Miksi joku turvautuu riidellessä mykkäkouluun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jonkun tulisi kontrolloida ja käyttää valtaa toiseen?

Miksi jonkun tulisi ylipäätään alistua toisen vallankäyttöön?

Toiset vain ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi huutamalla ja raivoamalla, toiset puhumattomuudella. Aika harva meistä on aikuinen, vaikka kuvittelee niin. Opittu toimintatapa on vain erilainen.

Ei mykkäkoululainen ole yhtään sen tunteettomampi kuin huutajakaan, usein päinvastoin.

Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen.

Näin kohtaat mykkäkoululaisen.

"On helppoa ajatella, että uhmaikäisellä lapsella on ongelma. Uhmariidoissa on kyse aina kahden kaupasta. Sinä olet jollain tavalla aina osa ongelmaa. Aikuisena sinun pitäisi pystyä hillitsemään itsesi silloinkin, kun lapsesi uhmaa sinua. Muista, että lapsen uhmaikä ei tarkoita, että sinun pitää nousta diktaattoriksi."

"Kun olet itse stressaantunut, tunnetilasi siirtyy lapseen. Lapsista tulee stressitilanteista helposti vastahakoisia ja turhautuneita. Kiirehtimällä lisäät ainoastaan uhmaamisriskiä. Jos varaat enemmän aikaa tilanteisiin, olet itse rennompi ja tilanne sutviutuu todennäköisesti paremmin."

"Kun lapset kiukkuilevat ja äksöttelevät, vanhemmat saattavat puhua lapsesta negatiiviseen sävyyn. ”Miksi sinun pitää olla aina niin ilkeä?”, ”Olet nyt kyllä väärässä!” tai ”Aina sinä rikot kaiken!” Yritä puhua mieluummin lapsen teoista, ettet tule arvostelleeksi hänen luonnettaan."

"Jos menetät hermosi, huudat ja käytät vihamielistä kieltä, teet tilanteesta ainoastaan vaikeamman. On tietysti ymmärrettävää, että vanhempi menettää hermonsa, sillä uhmaikäiset lapset osaavat olla haastavia. Sinun tehtäväsi on kuitenkin rauhoittaa tilanne ja luotsia rauhallisille vesille. Yritä siis pysyä rauhallisena."

"Lasten perusluonteet ja temperamentit eroavat huomattavasti toisistaan. Toiset ovat haastavampia ja uhmakkaampia, toiset ovat taas rauhallisempia ja joustavampia. Niin pitkään kun lapsi osaa toimia hyvin sosiaalisessa ympäristössään, sillä ei ole väliä, mikä lapsen temperamentti on. Mutta jos lapsi on kuin tulisilla hiilillä jatkuvasti, kannattaa miettiä, onko lapsen ympäristössä jotain sellaista, joka saa lapsen kiehumaan? Ovatko vanhemmat liian vihaisia?"

https://www.vau.fi/perhe/kasvatus/koska-antaa-periksi-lapselle-nain-koh…

Nyt on kyllä puurot ja vellit ilosesti sekaisin. Komentoin nyt vain tuohon ensimmäiseen osioon (Mitä mykkökoululainen haluaa...)

"Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen."

Mykkäkouluainen ottaa vallan itselleen mykkäkoululla. totta. Sitä kutsutaan vallankäytöksi. Mykkäkoululainen haluaakin usein pitää lähes kaiken vallan itsellään suhteessa. Tämä ei ole tasapuolista tai tervettä. Sellaista ei tarvitse myöskään hyväksyä.

Toista rangaistaan mykkäkoululla esim. hänen omista toiveistaan, käytöksestään (tavallisesta) tai valinnoistaan joista mykkäkouluainen vaan ei pidä, tai normaalista tunteiden ilmaisusta, ärsyyntymisestä, surullisuudesta tms. Tavallisista elämän asioista siis. Mykkäkoululainen on usein itsekäs ja hänellä on yleensä voimakkaista epävarmuuksia ja siksi hän haluaa ylimitoitetun kontrollin itselleen. 

(Itse puhun tässä siis kunnon mykkäkoulusta, en mistään hetken hiljenemisestä riitatilanteessa, miettimistauon ottamisesta, tai vaikka raivoamiselta suojautumiselta jne.

Ymmärrän reaktiona mykkäkoulun yksittäisessä tilanteessa silloin, jossa henkiöä on todella pahasti loukattu, esim. pilkattu ja raivottu, haukuttu, petetty pahasti tms.  Tällaiseen tilanateeseen ei päde aiemmin kirjoittamani. Tästä on kuitenkin harvemmin kyse varsinaisen mykkäkouluttajan toiminnassa.)

Kunnon mykkäkoululainen on usein todella herkkänahkainen ja ottaa itseensä pienenkin kritiikin tms. ja reagoi siihen ylimitoitetulla tavalla ja näin mykkäkoulusta tulee epätervettä vallankäyttöä ja kontrollointia. Mykkäkouluainen saattaa olla usein myös se, joka vahingoittaa toista myös verbaalisesti ja menettä hermonsa muutenkin nopeasti.

Puhut nyt omista negatiivista tunteistasi, joita mykkäkoulu sinussa aiheuttaa, ja syytät siitä "kouluttajaa". Mykkäkoulu on rangaistus vain, jos ajattelet sen rangaistuksena. Todennäköisesti ajattelet sen olevan rangaistus, jos sinua on "rangaistu" lapsena mykkäkoululla. Joko olet ajatellut lapsena itse sen olevan rangaistus, vaikka näin ei ole ollut tai sinulle on tosiaan sanottu sen olevan rangaistus. Niin tai näin, niin joka tapauksessa on kysymys siitä, että koet sen rangaistuksena. Ja koska sinua on mielestäsi "rangaistu" aiheetta mykkäkoululla, aiheuttaa tämä sinussa negatiivisen tunteen.

Ei se ole vaan tuon kirjoittajan ajatus. Koko ilmiön nimihän on mykkäKOULU eli sillä on juuri tarkoituskin kouluttaa toista oman tahdon alle ja on sitä kautta vallankäytön muoto.

Silent treatment englanninkielinen nimitys viittaa samaan.

Mykkäkoulun ainoa tarkoitus on ignoorauksen avulla ajaa toinen ihminen hulluuden partaalle, jotta sitten päästää syyttelemään tätä hullusta käytöksestä. Mykkäkoululainen voi sitten kiillottaa omaa sädekehäänsä sillä, että itse on aina rauhallinen ja toinen vaan raivoaa.

Voi, että jotkut ovat sitten pinttyneitä omaan ajatusmailmaansa. Sana "mykkäkoulu" on vain kaltaistesi ihmisten pilkkanimi käytökselle, jota he eivät ymmärrä. Vaikeneminen on aivan yhtä luontaista käytöstä ihmiselle, kuin muukin käytös. Eikä siinä ole mitään epänormaalia. Sitä pitävät "epänormaalina" vain ihmiset, jotka puhua pälpättävät päivät pitkät.

Mykkäkoulu ei todellakaan ole normaali käytösmalli, vaan usein ajan myötä kehittynyt tapa selviytyä kun ei ole saanut lapsuudessa kehittyä normaalisti tunne-elämän osa-alueilla. Takana on useimmiten varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen häiriö ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta malliopittu käytösmalli.

Sitä ihmettelen, että miten olette niin kiintyneitä tuohon käytösmalliin, että verisesti puolustatte sitä? Ei huutaja ja raivoajakaan ole yleensä kiintynyt huutamiseensa vaan jälkeenpäin häpeää sitä, ja usein lopulta hakee jopa apua siihen.

Kysymys on "epänormaalista" ja "häiriöstä", vain jos sitä pitää sellaisena. Tämä taas on todennäköisesti omilta vanhemmilta opittu ajattelutapa, koska eihän omassa käyttäytymisessä voi olla mitään "epänormaalia" tai tunne-elämässä "häiriöitä".  Mikä siis on normaalia? Kuka sen päättää?

Mitä hävettävää on omissa ajatuksissa? Nehän ovat vain ajatuksia eivät sanoja.

Katso miten kiintynyt siihen olet.

Katso itse, miten kiintynyt olet omaan paremmuuteesi ja ajatukseesi siitä.

En koe itseäni yhtään paremmaksi kuin ketään muuta. Me ollaan kaikki saman arvoisia. Yleensä ihmiset vaan katuvat kun ovat satuttaneet toista ja pyrkivät muuttamaan käytöstään, mutta sinä et. Sinä olet rakastunut taipumukseesi vajota mykkyyteen, koska se suojaa haurasta egoasi. Sen avulla saat vieritettyä vastuun toisen teoista ja omista teoista sen toisen harteille. Sinun ei tarvitse ottaa vastuuta mistään koska vika ja syy on aina kaikissa muissa.

Mitä ihmeen egoa? Häpeähän johtuu egosta. En minä tunne itseäni yhtään paremmaksi tai huonommaksi kuin muut. En myöskää syytä muita enkä itseäni. Onko sitä niin vaikea hyväksyä.

Seuraavan mykkäkoulusi aikana voit vaikka ottaa sanakirjan käteen ja lukea sieltä mitä ego tarkoittaa. Ja muutsman muunkin tarpeellisen käsitteen. -Eri

En ole väittänyt, ettei minulla olisi egoa. Ainoastaan, ettei puhumattomuus suojaa egoa.

Kyllä se on epäterve hauraan egon suojakeino. Muutenhan kykenesit laskeutumaan ylpeytesi valtaistuimelta ja "alentumaan" keskusteluun toisen osapuolen kanssa. Pysymällä vaiti yrität pitää kasassa minäkuvaasi, joka ei ole rakentunut tasapainoiselle pohjalle.

Väitteesi perustuu päätelmään siitä, että minäkuvani ei olisi tasapainoinen. Jos väität, että se ei ole tasapainoinen, tulisi antaa esimerkki siitä, millä tavalla se ei sitä ole.

Eiköhän sen tasapainoisuuden tai tasapainottomuuden, kumpi sitten onkaan, pysty jokainen vähänkään psykologiaa tunteva havainnoimaan tähän ketjuun kirjoittamiesi tekstien perusteella.

Joka tapauksessa voisit hyötyä traumaterapiasta tai muusta keskusteluavusta, jossa lähdettäisiin purkamaan tiettyjä, ehkä jo lapsuudessa syntyneitä tunnevajeita ja kehittyneitä ajatuskulkuja.

Tarkoitat ilmeisesti sitä, että minun pitäisi olla kuten muut, eikä oma persoonani. Ajatuskulku on kulttuurisidonnaista. Esimerkiksi alkuperäiskansojen ajatuskulkua on aina pyritty muuttamaan, koska se poikkeeaa valtakulttuurista. Seuraukset ovat olleet ylleensä kaikkea muuta kuin positiivisia. Tulokset ovat kyllä nähtävissä. Erilainen ajatuskulku on vain positiivista. Eri asia on, onko se "normaalia" vai "epänormaalia". Yhteiskunta on vain sidottu ns. "normaaliin".

Eli sinun logiikallasi raivohuutajankaan ei tarvitse kantaa vastuuta teoistaan ja muiden satuttamisesta, koska raivohuuto on osa hänen persoonaansa?

Rikollistakaan ei voi laittaa vankilaan koska taipumus tehdä rikoksia on osa hänen persoonaansa?

Pidätkö oikeasti tapaasi olla mykkäkoulussa rinnasteisena alkuperäiskansojen kulttuureihin ja tapoihin? Aika suuruudenhullu ajattelutapa.

Miksi edellen syötät omia ajatuksiasi minun ajatuksinani? Ehkä sinun olisi jo aika laskeutua norsunluutornistasi.

Sinun oma ajatus oli verrata omia ajatuskulkujasi alkuperäiskansojen ajatuskulkuihin...

Mutta on siinä perääkin, nimittäin kulttuurisidonnaisuudessa opittuihin ajatuskuihin, mikä vahvistaa aiemmin kirjoitetun, että olet omaksunut ajatuskulkusi ja tapasi toimia todennäköisesti lapsuudenkodissasi.

Mikään suomalaiseen kulttuuriin sidottu tapa mykkäkoulu ei ole joten siitä on turha etsiä oikeutusta omalle toiminnalle.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jonkun tulisi kontrolloida ja käyttää valtaa toiseen?

Miksi jonkun tulisi ylipäätään alistua toisen vallankäyttöön?

Toiset vain ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi huutamalla ja raivoamalla, toiset puhumattomuudella. Aika harva meistä on aikuinen, vaikka kuvittelee niin. Opittu toimintatapa on vain erilainen.

Ei mykkäkoululainen ole yhtään sen tunteettomampi kuin huutajakaan, usein päinvastoin.

Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen.

Näin kohtaat mykkäkoululaisen.

"On helppoa ajatella, että uhmaikäisellä lapsella on ongelma. Uhmariidoissa on kyse aina kahden kaupasta. Sinä olet jollain tavalla aina osa ongelmaa. Aikuisena sinun pitäisi pystyä hillitsemään itsesi silloinkin, kun lapsesi uhmaa sinua. Muista, että lapsen uhmaikä ei tarkoita, että sinun pitää nousta diktaattoriksi."

"Kun olet itse stressaantunut, tunnetilasi siirtyy lapseen. Lapsista tulee stressitilanteista helposti vastahakoisia ja turhautuneita. Kiirehtimällä lisäät ainoastaan uhmaamisriskiä. Jos varaat enemmän aikaa tilanteisiin, olet itse rennompi ja tilanne sutviutuu todennäköisesti paremmin."

"Kun lapset kiukkuilevat ja äksöttelevät, vanhemmat saattavat puhua lapsesta negatiiviseen sävyyn. ”Miksi sinun pitää olla aina niin ilkeä?”, ”Olet nyt kyllä väärässä!” tai ”Aina sinä rikot kaiken!” Yritä puhua mieluummin lapsen teoista, ettet tule arvostelleeksi hänen luonnettaan."

"Jos menetät hermosi, huudat ja käytät vihamielistä kieltä, teet tilanteesta ainoastaan vaikeamman. On tietysti ymmärrettävää, että vanhempi menettää hermonsa, sillä uhmaikäiset lapset osaavat olla haastavia. Sinun tehtäväsi on kuitenkin rauhoittaa tilanne ja luotsia rauhallisille vesille. Yritä siis pysyä rauhallisena."

"Lasten perusluonteet ja temperamentit eroavat huomattavasti toisistaan. Toiset ovat haastavampia ja uhmakkaampia, toiset ovat taas rauhallisempia ja joustavampia. Niin pitkään kun lapsi osaa toimia hyvin sosiaalisessa ympäristössään, sillä ei ole väliä, mikä lapsen temperamentti on. Mutta jos lapsi on kuin tulisilla hiilillä jatkuvasti, kannattaa miettiä, onko lapsen ympäristössä jotain sellaista, joka saa lapsen kiehumaan? Ovatko vanhemmat liian vihaisia?"

https://www.vau.fi/perhe/kasvatus/koska-antaa-periksi-lapselle-nain-koh…

Nyt on kyllä puurot ja vellit ilosesti sekaisin. Komentoin nyt vain tuohon ensimmäiseen osioon (Mitä mykkökoululainen haluaa...)

"Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen."

Mykkäkouluainen ottaa vallan itselleen mykkäkoululla. totta. Sitä kutsutaan vallankäytöksi. Mykkäkoululainen haluaakin usein pitää lähes kaiken vallan itsellään suhteessa. Tämä ei ole tasapuolista tai tervettä. Sellaista ei tarvitse myöskään hyväksyä.

Toista rangaistaan mykkäkoululla esim. hänen omista toiveistaan, käytöksestään (tavallisesta) tai valinnoistaan joista mykkäkouluainen vaan ei pidä, tai normaalista tunteiden ilmaisusta, ärsyyntymisestä, surullisuudesta tms. Tavallisista elämän asioista siis. Mykkäkoululainen on usein itsekäs ja hänellä on yleensä voimakkaista epävarmuuksia ja siksi hän haluaa ylimitoitetun kontrollin itselleen. 

(Itse puhun tässä siis kunnon mykkäkoulusta, en mistään hetken hiljenemisestä riitatilanteessa, miettimistauon ottamisesta, tai vaikka raivoamiselta suojautumiselta jne.

Ymmärrän reaktiona mykkäkoulun yksittäisessä tilanteessa silloin, jossa henkiöä on todella pahasti loukattu, esim. pilkattu ja raivottu, haukuttu, petetty pahasti tms.  Tällaiseen tilanateeseen ei päde aiemmin kirjoittamani. Tästä on kuitenkin harvemmin kyse varsinaisen mykkäkouluttajan toiminnassa.)

Kunnon mykkäkoululainen on usein todella herkkänahkainen ja ottaa itseensä pienenkin kritiikin tms. ja reagoi siihen ylimitoitetulla tavalla ja näin mykkäkoulusta tulee epätervettä vallankäyttöä ja kontrollointia. Mykkäkouluainen saattaa olla usein myös se, joka vahingoittaa toista myös verbaalisesti ja menettä hermonsa muutenkin nopeasti.

Puhut nyt omista negatiivista tunteistasi, joita mykkäkoulu sinussa aiheuttaa, ja syytät siitä "kouluttajaa". Mykkäkoulu on rangaistus vain, jos ajattelet sen rangaistuksena. Todennäköisesti ajattelet sen olevan rangaistus, jos sinua on "rangaistu" lapsena mykkäkoululla. Joko olet ajatellut lapsena itse sen olevan rangaistus, vaikka näin ei ole ollut tai sinulle on tosiaan sanottu sen olevan rangaistus. Niin tai näin, niin joka tapauksessa on kysymys siitä, että koet sen rangaistuksena. Ja koska sinua on mielestäsi "rangaistu" aiheetta mykkäkoululla, aiheuttaa tämä sinussa negatiivisen tunteen.

Ei se ole vaan tuon kirjoittajan ajatus. Koko ilmiön nimihän on mykkäKOULU eli sillä on juuri tarkoituskin kouluttaa toista oman tahdon alle ja on sitä kautta vallankäytön muoto.

Silent treatment englanninkielinen nimitys viittaa samaan.

Mykkäkoulun ainoa tarkoitus on ignoorauksen avulla ajaa toinen ihminen hulluuden partaalle, jotta sitten päästää syyttelemään tätä hullusta käytöksestä. Mykkäkoululainen voi sitten kiillottaa omaa sädekehäänsä sillä, että itse on aina rauhallinen ja toinen vaan raivoaa.

Voi, että jotkut ovat sitten pinttyneitä omaan ajatusmailmaansa. Sana "mykkäkoulu" on vain kaltaistesi ihmisten pilkkanimi käytökselle, jota he eivät ymmärrä. Vaikeneminen on aivan yhtä luontaista käytöstä ihmiselle, kuin muukin käytös. Eikä siinä ole mitään epänormaalia. Sitä pitävät "epänormaalina" vain ihmiset, jotka puhua pälpättävät päivät pitkät.

Mykkäkoulu ei todellakaan ole normaali käytösmalli, vaan usein ajan myötä kehittynyt tapa selviytyä kun ei ole saanut lapsuudessa kehittyä normaalisti tunne-elämän osa-alueilla. Takana on useimmiten varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen häiriö ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta malliopittu käytösmalli.

Sitä ihmettelen, että miten olette niin kiintyneitä tuohon käytösmalliin, että verisesti puolustatte sitä? Ei huutaja ja raivoajakaan ole yleensä kiintynyt huutamiseensa vaan jälkeenpäin häpeää sitä, ja usein lopulta hakee jopa apua siihen.

Kysymys on "epänormaalista" ja "häiriöstä", vain jos sitä pitää sellaisena. Tämä taas on todennäköisesti omilta vanhemmilta opittu ajattelutapa, koska eihän omassa käyttäytymisessä voi olla mitään "epänormaalia" tai tunne-elämässä "häiriöitä".  Mikä siis on normaalia? Kuka sen päättää?

Mitä hävettävää on omissa ajatuksissa? Nehän ovat vain ajatuksia eivät sanoja.

Katso miten kiintynyt siihen olet.

Katso itse, miten kiintynyt olet omaan paremmuuteesi ja ajatukseesi siitä.

En koe itseäni yhtään paremmaksi kuin ketään muuta. Me ollaan kaikki saman arvoisia. Yleensä ihmiset vaan katuvat kun ovat satuttaneet toista ja pyrkivät muuttamaan käytöstään, mutta sinä et. Sinä olet rakastunut taipumukseesi vajota mykkyyteen, koska se suojaa haurasta egoasi. Sen avulla saat vieritettyä vastuun toisen teoista ja omista teoista sen toisen harteille. Sinun ei tarvitse ottaa vastuuta mistään koska vika ja syy on aina kaikissa muissa.

Mitä ihmeen egoa? Häpeähän johtuu egosta. En minä tunne itseäni yhtään paremmaksi tai huonommaksi kuin muut. En myöskää syytä muita enkä itseäni. Onko sitä niin vaikea hyväksyä.

Seuraavan mykkäkoulusi aikana voit vaikka ottaa sanakirjan käteen ja lukea sieltä mitä ego tarkoittaa. Ja muutsman muunkin tarpeellisen käsitteen. -Eri

En ole väittänyt, ettei minulla olisi egoa. Ainoastaan, ettei puhumattomuus suojaa egoa.

Kyllä se on epäterve hauraan egon suojakeino. Muutenhan kykenesit laskeutumaan ylpeytesi valtaistuimelta ja "alentumaan" keskusteluun toisen osapuolen kanssa. Pysymällä vaiti yrität pitää kasassa minäkuvaasi, joka ei ole rakentunut tasapainoiselle pohjalle.

Väitteesi perustuu päätelmään siitä, että minäkuvani ei olisi tasapainoinen. Jos väität, että se ei ole tasapainoinen, tulisi antaa esimerkki siitä, millä tavalla se ei sitä ole.

Eiköhän sen tasapainoisuuden tai tasapainottomuuden, kumpi sitten onkaan, pysty jokainen vähänkään psykologiaa tunteva havainnoimaan tähän ketjuun kirjoittamiesi tekstien perusteella.

Joka tapauksessa voisit hyötyä traumaterapiasta tai muusta keskusteluavusta, jossa lähdettäisiin purkamaan tiettyjä, ehkä jo lapsuudessa syntyneitä tunnevajeita ja kehittyneitä ajatuskulkuja.

Tarkoitat ilmeisesti sitä, että minun pitäisi olla kuten muut, eikä oma persoonani. Ajatuskulku on kulttuurisidonnaista. Esimerkiksi alkuperäiskansojen ajatuskulkua on aina pyritty muuttamaan, koska se poikkeeaa valtakulttuurista. Seuraukset ovat olleet ylleensä kaikkea muuta kuin positiivisia. Tulokset ovat kyllä nähtävissä. Erilainen ajatuskulku on vain positiivista. Eri asia on, onko se "normaalia" vai "epänormaalia". Yhteiskunta on vain sidottu ns. "normaaliin".

Eli sinun logiikallasi raivohuutajankaan ei tarvitse kantaa vastuuta teoistaan ja muiden satuttamisesta, koska raivohuuto on osa hänen persoonaansa?

Rikollistakaan ei voi laittaa vankilaan koska taipumus tehdä rikoksia on osa hänen persoonaansa?

Pidätkö oikeasti tapaasi olla mykkäkoulussa rinnasteisena alkuperäiskansojen kulttuureihin ja tapoihin? Aika suuruudenhullu ajattelutapa.

Miksi edellen syötät omia ajatuksiasi minun ajatuksinani? Ehkä sinun olisi jo aika laskeutua norsunluutornistasi.

No kerro omia ajatuksiasi, antaudu keskusteluun, harjoitellaan yhdessä. Tähän mennessä antisi ketjuun on ollut kasa perusteettomia syytöksiä eri kirjoittajille ja oikeutuksen etsimistä omalle mykistelylle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jonkun tulisi kontrolloida ja käyttää valtaa toiseen?

Miksi jonkun tulisi ylipäätään alistua toisen vallankäyttöön?

Toiset vain ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi huutamalla ja raivoamalla, toiset puhumattomuudella. Aika harva meistä on aikuinen, vaikka kuvittelee niin. Opittu toimintatapa on vain erilainen.

