Miksi joku turvautuu riidellessä mykkäkouluun?

Aika monesti suhteet joissa ilmenee sekä mykkäkoulua että todella kärjistynyttä verbaalista riitelyä on suhteita joissa molemmat osapuolet ovat osaltaan kasvaneet perheissä, joissa on koettu väkivaltaa.

Aikuksena sitten ei ole osaamista tai kykyjä hoitaa oman elämän kriisejä oikein. Siinä missä toinen avaa sanaisen arkkunsa ja antaa ns.palaa koska ei osaa itsehillintää, toinen on täysin kyvytön/haluton ilmaisemaan tunteitaan, koska oppinut tuon tavan lapsena.

Tunteita ilmaiseva toivoo, että saisi osoittaa tunteitaan ja saisi niihin vastineen, jota ei lapsena saanut. Toisen sulkeutuminen aiheuttaa sen, että henkilö kokee taas ettei hänen tunteillaan ole mitään väliä. Sulkeutuva henkilö mitä todennäköisemmin tietää tämän ja jo lapsena käyttänyt keinoa itsensä suojelemiseksi ja ilmaissut vihansa passiivisesti.

Näissä suhteissa on yleensä oravanpyörä valmis, koska tunteiden blokkaaminen vain kasvattaa niiden määrää/voimakkuutta ja samalla toisen passiivisaggressiivinen vastarinta puolestaan taas vahvistuu.

Molempien tyytymättömyys kasvaa, mutta mikään asia ei selvene, vaan pahenee.

Yleensä näissä keiseissä mykäksi vetäytyvä kokee olevansa se joka on toimonutn oikein mielestään vaikka täydellinen puhumattomuus on ihan yhtä paha tapa loukata toista kuin pahimmat loukkaukset. Siinä missä toinen sanoo toisen olevan surkimus sanoo mykkä ihminen, että et ole minkään arvoinen ja siksi en välitä mitään sanoa.

Jos oikein vtuttaa, eikä ole asiaan mitään rakentavaa sanottavaa, on parempi pistää suu kiinni ja miettiä asioita vähän aikaa itsekseen. En tykkää riidellä, eikä toinen toisilleen huutaminen ole asiallista. Se menee helposti yli ja ohi asian.

Päiväkausien mykkäkoulu ei ole ok. Muutaman tunnin hiljaisuus on.

Kun on saanut asiat oman pään sisällä oikeaan perspektiiviin, on keskustelu olennaisesti rakentavampaa.

Mikään ei ole rasittavampaa, kuin pakkomielteinen asian jauhaminen ja perässä kulkeminen sekä asian käsittelyn jatkamisen perääminen. Vielä, kun toteaa että hiljaisuus on myönteisen merkki, niin näytän ovea.

On vain ihmisiä, joiden mielipide voi olla jossain asiassa niin tyhmä ja lapsellinen, että tietyssä mielentilassa ei vain yksinkertaisesti jaksa kuunnella taikka sivistää - varsinkin, jos toinen hakemalla hakee väittelyä, eikä ole valmis kuuntelemaan taikka halua ymmärtää toista näkökulmaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen seurustellut kahteenkin otteeseen tämmöisen kanssa. Toisella ne mykkäkoulut meni niin pitkälle, että kolmekin päivää jatkui aika mykkäkoulua saman katon alla ja joskus olessamme eri paikkakunnilla ei viikkoihin vastannut viesteihin. Koin tämän todella raskaana asiana.

Myönnän etten itsekään riidellyt tuolloin mitenkään rakentavalla tavalla mutta se, että toisen sulkee täysin ulos eikä reakoi mihinkään on todella kivuliasta. Joskus se oli niin raskasta, että riidellessä jopa yllytin häntä että hän olisi vaikka löynyt minua sen sijaan että sulki minut pois. Sekin olisi ollut tuolloin minusta parempi vaihtoehto.

Jos hypit jo valmiiksi seinille niin että toinen mykistyy, niin mitä jos laskisit kierroksiasi sen sijaan että kohtelet puolisoasi näin

>riidellessä jopa yllytin häntä että hän olisi vaikka löynyt

Koska se mykistyjä EI halua olla samanlainen hirviö kuin sinä, hänellä ei ole edes speksejä siihen. Ei ihme, jos tasaisempi lamaantuu kanssasi. Minäkin lamaannuin, kun eksäni halusi mieluummin lietsoa minusta itsensä kaltaisen hirviön kuin rauhoittua keskustelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulua harrastaa sellaiset, jotka eivät osaa perustella omaa mielipidettä, tietävät olevansa väärässä tai haluavat aiheuttaa toiselle pahaa mieltä. Vallankäyttöä, jota käytetään, kun muuta ei osata. Myrkyttää suhteen.

Joo, parempia ovat ne, jotka alkavat huutaa pää punaisena. Tottakai. Hyvä, että sinulta ja ap:lta riittää sympatiaa heille. 

Etkö todella keksi mitään muita tapoja ratkaista erimielisyyksiä tai ilmaista mielensä pahoittamista kuin nuo kaksi suhteille vahingollista tapaa?

Ei mun mielestä esim. pää punaisen huutaminen ei ole vaihtoehto mykkäkoululle. Vaan esim. asioista keskustelu, kertominen mitä ite ajattelee ja miltä tuntuu ja kuunnella toisen samat. Haluaa ymmärtää toisenkin näkökantoja, ja ilmaista omansa kohtuu rakentavasti, vaikka oisikin eri mieltä jne. Voi myös ottaa esim. hetkeksi omaa aikaa ajatella, ilman mitään mykkäkouluilua.

Mykkäkoulussahan on useimmiten kysymys vain siitä, että toinen osapuoli on kyvytön pyytämään anteeksi. Moni saa suun kyllä auki, mutta sanat ovat aivan väärät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulu on "suojautumiskeino" verbaalista vallankäyttöä vastaan. Viesti menee usein perille paremmin kuin tuhat sanaa, joita toinen ei halua "kuulla" eli hyväksyä ja ymmärtää. Jos toinen ei hyväksy ja ymmärrä sanatonta viestintää, niin ei se ole viestijän vika. Ihminen voi viestiä ja kommunikoida monella tapaa kuten myös muutkin eläimet. Ääni / puhe ei ole ainoa viestintäkeino.

Nyt on häiriintyneen ihmisen kirjoitus.

Tottakai olet vastuussa ilmaista itseäsi sanallisesti ja varmistaa, että se toinen ymmärtää mitä haluat. Kenenkään ei tarvitse alkaa tulkita passiivis-aggressiivisen mykkäkouluilijan "sanattomia viestejä". Herranpieksut sentään.

Viestinnässä vastuu on aina "kuulijalla". Vastaanottaja tulkitsee aina viestin. Viestijä ei voi tehdä tätä vastaanottajan puolesta. Ihminen ei voi muuttaa toista ihmistä eli tämän ajatuksia toisen puolesta. Ihminen voi muuttaa vain omia ajatuksiasi eli tulkintaa toisen viestistä (sen merkityksestä). Ihminen on aina vastuussa omista ajatuksistaan. Verbaalisesti aggressiivinen, häiriintynyt ihminen on vain haluton oppimaan muita "kieliä" (viestintä muotoja).

Jos et viitsi opetella ilmaisemaan itseäsi sanallisesti, et voi myöskään odottaa mitään vastapuolelta. Kenenkään velvollisuus ei ole ruveta tulkitsemaan kryptisiä eleitä, mikroilmeitä ja ignoorausta. Turha yrittää tuollaista vallankäyttöä ja manipulointia muihin ihmisiin. Sinunlaiset tiedetään kyllä.

Ikävä kyllä myös sinunlaisesi, jotka eivät kuuntele ketään muuta kuin itseään. Miksi siis edes yrittää puhua.

Kuuntelen toki silloin kun kanssani keskustellaan. Kuuntelen, huomioin, myötäelän. Mutta mykkäkouluttelijan oikkuihin en taivu enkä ala tulkitsemaan mitään sanatonta viestintää mykkäkouluttelijalta.

Katso peiliin ja mieti, että miksi jollakin on tarve pitää mykkäkoulua kanssasi!

Et ehkä olekaan sitä mitä kuvittelet olevasi, eli et osaa myötäelää ja keskustella asiallisesti!

Kellään ei ole tarve pitää kanssani mykkäkoulua. Mistä harhaisesta mielestä nämä tulkintasi nousevat?

Se, miksi olen rajannut mykkäkouluttelijat pois elämästäni aina on siinä, että toinen vanhempani yritti kouluttaa toista vanhempaani pakottamalla hiljaisuuteen. Sinun kannattaisi nyt lopettaa tuo minusta asioiden keksiminen, koska annat itsestäsi jo todella häiriintyneen vaikutelman.

Voi pientä, nyt taisi osua arkaan paikkaan!

Jatka sinä harhoinesi muiden lyttäämistä ja hoida sinä asiasi edelleenkin syyllistämällä ja mielenterveyden diagnooseja heittelemällä. Sen sinä tunnut osaavan. Mikä sinua hiljaisuudessa pelottaa?  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen seurustellut kahteenkin otteeseen tämmöisen kanssa. Toisella ne mykkäkoulut meni niin pitkälle, että kolmekin päivää jatkui aika mykkäkoulua saman katon alla ja joskus olessamme eri paikkakunnilla ei viikkoihin vastannut viesteihin. Koin tämän todella raskaana asiana.

Myönnän etten itsekään riidellyt tuolloin mitenkään rakentavalla tavalla mutta se, että toisen sulkee täysin ulos eikä reakoi mihinkään on todella kivuliasta. Joskus se oli niin raskasta, että riidellessä jopa yllytin häntä että hän olisi vaikka löynyt minua sen sijaan että sulki minut pois. Sekin olisi ollut tuolloin minusta parempi vaihtoehto.

Jos hypit jo valmiiksi seinille niin että toinen mykistyy, niin mitä jos laskisit kierroksiasi sen sijaan että kohtelet puolisoasi näin

>riidellessä jopa yllytin häntä että hän olisi vaikka löynyt

Koska se mykistyjä EI halua olla samanlainen hirviö kuin sinä, hänellä ei ole edes speksejä siihen. