattaa vain jättää.