Ei mykkäkoululainen ole yhtään sen tunteettomampi kuin huutajakaan, usein päinvastoin.

Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen.

Näin kohtaat mykkäkoululaisen.

"On helppoa ajatella, että uhmaikäisellä lapsella on ongelma. Uhmariidoissa on kyse aina kahden kaupasta. Sinä olet jollain tavalla aina osa ongelmaa. Aikuisena sinun pitäisi pystyä hillitsemään itsesi silloinkin, kun lapsesi uhmaa sinua. Muista, että lapsen uhmaikä ei tarkoita, että sinun pitää nousta diktaattoriksi."

"Kun olet itse stressaantunut, tunnetilasi siirtyy lapseen. Lapsista tulee stressitilanteista helposti vastahakoisia ja turhautuneita. Kiirehtimällä lisäät ainoastaan uhmaamisriskiä. Jos varaat enemmän aikaa tilanteisiin, olet itse rennompi ja tilanne sutviutuu todennäköisesti paremmin."

"Kun lapset kiukkuilevat ja äksöttelevät, vanhemmat saattavat puhua lapsesta negatiiviseen sävyyn. ”Miksi sinun pitää olla aina niin ilkeä?”, ”Olet nyt kyllä väärässä!” tai ”Aina sinä rikot kaiken!” Yritä puhua mieluummin lapsen teoista, ettet tule arvostelleeksi hänen luonnettaan."

"Jos menetät hermosi, huudat ja käytät vihamielistä kieltä, teet tilanteesta ainoastaan vaikeamman. On tietysti ymmärrettävää, että vanhempi menettää hermonsa, sillä uhmaikäiset lapset osaavat olla haastavia. Sinun tehtäväsi on kuitenkin rauhoittaa tilanne ja luotsia rauhallisille vesille. Yritä siis pysyä rauhallisena."

"Lasten perusluonteet ja temperamentit eroavat huomattavasti toisistaan. Toiset ovat haastavampia ja uhmakkaampia, toiset ovat taas rauhallisempia ja joustavampia. Niin pitkään kun lapsi osaa toimia hyvin sosiaalisessa ympäristössään, sillä ei ole väliä, mikä lapsen temperamentti on. Mutta jos lapsi on kuin tulisilla hiilillä jatkuvasti, kannattaa miettiä, onko lapsen ympäristössä jotain sellaista, joka saa lapsen kiehumaan? Ovatko vanhemmat liian vihaisia?"

https://www.vau.fi/perhe/kasvatus/koska-antaa-periksi-lapselle-nain-koh…

Nyt on kyllä puurot ja vellit ilosesti sekaisin. Komentoin nyt vain tuohon ensimmäiseen osioon (Mitä mykkökoululainen haluaa...)

"Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen."

Mykkäkouluainen ottaa vallan itselleen mykkäkoululla. totta. Sitä kutsutaan vallankäytöksi. Mykkäkoululainen haluaakin usein pitää lähes kaiken vallan itsellään suhteessa. Tämä ei ole tasapuolista tai tervettä. Sellaista ei tarvitse myöskään hyväksyä.

Toista rangaistaan mykkäkoululla esim. hänen omista toiveistaan, käytöksestään (tavallisesta) tai valinnoistaan joista mykkäkouluainen vaan ei pidä, tai normaalista tunteiden ilmaisusta, ärsyyntymisestä, surullisuudesta tms. Tavallisista elämän asioista siis. Mykkäkoululainen on usein itsekäs ja hänellä on yleensä voimakkaista epävarmuuksia ja siksi hän haluaa ylimitoitetun kontrollin itselleen. 

(Itse puhun tässä siis kunnon mykkäkoulusta, en mistään hetken hiljenemisestä riitatilanteessa, miettimistauon ottamisesta, tai vaikka raivoamiselta suojautumiselta jne.

Ymmärrän reaktiona mykkäkoulun yksittäisessä tilanteessa silloin, jossa henkiöä on todella pahasti loukattu, esim. pilkattu ja raivottu, haukuttu, petetty pahasti tms.  Tällaiseen tilanateeseen ei päde aiemmin kirjoittamani. Tästä on kuitenkin harvemmin kyse varsinaisen mykkäkouluttajan toiminnassa.)

Kunnon mykkäkoululainen on usein todella herkkänahkainen ja ottaa itseensä pienenkin kritiikin tms. ja reagoi siihen ylimitoitetulla tavalla ja näin mykkäkoulusta tulee epätervettä vallankäyttöä ja kontrollointia. Mykkäkouluainen saattaa olla usein myös se, joka vahingoittaa toista myös verbaalisesti ja menettä hermonsa muutenkin nopeasti.

Puhut nyt omista negatiivista tunteistasi, joita mykkäkoulu sinussa aiheuttaa, ja syytät siitä "kouluttajaa". Mykkäkoulu on rangaistus vain, jos ajattelet sen rangaistuksena. Todennäköisesti ajattelet sen olevan rangaistus, jos sinua on "rangaistu" lapsena mykkäkoululla. Joko olet ajatellut lapsena itse sen olevan rangaistus, vaikka näin ei ole ollut tai sinulle on tosiaan sanottu sen olevan rangaistus. Niin tai näin, niin joka tapauksessa on kysymys siitä, että koet sen rangaistuksena. Ja koska sinua on mielestäsi "rangaistu" aiheetta mykkäkoululla, aiheuttaa tämä sinussa negatiivisen tunteen.

Ei se ole vaan tuon kirjoittajan ajatus. Koko ilmiön nimihän on mykkäKOULU eli sillä on juuri tarkoituskin kouluttaa toista oman tahdon alle ja on sitä kautta vallankäytön muoto.

Silent treatment englanninkielinen nimitys viittaa samaan.

Mykkäkoulun ainoa tarkoitus on ignoorauksen avulla ajaa toinen ihminen hulluuden partaalle, jotta sitten päästää syyttelemään tätä hullusta käytöksestä. Mykkäkoululainen voi sitten kiillottaa omaa sädekehäänsä sillä, että itse on aina rauhallinen ja toinen vaan raivoaa.

Voi, että jotkut ovat sitten pinttyneitä omaan ajatusmailmaansa. Sana "mykkäkoulu" on vain kaltaistesi ihmisten pilkkanimi käytökselle, jota he eivät ymmärrä. Vaikeneminen on aivan yhtä luontaista käytöstä ihmiselle, kuin muukin käytös. Eikä siinä ole mitään epänormaalia. Sitä pitävät "epänormaalina" vain ihmiset, jotka puhua pälpättävät päivät pitkät.

Mykkäkoulu ei todellakaan ole normaali käytösmalli, vaan usein ajan myötä kehittynyt tapa selviytyä kun ei ole saanut lapsuudessa kehittyä normaalisti tunne-elämän osa-alueilla. Takana on useimmiten varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen häiriö ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta malliopittu käytösmalli.

Sitä ihmettelen, että miten olette niin kiintyneitä tuohon käytösmalliin, että verisesti puolustatte sitä? Ei huutaja ja raivoajakaan ole yleensä kiintynyt huutamiseensa vaan jälkeenpäin häpeää sitä, ja usein lopulta hakee jopa apua siihen.

Kysymys on "epänormaalista" ja "häiriöstä", vain jos sitä pitää sellaisena. Tämä taas on todennäköisesti omilta vanhemmilta opittu ajattelutapa, koska eihän omassa käyttäytymisessä voi olla mitään "epänormaalia" tai tunne-elämässä "häiriöitä".  Mikä siis on normaalia? Kuka sen päättää?

Mitä hävettävää on omissa ajatuksissa? Nehän ovat vain ajatuksia eivät sanoja.

Katso miten kiintynyt siihen olet.

Katso itse, miten kiintynyt olet omaan paremmuuteesi ja ajatukseesi siitä.

En koe itseäni yhtään paremmaksi kuin ketään muuta. Me ollaan kaikki saman arvoisia. Yleensä ihmiset vaan katuvat kun ovat satuttaneet toista ja pyrkivät muuttamaan käytöstään, mutta sinä et. Sinä olet rakastunut taipumukseesi vajota mykkyyteen, koska se suojaa haurasta egoasi. Sen avulla saat vieritettyä vastuun toisen teoista ja omista teoista sen toisen harteille. Sinun ei tarvitse ottaa vastuuta mistään koska vika ja syy on aina kaikissa muissa.

Mitä ihmeen egoa? Häpeähän johtuu egosta. En minä tunne itseäni yhtään paremmaksi tai huonommaksi kuin muut. En myöskää syytä muita enkä itseäni. Onko sitä niin vaikea hyväksyä.

Pitäiskö lainata kaikki kommenttisi joissa juurikin syytät kaikkia ja kaikkea muuta - myös sulle tuntemattomia kommentoijia - vaikka mistä keksityistä asioista ja luonteenpiirteistä,  jotka mielestäsi on toisen mykkäkoulun syy. Vielä pahansuovasti sanot että ovat ansainneet (keksityillä perusteillasi) tällaista käytöstä, vaikket tiedä heidän elämistään mitään. Että kyllähän sinä olet nyt syyttänyt juurikin muita. Itseäsi et kyllä ollenkaan. Pitäistikö ottaa vastuu omista sanoistasi? Kaikki on täällä kirjallisena.

Otsikkona on: Miksi joku turvautuu riidellessä mykkäkouluun?

Etkö vain halua hyväksyä muiden mielipiteitä?

Miksi osa mykkäkoulua harrastavista puolustaa tätä tapaansa henkeen ja vereen? Jotain tyydytystähän niiden on pakko siitä saada, kun eivät edes _halua_ opetella kommunikoimaan paremmin.

Huom! Ei koske kaikkia. Tässä ketjussa on ollut myös erittäin hyviä puheenvuoroja syistä, miksi joku on tähän turvautunut, mutta myös halunnut opetella muuta, tai ei ainakaan pidä sitä ihanteellisimpana tapana kommunikoida.

Mutta nämä eräät, jotka eivät pysty näkemään itsessään mitään vikaa...Huh huh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jonkun tulisi kontrolloida ja käyttää valtaa toiseen?

Miksi jonkun tulisi ylipäätään alistua toisen vallankäyttöön?

Toiset vain ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi huutamalla ja raivoamalla, toiset puhumattomuudella. Aika harva meistä on aikuinen, vaikka kuvittelee niin. Opittu toimintatapa on vain erilainen.

Ei mykkäkoululainen ole yhtään sen tunteettomampi kuin huutajakaan, usein päinvastoin.

Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen.

Näin kohtaat mykkäkoululaisen.

"On helppoa ajatella, että uhmaikäisellä lapsella on ongelma. Uhmariidoissa on kyse aina kahden kaupasta. Sinä olet jollain tavalla aina osa ongelmaa. Aikuisena sinun pitäisi pystyä hillitsemään itsesi silloinkin, kun lapsesi uhmaa sinua. Muista, että lapsen uhmaikä ei tarkoita, että sinun pitää nousta diktaattoriksi."

"Kun olet itse stressaantunut, tunnetilasi siirtyy lapseen. Lapsista tulee stressitilanteista helposti vastahakoisia ja turhautuneita. Kiirehtimällä lisäät ainoastaan uhmaamisriskiä. Jos varaat enemmän aikaa tilanteisiin, olet itse rennompi ja tilanne sutviutuu todennäköisesti paremmin."

"Kun lapset kiukkuilevat ja äksöttelevät, vanhemmat saattavat puhua lapsesta negatiiviseen sävyyn. ”Miksi sinun pitää olla aina niin ilkeä?”, ”Olet nyt kyllä väärässä!” tai ”Aina sinä rikot kaiken!” Yritä puhua mieluummin lapsen teoista, ettet tule arvostelleeksi hänen luonnettaan."

"Jos menetät hermosi, huudat ja käytät vihamielistä kieltä, teet tilanteesta ainoastaan vaikeamman. On tietysti ymmärrettävää, että vanhempi menettää hermonsa, sillä uhmaikäiset lapset osaavat olla haastavia. Sinun tehtäväsi on kuitenkin rauhoittaa tilanne ja luotsia rauhallisille vesille. Yritä siis pysyä rauhallisena."

"Lasten perusluonteet ja temperamentit eroavat huomattavasti toisistaan. Toiset ovat haastavampia ja uhmakkaampia, toiset ovat taas rauhallisempia ja joustavampia. Niin pitkään kun lapsi osaa toimia hyvin sosiaalisessa ympäristössään, sillä ei ole väliä, mikä lapsen temperamentti on. Mutta jos lapsi on kuin tulisilla hiilillä jatkuvasti, kannattaa miettiä, onko lapsen ympäristössä jotain sellaista, joka saa lapsen kiehumaan? Ovatko vanhemmat liian vihaisia?"

https://www.vau.fi/perhe/kasvatus/koska-antaa-periksi-lapselle-nain-koh…

Nyt on kyllä puurot ja vellit ilosesti sekaisin. Komentoin nyt vain tuohon ensimmäiseen osioon (Mitä mykkökoululainen haluaa...)

"Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen."

Mykkäkouluainen ottaa vallan itselleen mykkäkoululla. totta. Sitä kutsutaan vallankäytöksi. Mykkäkoululainen haluaakin usein pitää lähes kaiken vallan itsellään suhteessa. Tämä ei ole tasapuolista tai tervettä. Sellaista ei tarvitse myöskään hyväksyä.

Toista rangaistaan mykkäkoululla esim. hänen omista toiveistaan, käytöksestään (tavallisesta) tai valinnoistaan joista mykkäkouluainen vaan ei pidä, tai normaalista tunteiden ilmaisusta, ärsyyntymisestä, surullisuudesta tms. Tavallisista elämän asioista siis. Mykkäkoululainen on usein itsekäs ja hänellä on yleensä voimakkaista epävarmuuksia ja siksi hän haluaa ylimitoitetun kontrollin itselleen. 

(Itse puhun tässä siis kunnon mykkäkoulusta, en mistään hetken hiljenemisestä riitatilanteessa, miettimistauon ottamisesta, tai vaikka raivoamiselta suojautumiselta jne.

Ymmärrän reaktiona mykkäkoulun yksittäisessä tilanteessa silloin, jossa henkiöä on todella pahasti loukattu, esim. pilkattu ja raivottu, haukuttu, petetty pahasti tms.  Tällaiseen tilanateeseen ei päde aiemmin kirjoittamani. Tästä on kuitenkin harvemmin kyse varsinaisen mykkäkouluttajan toiminnassa.)

Kunnon mykkäkoululainen on usein todella herkkänahkainen ja ottaa itseensä pienenkin kritiikin tms. ja reagoi siihen ylimitoitetulla tavalla ja näin mykkäkoulusta tulee epätervettä vallankäyttöä ja kontrollointia. Mykkäkouluainen saattaa olla usein myös se, joka vahingoittaa toista myös verbaalisesti ja menettä hermonsa muutenkin nopeasti.

Puhut nyt omista negatiivista tunteistasi, joita mykkäkoulu sinussa aiheuttaa, ja syytät siitä "kouluttajaa". Mykkäkoulu on rangaistus vain, jos ajattelet sen rangaistuksena. Todennäköisesti ajattelet sen olevan rangaistus, jos sinua on "rangaistu" lapsena mykkäkoululla. Joko olet ajatellut lapsena itse sen olevan rangaistus, vaikka näin ei ole ollut tai sinulle on tosiaan sanottu sen olevan rangaistus. Niin tai näin, niin joka tapauksessa on kysymys siitä, että koet sen rangaistuksena. Ja koska sinua on mielestäsi "rangaistu" aiheetta mykkäkoululla, aiheuttaa tämä sinussa negatiivisen tunteen.

Ei se ole vaan tuon kirjoittajan ajatus. Koko ilmiön nimihän on mykkäKOULU eli sillä on juuri tarkoituskin kouluttaa toista oman tahdon alle ja on sitä kautta vallankäytön muoto.

Silent treatment englanninkielinen nimitys viittaa samaan.

Mykkäkoulun ainoa tarkoitus on ignoorauksen avulla ajaa toinen ihminen hulluuden partaalle, jotta sitten päästää syyttelemään tätä hullusta käytöksestä. Mykkäkoululainen voi sitten kiillottaa omaa sädekehäänsä sillä, että itse on aina rauhallinen ja toinen vaan raivoaa.

Voi, että jotkut ovat sitten pinttyneitä omaan ajatusmailmaansa. Sana "mykkäkoulu" on vain kaltaistesi ihmisten pilkkanimi käytökselle, jota he eivät ymmärrä. Vaikeneminen on aivan yhtä luontaista käytöstä ihmiselle, kuin muukin käytös. Eikä siinä ole mitään epänormaalia. Sitä pitävät "epänormaalina" vain ihmiset, jotka puhua pälpättävät päivät pitkät.

Mykkäkoulu ei todellakaan ole normaali käytösmalli, vaan usein ajan myötä kehittynyt tapa selviytyä kun ei ole saanut lapsuudessa kehittyä normaalisti tunne-elämän osa-alueilla. Takana on useimmiten varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen häiriö ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta malliopittu käytösmalli.

Sitä ihmettelen, että miten olette niin kiintyneitä tuohon käytösmalliin, että verisesti puolustatte sitä? Ei huutaja ja raivoajakaan ole yleensä kiintynyt huutamiseensa vaan jälkeenpäin häpeää sitä, ja usein lopulta hakee jopa apua siihen.

Kysymys on "epänormaalista" ja "häiriöstä", vain jos sitä pitää sellaisena. Tämä taas on todennäköisesti omilta vanhemmilta opittu ajattelutapa, koska eihän omassa käyttäytymisessä voi olla mitään "epänormaalia" tai tunne-elämässä "häiriöitä".  Mikä siis on normaalia? Kuka sen päättää?

Mitä hävettävää on omissa ajatuksissa? Nehän ovat vain ajatuksia eivät sanoja.

Katso miten kiintynyt siihen olet.

Katso itse, miten kiintynyt olet omaan paremmuuteesi ja ajatukseesi siitä.

En koe itseäni yhtään paremmaksi kuin ketään muuta. Me ollaan kaikki saman arvoisia. Yleensä ihmiset vaan katuvat kun ovat satuttaneet toista ja pyrkivät muuttamaan käytöstään, mutta sinä et. Sinä olet rakastunut taipumukseesi vajota mykkyyteen, koska se suojaa haurasta egoasi. Sen avulla saat vieritettyä vastuun toisen teoista ja omista teoista sen toisen harteille. Sinun ei tarvitse ottaa vastuuta mistään koska vika ja syy on aina kaikissa muissa.

Mitä ihmeen egoa? Häpeähän johtuu egosta. En minä tunne itseäni yhtään paremmaksi tai huonommaksi kuin muut. En myöskää syytä muita enkä itseäni. Onko sitä niin vaikea hyväksyä.

Seuraavan mykkäkoulusi aikana voit vaikka ottaa sanakirjan käteen ja lukea sieltä mitä ego tarkoittaa. Ja muutsman muunkin tarpeellisen käsitteen. -Eri

En ole väittänyt, ettei minulla olisi egoa. Ainoastaan, ettei puhumattomuus suojaa egoa.

Kyllä se on epäterve hauraan egon suojakeino. Muutenhan kykenesit laskeutumaan ylpeytesi valtaistuimelta ja "alentumaan" keskusteluun toisen osapuolen kanssa. Pysymällä vaiti yrität pitää kasassa minäkuvaasi, joka ei ole rakentunut tasapainoiselle pohjalle.

Väitteesi perustuu päätelmään siitä, että minäkuvani ei olisi tasapainoinen. Jos väität, että se ei ole tasapainoinen, tulisi antaa esimerkki siitä, millä tavalla se ei sitä ole.

Eiköhän sen tasapainoisuuden tai tasapainottomuuden, kumpi sitten onkaan, pysty jokainen vähänkään psykologiaa tunteva havainnoimaan tähän ketjuun kirjoittamiesi tekstien perusteella.

Joka tapauksessa voisit hyötyä traumaterapiasta tai muusta keskusteluavusta, jossa lähdettäisiin purkamaan tiettyjä, ehkä jo lapsuudessa syntyneitä tunnevajeita ja kehittyneitä ajatuskulkuja.

Tarkoitat ilmeisesti sitä, että minun pitäisi olla kuten muut, eikä oma persoonani. Ajatuskulku on kulttuurisidonnaista. Esimerkiksi alkuperäiskansojen ajatuskulkua on aina pyritty muuttamaan, koska se poikkeeaa valtakulttuurista. Seuraukset ovat olleet ylleensä kaikkea muuta kuin positiivisia. Tulokset ovat kyllä nähtävissä. Erilainen ajatuskulku on vain positiivista. Eri asia on, onko se "normaalia" vai "epänormaalia". Yhteiskunta on vain sidottu ns. "normaaliin".

Eli sinun logiikallasi raivohuutajankaan ei tarvitse kantaa vastuuta teoistaan ja muiden satuttamisesta, koska raivohuuto on osa hänen persoonaansa?

Rikollistakaan ei voi laittaa vankilaan koska taipumus tehdä rikoksia on osa hänen persoonaansa?

Pidätkö oikeasti tapaasi olla mykkäkoulussa rinnasteisena alkuperäiskansojen kulttuureihin ja tapoihin? Aika suuruudenhullu ajattelutapa.

Miksi edellen syötät omia ajatuksiasi minun ajatuksinani? Ehkä sinun olisi jo aika laskeutua norsunluutornistasi.

Sinun oma ajatus oli verrata omia ajatuskulkujasi alkuperäiskansojen ajatuskulkuihin...

Mutta on siinä perääkin, nimittäin kulttuurisidonnaisuudessa opittuihin ajatuskuihin, mikä vahvistaa aiemmin kirjoitetun, että olet omaksunut ajatuskulkusi ja tapasi toimia todennäköisesti lapsuudenkodissasi.

Mikään suomalaiseen kulttuuriin sidottu tapa mykkäkoulu ei ole joten siitä on turha etsiä oikeutusta omalle toiminnalle.

-eri

Kaikki ovat saaneet pohjan ajatuksenkululle lapsuudenkodista ja kasvuympäristöstä. Ihminenhän on osa ympäristöään. Ristiriita tulee juuri siitä, ettei vain haluta hyväksyä muiden ajatuksenkulua. Mielestäni ei ole oikeaa tai väärää ajatuksenkulkua. On vain enemmistön "diktatuuria", johon vähemmistön tulisi muka sopeutua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulut ovat varmin tapa tappaa suhde toiseen. Varsinkin jos se on aina reaktio jokaiseen vaikeaa asiaan, eikä mykkäkoulua pureta missään vaiheessa sanoiksi. Vaikeat asiat eivät mihinkään häviä vaikka niihin ei ota kantaa, ne blokkaa tai ne koittaa vain unohtaa. Käsittelemättömät asiat jäävät taustalle, viestittävät toiselle ettei sinua kiinnosta etkä välitä ja tappavat kaiken muunkin kommunikaation.

Nro 202 kommentoi: Vaikeat asiat eivät tosiaan mihinkään häviä, mutta mä ajattelen tämän niin, että jotkut vaikeat asiat on vaan hyväksyttävä. Vaikka tekisit mitä, et voi asioiden laitaa muuksi muuttaa. Ihan kuten vaikka joku krooninen sairaus, johon ei ole parantavaa hoitoa. On vain opittava elämään sen asian kanssa. Mä tarvitsen mykkäkoulua juuri tähän. Asian läpikäymiseen oman pääni sisällä ja asian hyväksymiseen. Jos välitän toisesta ihmisestä, en ole heti laittamassa välejä lopullisesti poikki vaan otan aikalisän ( = mykkäkoulu). Jos en välittäisi toisesta pätkääkään, sitten vain häipyisin hänen elämästään enkä tulisi koskaan enää takaisin. 

Mutta ehkä jos välittäsit ihmisestä paljon, niin silloin ehkä haluaisit myös jakaa hänelle omia syvempikin ajatuksiasi ja sisintäsi ja olisit kinnostunut kuulemaan myös hänen ajatuksiaan vaikeaankin asiaan ja oisit kiinnostunut hänekin tunteistaan enemmän? Mykkäkoulu kun satuttaa. Asioiden ja ajatusten jakamisen suhteessa on tärkeää ja yksi olennainen perusta luottamukselle.

Vaikeat asiat ei tosiaan häviä jos ne vain sivuutetaan. Sen sijaan jos osaa kommunikoda ja on halua siihen, niin kyllä vaikeitakin asioita voi saada ratkaistua oikeinkin hyvälle tolalle ja myös "häviämään" menneisyyteen. Harva asia on kuitenkaan sellainen jolle ei yhtään mitään voisi tehdä. Joskus voi jopa auttaa että vain tietää miten kumpikin ajattelee jostain ja miksi. Ja jos sellainen asia on mille ei todella mitään voi, niin senkin voi saada tuntumaan paremmalta kun yhdessä puhuu ja käsittelee. Onko tällainen kaikki vierasta sulle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jonkun tulisi kontrolloida ja käyttää valtaa toiseen?

Miksi jonkun tulisi ylipäätään alistua toisen vallankäyttöön?

Toiset vain ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi huutamalla ja raivoamalla, toiset puhumattomuudella. Aika harva meistä on aikuinen, vaikka kuvittelee niin. Opittu toimintatapa on vain erilainen.

Ei mykkäkoululainen ole yhtään sen tunteettomampi kuin huutajakaan, usein päinvastoin.

Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen.

Näin kohtaat mykkäkoululaisen.

"On helppoa ajatella, että uhmaikäisellä lapsella on ongelma. Uhmariidoissa on kyse aina kahden kaupasta. Sinä olet jollain tavalla aina osa ongelmaa. Aikuisena sinun pitäisi pystyä hillitsemään itsesi silloinkin, kun lapsesi uhmaa sinua. Muista, että lapsen uhmaikä ei tarkoita, että sinun pitää nousta diktaattoriksi."

"Kun olet itse stressaantunut, tunnetilasi siirtyy lapseen. Lapsista tulee stressitilanteista helposti vastahakoisia ja turhautuneita. Kiirehtimällä lisäät ainoastaan uhmaamisriskiä. Jos varaat enemmän aikaa tilanteisiin, olet itse rennompi ja tilanne sutviutuu todennäköisesti paremmin."

"Kun lapset kiukkuilevat ja äksöttelevät, vanhemmat saattavat puhua lapsesta negatiiviseen sävyyn. ”Miksi sinun pitää olla aina niin ilkeä?”, ”Olet nyt kyllä väärässä!” tai ”Aina sinä rikot kaiken!” Yritä puhua mieluummin lapsen teoista, ettet tule arvostelleeksi hänen luonnettaan."

"Jos menetät hermosi, huudat ja käytät vihamielistä kieltä, teet tilanteesta ainoastaan vaikeamman. On tietysti ymmärrettävää, että vanhempi menettää hermonsa, sillä uhmaikäiset lapset osaavat olla haastavia. Sinun tehtäväsi on kuitenkin rauhoittaa tilanne ja luotsia rauhallisille vesille. Yritä siis pysyä rauhallisena."

"Lasten perusluonteet ja temperamentit eroavat huomattavasti toisistaan. Toiset ovat haastavampia ja uhmakkaampia, toiset ovat taas rauhallisempia ja joustavampia. Niin pitkään kun lapsi osaa toimia hyvin sosiaalisessa ympäristössään, sillä ei ole väliä, mikä lapsen temperamentti on. Mutta jos lapsi on kuin tulisilla hiilillä jatkuvasti, kannattaa miettiä, onko lapsen ympäristössä jotain sellaista, joka saa lapsen kiehumaan? Ovatko vanhemmat liian vihaisia?"

https://www.vau.fi/perhe/kasvatus/koska-antaa-periksi-lapselle-nain-koh…

Nyt on kyllä puurot ja vellit ilosesti sekaisin. Komentoin nyt vain tuohon ensimmäiseen osioon (Mitä mykkökoululainen haluaa...)

"Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen."

Mykkäkouluainen ottaa vallan itselleen mykkäkoululla. totta. Sitä kutsutaan vallankäytöksi. Mykkäkoululainen haluaakin usein pitää lähes kaiken vallan itsellään suhteessa. Tämä ei ole tasapuolista tai tervettä. Sellaista ei tarvitse myöskään hyväksyä.

Toista rangaistaan mykkäkoululla esim. hänen omista toiveistaan, käytöksestään (tavallisesta) tai valinnoistaan joista mykkäkouluainen vaan ei pidä, tai normaalista tunteiden ilmaisusta, ärsyyntymisestä, surullisuudesta tms. Tavallisista elämän asioista siis. Mykkäkoululainen on usein itsekäs ja hänellä on yleensä voimakkaista epävarmuuksia ja siksi hän haluaa ylimitoitetun kontrollin itselleen. 

(Itse puhun tässä siis kunnon mykkäkoulusta, en mistään hetken hiljenemisestä riitatilanteessa, miettimistauon ottamisesta, tai vaikka raivoamiselta suojautumiselta jne.

Ymmärrän reaktiona mykkäkoulun yksittäisessä tilanteessa silloin, jossa henkiöä on todella pahasti loukattu, esim. pilkattu ja raivottu, haukuttu, petetty pahasti tms.  Tällaiseen tilanateeseen ei päde aiemmin kirjoittamani. Tästä on kuitenkin harvemmin kyse varsinaisen mykkäkouluttajan toiminnassa.)

Kunnon mykkäkoululainen on usein todella herkkänahkainen ja ottaa itseensä pienenkin kritiikin tms. ja reagoi siihen ylimitoitetulla tavalla ja näin mykkäkoulusta tulee epätervettä vallankäyttöä ja kontrollointia. Mykkäkouluainen saattaa olla usein myös se, joka vahingoittaa toista myös verbaalisesti ja menettä hermonsa muutenkin nopeasti.

Puhut nyt omista negatiivista tunteistasi, joita mykkäkoulu sinussa aiheuttaa, ja syytät siitä "kouluttajaa". Mykkäkoulu on rangaistus vain, jos ajattelet sen rangaistuksena. Todennäköisesti ajattelet sen olevan rangaistus, jos sinua on "rangaistu" lapsena mykkäkoululla. Joko olet ajatellut lapsena itse sen olevan rangaistus, vaikka näin ei ole ollut tai sinulle on tosiaan sanottu sen olevan rangaistus. Niin tai näin, niin joka tapauksessa on kysymys siitä, että koet sen rangaistuksena. Ja koska sinua on mielestäsi "rangaistu" aiheetta mykkäkoululla, aiheuttaa tämä sinussa negatiivisen tunteen.

Ei se ole vaan tuon kirjoittajan ajatus. Koko ilmiön nimihän on mykkäKOULU eli sillä on juuri tarkoituskin kouluttaa toista oman tahdon alle ja on sitä kautta vallankäytön muoto.

Silent treatment englanninkielinen nimitys viittaa samaan.

Mykkäkoulun ainoa tarkoitus on ignoorauksen avulla ajaa toinen ihminen hulluuden partaalle, jotta sitten päästää syyttelemään tätä hullusta käytöksestä. Mykkäkoululainen voi sitten kiillottaa omaa sädekehäänsä sillä, että itse on aina rauhallinen ja toinen vaan raivoaa.

Voi, että jotkut ovat sitten pinttyneitä omaan ajatusmailmaansa. Sana "mykkäkoulu" on vain kaltaistesi ihmisten pilkkanimi käytökselle, jota he eivät ymmärrä. Vaikeneminen on aivan yhtä luontaista käytöstä ihmiselle, kuin muukin käytös. Eikä siinä ole mitään epänormaalia. Sitä pitävät "epänormaalina" vain ihmiset, jotka puhua pälpättävät päivät pitkät.

Mykkäkoulu ei todellakaan ole normaali käytösmalli, vaan usein ajan myötä kehittynyt tapa selviytyä kun ei ole saanut lapsuudessa kehittyä normaalisti tunne-elämän osa-alueilla. Takana on useimmiten varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen häiriö ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta malliopittu käytösmalli.

Sitä ihmettelen, että miten olette niin kiintyneitä tuohon käytösmalliin, että verisesti puolustatte sitä? Ei huutaja ja raivoajakaan ole yleensä kiintynyt huutamiseensa vaan jälkeenpäin häpeää sitä, ja usein lopulta hakee jopa apua siihen.

Kysymys on "epänormaalista" ja "häiriöstä", vain jos sitä pitää sellaisena. Tämä taas on todennäköisesti omilta vanhemmilta opittu ajattelutapa, koska eihän omassa käyttäytymisessä voi olla mitään "epänormaalia" tai tunne-elämässä "häiriöitä".  Mikä siis on normaalia? Kuka sen päättää?

Mitä hävettävää on omissa ajatuksissa? Nehän ovat vain ajatuksia eivät sanoja.

Katso miten kiintynyt siihen olet.

Katso itse, miten kiintynyt olet omaan paremmuuteesi ja ajatukseesi siitä.

En koe itseäni yhtään paremmaksi kuin ketään muuta. Me ollaan kaikki saman arvoisia. Yleensä ihmiset vaan katuvat kun ovat satuttaneet toista ja pyrkivät muuttamaan käytöstään, mutta sinä et. Sinä olet rakastunut taipumukseesi vajota mykkyyteen, koska se suojaa haurasta egoasi. Sen avulla saat vieritettyä vastuun toisen teoista ja omista teoista sen toisen harteille. Sinun ei tarvitse ottaa vastuuta mistään koska vika ja syy on aina kaikissa muissa.

Mitä ihmeen egoa? Häpeähän johtuu egosta. En minä tunne itseäni yhtään paremmaksi tai huonommaksi kuin muut. En myöskää syytä muita enkä itseäni. Onko sitä niin vaikea hyväksyä.

Seuraavan mykkäkoulusi aikana voit vaikka ottaa sanakirjan käteen ja lukea sieltä mitä ego tarkoittaa. Ja muutsman muunkin tarpeellisen käsitteen. -Eri

En ole väittänyt, ettei minulla olisi egoa. Ainoastaan, ettei puhumattomuus suojaa egoa.

Kyllä se on epäterve hauraan egon suojakeino. Muutenhan kykenesit laskeutumaan ylpeytesi valtaistuimelta ja "alentumaan" keskusteluun toisen osapuolen kanssa. Pysymällä vaiti yrität pitää kasassa minäkuvaasi, joka ei ole rakentunut tasapainoiselle pohjalle.

Väitteesi perustuu päätelmään siitä, että minäkuvani ei olisi tasapainoinen. Jos väität, että se ei ole tasapainoinen, tulisi antaa esimerkki siitä, millä tavalla se ei sitä ole.

Eiköhän sen tasapainoisuuden tai tasapainottomuuden, kumpi sitten onkaan, pysty jokainen vähänkään psykologiaa tunteva havainnoimaan tähän ketjuun kirjoittamiesi tekstien perusteella.

Joka tapauksessa voisit hyötyä traumaterapiasta tai muusta keskusteluavusta, jossa lähdettäisiin purkamaan tiettyjä, ehkä jo lapsuudessa syntyneitä tunnevajeita ja kehittyneitä ajatuskulkuja.

Tarkoitat ilmeisesti sitä, että minun pitäisi olla kuten muut, eikä oma persoonani. Ajatuskulku on kulttuurisidonnaista. Esimerkiksi alkuperäiskansojen ajatuskulkua on aina pyritty muuttamaan, koska se poikkeeaa valtakulttuurista. Seuraukset ovat olleet ylleensä kaikkea muuta kuin positiivisia. Tulokset ovat kyllä nähtävissä. Erilainen ajatuskulku on vain positiivista. Eri asia on, onko se "normaalia" vai "epänormaalia". Yhteiskunta on vain sidottu ns. "normaaliin".

Eli sinun logiikallasi raivohuutajankaan ei tarvitse kantaa vastuuta teoistaan ja muiden satuttamisesta, koska raivohuuto on osa hänen persoonaansa?

Rikollistakaan ei voi laittaa vankilaan koska taipumus tehdä rikoksia on osa hänen persoonaansa?

Pidätkö oikeasti tapaasi olla mykkäkoulussa rinnasteisena alkuperäiskansojen kulttuureihin ja tapoihin? Aika suuruudenhullu ajattelutapa.

Miksi edellen syötät omia ajatuksiasi minun ajatuksinani? Ehkä sinun olisi jo aika laskeutua norsunluutornistasi.

Sinun oma ajatus oli verrata omia ajatuskulkujasi alkuperäiskansojen ajatuskulkuihin...

Mutta on siinä perääkin, nimittäin kulttuurisidonnaisuudessa opittuihin ajatuskuihin, mikä vahvistaa aiemmin kirjoitetun, että olet omaksunut ajatuskulkusi ja tapasi toimia todennäköisesti lapsuudenkodissasi.

Mikään suomalaiseen kulttuuriin sidottu tapa mykkäkoulu ei ole joten siitä on turha etsiä oikeutusta omalle toiminnalle.

-eri

Kaikki ovat saaneet pohjan ajatuksenkululle lapsuudenkodista ja kasvuympäristöstä. Ihminenhän on osa ympäristöään. Ristiriita tulee juuri siitä, ettei vain haluta hyväksyä muiden ajatuksenkulua. Mielestäni ei ole oikeaa tai väärää ajatuksenkulkua. On vain enemmistön "diktatuuria", johon vähemmistön tulisi muka sopeutua.

Jos ihminen tunnistaa itsessään ongelmallisen käyttäytymismallin joka on lapsuuden peruja niin normaali ihminen pyrkii kyllä muuttamaan käytöstään ettei siirtäisi samaa lapsilleen tai vahingoittaisi muita läheisiään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jonkun tulisi kontrolloida ja käyttää valtaa toiseen?

Miksi jonkun tulisi ylipäätään alistua toisen vallankäyttöön?

Toiset vain ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi huutamalla ja raivoamalla, toiset puhumattomuudella. Aika harva meistä on aikuinen, vaikka kuvittelee niin. Opittu toimintatapa on vain erilainen.

Ei mykkäkoululainen ole yhtään sen tunteettomampi kuin huutajakaan, usein päinvastoin.

Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen.

Näin kohtaat mykkäkoululaisen.

"On helppoa ajatella, että uhmaikäisellä lapsella on ongelma. Uhmariidoissa on kyse aina kahden kaupasta. Sinä olet jollain tavalla aina osa ongelmaa. Aikuisena sinun pitäisi pystyä hillitsemään itsesi silloinkin, kun lapsesi uhmaa sinua. Muista, että lapsen uhmaikä ei tarkoita, että sinun pitää nousta diktaattoriksi."

"Kun olet itse stressaantunut, tunnetilasi siirtyy lapseen. Lapsista tulee stressitilanteista helposti vastahakoisia ja turhautuneita. Kiirehtimällä lisäät ainoastaan uhmaamisriskiä. Jos varaat enemmän aikaa tilanteisiin, olet itse rennompi ja tilanne sutviutuu todennäköisesti paremmin."

"Kun lapset kiukkuilevat ja äksöttelevät, vanhemmat saattavat puhua lapsesta negatiiviseen sävyyn. ”Miksi sinun pitää olla aina niin ilkeä?”, ”Olet nyt kyllä väärässä!” tai ”Aina sinä rikot kaiken!” Yritä puhua mieluummin lapsen teoista, ettet tule arvostelleeksi hänen luonnettaan."

"Jos menetät hermosi, huudat ja käytät vihamielistä kieltä, teet tilanteesta ainoastaan vaikeamman. On tietysti ymmärrettävää, että vanhempi menettää hermonsa, sillä uhmaikäiset lapset osaavat olla haastavia. Sinun tehtäväsi on kuitenkin rauhoittaa tilanne ja luotsia rauhallisille vesille. Yritä siis pysyä rauhallisena."

"Lasten perusluonteet ja temperamentit eroavat huomattavasti toisistaan. Toiset ovat haastavampia ja uhmakkaampia, toiset ovat taas rauhallisempia ja joustavampia. Niin pitkään kun lapsi osaa toimia hyvin sosiaalisessa ympäristössään, sillä ei ole väliä, mikä lapsen temperamentti on. Mutta jos lapsi on kuin tulisilla hiilillä jatkuvasti, kannattaa miettiä, onko lapsen ympäristössä jotain sellaista, joka saa lapsen kiehumaan? Ovatko vanhemmat liian vihaisia?"

https://www.vau.fi/perhe/kasvatus/koska-antaa-periksi-lapselle-nain-koh…

Nyt on kyllä puurot ja vellit ilosesti sekaisin. Komentoin nyt vain tuohon ensimmäiseen osioon (Mitä mykkökoululainen haluaa...)

"Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen."

Mykkäkouluainen ottaa vallan itselleen mykkäkoululla. totta. Sitä kutsutaan vallankäytöksi. Mykkäkoululainen haluaakin usein pitää lähes kaiken vallan itsellään suhteessa. Tämä ei ole tasapuolista tai tervettä. Sellaista ei tarvitse myöskään hyväksyä.

Toista rangaistaan mykkäkoululla esim. hänen omista toiveistaan, käytöksestään (tavallisesta) tai valinnoistaan joista mykkäkouluainen vaan ei pidä, tai normaalista tunteiden ilmaisusta, ärsyyntymisestä, surullisuudesta tms. Tavallisista elämän asioista siis. Mykkäkoululainen on usein itsekäs ja hänellä on yleensä voimakkaista epävarmuuksia ja siksi hän haluaa ylimitoitetun kontrollin itselleen. 

(Itse puhun tässä siis kunnon mykkäkoulusta, en mistään hetken hiljenemisestä riitatilanteessa, miettimistauon ottamisesta, tai vaikka raivoamiselta suojautumiselta jne.

Ymmärrän reaktiona mykkäkoulun yksittäisessä tilanteessa silloin, jossa henkiöä on todella pahasti loukattu, esim. pilkattu ja raivottu, haukuttu, petetty pahasti tms.  Tällaiseen tilanateeseen ei päde aiemmin kirjoittamani. Tästä on kuitenkin harvemmin kyse varsinaisen mykkäkouluttajan toiminnassa.)

Kunnon mykkäkoululainen on usein todella herkkänahkainen ja ottaa itseensä pienenkin kritiikin tms. ja reagoi siihen ylimitoitetulla tavalla ja näin mykkäkoulusta tulee epätervettä vallankäyttöä ja kontrollointia. Mykkäkouluainen saattaa olla usein myös se, joka vahingoittaa toista myös verbaalisesti ja menettä hermonsa muutenkin nopeasti.

Puhut nyt omista negatiivista tunteistasi, joita mykkäkoulu sinussa aiheuttaa, ja syytät siitä "kouluttajaa". Mykkäkoulu on rangaistus vain, jos ajattelet sen rangaistuksena. Todennäköisesti ajattelet sen olevan rangaistus, jos sinua on "rangaistu" lapsena mykkäkoululla. Joko olet ajatellut lapsena itse sen olevan rangaistus, vaikka näin ei ole ollut tai sinulle on tosiaan sanottu sen olevan rangaistus. Niin tai näin, niin joka tapauksessa on kysymys siitä, että koet sen rangaistuksena. Ja koska sinua on mielestäsi "rangaistu" aiheetta mykkäkoululla, aiheuttaa tämä sinussa negatiivisen tunteen.

Ei se ole vaan tuon kirjoittajan ajatus. Koko ilmiön nimihän on mykkäKOULU eli sillä on juuri tarkoituskin kouluttaa toista oman tahdon alle ja on sitä kautta vallankäytön muoto.

Silent treatment englanninkielinen nimitys viittaa samaan.

Mykkäkoulun ainoa tarkoitus on ignoorauksen avulla ajaa toinen ihminen hulluuden partaalle, jotta sitten päästää syyttelemään tätä hullusta käytöksestä. Mykkäkoululainen voi sitten kiillottaa omaa sädekehäänsä sillä, että itse on aina rauhallinen ja toinen vaan raivoaa.

Voi, että jotkut ovat sitten pinttyneitä omaan ajatusmailmaansa. Sana "mykkäkoulu" on vain kaltaistesi ihmisten pilkkanimi käytökselle, jota he eivät ymmärrä. Vaikeneminen on aivan yhtä luontaista käytöstä ihmiselle, kuin muukin käytös. Eikä siinä ole mitään epänormaalia. Sitä pitävät "epänormaalina" vain ihmiset, jotka puhua pälpättävät päivät pitkät.

Mykkäkoulu ei todellakaan ole normaali käytösmalli, vaan usein ajan myötä kehittynyt tapa selviytyä kun ei ole saanut lapsuudessa kehittyä normaalisti tunne-elämän osa-alueilla. Takana on useimmiten varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen häiriö ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta malliopittu käytösmalli.

Sitä ihmettelen, että miten olette niin kiintyneitä tuohon käytösmalliin, että verisesti puolustatte sitä? Ei huutaja ja raivoajakaan ole yleensä kiintynyt huutamiseensa vaan jälkeenpäin häpeää sitä, ja usein lopulta hakee jopa apua siihen.

Kysymys on "epänormaalista" ja "häiriöstä", vain jos sitä pitää sellaisena. Tämä taas on todennäköisesti omilta vanhemmilta opittu ajattelutapa, koska eihän omassa käyttäytymisessä voi olla mitään "epänormaalia" tai tunne-elämässä "häiriöitä".  Mikä siis on normaalia? Kuka sen päättää?

Mitä hävettävää on omissa ajatuksissa? Nehän ovat vain ajatuksia eivät sanoja.

Katso miten kiintynyt siihen olet.

Katso itse, miten kiintynyt olet omaan paremmuuteesi ja ajatukseesi siitä.

En koe itseäni yhtään paremmaksi kuin ketään muuta. Me ollaan kaikki saman arvoisia. Yleensä ihmiset vaan katuvat kun ovat satuttaneet toista ja pyrkivät muuttamaan käytöstään, mutta sinä et. Sinä olet rakastunut taipumukseesi vajota mykkyyteen, koska se suojaa haurasta egoasi. Sen avulla saat vieritettyä vastuun toisen teoista ja omista teoista sen toisen harteille. Sinun ei tarvitse ottaa vastuuta mistään koska vika ja syy on aina kaikissa muissa.

Mitä ihmeen egoa? Häpeähän johtuu egosta. En minä tunne itseäni yhtään paremmaksi tai huonommaksi kuin muut. En myöskää syytä muita enkä itseäni. Onko sitä niin vaikea hyväksyä.

Seuraavan mykkäkoulusi aikana voit vaikka ottaa sanakirjan käteen ja lukea sieltä mitä ego tarkoittaa. Ja muutsman muunkin tarpeellisen käsitteen. -Eri

En ole väittänyt, ettei minulla olisi egoa. Ainoastaan, ettei puhumattomuus suojaa egoa.

Kyllä se on epäterve hauraan egon suojakeino. Muutenhan kykenesit laskeutumaan ylpeytesi valtaistuimelta ja "alentumaan" keskusteluun toisen osapuolen kanssa. Pysymällä vaiti yrität pitää kasassa minäkuvaasi, joka ei ole rakentunut tasapainoiselle pohjalle.

Väitteesi perustuu päätelmään siitä, että minäkuvani ei olisi tasapainoinen. Jos väität, että se ei ole tasapainoinen, tulisi antaa esimerkki siitä, millä tavalla se ei sitä ole.

Eiköhän sen tasapainoisuuden tai tasapainottomuuden, kumpi sitten onkaan, pysty jokainen vähänkään psykologiaa tunteva havainnoimaan tähän ketjuun kirjoittamiesi tekstien perusteella.

Joka tapauksessa voisit hyötyä traumaterapiasta tai muusta keskusteluavusta, jossa lähdettäisiin purkamaan tiettyjä, ehkä jo lapsuudessa syntyneitä tunnevajeita ja kehittyneitä ajatuskulkuja.

Tarkoitat ilmeisesti sitä, että minun pitäisi olla kuten muut, eikä oma persoonani. Ajatuskulku on kulttuurisidonnaista. Esimerkiksi alkuperäiskansojen ajatuskulkua on aina pyritty muuttamaan, koska se poikkeeaa valtakulttuurista. Seuraukset ovat olleet ylleensä kaikkea muuta kuin positiivisia. Tulokset ovat kyllä nähtävissä. Erilainen ajatuskulku on vain positiivista. Eri asia on, onko se "normaalia" vai "epänormaalia". Yhteiskunta on vain sidottu ns. "normaaliin".

Eli sinun logiikallasi raivohuutajankaan ei tarvitse kantaa vastuuta teoistaan ja muiden satuttamisesta, koska raivohuuto on osa hänen persoonaansa?

Rikollistakaan ei voi laittaa vankilaan koska taipumus tehdä rikoksia on osa hänen persoonaansa?

Pidätkö oikeasti tapaasi olla mykkäkoulussa rinnasteisena alkuperäiskansojen kulttuureihin ja tapoihin? Aika suuruudenhullu ajattelutapa.

Miksi edellen syötät omia ajatuksiasi minun ajatuksinani? Ehkä sinun olisi jo aika laskeutua norsunluutornistasi.

Sinun oma ajatus oli verrata omia ajatuskulkujasi alkuperäiskansojen ajatuskulkuihin...

Mutta on siinä perääkin, nimittäin kulttuurisidonnaisuudessa opittuihin ajatuskuihin, mikä vahvistaa aiemmin kirjoitetun, että olet omaksunut ajatuskulkusi ja tapasi toimia todennäköisesti lapsuudenkodissasi.

Mikään suomalaiseen kulttuuriin sidottu tapa mykkäkoulu ei ole joten siitä on turha etsiä oikeutusta omalle toiminnalle.

-eri

Kaikki ovat saaneet pohjan ajatuksenkululle lapsuudenkodista ja kasvuympäristöstä. Ihminenhän on osa ympäristöään. Ristiriita tulee juuri siitä, ettei vain haluta hyväksyä muiden ajatuksenkulua. Mielestäni ei ole oikeaa tai väärää ajatuksenkulkua. On vain enemmistön "diktatuuria", johon vähemmistön tulisi muka sopeutua.

Jos ihminen tunnistaa itsessään ongelmallisen käyttäytymismallin joka on lapsuuden peruja niin normaali ihminen pyrkii kyllä muuttamaan käytöstään ettei siirtäisi samaa lapsilleen tai vahingoittaisi muita läheisiään.

Käyttäytymismalli muuttuu ongelmalliseksi vasta siinä vaiheessa kun pitää sitä ongelmallisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jonkun tulisi kontrolloida ja käyttää valtaa toiseen?

Miksi jonkun tulisi ylipäätään alistua toisen vallankäyttöön?

Toiset vain ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi huutamalla ja raivoamalla, toiset puhumattomuudella. Aika harva meistä on aikuinen, vaikka kuvittelee niin. Opittu toimintatapa on vain erilainen.

Ei mykkäkoululainen ole yhtään sen tunteettomampi kuin huutajakaan, usein päinvastoin.

Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen.

Näin kohtaat mykkäkoululaisen.

"On helppoa ajatella, että uhmaikäisellä lapsella on ongelma. Uhmariidoissa on kyse aina kahden kaupasta. Sinä olet jollain tavalla aina osa ongelmaa. Aikuisena sinun pitäisi pystyä hillitsemään itsesi silloinkin, kun lapsesi uhmaa sinua. Muista, että lapsen uhmaikä ei tarkoita, että sinun pitää nousta diktaattoriksi."

"Kun olet itse stressaantunut, tunnetilasi siirtyy lapseen. Lapsista tulee stressitilanteista helposti vastahakoisia ja turhautuneita. Kiirehtimällä lisäät ainoastaan uhmaamisriskiä. Jos varaat enemmän aikaa tilanteisiin, olet itse rennompi ja tilanne sutviutuu todennäköisesti paremmin."

"Kun lapset kiukkuilevat ja äksöttelevät, vanhemmat saattavat puhua lapsesta negatiiviseen sävyyn. ”Miksi sinun pitää olla aina niin ilkeä?”, ”Olet nyt kyllä väärässä!” tai ”Aina sinä rikot kaiken!” Yritä puhua mieluummin lapsen teoista, ettet tule arvostelleeksi hänen luonnettaan."

"Jos menetät hermosi, huudat ja käytät vihamielistä kieltä, teet tilanteesta ainoastaan vaikeamman. On tietysti ymmärrettävää, että vanhempi menettää hermonsa, sillä uhmaikäiset lapset osaavat olla haastavia. Sinun tehtäväsi on kuitenkin rauhoittaa tilanne ja luotsia rauhallisille vesille. Yritä siis pysyä rauhallisena."

"Lasten perusluonteet ja temperamentit eroavat huomattavasti toisistaan. Toiset ovat haastavampia ja uhmakkaampia, toiset ovat taas rauhallisempia ja joustavampia. Niin pitkään kun lapsi osaa toimia hyvin sosiaalisessa ympäristössään, sillä ei ole väliä, mikä lapsen temperamentti on. Mutta jos lapsi on kuin tulisilla hiilillä jatkuvasti, kannattaa miettiä, onko lapsen ympäristössä jotain sellaista, joka saa lapsen kiehumaan? Ovatko vanhemmat liian vihaisia?"

https://www.vau.fi/perhe/kasvatus/koska-antaa-periksi-lapselle-nain-koh…

Nyt on kyllä puurot ja vellit ilosesti sekaisin. Komentoin nyt vain tuohon ensimmäiseen osioon (Mitä mykkökoululainen haluaa...)

"Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen."

Mykkäkouluainen ottaa vallan itselleen mykkäkoululla. totta. Sitä kutsutaan vallankäytöksi. Mykkäkoululainen haluaakin usein pitää lähes kaiken vallan itsellään suhteessa. Tämä ei ole tasapuolista tai tervettä. Sellaista ei tarvitse myöskään hyväksyä.

Toista rangaistaan mykkäkoululla esim. hänen omista toiveistaan, käytöksestään (tavallisesta) tai valinnoistaan joista mykkäkouluainen vaan ei pidä, tai normaalista tunteiden ilmaisusta, ärsyyntymisestä, surullisuudesta tms. Tavallisista elämän asioista siis. Mykkäkoululainen on usein itsekäs ja hänellä on yleensä voimakkaista epävarmuuksia ja siksi hän haluaa ylimitoitetun kontrollin itselleen. 

(Itse puhun tässä siis kunnon mykkäkoulusta, en mistään hetken hiljenemisestä riitatilanteessa, miettimistauon ottamisesta, tai vaikka raivoamiselta suojautumiselta jne.

Ymmärrän reaktiona mykkäkoulun yksittäisessä tilanteessa silloin, jossa henkiöä on todella pahasti loukattu, esim. pilkattu ja raivottu, haukuttu, petetty pahasti tms.  Tällaiseen tilanateeseen ei päde aiemmin kirjoittamani. Tästä on kuitenkin harvemmin kyse varsinaisen mykkäkouluttajan toiminnassa.)

Kunnon mykkäkoululainen on usein todella herkkänahkainen ja ottaa itseensä pienenkin kritiikin tms. ja reagoi siihen ylimitoitetulla tavalla ja näin mykkäkoulusta tulee epätervettä vallankäyttöä ja kontrollointia. Mykkäkouluainen saattaa olla usein myös se, joka vahingoittaa toista myös verbaalisesti ja menettä hermonsa muutenkin nopeasti.

Puhut nyt omista negatiivista tunteistasi, joita mykkäkoulu sinussa aiheuttaa, ja syytät siitä "kouluttajaa". Mykkäkoulu on rangaistus vain, jos ajattelet sen rangaistuksena. Todennäköisesti ajattelet sen olevan rangaistus, jos sinua on "rangaistu" lapsena mykkäkoululla. Joko olet ajatellut lapsena itse sen olevan rangaistus, vaikka näin ei ole ollut tai sinulle on tosiaan sanottu sen olevan rangaistus. Niin tai näin, niin joka tapauksessa on kysymys siitä, että koet sen rangaistuksena. Ja koska sinua on mielestäsi "rangaistu" aiheetta mykkäkoululla, aiheuttaa tämä sinussa negatiivisen tunteen.

Ei se ole vaan tuon kirjoittajan ajatus. Koko ilmiön nimihän on mykkäKOULU eli sillä on juuri tarkoituskin kouluttaa toista oman tahdon alle ja on sitä kautta vallankäytön muoto.

Silent treatment englanninkielinen nimitys viittaa samaan.

Mykkäkoulun ainoa tarkoitus on ignoorauksen avulla ajaa toinen ihminen hulluuden partaalle, jotta sitten päästää syyttelemään tätä hullusta käytöksestä. Mykkäkoululainen voi sitten kiillottaa omaa sädekehäänsä sillä, että itse on aina rauhallinen ja toinen vaan raivoaa.

Voi, että jotkut ovat sitten pinttyneitä omaan ajatusmailmaansa. Sana "mykkäkoulu" on vain kaltaistesi ihmisten pilkkanimi käytökselle, jota he eivät ymmärrä. Vaikeneminen on aivan yhtä luontaista käytöstä ihmiselle, kuin muukin käytös. Eikä siinä ole mitään epänormaalia. Sitä pitävät "epänormaalina" vain ihmiset, jotka puhua pälpättävät päivät pitkät.

Mykkäkoulu ei todellakaan ole normaali käytösmalli, vaan usein ajan myötä kehittynyt tapa selviytyä kun ei ole saanut lapsuudessa kehittyä normaalisti tunne-elämän osa-alueilla. Takana on useimmiten varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen häiriö ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta malliopittu käytösmalli.

Sitä ihmettelen, että miten olette niin kiintyneitä tuohon käytösmalliin, että verisesti puolustatte sitä? Ei huutaja ja raivoajakaan ole yleensä kiintynyt huutamiseensa vaan jälkeenpäin häpeää sitä, ja usein lopulta hakee jopa apua siihen.

Kysymys on "epänormaalista" ja "häiriöstä", vain jos sitä pitää sellaisena. Tämä taas on todennäköisesti omilta vanhemmilta opittu ajattelutapa, koska eihän omassa käyttäytymisessä voi olla mitään "epänormaalia" tai tunne-elämässä "häiriöitä".  Mikä siis on normaalia? Kuka sen päättää?

Mitä hävettävää on omissa ajatuksissa? Nehän ovat vain ajatuksia eivät sanoja.

Katso miten kiintynyt siihen olet.

Katso itse, miten kiintynyt olet omaan paremmuuteesi ja ajatukseesi siitä.

En koe itseäni yhtään paremmaksi kuin ketään muuta. Me ollaan kaikki saman arvoisia. Yleensä ihmiset vaan katuvat kun ovat satuttaneet toista ja pyrkivät muuttamaan käytöstään, mutta sinä et. Sinä olet rakastunut taipumukseesi vajota mykkyyteen, koska se suojaa haurasta egoasi. Sen avulla saat vieritettyä vastuun toisen teoista ja omista teoista sen toisen harteille. Sinun ei tarvitse ottaa vastuuta mistään koska vika ja syy on aina kaikissa muissa.

Mitä ihmeen egoa? Häpeähän johtuu egosta. En minä tunne itseäni yhtään paremmaksi tai huonommaksi kuin muut. En myöskää syytä muita enkä itseäni. Onko sitä niin vaikea hyväksyä.

Seuraavan mykkäkoulusi aikana voit vaikka ottaa sanakirjan käteen ja lukea sieltä mitä ego tarkoittaa. Ja muutsman muunkin tarpeellisen käsitteen. -Eri

En ole väittänyt, ettei minulla olisi egoa. Ainoastaan, ettei puhumattomuus suojaa egoa.

Kyllä se on epäterve hauraan egon suojakeino. Muutenhan kykenesit laskeutumaan ylpeytesi valtaistuimelta ja "alentumaan" keskusteluun toisen osapuolen kanssa. Pysymällä vaiti yrität pitää kasassa minäkuvaasi, joka ei ole rakentunut tasapainoiselle pohjalle.

Väitteesi perustuu päätelmään siitä, että minäkuvani ei olisi tasapainoinen. Jos väität, että se ei ole tasapainoinen, tulisi antaa esimerkki siitä, millä tavalla se ei sitä ole.

Eiköhän sen tasapainoisuuden tai tasapainottomuuden, kumpi sitten onkaan, pysty jokainen vähänkään psykologiaa tunteva havainnoimaan tähän ketjuun kirjoittamiesi tekstien perusteella.

Joka tapauksessa voisit hyötyä traumaterapiasta tai muusta keskusteluavusta, jossa lähdettäisiin purkamaan tiettyjä, ehkä jo lapsuudessa syntyneitä tunnevajeita ja kehittyneitä ajatuskulkuja.

Tarkoitat ilmeisesti sitä, että minun pitäisi olla kuten muut, eikä oma persoonani. Ajatuskulku on kulttuurisidonnaista. Esimerkiksi alkuperäiskansojen ajatuskulkua on aina pyritty muuttamaan, koska se poikkeeaa valtakulttuurista. Seuraukset ovat olleet ylleensä kaikkea muuta kuin positiivisia. Tulokset ovat kyllä nähtävissä. Erilainen ajatuskulku on vain positiivista. Eri asia on, onko se "normaalia" vai "epänormaalia". Yhteiskunta on vain sidottu ns. "normaaliin".

Eli sinun logiikallasi raivohuutajankaan ei tarvitse kantaa vastuuta teoistaan ja muiden satuttamisesta, koska raivohuuto on osa hänen persoonaansa?

Rikollistakaan ei voi laittaa vankilaan koska taipumus tehdä rikoksia on osa hänen persoonaansa?

Pidätkö oikeasti tapaasi olla mykkäkoulussa rinnasteisena alkuperäiskansojen kulttuureihin ja tapoihin? Aika suuruudenhullu ajattelutapa.

Miksi edellen syötät omia ajatuksiasi minun ajatuksinani? Ehkä sinun olisi jo aika laskeutua norsunluutornistasi.

Sinun oma ajatus oli verrata omia ajatuskulkujasi alkuperäiskansojen ajatuskulkuihin...

Mutta on siinä perääkin, nimittäin kulttuurisidonnaisuudessa opittuihin ajatuskuihin, mikä vahvistaa aiemmin kirjoitetun, että olet omaksunut ajatuskulkusi ja tapasi toimia todennäköisesti lapsuudenkodissasi.

Mikään suomalaiseen kulttuuriin sidottu tapa mykkäkoulu ei ole joten siitä on turha etsiä oikeutusta omalle toiminnalle.

-eri

Kaikki ovat saaneet pohjan ajatuksenkululle lapsuudenkodista ja kasvuympäristöstä. Ihminenhän on osa ympäristöään. Ristiriita tulee juuri siitä, ettei vain haluta hyväksyä muiden ajatuksenkulua. Mielestäni ei ole oikeaa tai väärää ajatuksenkulkua. On vain enemmistön "diktatuuria", johon vähemmistön tulisi muka sopeutua.

Jos ihminen tunnistaa itsessään ongelmallisen käyttäytymismallin joka on lapsuuden peruja niin normaali ihminen pyrkii kyllä muuttamaan käytöstään ettei siirtäisi samaa lapsilleen tai vahingoittaisi muita läheisiään.

Käyttäytymismalli muuttuu ongelmalliseksi vasta siinä vaiheessa kun pitää sitä ongelmallisena.

Narsisti ei koskaan pidä omaa käytöstään ongelmallisena, vaikka tuhoaisi kaikki muut ympärillään. Sehän on vaan niiden muiden syy, mitäs menivät tuhoutumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen seurustellut kahteenkin otteeseen tämmöisen kanssa. Toisella ne mykkäkoulut meni niin pitkälle, että kolmekin päivää jatkui aika mykkäkoulua saman katon alla ja joskus olessamme eri paikkakunnilla ei viikkoihin vastannut viesteihin. Koin tämän todella raskaana asiana.

Myönnän etten itsekään riidellyt tuolloin mitenkään rakentavalla tavalla mutta se, että toisen sulkee täysin ulos eikä reakoi mihinkään on todella kivuliasta. Joskus se oli niin raskasta, että riidellessä jopa yllytin häntä että hän olisi vaikka löynyt minua sen sijaan että sulki minut pois. Sekin olisi ollut tuolloin minusta parempi vaihtoehto.

Jos hypit jo valmiiksi seinille niin että toinen mykistyy, niin mitä jos laskisit kierroksiasi sen sijaan että kohtelet puolisoasi näin

>riidellessä jopa yllytin häntä että hän olisi vaikka löynyt

Koska se mykistyjä EI halua olla samanlainen hirviö kuin sinä, hänellä ei ole edes speksejä siihen. Ei ihme, jos tasaisempi lamaantuu kanssasi. Minäkin lamaannuin, kun eksäni halusi mieluummin lietsoa minusta itsensä kaltaisen hirviön kuin rauhoittua keskustelemaan.

Ymmärrätkö, että tuo yllyttäminen johtuu siitä, että toisen hiljaisuus on niin sielua repivää, satuttavaa, alentavaa ja mitätöivää että kyllä mäkin mielummin ottasin vaikka avari lyönnin poskeen kuin sen puhumattomuuden.

-eri

Kai itse tajuat, että sen mykän päässä risteilee lauseita ja haukkumasanoja, joita hän ei halua rakkaalleen sanoa, koska hän ITSE tietää miten ne jäävät kaivamaan vuosiksi ja HÄNEN kokemusmaailmassaan hiljaisuus on tuhat kertaa mieluisampaa kuin ne sanat, joilla hän voisi kumppaninsa siinä hetkessä raadella?

Ei, sitä ei kyllä sanomatta tajua mitä toisen päässä liikkuu, jos toinen ei suostu mitään kertomaan. Varsinkaan kun omat toiminta- ja ajatustavat ovat erilaiset. Ei voi olettaa että toinen pystyy lukemaan ajatuksia. Tässäkin keskusteussa on tullut esille monia syitä ja eriaisia ajatuksia ja tunteita mykkäkoulun takana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jonkun tulisi kontrolloida ja käyttää valtaa toiseen?

Miksi jonkun tulisi ylipäätään alistua toisen vallankäyttöön?

Toiset vain ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi huutamalla ja raivoamalla, toiset puhumattomuudella. Aika harva meistä on aikuinen, vaikka kuvittelee niin. Opittu toimintatapa on vain erilainen.

Ei mykkäkoululainen ole yhtään sen tunteettomampi kuin huutajakaan, usein päinvastoin.

Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen.

Näin kohtaat mykkäkoululaisen.

"On helppoa ajatella, että uhmaikäisellä lapsella on ongelma. Uhmariidoissa on kyse aina kahden kaupasta. Sinä olet jollain tavalla aina osa ongelmaa. Aikuisena sinun pitäisi pystyä hillitsemään itsesi silloinkin, kun lapsesi uhmaa sinua. Muista, että lapsen uhmaikä ei tarkoita, että sinun pitää nousta diktaattoriksi."

"Kun olet itse stressaantunut, tunnetilasi siirtyy lapseen. Lapsista tulee stressitilanteista helposti vastahakoisia ja turhautuneita. Kiirehtimällä lisäät ainoastaan uhmaamisriskiä. Jos varaat enemmän aikaa tilanteisiin, olet itse rennompi ja tilanne sutviutuu todennäköisesti paremmin."

"Kun lapset kiukkuilevat ja äksöttelevät, vanhemmat saattavat puhua lapsesta negatiiviseen sävyyn. ”Miksi sinun pitää olla aina niin ilkeä?”, ”Olet nyt kyllä väärässä!” tai ”Aina sinä rikot kaiken!” Yritä puhua mieluummin lapsen teoista, ettet tule arvostelleeksi hänen luonnettaan."

"Jos menetät hermosi, huudat ja käytät vihamielistä kieltä, teet tilanteesta ainoastaan vaikeamman. On tietysti ymmärrettävää, että vanhempi menettää hermonsa, sillä uhmaikäiset lapset osaavat olla haastavia. Sinun tehtäväsi on kuitenkin rauhoittaa tilanne ja luotsia rauhallisille vesille. Yritä siis pysyä rauhallisena."

"Lasten perusluonteet ja temperamentit eroavat huomattavasti toisistaan. Toiset ovat haastavampia ja uhmakkaampia, toiset ovat taas rauhallisempia ja joustavampia. Niin pitkään kun lapsi osaa toimia hyvin sosiaalisessa ympäristössään, sillä ei ole väliä, mikä lapsen temperamentti on. Mutta jos lapsi on kuin tulisilla hiilillä jatkuvasti, kannattaa miettiä, onko lapsen ympäristössä jotain sellaista, joka saa lapsen kiehumaan? Ovatko vanhemmat liian vihaisia?"

https://www.vau.fi/perhe/kasvatus/koska-antaa-periksi-lapselle-nain-koh…

Nyt on kyllä puurot ja vellit ilosesti sekaisin. Komentoin nyt vain tuohon ensimmäiseen osioon (Mitä mykkökoululainen haluaa...)

"Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen."

Mykkäkouluainen ottaa vallan itselleen mykkäkoululla. totta. Sitä kutsutaan vallankäytöksi. Mykkäkoululainen haluaakin usein pitää lähes kaiken vallan itsellään suhteessa. Tämä ei ole tasapuolista tai tervettä. Sellaista ei tarvitse myöskään hyväksyä.

Toista rangaistaan mykkäkoululla esim. hänen omista toiveistaan, käytöksestään (tavallisesta) tai valinnoistaan joista mykkäkouluainen vaan ei pidä, tai normaalista tunteiden ilmaisusta, ärsyyntymisestä, surullisuudesta tms. Tavallisista elämän asioista siis. Mykkäkoululainen on usein itsekäs ja hänellä on yleensä voimakkaista epävarmuuksia ja siksi hän haluaa ylimitoitetun kontrollin itselleen. 

(Itse puhun tässä siis kunnon mykkäkoulusta, en mistään hetken hiljenemisestä riitatilanteessa, miettimistauon ottamisesta, tai vaikka raivoamiselta suojautumiselta jne.

Ymmärrän reaktiona mykkäkoulun yksittäisessä tilanteessa silloin, jossa henkiöä on todella pahasti loukattu, esim. pilkattu ja raivottu, haukuttu, petetty pahasti tms.  Tällaiseen tilanateeseen ei päde aiemmin kirjoittamani. Tästä on kuitenkin harvemmin kyse varsinaisen mykkäkouluttajan toiminnassa.)

Kunnon mykkäkoululainen on usein todella herkkänahkainen ja ottaa itseensä pienenkin kritiikin tms. ja reagoi siihen ylimitoitetulla tavalla ja näin mykkäkoulusta tulee epätervettä vallankäyttöä ja kontrollointia. Mykkäkouluainen saattaa olla usein myös se, joka vahingoittaa toista myös verbaalisesti ja menettä hermonsa muutenkin nopeasti.

Puhut nyt omista negatiivista tunteistasi, joita mykkäkoulu sinussa aiheuttaa, ja syytät siitä "kouluttajaa". Mykkäkoulu on rangaistus vain, jos ajattelet sen rangaistuksena. Todennäköisesti ajattelet sen olevan rangaistus, jos sinua on "rangaistu" lapsena mykkäkoululla. Joko olet ajatellut lapsena itse sen olevan rangaistus, vaikka näin ei ole ollut tai sinulle on tosiaan sanottu sen olevan rangaistus. Niin tai näin, niin joka tapauksessa on kysymys siitä, että koet sen rangaistuksena. Ja koska sinua on mielestäsi "rangaistu" aiheetta mykkäkoululla, aiheuttaa tämä sinussa negatiivisen tunteen.

Ei se ole vaan tuon kirjoittajan ajatus. Koko ilmiön nimihän on mykkäKOULU eli sillä on juuri tarkoituskin kouluttaa toista oman tahdon alle ja on sitä kautta vallankäytön muoto.

Silent treatment englanninkielinen nimitys viittaa samaan.

Mykkäkoulun ainoa tarkoitus on ignoorauksen avulla ajaa toinen ihminen hulluuden partaalle, jotta sitten päästää syyttelemään tätä hullusta käytöksestä. Mykkäkoululainen voi sitten kiillottaa omaa sädekehäänsä sillä, että itse on aina rauhallinen ja toinen vaan raivoaa.

Voi, että jotkut ovat sitten pinttyneitä omaan ajatusmailmaansa. Sana "mykkäkoulu" on vain kaltaistesi ihmisten pilkkanimi käytökselle, jota he eivät ymmärrä. Vaikeneminen on aivan yhtä luontaista käytöstä ihmiselle, kuin muukin käytös. Eikä siinä ole mitään epänormaalia. Sitä pitävät "epänormaalina" vain ihmiset, jotka puhua pälpättävät päivät pitkät.

Mykkäkoulu ei todellakaan ole normaali käytösmalli, vaan usein ajan myötä kehittynyt tapa selviytyä kun ei ole saanut lapsuudessa kehittyä normaalisti tunne-elämän osa-alueilla. Takana on useimmiten varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen häiriö ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta malliopittu käytösmalli.

Sitä ihmettelen, että miten olette niin kiintyneitä tuohon käytösmalliin, että verisesti puolustatte sitä? Ei huutaja ja raivoajakaan ole yleensä kiintynyt huutamiseensa vaan jälkeenpäin häpeää sitä, ja usein lopulta hakee jopa apua siihen.

Kysymys on "epänormaalista" ja "häiriöstä", vain jos sitä pitää sellaisena. Tämä taas on todennäköisesti omilta vanhemmilta opittu ajattelutapa, koska eihän omassa käyttäytymisessä voi olla mitään "epänormaalia" tai tunne-elämässä "häiriöitä".  Mikä siis on normaalia? Kuka sen päättää?

Mitä hävettävää on omissa ajatuksissa? Nehän ovat vain ajatuksia eivät sanoja.

Katso miten kiintynyt siihen olet.

Katso itse, miten kiintynyt olet omaan paremmuuteesi ja ajatukseesi siitä.

En koe itseäni yhtään paremmaksi kuin ketään muuta. Me ollaan kaikki saman arvoisia. Yleensä ihmiset vaan katuvat kun ovat satuttaneet toista ja pyrkivät muuttamaan käytöstään, mutta sinä et. Sinä olet rakastunut taipumukseesi vajota mykkyyteen, koska se suojaa haurasta egoasi. Sen avulla saat vieritettyä vastuun toisen teoista ja omista teoista sen toisen harteille. Sinun ei tarvitse ottaa vastuuta mistään koska vika ja syy on aina kaikissa muissa.

Mitä ihmeen egoa? Häpeähän johtuu egosta. En minä tunne itseäni yhtään paremmaksi tai huonommaksi kuin muut. En myöskää syytä muita enkä itseäni. Onko sitä niin vaikea hyväksyä.

Seuraavan mykkäkoulusi aikana voit vaikka ottaa sanakirjan käteen ja lukea sieltä mitä ego tarkoittaa. Ja muutsman muunkin tarpeellisen käsitteen. -Eri

En ole väittänyt, ettei minulla olisi egoa. Ainoastaan, ettei puhumattomuus suojaa egoa.

Kyllä se on epäterve hauraan egon suojakeino. Muutenhan kykenesit laskeutumaan ylpeytesi valtaistuimelta ja "alentumaan" keskusteluun toisen osapuolen kanssa. Pysymällä vaiti yrität pitää kasassa minäkuvaasi, joka ei ole rakentunut tasapainoiselle pohjalle.

Väitteesi perustuu päätelmään siitä, että minäkuvani ei olisi tasapainoinen. Jos väität, että se ei ole tasapainoinen, tulisi antaa esimerkki siitä, millä tavalla se ei sitä ole.

Eiköhän sen tasapainoisuuden tai tasapainottomuuden, kumpi sitten onkaan, pysty jokainen vähänkään psykologiaa tunteva havainnoimaan tähän ketjuun kirjoittamiesi tekstien perusteella.

Joka tapauksessa voisit hyötyä traumaterapiasta tai muusta keskusteluavusta, jossa lähdettäisiin purkamaan tiettyjä, ehkä jo lapsuudessa syntyneitä tunnevajeita ja kehittyneitä ajatuskulkuja.

Tarkoitat ilmeisesti sitä, että minun pitäisi olla kuten muut, eikä oma persoonani. Ajatuskulku on kulttuurisidonnaista. Esimerkiksi alkuperäiskansojen ajatuskulkua on aina pyritty muuttamaan, koska se poikkeeaa valtakulttuurista. Seuraukset ovat olleet ylleensä kaikkea muuta kuin positiivisia. Tulokset ovat kyllä nähtävissä. Erilainen ajatuskulku on vain positiivista. Eri asia on, onko se "normaalia" vai "epänormaalia". Yhteiskunta on vain sidottu ns. "normaaliin".

Eli sinun logiikallasi raivohuutajankaan ei tarvitse kantaa vastuuta teoistaan ja muiden satuttamisesta, koska raivohuuto on osa hänen persoonaansa?

Rikollistakaan ei voi laittaa vankilaan koska taipumus tehdä rikoksia on osa hänen persoonaansa?

Pidätkö oikeasti tapaasi olla mykkäkoulussa rinnasteisena alkuperäiskansojen kulttuureihin ja tapoihin? Aika suuruudenhullu ajattelutapa.

Miksi edellen syötät omia ajatuksiasi minun ajatuksinani? Ehkä sinun olisi jo aika laskeutua norsunluutornistasi.

Sinun oma ajatus oli verrata omia ajatuskulkujasi alkuperäiskansojen ajatuskulkuihin...

Mutta on siinä perääkin, nimittäin kulttuurisidonnaisuudessa opittuihin ajatuskuihin, mikä vahvistaa aiemmin kirjoitetun, että olet omaksunut ajatuskulkusi ja tapasi toimia todennäköisesti lapsuudenkodissasi.

Mikään suomalaiseen kulttuuriin sidottu tapa mykkäkoulu ei ole joten siitä on turha etsiä oikeutusta omalle toiminnalle.

-eri

Kaikki ovat saaneet pohjan ajatuksenkululle lapsuudenkodista ja kasvuympäristöstä. Ihminenhän on osa ympäristöään. Ristiriita tulee juuri siitä, ettei vain haluta hyväksyä muiden ajatuksenkulua. Mielestäni ei ole oikeaa tai väärää ajatuksenkulkua. On vain enemmistön "diktatuuria", johon vähemmistön tulisi muka sopeutua.

Jos ihminen tunnistaa itsessään ongelmallisen käyttäytymismallin joka on lapsuuden peruja niin normaali ihminen pyrkii kyllä muuttamaan käytöstään ettei siirtäisi samaa lapsilleen tai vahingoittaisi muita läheisiään.

Käyttäytymismalli muuttuu ongelmalliseksi vasta siinä vaiheessa kun pitää sitä ongelmallisena.

Narsisti ei koskaan pidä omaa käytöstään ongelmallisena, vaikka tuhoaisi kaikki muut ympärillään. Sehän on vaan niiden muiden syy, mitäs menivät tuhoutumaan.

Miksi pitää syyttää ja löytää syyllinen? Miksi ei voi vain hyväksyä ja rakastaa toista sellaisena kuin toinen on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jonkun tulisi kontrolloida ja käyttää valtaa toiseen?

Miksi jonkun tulisi ylipäätään alistua toisen vallankäyttöön?

Toiset vain ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi huutamalla ja raivoamalla, toiset puhumattomuudella. Aika harva meistä on aikuinen, vaikka kuvittelee niin. Opittu toimintatapa on vain erilainen.

Ei mykkäkoululainen ole yhtään sen tunteettomampi kuin huutajakaan, usein päinvastoin.

Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen.

Näin kohtaat mykkäkoululaisen.

"On helppoa ajatella, että uhmaikäisellä lapsella on ongelma. Uhmariidoissa on kyse aina kahden kaupasta. Sinä olet jollain tavalla aina osa ongelmaa. Aikuisena sinun pitäisi pystyä hillitsemään itsesi silloinkin, kun lapsesi uhmaa sinua. Muista, että lapsen uhmaikä ei tarkoita, että sinun pitää nousta diktaattoriksi."

"Kun olet itse stressaantunut, tunnetilasi siirtyy lapseen. Lapsista tulee stressitilanteista helposti vastahakoisia ja turhautuneita. Kiirehtimällä lisäät ainoastaan uhmaamisriskiä. Jos varaat enemmän aikaa tilanteisiin, olet itse rennompi ja tilanne sutviutuu todennäköisesti paremmin."

"Kun lapset kiukkuilevat ja äksöttelevät, vanhemmat saattavat puhua lapsesta negatiiviseen sävyyn. ”Miksi sinun pitää olla aina niin ilkeä?”, ”Olet nyt kyllä väärässä!” tai ”Aina sinä rikot kaiken!” Yritä puhua mieluummin lapsen teoista, ettet tule arvostelleeksi hänen luonnettaan."

"Jos menetät hermosi, huudat ja käytät vihamielistä kieltä, teet tilanteesta ainoastaan vaikeamman. On tietysti ymmärrettävää, että vanhempi menettää hermonsa, sillä uhmaikäiset lapset osaavat olla haastavia. Sinun tehtäväsi on kuitenkin rauhoittaa tilanne ja luotsia rauhallisille vesille. Yritä siis pysyä rauhallisena."

"Lasten perusluonteet ja temperamentit eroavat huomattavasti toisistaan. Toiset ovat haastavampia ja uhmakkaampia, toiset ovat taas rauhallisempia ja joustavampia. Niin pitkään kun lapsi osaa toimia hyvin sosiaalisessa ympäristössään, sillä ei ole väliä, mikä lapsen temperamentti on. Mutta jos lapsi on kuin tulisilla hiilillä jatkuvasti, kannattaa miettiä, onko lapsen ympäristössä jotain sellaista, joka saa lapsen kiehumaan? Ovatko vanhemmat liian vihaisia?"

https://www.vau.fi/perhe/kasvatus/koska-antaa-periksi-lapselle-nain-koh…

Nyt on kyllä puurot ja vellit ilosesti sekaisin. Komentoin nyt vain tuohon ensimmäiseen osioon (Mitä mykkökoululainen haluaa...)

"Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen."

Mykkäkouluainen ottaa vallan itselleen mykkäkoululla. totta. Sitä kutsutaan vallankäytöksi. Mykkäkoululainen haluaakin usein pitää lähes kaiken vallan itsellään suhteessa. Tämä ei ole tasapuolista tai tervettä. Sellaista ei tarvitse myöskään hyväksyä.

Toista rangaistaan mykkäkoululla esim. hänen omista toiveistaan, käytöksestään (tavallisesta) tai valinnoistaan joista mykkäkouluainen vaan ei pidä, tai normaalista tunteiden ilmaisusta, ärsyyntymisestä, surullisuudesta tms. Tavallisista elämän asioista siis. Mykkäkoululainen on usein itsekäs ja hänellä on yleensä voimakkaista epävarmuuksia ja siksi hän haluaa ylimitoitetun kontrollin itselleen. 

(Itse puhun tässä siis kunnon mykkäkoulusta, en mistään hetken hiljenemisestä riitatilanteessa, miettimistauon ottamisesta, tai vaikka raivoamiselta suojautumiselta jne.

Ymmärrän reaktiona mykkäkoulun yksittäisessä tilanteessa silloin, jossa henkiöä on todella pahasti loukattu, esim. pilkattu ja raivottu, haukuttu, petetty pahasti tms.  Tällaiseen tilanateeseen ei päde aiemmin kirjoittamani. Tästä on kuitenkin harvemmin kyse varsinaisen mykkäkouluttajan toiminnassa.)

Kunnon mykkäkoululainen on usein todella herkkänahkainen ja ottaa itseensä pienenkin kritiikin tms. ja reagoi siihen ylimitoitetulla tavalla ja näin mykkäkoulusta tulee epätervettä vallankäyttöä ja kontrollointia. Mykkäkouluainen saattaa olla usein myös se, joka vahingoittaa toista myös verbaalisesti ja menettä hermonsa muutenkin nopeasti.

Puhut nyt omista negatiivista tunteistasi, joita mykkäkoulu sinussa aiheuttaa, ja syytät siitä "kouluttajaa". Mykkäkoulu on rangaistus vain, jos ajattelet sen rangaistuksena. Todennäköisesti ajattelet sen olevan rangaistus, jos sinua on "rangaistu" lapsena mykkäkoululla. Joko olet ajatellut lapsena itse sen olevan rangaistus, vaikka näin ei ole ollut tai sinulle on tosiaan sanottu sen olevan rangaistus. Niin tai näin, niin joka tapauksessa on kysymys siitä, että koet sen rangaistuksena. Ja koska sinua on mielestäsi "rangaistu" aiheetta mykkäkoululla, aiheuttaa tämä sinussa negatiivisen tunteen.

Ei se ole vaan tuon kirjoittajan ajatus. Koko ilmiön nimihän on mykkäKOULU eli sillä on juuri tarkoituskin kouluttaa toista oman tahdon alle ja on sitä kautta vallankäytön muoto.

Silent treatment englanninkielinen nimitys viittaa samaan.

Mykkäkoulun ainoa tarkoitus on ignoorauksen avulla ajaa toinen ihminen hulluuden partaalle, jotta sitten päästää syyttelemään tätä hullusta käytöksestä. Mykkäkoululainen voi sitten kiillottaa omaa sädekehäänsä sillä, että itse on aina rauhallinen ja toinen vaan raivoaa.

Voi, että jotkut ovat sitten pinttyneitä omaan ajatusmailmaansa. Sana "mykkäkoulu" on vain kaltaistesi ihmisten pilkkanimi käytökselle, jota he eivät ymmärrä. Vaikeneminen on aivan yhtä luontaista käytöstä ihmiselle, kuin muukin käytös. Eikä siinä ole mitään epänormaalia. Sitä pitävät "epänormaalina" vain ihmiset, jotka puhua pälpättävät päivät pitkät.

Mykkäkoulu ei todellakaan ole normaali käytösmalli, vaan usein ajan myötä kehittynyt tapa selviytyä kun ei ole saanut lapsuudessa kehittyä normaalisti tunne-elämän osa-alueilla. Takana on useimmiten varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen häiriö ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta malliopittu käytösmalli.

Sitä ihmettelen, että miten olette niin kiintyneitä tuohon käytösmalliin, että verisesti puolustatte sitä? Ei huutaja ja raivoajakaan ole yleensä kiintynyt huutamiseensa vaan jälkeenpäin häpeää sitä, ja usein lopulta hakee jopa apua siihen.

Kysymys on "epänormaalista" ja "häiriöstä", vain jos sitä pitää sellaisena. Tämä taas on todennäköisesti omilta vanhemmilta opittu ajattelutapa, koska eihän omassa käyttäytymisessä voi olla mitään "epänormaalia" tai tunne-elämässä "häiriöitä".  Mikä siis on normaalia? Kuka sen päättää?

Mitä hävettävää on omissa ajatuksissa? Nehän ovat vain ajatuksia eivät sanoja.

Katso miten kiintynyt siihen olet.

Katso itse, miten kiintynyt olet omaan paremmuuteesi ja ajatukseesi siitä.

En koe itseäni yhtään paremmaksi kuin ketään muuta. Me ollaan kaikki saman arvoisia. Yleensä ihmiset vaan katuvat kun ovat satuttaneet toista ja pyrkivät muuttamaan käytöstään, mutta sinä et. Sinä olet rakastunut taipumukseesi vajota mykkyyteen, koska se suojaa haurasta egoasi. Sen avulla saat vieritettyä vastuun toisen teoista ja omista teoista sen toisen harteille. Sinun ei tarvitse ottaa vastuuta mistään koska vika ja syy on aina kaikissa muissa.

Mitä ihmeen egoa? Häpeähän johtuu egosta. En minä tunne itseäni yhtään paremmaksi tai huonommaksi kuin muut. En myöskää syytä muita enkä itseäni. Onko sitä niin vaikea hyväksyä.

Seuraavan mykkäkoulusi aikana voit vaikka ottaa sanakirjan käteen ja lukea sieltä mitä ego tarkoittaa. Ja muutsman muunkin tarpeellisen käsitteen. -Eri

En ole väittänyt, ettei minulla olisi egoa. Ainoastaan, ettei puhumattomuus suojaa egoa.

Kyllä se on epäterve hauraan egon suojakeino. Muutenhan kykenesit laskeutumaan ylpeytesi valtaistuimelta ja "alentumaan" keskusteluun toisen osapuolen kanssa. Pysymällä vaiti yrität pitää kasassa minäkuvaasi, joka ei ole rakentunut tasapainoiselle pohjalle.

Väitteesi perustuu päätelmään siitä, että minäkuvani ei olisi tasapainoinen. Jos väität, että se ei ole tasapainoinen, tulisi antaa esimerkki siitä, millä tavalla se ei sitä ole.

Eiköhän sen tasapainoisuuden tai tasapainottomuuden, kumpi sitten onkaan, pysty jokainen vähänkään psykologiaa tunteva havainnoimaan tähän ketjuun kirjoittamiesi tekstien perusteella.

Joka tapauksessa voisit hyötyä traumaterapiasta tai muusta keskusteluavusta, jossa lähdettäisiin purkamaan tiettyjä, ehkä jo lapsuudessa syntyneitä tunnevajeita ja kehittyneitä ajatuskulkuja.

Tarkoitat ilmeisesti sitä, että minun pitäisi olla kuten muut, eikä oma persoonani. Ajatuskulku on kulttuurisidonnaista. Esimerkiksi alkuperäiskansojen ajatuskulkua on aina pyritty muuttamaan, koska se poikkeeaa valtakulttuurista. Seuraukset ovat olleet ylleensä kaikkea muuta kuin positiivisia. Tulokset ovat kyllä nähtävissä. Erilainen ajatuskulku on vain positiivista. Eri asia on, onko se "normaalia" vai "epänormaalia". Yhteiskunta on vain sidottu ns. "normaaliin".

Eli sinun logiikallasi raivohuutajankaan ei tarvitse kantaa vastuuta teoistaan ja muiden satuttamisesta, koska raivohuuto on osa hänen persoonaansa?

Rikollistakaan ei voi laittaa vankilaan koska taipumus tehdä rikoksia on osa hänen persoonaansa?

Pidätkö oikeasti tapaasi olla mykkäkoulussa rinnasteisena alkuperäiskansojen kulttuureihin ja tapoihin? Aika suuruudenhullu ajattelutapa.

Miksi edellen syötät omia ajatuksiasi minun ajatuksinani? Ehkä sinun olisi jo aika laskeutua norsunluutornistasi.

Sinun oma ajatus oli verrata omia ajatuskulkujasi alkuperäiskansojen ajatuskulkuihin...

Mutta on siinä perääkin, nimittäin kulttuurisidonnaisuudessa opittuihin ajatuskuihin, mikä vahvistaa aiemmin kirjoitetun, että olet omaksunut ajatuskulkusi ja tapasi toimia todennäköisesti lapsuudenkodissasi.

Mikään suomalaiseen kulttuuriin sidottu tapa mykkäkoulu ei ole joten siitä on turha etsiä oikeutusta omalle toiminnalle.

-eri

Kaikki ovat saaneet pohjan ajatuksenkululle lapsuudenkodista ja kasvuympäristöstä. Ihminenhän on osa ympäristöään. Ristiriita tulee juuri siitä, ettei vain haluta hyväksyä muiden ajatuksenkulua. Mielestäni ei ole oikeaa tai väärää ajatuksenkulkua. On vain enemmistön "diktatuuria", johon vähemmistön tulisi muka sopeutua.

Jos ihminen tunnistaa itsessään ongelmallisen käyttäytymismallin joka on lapsuuden peruja niin normaali ihminen pyrkii kyllä muuttamaan käytöstään ettei siirtäisi samaa lapsilleen tai vahingoittaisi muita läheisiään.

Käyttäytymismalli muuttuu ongelmalliseksi vasta siinä vaiheessa kun pitää sitä ongelmallisena.

No tämähän ei nyt vain ole yksinkertaisesti näin. Se, tiedostaako vai ei jonkun käytösmallin haitallisuuden, ei itse asiassa vaikuta sen haitallisuuteen itsessään millään tavalla. Tosin on myös niin, että jos onnistuu tiedostamaan jonkun käytösmallin haitallisuuden, niin silloin sitä on lähtökohtaisesti mahdollista tietoisesti myös muuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jonkun tulisi kontrolloida ja käyttää valtaa toiseen?

Miksi jonkun tulisi ylipäätään alistua toisen vallankäyttöön?

Toiset vain ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi huutamalla ja raivoamalla, toiset puhumattomuudella. Aika harva meistä on aikuinen, vaikka kuvittelee niin. Opittu toimintatapa on vain erilainen.

Ei mykkäkoululainen ole yhtään sen tunteettomampi kuin huutajakaan, usein päinvastoin.

Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen.

Näin kohtaat mykkäkoululaisen.

"On helppoa ajatella, että uhmaikäisellä lapsella on ongelma. Uhmariidoissa on kyse aina kahden kaupasta. Sinä olet jollain tavalla aina osa ongelmaa. Aikuisena sinun pitäisi pystyä hillitsemään itsesi silloinkin, kun lapsesi uhmaa sinua. Muista, että lapsen uhmaikä ei tarkoita, että sinun pitää nousta diktaattoriksi."

"Kun olet itse stressaantunut, tunnetilasi siirtyy lapseen. Lapsista tulee stressitilanteista helposti vastahakoisia ja turhautuneita. Kiirehtimällä lisäät ainoastaan uhmaamisriskiä. Jos varaat enemmän aikaa tilanteisiin, olet itse rennompi ja tilanne sutviutuu todennäköisesti paremmin."

"Kun lapset kiukkuilevat ja äksöttelevät, vanhemmat saattavat puhua lapsesta negatiiviseen sävyyn. ”Miksi sinun pitää olla aina niin ilkeä?”, ”Olet nyt kyllä väärässä!” tai ”Aina sinä rikot kaiken!” Yritä puhua mieluummin lapsen teoista, ettet tule arvostelleeksi hänen luonnettaan."

"Jos menetät hermosi, huudat ja käytät vihamielistä kieltä, teet tilanteesta ainoastaan vaikeamman. On tietysti ymmärrettävää, että vanhempi menettää hermonsa, sillä uhmaikäiset lapset osaavat olla haastavia. Sinun tehtäväsi on kuitenkin rauhoittaa tilanne ja luotsia rauhallisille vesille. Yritä siis pysyä rauhallisena."

"Lasten perusluonteet ja temperamentit eroavat huomattavasti toisistaan. Toiset ovat haastavampia ja uhmakkaampia, toiset ovat taas rauhallisempia ja joustavampia. Niin pitkään kun lapsi osaa toimia hyvin sosiaalisessa ympäristössään, sillä ei ole väliä, mikä lapsen temperamentti on. Mutta jos lapsi on kuin tulisilla hiilillä jatkuvasti, kannattaa miettiä, onko lapsen ympäristössä jotain sellaista, joka saa lapsen kiehumaan? Ovatko vanhemmat liian vihaisia?"

https://www.vau.fi/perhe/kasvatus/koska-antaa-periksi-lapselle-nain-koh…

Nyt on kyllä puurot ja vellit ilosesti sekaisin. Komentoin nyt vain tuohon ensimmäiseen osioon (Mitä mykkökoululainen haluaa...)

"Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen."

Mykkäkouluainen ottaa vallan itselleen mykkäkoululla. totta. Sitä kutsutaan vallankäytöksi. Mykkäkoululainen haluaakin usein pitää lähes kaiken vallan itsellään suhteessa. Tämä ei ole tasapuolista tai tervettä. Sellaista ei tarvitse myöskään hyväksyä.

Toista rangaistaan mykkäkoululla esim. hänen omista toiveistaan, käytöksestään (tavallisesta) tai valinnoistaan joista mykkäkouluainen vaan ei pidä, tai normaalista tunteiden ilmaisusta, ärsyyntymisestä, surullisuudesta tms. Tavallisista elämän asioista siis. Mykkäkoululainen on usein itsekäs ja hänellä on yleensä voimakkaista epävarmuuksia ja siksi hän haluaa ylimitoitetun kontrollin itselleen. 

(Itse puhun tässä siis kunnon mykkäkoulusta, en mistään hetken hiljenemisestä riitatilanteessa, miettimistauon ottamisesta, tai vaikka raivoamiselta suojautumiselta jne.

Ymmärrän reaktiona mykkäkoulun yksittäisessä tilanteessa silloin, jossa henkiöä on todella pahasti loukattu, esim. pilkattu ja raivottu, haukuttu, petetty pahasti tms.  Tällaiseen tilanateeseen ei päde aiemmin kirjoittamani. Tästä on kuitenkin harvemmin kyse varsinaisen mykkäkouluttajan toiminnassa.)

Kunnon mykkäkoululainen on usein todella herkkänahkainen ja ottaa itseensä pienenkin kritiikin tms. ja reagoi siihen ylimitoitetulla tavalla ja näin mykkäkoulusta tulee epätervettä vallankäyttöä ja kontrollointia. Mykkäkouluainen saattaa olla usein myös se, joka vahingoittaa toista myös verbaalisesti ja menettä hermonsa muutenkin nopeasti.

Puhut nyt omista negatiivista tunteistasi, joita mykkäkoulu sinussa aiheuttaa, ja syytät siitä "kouluttajaa". Mykkäkoulu on rangaistus vain, jos ajattelet sen rangaistuksena. Todennäköisesti ajattelet sen olevan rangaistus, jos sinua on "rangaistu" lapsena mykkäkoululla. Joko olet ajatellut lapsena itse sen olevan rangaistus, vaikka näin ei ole ollut tai sinulle on tosiaan sanottu sen olevan rangaistus. Niin tai näin, niin joka tapauksessa on kysymys siitä, että koet sen rangaistuksena. Ja koska sinua on mielestäsi "rangaistu" aiheetta mykkäkoululla, aiheuttaa tämä sinussa negatiivisen tunteen.

Ei se ole vaan tuon kirjoittajan ajatus. Koko ilmiön nimihän on mykkäKOULU eli sillä on juuri tarkoituskin kouluttaa toista oman tahdon alle ja on sitä kautta vallankäytön muoto.

Silent treatment englanninkielinen nimitys viittaa samaan.

Mykkäkoulun ainoa tarkoitus on ignoorauksen avulla ajaa toinen ihminen hulluuden partaalle, jotta sitten päästää syyttelemään tätä hullusta käytöksestä. Mykkäkoululainen voi sitten kiillottaa omaa sädekehäänsä sillä, että itse on aina rauhallinen ja toinen vaan raivoaa.

Voi, että jotkut ovat sitten pinttyneitä omaan ajatusmailmaansa. Sana "mykkäkoulu" on vain kaltaistesi ihmisten pilkkanimi käytökselle, jota he eivät ymmärrä. Vaikeneminen on aivan yhtä luontaista käytöstä ihmiselle, kuin muukin käytös. Eikä siinä ole mitään epänormaalia. Sitä pitävät "epänormaalina" vain ihmiset, jotka puhua pälpättävät päivät pitkät.

Mykkäkoulu ei todellakaan ole normaali käytösmalli, vaan usein ajan myötä kehittynyt tapa selviytyä kun ei ole saanut lapsuudessa kehittyä normaalisti tunne-elämän osa-alueilla. Takana on useimmiten varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen häiriö ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta malliopittu käytösmalli.

Sitä ihmettelen, että miten olette niin kiintyneitä tuohon käytösmalliin, että verisesti puolustatte sitä? Ei huutaja ja raivoajakaan ole yleensä kiintynyt huutamiseensa vaan jälkeenpäin häpeää sitä, ja usein lopulta hakee jopa apua siihen.

Kysymys on "epänormaalista" ja "häiriöstä", vain jos sitä pitää sellaisena. Tämä taas on todennäköisesti omilta vanhemmilta opittu ajattelutapa, koska eihän omassa käyttäytymisessä voi olla mitään "epänormaalia" tai tunne-elämässä "häiriöitä".  Mikä siis on normaalia? Kuka sen päättää?

Mitä hävettävää on omissa ajatuksissa? Nehän ovat vain ajatuksia eivät sanoja.

Katso miten kiintynyt siihen olet.

Katso itse, miten kiintynyt olet omaan paremmuuteesi ja ajatukseesi siitä.

En koe itseäni yhtään paremmaksi kuin ketään muuta. Me ollaan kaikki saman arvoisia. Yleensä ihmiset vaan katuvat kun ovat satuttaneet toista ja pyrkivät muuttamaan käytöstään, mutta sinä et. Sinä olet rakastunut taipumukseesi vajota mykkyyteen, koska se suojaa haurasta egoasi. Sen avulla saat vieritettyä vastuun toisen teoista ja omista teoista sen toisen harteille. Sinun ei tarvitse ottaa vastuuta mistään koska vika ja syy on aina kaikissa muissa.

Mitä ihmeen egoa? Häpeähän johtuu egosta. En minä tunne itseäni yhtään paremmaksi tai huonommaksi kuin muut. En myöskää syytä muita enkä itseäni. Onko sitä niin vaikea hyväksyä.

Seuraavan mykkäkoulusi aikana voit vaikka ottaa sanakirjan käteen ja lukea sieltä mitä ego tarkoittaa. Ja muutsman muunkin tarpeellisen käsitteen. -Eri

En ole väittänyt, ettei minulla olisi egoa. Ainoastaan, ettei puhumattomuus suojaa egoa.

Kyllä se on epäterve hauraan egon suojakeino. Muutenhan kykenesit laskeutumaan ylpeytesi valtaistuimelta ja "alentumaan" keskusteluun toisen osapuolen kanssa. Pysymällä vaiti yrität pitää kasassa minäkuvaasi, joka ei ole rakentunut tasapainoiselle pohjalle.

Väitteesi perustuu päätelmään siitä, että minäkuvani ei olisi tasapainoinen. Jos väität, että se ei ole tasapainoinen, tulisi antaa esimerkki siitä, millä tavalla se ei sitä ole.

Eiköhän sen tasapainoisuuden tai tasapainottomuuden, kumpi sitten onkaan, pysty jokainen vähänkään psykologiaa tunteva havainnoimaan tähän ketjuun kirjoittamiesi tekstien perusteella.

Joka tapauksessa voisit hyötyä traumaterapiasta tai muusta keskusteluavusta, jossa lähdettäisiin purkamaan tiettyjä, ehkä jo lapsuudessa syntyneitä tunnevajeita ja kehittyneitä ajatuskulkuja.

Tarkoitat ilmeisesti sitä, että minun pitäisi olla kuten muut, eikä oma persoonani. Ajatuskulku on kulttuurisidonnaista. Esimerkiksi alkuperäiskansojen ajatuskulkua on aina pyritty muuttamaan, koska se poikkeeaa valtakulttuurista. Seuraukset ovat olleet ylleensä kaikkea muuta kuin positiivisia. Tulokset ovat kyllä nähtävissä. Erilainen ajatuskulku on vain positiivista. Eri asia on, onko se "normaalia" vai "epänormaalia". Yhteiskunta on vain sidottu ns. "normaaliin".

Eli sinun logiikallasi raivohuutajankaan ei tarvitse kantaa vastuuta teoistaan ja muiden satuttamisesta, koska raivohuuto on osa hänen persoonaansa?

Rikollistakaan ei voi laittaa vankilaan koska taipumus tehdä rikoksia on osa hänen persoonaansa?

Pidätkö oikeasti tapaasi olla mykkäkoulussa rinnasteisena alkuperäiskansojen kulttuureihin ja tapoihin? Aika suuruudenhullu ajattelutapa.

Miksi edellen syötät omia ajatuksiasi minun ajatuksinani? Ehkä sinun olisi jo aika laskeutua norsunluutornistasi.

Sinun oma ajatus oli verrata omia ajatuskulkujasi alkuperäiskansojen ajatuskulkuihin...

Mutta on siinä perääkin, nimittäin kulttuurisidonnaisuudessa opittuihin ajatuskuihin, mikä vahvistaa aiemmin kirjoitetun, että olet omaksunut ajatuskulkusi ja tapasi toimia todennäköisesti lapsuudenkodissasi.

Mikään suomalaiseen kulttuuriin sidottu tapa mykkäkoulu ei ole joten siitä on turha etsiä oikeutusta omalle toiminnalle.

-eri

Kaikki ovat saaneet pohjan ajatuksenkululle lapsuudenkodista ja kasvuympäristöstä. Ihminenhän on osa ympäristöään. Ristiriita tulee juuri siitä, ettei vain haluta hyväksyä muiden ajatuksenkulua. Mielestäni ei ole oikeaa tai väärää ajatuksenkulkua. On vain enemmistön "diktatuuria", johon vähemmistön tulisi muka sopeutua.

Jos ihminen tunnistaa itsessään ongelmallisen käyttäytymismallin joka on lapsuuden peruja niin normaali ihminen pyrkii kyllä muuttamaan käytöstään ettei siirtäisi samaa lapsilleen tai vahingoittaisi muita läheisiään.

Käyttäytymismalli muuttuu ongelmalliseksi vasta siinä vaiheessa kun pitää sitä ongelmallisena.

Narsisti ei koskaan pidä omaa käytöstään ongelmallisena, vaikka tuhoaisi kaikki muut ympärillään. Sehän on vaan niiden muiden syy, mitäs menivät tuhoutumaan.

Miksi pitää syyttää ja löytää syyllinen? Miksi ei voi vain hyväksyä ja rakastaa toista sellaisena kuin toinen on?

Ja se mykkäkoulu on se rakkauden osoitus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jonkun tulisi kontrolloida ja käyttää valtaa toiseen?

Miksi jonkun tulisi ylipäätään alistua toisen vallankäyttöön?

Toiset vain ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi huutamalla ja raivoamalla, toiset puhumattomuudella. Aika harva meistä on aikuinen, vaikka kuvittelee niin. Opittu toimintatapa on vain erilainen.

Ei mykkäkoululainen ole yhtään sen tunteettomampi kuin huutajakaan, usein päinvastoin.

Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen.

Näin kohtaat mykkäkoululaisen.

"On helppoa ajatella, että uhmaikäisellä lapsella on ongelma. Uhmariidoissa on kyse aina kahden kaupasta. Sinä olet jollain tavalla aina osa ongelmaa. Aikuisena sinun pitäisi pystyä hillitsemään itsesi silloinkin, kun lapsesi uhmaa sinua. Muista, että lapsen uhmaikä ei tarkoita, että sinun pitää nousta diktaattoriksi."

"Kun olet itse stressaantunut, tunnetilasi siirtyy lapseen. Lapsista tulee stressitilanteista helposti vastahakoisia ja turhautuneita. Kiirehtimällä lisäät ainoastaan uhmaamisriskiä. Jos varaat enemmän aikaa tilanteisiin, olet itse rennompi ja tilanne sutviutuu todennäköisesti paremmin."

"Kun lapset kiukkuilevat ja äksöttelevät, vanhemmat saattavat puhua lapsesta negatiiviseen sävyyn. ”Miksi sinun pitää olla aina niin ilkeä?”, ”Olet nyt kyllä väärässä!” tai ”Aina sinä rikot kaiken!” Yritä puhua mieluummin lapsen teoista, ettet tule arvostelleeksi hänen luonnettaan."

"Jos menetät hermosi, huudat ja käytät vihamielistä kieltä, teet tilanteesta ainoastaan vaikeamman. On tietysti ymmärrettävää, että vanhempi menettää hermonsa, sillä uhmaikäiset lapset osaavat olla haastavia. Sinun tehtäväsi on kuitenkin rauhoittaa tilanne ja luotsia rauhallisille vesille. Yritä siis pysyä rauhallisena."

"Lasten perusluonteet ja temperamentit eroavat huomattavasti toisistaan. Toiset ovat haastavampia ja uhmakkaampia, toiset ovat taas rauhallisempia ja joustavampia. Niin pitkään kun lapsi osaa toimia hyvin sosiaalisessa ympäristössään, sillä ei ole väliä, mikä lapsen temperamentti on. Mutta jos lapsi on kuin tulisilla hiilillä jatkuvasti, kannattaa miettiä, onko lapsen ympäristössä jotain sellaista, joka saa lapsen kiehumaan? Ovatko vanhemmat liian vihaisia?"

https://www.vau.fi/perhe/kasvatus/koska-antaa-periksi-lapselle-nain-koh…

Nyt on kyllä puurot ja vellit ilosesti sekaisin. Komentoin nyt vain tuohon ensimmäiseen osioon (Mitä mykkökoululainen haluaa...)

"Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen."

Mykkäkouluainen ottaa vallan itselleen mykkäkoululla. totta. Sitä kutsutaan vallankäytöksi. Mykkäkoululainen haluaakin usein pitää lähes kaiken vallan itsellään suhteessa. Tämä ei ole tasapuolista tai tervettä. Sellaista ei tarvitse myöskään hyväksyä.

Toista rangaistaan mykkäkoululla esim. hänen omista toiveistaan, käytöksestään (tavallisesta) tai valinnoistaan joista mykkäkouluainen vaan ei pidä, tai normaalista tunteiden ilmaisusta, ärsyyntymisestä, surullisuudesta tms. Tavallisista elämän asioista siis. Mykkäkoululainen on usein itsekäs ja hänellä on yleensä voimakkaista epävarmuuksia ja siksi hän haluaa ylimitoitetun kontrollin itselleen. 

(Itse puhun tässä siis kunnon mykkäkoulusta, en mistään hetken hiljenemisestä riitatilanteessa, miettimistauon ottamisesta, tai vaikka raivoamiselta suojautumiselta jne.

Ymmärrän reaktiona mykkäkoulun yksittäisessä tilanteessa silloin, jossa henkiöä on todella pahasti loukattu, esim. pilkattu ja raivottu, haukuttu, petetty pahasti tms.  Tällaiseen tilanateeseen ei päde aiemmin kirjoittamani. Tästä on kuitenkin harvemmin kyse varsinaisen mykkäkouluttajan toiminnassa.)

Kunnon mykkäkoululainen on usein todella herkkänahkainen ja ottaa itseensä pienenkin kritiikin tms. ja reagoi siihen ylimitoitetulla tavalla ja näin mykkäkoulusta tulee epätervettä vallankäyttöä ja kontrollointia. Mykkäkouluainen saattaa olla usein myös se, joka vahingoittaa toista myös verbaalisesti ja menettä hermonsa muutenkin nopeasti.

Puhut nyt omista negatiivista tunteistasi, joita mykkäkoulu sinussa aiheuttaa, ja syytät siitä "kouluttajaa". Mykkäkoulu on rangaistus vain, jos ajattelet sen rangaistuksena. Todennäköisesti ajattelet sen olevan rangaistus, jos sinua on "rangaistu" lapsena mykkäkoululla. Joko olet ajatellut lapsena itse sen olevan rangaistus, vaikka näin ei ole ollut tai sinulle on tosiaan sanottu sen olevan rangaistus. Niin tai näin, niin joka tapauksessa on kysymys siitä, että koet sen rangaistuksena. Ja koska sinua on mielestäsi "rangaistu" aiheetta mykkäkoululla, aiheuttaa tämä sinussa negatiivisen tunteen.

Ei se ole vaan tuon kirjoittajan ajatus. Koko ilmiön nimihän on mykkäKOULU eli sillä on juuri tarkoituskin kouluttaa toista oman tahdon alle ja on sitä kautta vallankäytön muoto.

Silent treatment englanninkielinen nimitys viittaa samaan.

Mykkäkoulun ainoa tarkoitus on ignoorauksen avulla ajaa toinen ihminen hulluuden partaalle, jotta sitten päästää syyttelemään tätä hullusta käytöksestä. Mykkäkoululainen voi sitten kiillottaa omaa sädekehäänsä sillä, että itse on aina rauhallinen ja toinen vaan raivoaa.

Voi, että jotkut ovat sitten pinttyneitä omaan ajatusmailmaansa. Sana "mykkäkoulu" on vain kaltaistesi ihmisten pilkkanimi käytökselle, jota he eivät ymmärrä. Vaikeneminen on aivan yhtä luontaista käytöstä ihmiselle, kuin muukin käytös. Eikä siinä ole mitään epänormaalia. Sitä pitävät "epänormaalina" vain ihmiset, jotka puhua pälpättävät päivät pitkät.

Mykkäkoulu ei todellakaan ole normaali käytösmalli, vaan usein ajan myötä kehittynyt tapa selviytyä kun ei ole saanut lapsuudessa kehittyä normaalisti tunne-elämän osa-alueilla. Takana on useimmiten varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen häiriö ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta malliopittu käytösmalli.

Sitä ihmettelen, että miten olette niin kiintyneitä tuohon käytösmalliin, että verisesti puolustatte sitä? Ei huutaja ja raivoajakaan ole yleensä kiintynyt huutamiseensa vaan jälkeenpäin häpeää sitä, ja usein lopulta hakee jopa apua siihen.

Kysymys on "epänormaalista" ja "häiriöstä", vain jos sitä pitää sellaisena. Tämä taas on todennäköisesti omilta vanhemmilta opittu ajattelutapa, koska eihän omassa käyttäytymisessä voi olla mitään "epänormaalia" tai tunne-elämässä "häiriöitä".  Mikä siis on normaalia? Kuka sen päättää?

Mitä hävettävää on omissa ajatuksissa? Nehän ovat vain ajatuksia eivät sanoja.

Katso miten kiintynyt siihen olet.

Katso itse, miten kiintynyt olet omaan paremmuuteesi ja ajatukseesi siitä.

En koe itseäni yhtään paremmaksi kuin ketään muuta. Me ollaan kaikki saman arvoisia. Yleensä ihmiset vaan katuvat kun ovat satuttaneet toista ja pyrkivät muuttamaan käytöstään, mutta sinä et. Sinä olet rakastunut taipumukseesi vajota mykkyyteen, koska se suojaa haurasta egoasi. Sen avulla saat vieritettyä vastuun toisen teoista ja omista teoista sen toisen harteille. Sinun ei tarvitse ottaa vastuuta mistään koska vika ja syy on aina kaikissa muissa.

Mitä ihmeen egoa? Häpeähän johtuu egosta. En minä tunne itseäni yhtään paremmaksi tai huonommaksi kuin muut. En myöskää syytä muita enkä itseäni. Onko sitä niin vaikea hyväksyä.

Seuraavan mykkäkoulusi aikana voit vaikka ottaa sanakirjan käteen ja lukea sieltä mitä ego tarkoittaa. Ja muutsman muunkin tarpeellisen käsitteen. -Eri

En ole väittänyt, ettei minulla olisi egoa. Ainoastaan, ettei puhumattomuus suojaa egoa.

Kyllä se on epäterve hauraan egon suojakeino. Muutenhan kykenesit laskeutumaan ylpeytesi valtaistuimelta ja "alentumaan" keskusteluun toisen osapuolen kanssa. Pysymällä vaiti yrität pitää kasassa minäkuvaasi, joka ei ole rakentunut tasapainoiselle pohjalle.

Väitteesi perustuu päätelmään siitä, että minäkuvani ei olisi tasapainoinen. Jos väität, että se ei ole tasapainoinen, tulisi antaa esimerkki siitä, millä tavalla se ei sitä ole.

Eiköhän sen tasapainoisuuden tai tasapainottomuuden, kumpi sitten onkaan, pysty jokainen vähänkään psykologiaa tunteva havainnoimaan tähän ketjuun kirjoittamiesi tekstien perusteella.

Joka tapauksessa voisit hyötyä traumaterapiasta tai muusta keskusteluavusta, jossa lähdettäisiin purkamaan tiettyjä, ehkä jo lapsuudessa syntyneitä tunnevajeita ja kehittyneitä ajatuskulkuja.

Tarkoitat ilmeisesti sitä, että minun pitäisi olla kuten muut, eikä oma persoonani. Ajatuskulku on kulttuurisidonnaista. Esimerkiksi alkuperäiskansojen ajatuskulkua on aina pyritty muuttamaan, koska se poikkeeaa valtakulttuurista. Seuraukset ovat olleet ylleensä kaikkea muuta kuin positiivisia. Tulokset ovat kyllä nähtävissä. Erilainen ajatuskulku on vain positiivista. Eri asia on, onko se "normaalia" vai "epänormaalia". Yhteiskunta on vain sidottu ns. "normaaliin".

Eli sinun logiikallasi raivohuutajankaan ei tarvitse kantaa vastuuta teoistaan ja muiden satuttamisesta, koska raivohuuto on osa hänen persoonaansa?

Rikollistakaan ei voi laittaa vankilaan koska taipumus tehdä rikoksia on osa hänen persoonaansa?

Pidätkö oikeasti tapaasi olla mykkäkoulussa rinnasteisena alkuperäiskansojen kulttuureihin ja tapoihin? Aika suuruudenhullu ajattelutapa.

Miksi edellen syötät omia ajatuksiasi minun ajatuksinani? Ehkä sinun olisi jo aika laskeutua norsunluutornistasi.

Sinun oma ajatus oli verrata omia ajatuskulkujasi alkuperäiskansojen ajatuskulkuihin...

Mutta on siinä perääkin, nimittäin kulttuurisidonnaisuudessa opittuihin ajatuskuihin, mikä vahvistaa aiemmin kirjoitetun, että olet omaksunut ajatuskulkusi ja tapasi toimia todennäköisesti lapsuudenkodissasi.

Mikään suomalaiseen kulttuuriin sidottu tapa mykkäkoulu ei ole joten siitä on turha etsiä oikeutusta omalle toiminnalle.

-eri

Kaikki ovat saaneet pohjan ajatuksenkululle lapsuudenkodista ja kasvuympäristöstä. Ihminenhän on osa ympäristöään. Ristiriita tulee juuri siitä, ettei vain haluta hyväksyä muiden ajatuksenkulua. Mielestäni ei ole oikeaa tai väärää ajatuksenkulkua. On vain enemmistön "diktatuuria", johon vähemmistön tulisi muka sopeutua.

Jos ihminen tunnistaa itsessään ongelmallisen käyttäytymismallin joka on lapsuuden peruja niin normaali ihminen pyrkii kyllä muuttamaan käytöstään ettei siirtäisi samaa lapsilleen tai vahingoittaisi muita läheisiään.

Esim moniin jankuttajiin sopii tämä.

Ja niin tämäkin aihe piti pilata jankuttamisella ja lainauksilla^100.

Mykkäkoululainen ei yleensä jaksa lähteä inttämään, koska ymmärtää, että siitä ei ole mitään hyötyä itsekkään jankkaajan kanssa. Tämäkin ketju sen osoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jonkun tulisi kontrolloida ja käyttää valtaa toiseen?

Miksi jonkun tulisi ylipäätään alistua toisen vallankäyttöön?

Toiset vain ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi huutamalla ja raivoamalla, toiset puhumattomuudella. Aika harva meistä on aikuinen, vaikka kuvittelee niin. Opittu toimintatapa on vain erilainen.

Ei mykkäkoululainen ole yhtään sen tunteettomampi kuin huutajakaan, usein päinvastoin.

Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen.

Näin kohtaat mykkäkoululaisen.

"On helppoa ajatella, että uhmaikäisellä lapsella on ongelma. Uhmariidoissa on kyse aina kahden kaupasta. Sinä olet jollain tavalla aina osa ongelmaa. Aikuisena sinun pitäisi pystyä hillitsemään itsesi silloinkin, kun lapsesi uhmaa sinua. Muista, että lapsen uhmaikä ei tarkoita, että sinun pitää nousta diktaattoriksi."

"Kun olet itse stressaantunut, tunnetilasi siirtyy lapseen. Lapsista tulee stressitilanteista helposti vastahakoisia ja turhautuneita. Kiirehtimällä lisäät ainoastaan uhmaamisriskiä. Jos varaat enemmän aikaa tilanteisiin, olet itse rennompi ja tilanne sutviutuu todennäköisesti paremmin."

"Kun lapset kiukkuilevat ja äksöttelevät, vanhemmat saattavat puhua lapsesta negatiiviseen sävyyn. ”Miksi sinun pitää olla aina niin ilkeä?”, ”Olet nyt kyllä väärässä!” tai ”Aina sinä rikot kaiken!” Yritä puhua mieluummin lapsen teoista, ettet tule arvostelleeksi hänen luonnettaan."

"Jos menetät hermosi, huudat ja käytät vihamielistä kieltä, teet tilanteesta ainoastaan vaikeamman. On tietysti ymmärrettävää, että vanhempi menettää hermonsa, sillä uhmaikäiset lapset osaavat olla haastavia. Sinun tehtäväsi on kuitenkin rauhoittaa tilanne ja luotsia rauhallisille vesille. Yritä siis pysyä rauhallisena."

"Lasten perusluonteet ja temperamentit eroavat huomattavasti toisistaan. Toiset ovat haastavampia ja uhmakkaampia, toiset ovat taas rauhallisempia ja joustavampia. Niin pitkään kun lapsi osaa toimia hyvin sosiaalisessa ympäristössään, sillä ei ole väliä, mikä lapsen temperamentti on. Mutta jos lapsi on kuin tulisilla hiilillä jatkuvasti, kannattaa miettiä, onko lapsen ympäristössä jotain sellaista, joka saa lapsen kiehumaan? Ovatko vanhemmat liian vihaisia?"

https://www.vau.fi/perhe/kasvatus/koska-antaa-periksi-lapselle-nain-koh…

Nyt on kyllä puurot ja vellit ilosesti sekaisin. Komentoin nyt vain tuohon ensimmäiseen osioon (Mitä mykkökoululainen haluaa...)

"Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen."

Mykkäkouluainen ottaa vallan itselleen mykkäkoululla. totta. Sitä kutsutaan vallankäytöksi. Mykkäkoululainen haluaakin usein pitää lähes kaiken vallan itsellään suhteessa. Tämä ei ole tasapuolista tai tervettä. Sellaista ei tarvitse myöskään hyväksyä.

Toista rangaistaan mykkäkoululla esim. hänen omista toiveistaan, käytöksestään (tavallisesta) tai valinnoistaan joista mykkäkouluainen vaan ei pidä, tai normaalista tunteiden ilmaisusta, ärsyyntymisestä, surullisuudesta tms. Tavallisista elämän asioista siis. Mykkäkoululainen on usein itsekäs ja hänellä on yleensä voimakkaista epävarmuuksia ja siksi hän haluaa ylimitoitetun kontrollin itselleen. 

(Itse puhun tässä siis kunnon mykkäkoulusta, en mistään hetken hiljenemisestä riitatilanteessa, miettimistauon ottamisesta, tai vaikka raivoamiselta suojautumiselta jne.

Ymmärrän reaktiona mykkäkoulun yksittäisessä tilanteessa silloin, jossa henkiöä on todella pahasti loukattu, esim. pilkattu ja raivottu, haukuttu, petetty pahasti tms.  Tällaiseen tilanateeseen ei päde aiemmin kirjoittamani. Tästä on kuitenkin harvemmin kyse varsinaisen mykkäkouluttajan toiminnassa.)

Kunnon mykkäkoululainen on usein todella herkkänahkainen ja ottaa itseensä pienenkin kritiikin tms. ja reagoi siihen ylimitoitetulla tavalla ja näin mykkäkoulusta tulee epätervettä vallankäyttöä ja kontrollointia. Mykkäkouluainen saattaa olla usein myös se, joka vahingoittaa toista myös verbaalisesti ja menettä hermonsa muutenkin nopeasti.

Puhut nyt omista negatiivista tunteistasi, joita mykkäkoulu sinussa aiheuttaa, ja syytät siitä "kouluttajaa". Mykkäkoulu on rangaistus vain, jos ajattelet sen rangaistuksena. Todennäköisesti ajattelet sen olevan rangaistus, jos sinua on "rangaistu" lapsena mykkäkoululla. Joko olet ajatellut lapsena itse sen olevan rangaistus, vaikka näin ei ole ollut tai sinulle on tosiaan sanottu sen olevan rangaistus. Niin tai näin, niin joka tapauksessa on kysymys siitä, että koet sen rangaistuksena. Ja koska sinua on mielestäsi "rangaistu" aiheetta mykkäkoululla, aiheuttaa tämä sinussa negatiivisen tunteen.

Ei se ole vaan tuon kirjoittajan ajatus. Koko ilmiön nimihän on mykkäKOULU eli sillä on juuri tarkoituskin kouluttaa toista oman tahdon alle ja on sitä kautta vallankäytön muoto.

Silent treatment englanninkielinen nimitys viittaa samaan.

Mykkäkoulun ainoa tarkoitus on ignoorauksen avulla ajaa toinen ihminen hulluuden partaalle, jotta sitten päästää syyttelemään tätä hullusta käytöksestä. Mykkäkoululainen voi sitten kiillottaa omaa sädekehäänsä sillä, että itse on aina rauhallinen ja toinen vaan raivoaa.

Voi, että jotkut ovat sitten pinttyneitä omaan ajatusmailmaansa. Sana "mykkäkoulu" on vain kaltaistesi ihmisten pilkkanimi käytökselle, jota he eivät ymmärrä. Vaikeneminen on aivan yhtä luontaista käytöstä ihmiselle, kuin muukin käytös. Eikä siinä ole mitään epänormaalia. Sitä pitävät "epänormaalina" vain ihmiset, jotka puhua pälpättävät päivät pitkät.

Mykkäkoulu ei todellakaan ole normaali käytösmalli, vaan usein ajan myötä kehittynyt tapa selviytyä kun ei ole saanut lapsuudessa kehittyä normaalisti tunne-elämän osa-alueilla. Takana on useimmiten varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen häiriö ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta malliopittu käytösmalli.

Sitä ihmettelen, että miten olette niin kiintyneitä tuohon käytösmalliin, että verisesti puolustatte sitä? Ei huutaja ja raivoajakaan ole yleensä kiintynyt huutamiseensa vaan jälkeenpäin häpeää sitä, ja usein lopulta hakee jopa apua siihen.

Kysymys on "epänormaalista" ja "häiriöstä", vain jos sitä pitää sellaisena. Tämä taas on todennäköisesti omilta vanhemmilta opittu ajattelutapa, koska eihän omassa käyttäytymisessä voi olla mitään "epänormaalia" tai tunne-elämässä "häiriöitä".  Mikä siis on normaalia? Kuka sen päättää?

Mitä hävettävää on omissa ajatuksissa? Nehän ovat vain ajatuksia eivät sanoja.

Katso miten kiintynyt siihen olet.

Katso itse, miten kiintynyt olet omaan paremmuuteesi ja ajatukseesi siitä.

En koe itseäni yhtään paremmaksi kuin ketään muuta. Me ollaan kaikki saman arvoisia. Yleensä ihmiset vaan katuvat kun ovat satuttaneet toista ja pyrkivät muuttamaan käytöstään, mutta sinä et. Sinä olet rakastunut taipumukseesi vajota mykkyyteen, koska se suojaa haurasta egoasi. Sen avulla saat vieritettyä vastuun toisen teoista ja omista teoista sen toisen harteille. Sinun ei tarvitse ottaa vastuuta mistään koska vika ja syy on aina kaikissa muissa.

Mitä ihmeen egoa? Häpeähän johtuu egosta. En minä tunne itseäni yhtään paremmaksi tai huonommaksi kuin muut. En myöskää syytä muita enkä itseäni. Onko sitä niin vaikea hyväksyä.

Seuraavan mykkäkoulusi aikana voit vaikka ottaa sanakirjan käteen ja lukea sieltä mitä ego tarkoittaa. Ja muutsman muunkin tarpeellisen käsitteen. -Eri

En ole väittänyt, ettei minulla olisi egoa. Ainoastaan, ettei puhumattomuus suojaa egoa.

Kyllä se on epäterve hauraan egon suojakeino. Muutenhan kykenesit laskeutumaan ylpeytesi valtaistuimelta ja "alentumaan" keskusteluun toisen osapuolen kanssa. Pysymällä vaiti yrität pitää kasassa minäkuvaasi, joka ei ole rakentunut tasapainoiselle pohjalle.

Väitteesi perustuu päätelmään siitä, että minäkuvani ei olisi tasapainoinen. Jos väität, että se ei ole tasapainoinen, tulisi antaa esimerkki siitä, millä tavalla se ei sitä ole.

Eiköhän sen tasapainoisuuden tai tasapainottomuuden, kumpi sitten onkaan, pysty jokainen vähänkään psykologiaa tunteva havainnoimaan tähän ketjuun kirjoittamiesi tekstien perusteella.

Joka tapauksessa voisit hyötyä traumaterapiasta tai muusta keskusteluavusta, jossa lähdettäisiin purkamaan tiettyjä, ehkä jo lapsuudessa syntyneitä tunnevajeita ja kehittyneitä ajatuskulkuja.

Tarkoitat ilmeisesti sitä, että minun pitäisi olla kuten muut, eikä oma persoonani. Ajatuskulku on kulttuurisidonnaista. Esimerkiksi alkuperäiskansojen ajatuskulkua on aina pyritty muuttamaan, koska se poikkeeaa valtakulttuurista. Seuraukset ovat olleet ylleensä kaikkea muuta kuin positiivisia. Tulokset ovat kyllä nähtävissä. Erilainen ajatuskulku on vain positiivista. Eri asia on, onko se "normaalia" vai "epänormaalia". Yhteiskunta on vain sidottu ns. "normaaliin".

Eli sinun logiikallasi raivohuutajankaan ei tarvitse kantaa vastuuta teoistaan ja muiden satuttamisesta, koska raivohuuto on osa hänen persoonaansa?

Rikollistakaan ei voi laittaa vankilaan koska taipumus tehdä rikoksia on osa hänen persoonaansa?

Pidätkö oikeasti tapaasi olla mykkäkoulussa rinnasteisena alkuperäiskansojen kulttuureihin ja tapoihin? Aika suuruudenhullu ajattelutapa.

Miksi edellen syötät omia ajatuksiasi minun ajatuksinani? Ehkä sinun olisi jo aika laskeutua norsunluutornistasi.

Sinun oma ajatus oli verrata omia ajatuskulkujasi alkuperäiskansojen ajatuskulkuihin...

Mutta on siinä perääkin, nimittäin kulttuurisidonnaisuudessa opittuihin ajatuskuihin, mikä vahvistaa aiemmin kirjoitetun, että olet omaksunut ajatuskulkusi ja tapasi toimia todennäköisesti lapsuudenkodissasi.

Mikään suomalaiseen kulttuuriin sidottu tapa mykkäkoulu ei ole joten siitä on turha etsiä oikeutusta omalle toiminnalle.

-eri

Kaikki ovat saaneet pohjan ajatuksenkululle lapsuudenkodista ja kasvuympäristöstä. Ihminenhän on osa ympäristöään. Ristiriita tulee juuri siitä, ettei vain haluta hyväksyä muiden ajatuksenkulua. Mielestäni ei ole oikeaa tai väärää ajatuksenkulkua. On vain enemmistön "diktatuuria", johon vähemmistön tulisi muka sopeutua.

Jos ihminen tunnistaa itsessään ongelmallisen käyttäytymismallin joka on lapsuuden peruja niin normaali ihminen pyrkii kyllä muuttamaan käytöstään ettei siirtäisi samaa lapsilleen tai vahingoittaisi muita läheisiään.

Käyttäytymismalli muuttuu ongelmalliseksi vasta siinä vaiheessa kun pitää sitä ongelmallisena.

Narsisti ei koskaan pidä omaa käytöstään ongelmallisena, vaikka tuhoaisi kaikki muut ympärillään. Sehän on vaan niiden muiden syy, mitäs menivät tuhoutumaan.

Miksi pitää syyttää ja löytää syyllinen? Miksi ei voi vain hyväksyä ja rakastaa toista sellaisena kuin toinen on?

Ja se mykkäkoulu on se rakkauden osoitus?

Ainakin parempi rakkauden osoitus, kuin toisen haukkuminen.

Lainataan vaikka tätä kommenttia: "Kai itse tajuat, että sen mykän päässä risteilee lauseita ja haukkumasanoja, joita hän ei halua rakkaalleen sanoa, koska hän ITSE tietää miten ne jäävät kaivamaan vuosiksi ja HÄNEN kokemusmaailmassaan hiljaisuus on tuhat kertaa mieluisampaa kuin ne sanat, joilla hän voisi kumppaninsa siinä hetkessä raadella?"

Tai Matteuksen evankeliumia: "Ei ihmistä saastuta se, mikä menee suusta sisään. Se ihmisen saastuttaa, mikä tulee suusta ulos."

Vierailija kirjoitti:

Ja niin tämäkin aihe piti pilata jankuttamisella ja lainauksilla^100.

Mykkäkoululainen ei yleensä jaksa lähteä inttämään, koska ymmärtää, että siitä ei ole mitään hyötyä itsekkään jankkaajan kanssa. Tämäkin ketju sen osoittaa.

Silti olet jankuttanut ja inttänyt koko ketjun ajan ja keksinyt tuulesta temmattuja syytöksiä ketjun eri kirjoittajia kohtaan. Eli mykkäkouluttajan lisäksi olet jankkaaja ja inttäjä. Mikä kammottava yhdistelmä :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jonkun tulisi kontrolloida ja käyttää valtaa toiseen?

Miksi jonkun tulisi ylipäätään alistua toisen vallankäyttöön?

Toiset vain ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi huutamalla ja raivoamalla, toiset puhumattomuudella. Aika harva meistä on aikuinen, vaikka kuvittelee niin. Opittu toimintatapa on vain erilainen.

Ei mykkäkoululainen ole yhtään sen tunteettomampi kuin huutajakaan, usein päinvastoin.

Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen.

Näin kohtaat mykkäkoululaisen.

"On helppoa ajatella, että uhmaikäisellä lapsella on ongelma. Uhmariidoissa on kyse aina kahden kaupasta. Sinä olet jollain tavalla aina osa ongelmaa. Aikuisena sinun pitäisi pystyä hillitsemään itsesi silloinkin, kun lapsesi uhmaa sinua. Muista, että lapsen uhmaikä ei tarkoita, että sinun pitää nousta diktaattoriksi."

"Kun olet itse stressaantunut, tunnetilasi siirtyy lapseen. Lapsista tulee stressitilanteista helposti vastahakoisia ja turhautuneita. Kiirehtimällä lisäät ainoastaan uhmaamisriskiä. Jos varaat enemmän aikaa tilanteisiin, olet itse rennompi ja tilanne sutviutuu todennäköisesti paremmin."

"Kun lapset kiukkuilevat ja äksöttelevät, vanhemmat saattavat puhua lapsesta negatiiviseen sävyyn. ”Miksi sinun pitää olla aina niin ilkeä?”, ”Olet nyt kyllä väärässä!” tai ”Aina sinä rikot kaiken!” Yritä puhua mieluummin lapsen teoista, ettet tule arvostelleeksi hänen luonnettaan."

"Jos menetät hermosi, huudat ja käytät vihamielistä kieltä, teet tilanteesta ainoastaan vaikeamman. On tietysti ymmärrettävää, että vanhempi menettää hermonsa, sillä uhmaikäiset lapset osaavat olla haastavia. Sinun tehtäväsi on kuitenkin rauhoittaa tilanne ja luotsia rauhallisille vesille. Yritä siis pysyä rauhallisena."

"Lasten perusluonteet ja temperamentit eroavat huomattavasti toisistaan. Toiset ovat haastavampia ja uhmakkaampia, toiset ovat taas rauhallisempia ja joustavampia. Niin pitkään kun lapsi osaa toimia hyvin sosiaalisessa ympäristössään, sillä ei ole väliä, mikä lapsen temperamentti on. Mutta jos lapsi on kuin tulisilla hiilillä jatkuvasti, kannattaa miettiä, onko lapsen ympäristössä jotain sellaista, joka saa lapsen kiehumaan? Ovatko vanhemmat liian vihaisia?"

https://www.vau.fi/perhe/kasvatus/koska-antaa-periksi-lapselle-nain-koh…

Nyt on kyllä puurot ja vellit ilosesti sekaisin. Komentoin nyt vain tuohon ensimmäiseen osioon (Mitä mykkökoululainen haluaa...)

"Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen."

Mykkäkouluainen ottaa vallan itselleen mykkäkoululla. totta. Sitä kutsutaan vallankäytöksi. Mykkäkoululainen haluaakin usein pitää lähes kaiken vallan itsellään suhteessa. Tämä ei ole tasapuolista tai tervettä. Sellaista ei tarvitse myöskään hyväksyä.

Toista rangaistaan mykkäkoululla esim. hänen omista toiveistaan, käytöksestään (tavallisesta) tai valinnoistaan joista mykkäkouluainen vaan ei pidä, tai normaalista tunteiden ilmaisusta, ärsyyntymisestä, surullisuudesta tms. Tavallisista elämän asioista siis. Mykkäkoululainen on usein itsekäs ja hänellä on yleensä voimakkaista epävarmuuksia ja siksi hän haluaa ylimitoitetun kontrollin itselleen. 

(Itse puhun tässä siis kunnon mykkäkoulusta, en mistään hetken hiljenemisestä riitatilanteessa, miettimistauon ottamisesta, tai vaikka raivoamiselta suojautumiselta jne.

Ymmärrän reaktiona mykkäkoulun yksittäisessä tilanteessa silloin, jossa henkiöä on todella pahasti loukattu, esim. pilkattu ja raivottu, haukuttu, petetty pahasti tms.  Tällaiseen tilanateeseen ei päde aiemmin kirjoittamani. Tästä on kuitenkin harvemmin kyse varsinaisen mykkäkouluttajan toiminnassa.)

Kunnon mykkäkoululainen on usein todella herkkänahkainen ja ottaa itseensä pienenkin kritiikin tms. ja reagoi siihen ylimitoitetulla tavalla ja näin mykkäkoulusta tulee epätervettä vallankäyttöä ja kontrollointia. Mykkäkouluainen saattaa olla usein myös se, joka vahingoittaa toista myös verbaalisesti ja menettä hermonsa muutenkin nopeasti.

Puhut nyt omista negatiivista tunteistasi, joita mykkäkoulu sinussa aiheuttaa, ja syytät siitä "kouluttajaa". Mykkäkoulu on rangaistus vain, jos ajattelet sen rangaistuksena. Todennäköisesti ajattelet sen olevan rangaistus, jos sinua on "rangaistu" lapsena mykkäkoululla. Joko olet ajatellut lapsena itse sen olevan rangaistus, vaikka näin ei ole ollut tai sinulle on tosiaan sanottu sen olevan rangaistus. Niin tai näin, niin joka tapauksessa on kysymys siitä, että koet sen rangaistuksena. Ja koska sinua on mielestäsi "rangaistu" aiheetta mykkäkoululla, aiheuttaa tämä sinussa negatiivisen tunteen.

Ei se ole vaan tuon kirjoittajan ajatus. Koko ilmiön nimihän on mykkäKOULU eli sillä on juuri tarkoituskin kouluttaa toista oman tahdon alle ja on sitä kautta vallankäytön muoto.

Silent treatment englanninkielinen nimitys viittaa samaan.

Mykkäkoulun ainoa tarkoitus on ignoorauksen avulla ajaa toinen ihminen hulluuden partaalle, jotta sitten päästää syyttelemään tätä hullusta käytöksestä. Mykkäkoululainen voi sitten kiillottaa omaa sädekehäänsä sillä, että itse on aina rauhallinen ja toinen vaan raivoaa.

Voi, että jotkut ovat sitten pinttyneitä omaan ajatusmailmaansa. Sana "mykkäkoulu" on vain kaltaistesi ihmisten pilkkanimi käytökselle, jota he eivät ymmärrä. Vaikeneminen on aivan yhtä luontaista käytöstä ihmiselle, kuin muukin käytös. Eikä siinä ole mitään epänormaalia. Sitä pitävät "epänormaalina" vain ihmiset, jotka puhua pälpättävät päivät pitkät.

Mykkäkoulu ei todellakaan ole normaali käytösmalli, vaan usein ajan myötä kehittynyt tapa selviytyä kun ei ole saanut lapsuudessa kehittyä normaalisti tunne-elämän osa-alueilla. Takana on useimmiten varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen häiriö ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta malliopittu käytösmalli.

Sitä ihmettelen, että miten olette niin kiintyneitä tuohon käytösmalliin, että verisesti puolustatte sitä? Ei huutaja ja raivoajakaan ole yleensä kiintynyt huutamiseensa vaan jälkeenpäin häpeää sitä, ja usein lopulta hakee jopa apua siihen.

Kysymys on "epänormaalista" ja "häiriöstä", vain jos sitä pitää sellaisena. Tämä taas on todennäköisesti omilta vanhemmilta opittu ajattelutapa, koska eihän omassa käyttäytymisessä voi olla mitään "epänormaalia" tai tunne-elämässä "häiriöitä".  Mikä siis on normaalia? Kuka sen päättää?

Mitä hävettävää on omissa ajatuksissa? Nehän ovat vain ajatuksia eivät sanoja.

Katso miten kiintynyt siihen olet.

Katso itse, miten kiintynyt olet omaan paremmuuteesi ja ajatukseesi siitä.

En koe itseäni yhtään paremmaksi kuin ketään muuta. Me ollaan kaikki saman arvoisia. Yleensä ihmiset vaan katuvat kun ovat satuttaneet toista ja pyrkivät muuttamaan käytöstään, mutta sinä et. Sinä olet rakastunut taipumukseesi vajota mykkyyteen, koska se suojaa haurasta egoasi. Sen avulla saat vieritettyä vastuun toisen teoista ja omista teoista sen toisen harteille. Sinun ei tarvitse ottaa vastuuta mistään koska vika ja syy on aina kaikissa muissa.

Mitä ihmeen egoa? Häpeähän johtuu egosta. En minä tunne itseäni yhtään paremmaksi tai huonommaksi kuin muut. En myöskää syytä muita enkä itseäni. Onko sitä niin vaikea hyväksyä.

Pitäiskö lainata kaikki kommenttisi joissa juurikin syytät kaikkia ja kaikkea muuta - myös sulle tuntemattomia kommentoijia - vaikka mistä keksityistä asioista ja luonteenpiirteistä,  jotka mielestäsi on toisen mykkäkoulun syy. Vielä pahansuovasti sanot että ovat ansainneet (keksityillä perusteillasi) tällaista käytöstä, vaikket tiedä heidän elämistään mitään. Että kyllähän sinä olet nyt syyttänyt juurikin muita. Itseäsi et kyllä ollenkaan. Pitäistikö ottaa vastuu omista sanoistasi? Kaikki on täällä kirjallisena.

Otsikkona on: Miksi joku turvautuu riidellessä mykkäkouluun?

Etkö vain halua hyväksyä muiden mielipiteitä?

Otsikon alle on syntynyt vilkas keskustelu aiheesta. Keskustelua syntyi myös siitä, mikä on sen toisen osapuolen vaikutus mykkäkouluun. Sulla oli paljon mielipiteitä tästä aiheesta, sitä toista osapuolta selkeästi syyttäviä argumentteja miksi toinen sitten alkaa mykkäkoluun. Ilmaistit mielipiteesi useassa viestissä monin tavoin ja esimerkein. Ei ole kovin järkevää kieltää aiemmin kirjoittamaansa. Toki mielipidettään voi halutessaan muuttaa.

Omasta mielestäni keskustelussa olisi hyvä pysyä sanojensa takana, muuten ei ole kovin uskottava tai varteenotettava puheissaan. On sivuseikka, hyväksynkö minä jonkun toisen mielipidettä vai en. Osoitinpahan vain keskustelussa selvän argumentoinnin epäloogisuuden keskeisessä teemassa. 

(ps. tässäkin ketjussa on useampi eri kommentoija)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jonkun tulisi kontrolloida ja käyttää valtaa toiseen?

Miksi jonkun tulisi ylipäätään alistua toisen vallankäyttöön?

Toiset vain ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi huutamalla ja raivoamalla, toiset puhumattomuudella. Aika harva meistä on aikuinen, vaikka kuvittelee niin. Opittu toimintatapa on vain erilainen.

Ei mykkäkoululainen ole yhtään sen tunteettomampi kuin huutajakaan, usein päinvastoin.

Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen.

Näin kohtaat mykkäkoululaisen.

"On helppoa ajatella, että uhmaikäisellä lapsella on ongelma. Uhmariidoissa on kyse aina kahden kaupasta. Sinä olet jollain tavalla aina osa ongelmaa. Aikuisena sinun pitäisi pystyä hillitsemään itsesi silloinkin, kun lapsesi uhmaa sinua. Muista, että lapsen uhmaikä ei tarkoita, että sinun pitää nousta diktaattoriksi."

"Kun olet itse stressaantunut, tunnetilasi siirtyy lapseen. Lapsista tulee stressitilanteista helposti vastahakoisia ja turhautuneita. Kiirehtimällä lisäät ainoastaan uhmaamisriskiä. Jos varaat enemmän aikaa tilanteisiin, olet itse rennompi ja tilanne sutviutuu todennäköisesti paremmin."

"Kun lapset kiukkuilevat ja äksöttelevät, vanhemmat saattavat puhua lapsesta negatiiviseen sävyyn. ”Miksi sinun pitää olla aina niin ilkeä?”, ”Olet nyt kyllä väärässä!” tai ”Aina sinä rikot kaiken!” Yritä puhua mieluummin lapsen teoista, ettet tule arvostelleeksi hänen luonnettaan."

"Jos menetät hermosi, huudat ja käytät vihamielistä kieltä, teet tilanteesta ainoastaan vaikeamman. On tietysti ymmärrettävää, että vanhempi menettää hermonsa, sillä uhmaikäiset lapset osaavat olla haastavia. Sinun tehtäväsi on kuitenkin rauhoittaa tilanne ja luotsia rauhallisille vesille. Yritä siis pysyä rauhallisena."

"Lasten perusluonteet ja temperamentit eroavat huomattavasti toisistaan. Toiset ovat haastavampia ja uhmakkaampia, toiset ovat taas rauhallisempia ja joustavampia. Niin pitkään kun lapsi osaa toimia hyvin sosiaalisessa ympäristössään, sillä ei ole väliä, mikä lapsen temperamentti on. Mutta jos lapsi on kuin tulisilla hiilillä jatkuvasti, kannattaa miettiä, onko lapsen ympäristössä jotain sellaista, joka saa lapsen kiehumaan? Ovatko vanhemmat liian vihaisia?"

https://www.vau.fi/perhe/kasvatus/koska-antaa-periksi-lapselle-nain-koh…

Nyt on kyllä puurot ja vellit ilosesti sekaisin. Komentoin nyt vain tuohon ensimmäiseen osioon (Mitä mykkökoululainen haluaa...)

"Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen."

Mykkäkouluainen ottaa vallan itselleen mykkäkoululla. totta. Sitä kutsutaan vallankäytöksi. Mykkäkoululainen haluaakin usein pitää lähes kaiken vallan itsellään suhteessa. Tämä ei ole tasapuolista tai tervettä. Sellaista ei tarvitse myöskään hyväksyä.

Toista rangaistaan mykkäkoululla esim. hänen omista toiveistaan, käytöksestään (tavallisesta) tai valinnoistaan joista mykkäkouluainen vaan ei pidä, tai normaalista tunteiden ilmaisusta, ärsyyntymisestä, surullisuudesta tms. Tavallisista elämän asioista siis. Mykkäkoululainen on usein itsekäs ja hänellä on yleensä voimakkaista epävarmuuksia ja siksi hän haluaa ylimitoitetun kontrollin itselleen. 

(Itse puhun tässä siis kunnon mykkäkoulusta, en mistään hetken hiljenemisestä riitatilanteessa, miettimistauon ottamisesta, tai vaikka raivoamiselta suojautumiselta jne.

Ymmärrän reaktiona mykkäkoulun yksittäisessä tilanteessa silloin, jossa henkiöä on todella pahasti loukattu, esim. pilkattu ja raivottu, haukuttu, petetty pahasti tms.  Tällaiseen tilanateeseen ei päde aiemmin kirjoittamani. Tästä on kuitenkin harvemmin kyse varsinaisen mykkäkouluttajan toiminnassa.)

Kunnon mykkäkoululainen on usein todella herkkänahkainen ja ottaa itseensä pienenkin kritiikin tms. ja reagoi siihen ylimitoitetulla tavalla ja näin mykkäkoulusta tulee epätervettä vallankäyttöä ja kontrollointia. Mykkäkouluainen saattaa olla usein myös se, joka vahingoittaa toista myös verbaalisesti ja menettä hermonsa muutenkin nopeasti.

Puhut nyt omista negatiivista tunteistasi, joita mykkäkoulu sinussa aiheuttaa, ja syytät siitä "kouluttajaa". Mykkäkoulu on rangaistus vain, jos ajattelet sen rangaistuksena. Todennäköisesti ajattelet sen olevan rangaistus, jos sinua on "rangaistu" lapsena mykkäkoululla. Joko olet ajatellut lapsena itse sen olevan rangaistus, vaikka näin ei ole ollut tai sinulle on tosiaan sanottu sen olevan rangaistus. Niin tai näin, niin joka tapauksessa on kysymys siitä, että koet sen rangaistuksena. Ja koska sinua on mielestäsi "rangaistu" aiheetta mykkäkoululla, aiheuttaa tämä sinussa negatiivisen tunteen.

Ei se ole vaan tuon kirjoittajan ajatus. Koko ilmiön nimihän on mykkäKOULU eli sillä on juuri tarkoituskin kouluttaa toista oman tahdon alle ja on sitä kautta vallankäytön muoto.

Silent treatment englanninkielinen nimitys viittaa samaan.

Mykkäkoulun ainoa tarkoitus on ignoorauksen avulla ajaa toinen ihminen hulluuden partaalle, jotta sitten päästää syyttelemään tätä hullusta käytöksestä. Mykkäkoululainen voi sitten kiillottaa omaa sädekehäänsä sillä, että itse on aina rauhallinen ja toinen vaan raivoaa.

Voi, että jotkut ovat sitten pinttyneitä omaan ajatusmailmaansa. Sana "mykkäkoulu" on vain kaltaistesi ihmisten pilkkanimi käytökselle, jota he eivät ymmärrä. Vaikeneminen on aivan yhtä luontaista käytöstä ihmiselle, kuin muukin käytös. Eikä siinä ole mitään epänormaalia. Sitä pitävät "epänormaalina" vain ihmiset, jotka puhua pälpättävät päivät pitkät.

Mykkäkoulu ei todellakaan ole normaali käytösmalli, vaan usein ajan myötä kehittynyt tapa selviytyä kun ei ole saanut lapsuudessa kehittyä normaalisti tunne-elämän osa-alueilla. Takana on useimmiten varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen häiriö ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta malliopittu käytösmalli.

Sitä ihmettelen, että miten olette niin kiintyneitä tuohon käytösmalliin, että verisesti puolustatte sitä? Ei huutaja ja raivoajakaan ole yleensä kiintynyt huutamiseensa vaan jälkeenpäin häpeää sitä, ja usein lopulta hakee jopa apua siihen.

Kysymys on "epänormaalista" ja "häiriöstä", vain jos sitä pitää sellaisena. Tämä taas on todennäköisesti omilta vanhemmilta opittu ajattelutapa, koska eihän omassa käyttäytymisessä voi olla mitään "epänormaalia" tai tunne-elämässä "häiriöitä".  Mikä siis on normaalia? Kuka sen päättää?

Mitä hävettävää on omissa ajatuksissa? Nehän ovat vain ajatuksia eivät sanoja.

Katso miten kiintynyt siihen olet.

Katso itse, miten kiintynyt olet omaan paremmuuteesi ja ajatukseesi siitä.

En koe itseäni yhtään paremmaksi kuin ketään muuta. Me ollaan kaikki saman arvoisia. Yleensä ihmiset vaan katuvat kun ovat satuttaneet toista ja pyrkivät muuttamaan käytöstään, mutta sinä et. Sinä olet rakastunut taipumukseesi vajota mykkyyteen, koska se suojaa haurasta egoasi. Sen avulla saat vieritettyä vastuun toisen teoista ja omista teoista sen toisen harteille. Sinun ei tarvitse ottaa vastuuta mistään koska vika ja syy on aina kaikissa muissa.

Mitä ihmeen egoa? Häpeähän johtuu egosta. En minä tunne itseäni yhtään paremmaksi tai huonommaksi kuin muut. En myöskää syytä muita enkä itseäni. Onko sitä niin vaikea hyväksyä.

Seuraavan mykkäkoulusi aikana voit vaikka ottaa sanakirjan käteen ja lukea sieltä mitä ego tarkoittaa. Ja muutsman muunkin tarpeellisen käsitteen. -Eri

En ole väittänyt, ettei minulla olisi egoa. Ainoastaan, ettei puhumattomuus suojaa egoa.

Kyllä se on epäterve hauraan egon suojakeino. Muutenhan kykenesit laskeutumaan ylpeytesi valtaistuimelta ja "alentumaan" keskusteluun toisen osapuolen kanssa. Pysymällä vaiti yrität pitää kasassa minäkuvaasi, joka ei ole rakentunut tasapainoiselle pohjalle.

Väitteesi perustuu päätelmään siitä, että minäkuvani ei olisi tasapainoinen. Jos väität, että se ei ole tasapainoinen, tulisi antaa esimerkki siitä, millä tavalla se ei sitä ole.

Eiköhän sen tasapainoisuuden tai tasapainottomuuden, kumpi sitten onkaan, pysty jokainen vähänkään psykologiaa tunteva havainnoimaan tähän ketjuun kirjoittamiesi tekstien perusteella.

Joka tapauksessa voisit hyötyä traumaterapiasta tai muusta keskusteluavusta, jossa lähdettäisiin purkamaan tiettyjä, ehkä jo lapsuudessa syntyneitä tunnevajeita ja kehittyneitä ajatuskulkuja.

Tarkoitat ilmeisesti sitä, että minun pitäisi olla kuten muut, eikä oma persoonani. Ajatuskulku on kulttuurisidonnaista. Esimerkiksi alkuperäiskansojen ajatuskulkua on aina pyritty muuttamaan, koska se poikkeeaa valtakulttuurista. Seuraukset ovat olleet ylleensä kaikkea muuta kuin positiivisia. Tulokset ovat kyllä nähtävissä. Erilainen ajatuskulku on vain positiivista. Eri asia on, onko se "normaalia" vai "epänormaalia". Yhteiskunta on vain sidottu ns. "normaaliin".

Eli sinun logiikallasi raivohuutajankaan ei tarvitse kantaa vastuuta teoistaan ja muiden satuttamisesta, koska raivohuuto on osa hänen persoonaansa?

Rikollistakaan ei voi laittaa vankilaan koska taipumus tehdä rikoksia on osa hänen persoonaansa?

Pidätkö oikeasti tapaasi olla mykkäkoulussa rinnasteisena alkuperäiskansojen kulttuureihin ja tapoihin? Aika suuruudenhullu ajattelutapa.

Miksi edellen syötät omia ajatuksiasi minun ajatuksinani? Ehkä sinun olisi jo aika laskeutua norsunluutornistasi.

Sinun oma ajatus oli verrata omia ajatuskulkujasi alkuperäiskansojen ajatuskulkuihin...

Mutta on siinä perääkin, nimittäin kulttuurisidonnaisuudessa opittuihin ajatuskuihin, mikä vahvistaa aiemmin kirjoitetun, että olet omaksunut ajatuskulkusi ja tapasi toimia todennäköisesti lapsuudenkodissasi.

Mikään suomalaiseen kulttuuriin sidottu tapa mykkäkoulu ei ole joten siitä on turha etsiä oikeutusta omalle toiminnalle.

-eri

Kaikki ovat saaneet pohjan ajatuksenkululle lapsuudenkodista ja kasvuympäristöstä. Ihminenhän on osa ympäristöään. Ristiriita tulee juuri siitä, ettei vain haluta hyväksyä muiden ajatuksenkulua. Mielestäni ei ole oikeaa tai väärää ajatuksenkulkua. On vain enemmistön "diktatuuria", johon vähemmistön tulisi muka sopeutua.

Jos ihminen tunnistaa itsessään ongelmallisen käyttäytymismallin joka on lapsuuden peruja niin normaali ihminen pyrkii kyllä muuttamaan käytöstään ettei siirtäisi samaa lapsilleen tai vahingoittaisi muita läheisiään.

Käyttäytymismalli muuttuu ongelmalliseksi vasta siinä vaiheessa kun pitää sitä ongelmallisena.

Narsisti ei koskaan pidä omaa käytöstään ongelmallisena, vaikka tuhoaisi kaikki muut ympärillään. Sehän on vaan niiden muiden syy, mitäs menivät tuhoutumaan.

Miksi pitää syyttää ja löytää syyllinen? Miksi ei voi vain hyväksyä ja rakastaa toista sellaisena kuin toinen on?

Ja se mykkäkoulu on se rakkauden osoitus?

Ainakin parempi rakkauden osoitus, kuin toisen haukkuminen.

Lainataan vaikka tätä kommenttia: "Kai itse tajuat, että sen mykän päässä risteilee lauseita ja haukkumasanoja, joita hän ei halua rakkaalleen sanoa, koska hän ITSE tietää miten ne jäävät kaivamaan vuosiksi ja HÄNEN kokemusmaailmassaan hiljaisuus on tuhat kertaa mieluisampaa kuin ne sanat, joilla hän voisi kumppaninsa siinä hetkessä raadella?"

Tai Matteuksen evankeliumia: "Ei ihmistä saastuta se, mikä menee suusta sisään. Se ihmisen saastuttaa, mikä tulee suusta ulos."

Kyllä minä ainakin haluaisin kuulla, jos puolisoni päässä risteilisi niin hirveitä ajatuksia minusta. Mieluummin kuin sen, että hän raatelisi sieluni korjaamattomaan tilaan aloittamalla ignoorauksen jonka kestoa ei kukaan tiedä.. se on ihan tutkittuakin tietoa, että ignooraus sosiaalisissa suhteissa on erittäin vaurioittavaa. Joten mieluummin ne pahat sanat, kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jonkun tulisi kontrolloida ja käyttää valtaa toiseen?

Miksi jonkun tulisi ylipäätään alistua toisen vallankäyttöön?

Toiset vain ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi huutamalla ja raivoamalla, toiset puhumattomuudella. Aika harva meistä on aikuinen, vaikka kuvittelee niin. Opittu toimintatapa on vain erilainen.

Ei mykkäkoululainen ole yhtään sen tunteettomampi kuin huutajakaan, usein päinvastoin.

Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen.

Näin kohtaat mykkäkoululaisen.

"On helppoa ajatella, että uhmaikäisellä lapsella on ongelma. Uhmariidoissa on kyse aina kahden kaupasta. Sinä olet jollain tavalla aina osa ongelmaa. Aikuisena sinun pitäisi pystyä hillitsemään itsesi silloinkin, kun lapsesi uhmaa sinua. Muista, että lapsen uhmaikä ei tarkoita, että sinun pitää nousta diktaattoriksi."

"Kun olet itse stressaantunut, tunnetilasi siirtyy lapseen. Lapsista tulee stressitilanteista helposti vastahakoisia ja turhautuneita. Kiirehtimällä lisäät ainoastaan uhmaamisriskiä. Jos varaat enemmän aikaa tilanteisiin, olet itse rennompi ja tilanne sutviutuu todennäköisesti paremmin."

"Kun lapset kiukkuilevat ja äksöttelevät, vanhemmat saattavat puhua lapsesta negatiiviseen sävyyn. ”Miksi sinun pitää olla aina niin ilkeä?”, ”Olet nyt kyllä väärässä!” tai ”Aina sinä rikot kaiken!” Yritä puhua mieluummin lapsen teoista, ettet tule arvostelleeksi hänen luonnettaan."

"Jos menetät hermosi, huudat ja käytät vihamielistä kieltä, teet tilanteesta ainoastaan vaikeamman. On tietysti ymmärrettävää, että vanhempi menettää hermonsa, sillä uhmaikäiset lapset osaavat olla haastavia. Sinun tehtäväsi on kuitenkin rauhoittaa tilanne ja luotsia rauhallisille vesille. Yritä siis pysyä rauhallisena."

"Lasten perusluonteet ja temperamentit eroavat huomattavasti toisistaan. Toiset ovat haastavampia ja uhmakkaampia, toiset ovat taas rauhallisempia ja joustavampia. Niin pitkään kun lapsi osaa toimia hyvin sosiaalisessa ympäristössään, sillä ei ole väliä, mikä lapsen temperamentti on. Mutta jos lapsi on kuin tulisilla hiilillä jatkuvasti, kannattaa miettiä, onko lapsen ympäristössä jotain sellaista, joka saa lapsen kiehumaan? Ovatko vanhemmat liian vihaisia?"

https://www.vau.fi/perhe/kasvatus/koska-antaa-periksi-lapselle-nain-koh…

Nyt on kyllä puurot ja vellit ilosesti sekaisin. Komentoin nyt vain tuohon ensimmäiseen osioon (Mitä mykkökoululainen haluaa...)

"Mitä siis mykkäkoululainen haluaa.

Että et yritäisi käyttää sellaista valtaa, jota sinulla ei todellisuudessa ole. Ei tämän ymmärtämiseen toisen sanoja tarvita, vaan asian tiedostaminen ja hyväksyminen."

Mykkäkouluainen ottaa vallan itselleen mykkäkoululla. totta. Sitä kutsutaan vallankäytöksi. Mykkäkoululainen haluaakin usein pitää lähes kaiken vallan itsellään suhteessa. Tämä ei ole tasapuolista tai tervettä. Sellaista ei tarvitse myöskään hyväksyä.

Toista rangaistaan mykkäkoululla esim. hänen omista toiveistaan, käytöksestään (tavallisesta) tai valinnoistaan joista mykkäkouluainen vaan ei pidä, tai normaalista tunteiden ilmaisusta, ärsyyntymisestä, surullisuudesta tms. Tavallisista elämän asioista siis. Mykkäkoululainen on usein itsekäs ja hänellä on yleensä voimakkaista epävarmuuksia ja siksi hän haluaa ylimitoitetun kontrollin itselleen. 

(Itse puhun tässä siis kunnon mykkäkoulusta, en mistään hetken hiljenemisestä riitatilanteessa, miettimistauon ottamisesta, tai vaikka raivoamiselta suojautumiselta jne.

Ymmärrän reaktiona mykkäkoulun yksittäisessä tilanteessa silloin, jossa henkiöä on todella pahasti loukattu, esim. pilkattu ja raivottu, haukuttu, petetty pahasti tms.  Tällaiseen tilanateeseen ei päde aiemmin kirjoittamani. Tästä on kuitenkin harvemmin kyse varsinaisen mykkäkouluttajan toiminnassa.)

Kunnon mykkäkoululainen on usein todella herkkänahkainen ja ottaa itseensä pienenkin kritiikin tms. ja reagoi siihen ylimitoitetulla tavalla ja näin mykkäkoulusta tulee epätervettä vallankäyttöä ja kontrollointia. Mykkäkouluainen saattaa olla usein myös se, joka vahingoittaa toista myös verbaalisesti ja menettä hermonsa muutenkin nopeasti.

Puhut nyt omista negatiivista tunteistasi, joita mykkäkoulu sinussa aiheuttaa, ja syytät siitä "kouluttajaa". Mykkäkoulu on rangaistus vain, jos ajattelet sen rangaistuksena. Todennäköisesti ajattelet sen olevan rangaistus, jos sinua on "rangaistu" lapsena mykkäkoululla. Joko olet ajatellut lapsena itse sen olevan rangaistus, vaikka näin ei ole ollut tai sinulle on tosiaan sanottu sen olevan rangaistus. Niin tai näin, niin joka tapauksessa on kysymys siitä, että koet sen rangaistuksena. Ja koska sinua on mielestäsi "rangaistu" aiheetta mykkäkoululla, aiheuttaa tämä sinussa negatiivisen tunteen.

Ei se ole vaan tuon kirjoittajan ajatus. Koko ilmiön nimihän on mykkäKOULU eli sillä on juuri tarkoituskin kouluttaa toista oman tahdon alle ja on sitä kautta vallankäytön muoto.

Silent treatment englanninkielinen nimitys viittaa samaan.

Mykkäkoulun ainoa tarkoitus on ignoorauksen avulla ajaa toinen ihminen hulluuden partaalle, jotta sitten päästää syyttelemään tätä hullusta käytöksestä. Mykkäkoululainen voi sitten kiillottaa omaa sädekehäänsä sillä, että itse on aina rauhallinen ja toinen vaan raivoaa.

Voi, että jotkut ovat sitten pinttyneitä omaan ajatusmailmaansa. Sana "mykkäkoulu" on vain kaltaistesi ihmisten pilkkanimi käytökselle, jota he eivät ymmärrä. Vaikeneminen on aivan yhtä luontaista käytöstä ihmiselle, kuin muukin käytös. Eikä siinä ole mitään epänormaalia. Sitä pitävät "epänormaalina" vain ihmiset, jotka puhua pälpättävät päivät pitkät.

Mykkäkoulu ei todellakaan ole normaali käytösmalli, vaan usein ajan myötä kehittynyt tapa selviytyä kun ei ole saanut lapsuudessa kehittyä normaalisti tunne-elämän osa-alueilla. Takana on useimmiten varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen häiriö ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta malliopittu käytösmalli.

Sitä ihmettelen, että miten olette niin kiintyneitä tuohon käytösmalliin, että verisesti puolustatte sitä? Ei huutaja ja raivoajakaan ole yleensä kiintynyt huutamiseensa vaan jälkeenpäin häpeää sitä, ja usein lopulta hakee jopa apua siihen.

Kysymys on "epänormaalista" ja "häiriöstä", vain jos sitä pitää sellaisena. Tämä taas on todennäköisesti omilta vanhemmilta opittu ajattelutapa, koska eihän omassa käyttäytymisessä voi olla mitään "epänormaalia" tai tunne-elämässä "häiriöitä".  Mikä siis on normaalia? Kuka sen päättää?

Mitä hävettävää on omissa ajatuksissa? Nehän ovat vain ajatuksia eivät sanoja.

Katso miten kiintynyt siihen olet.

Katso itse, miten kiintynyt olet omaan paremmuuteesi ja ajatukseesi siitä.

En koe itseäni yhtään paremmaksi kuin ketään muuta. Me ollaan kaikki saman arvoisia. Yleensä ihmiset vaan katuvat kun ovat satuttaneet toista ja pyrkivät muuttamaan käytöstään, mutta sinä et. Sinä olet rakastunut taipumukseesi vajota mykkyyteen, koska se suojaa haurasta egoasi. Sen avulla saat vieritettyä vastuun toisen teoista ja omista teoista sen toisen harteille. Sinun ei tarvitse ottaa vastuuta mistään koska vika ja syy on aina kaikissa muissa.

Mitä ihmeen egoa? Häpeähän johtuu egosta. En minä tunne itseäni yhtään paremmaksi tai huonommaksi kuin muut. En myöskää syytä muita enkä itseäni. Onko sitä niin vaikea hyväksyä.

Pitäiskö lainata kaikki kommenttisi joissa juurikin syytät kaikkia ja kaikkea muuta - myös sulle tuntemattomia kommentoijia - vaikka mistä keksityistä asioista ja luonteenpiirteistä,  jotka mielestäsi on toisen mykkäkoulun syy. Vielä pahansuovasti sanot että ovat ansainneet (keksityillä perusteillasi) tällaista käytöstä, vaikket tiedä heidän elämistään mitään. Että kyllähän sinä olet nyt syyttänyt juurikin muita. Itseäsi et kyllä ollenkaan. Pitäistikö ottaa vastuu omista sanoistasi? Kaikki on täällä kirjallisena.

Otsikkona on: Miksi joku turvautuu riidellessä mykkäkouluun?

Etkö vain halua hyväksyä muiden mielipiteitä?

Otsikon alle on syntynyt vilkas keskustelu aiheesta. Keskustelua syntyi myös siitä, mikä on sen toisen osapuolen vaikutus mykkäkouluun. Sulla oli paljon mielipiteitä tästä aiheesta, sitä toista osapuolta selkeästi syyttäviä argumentteja miksi toinen sitten alkaa mykkäkoluun. Ilmaistit mielipiteesi useassa viestissä monin tavoin ja esimerkein. Ei ole kovin järkevää kieltää aiemmin kirjoittamaansa. Toki mielipidettään voi halutessaan muuttaa.

Omasta mielestäni keskustelussa olisi hyvä pysyä sanojensa takana, muuten ei ole kovin uskottava tai varteenotettava puheissaan. On sivuseikka, hyväksynkö minä jonkun toisen mielipidettä vai en. Osoitinpahan vain keskustelussa selvän argumentoinnin epäloogisuuden keskeisessä teemassa. 

(ps. tässäkin ketjussa on useampi eri kommentoija)

Niin kuin sanoit – ketjussa on muitakin kommentoijia.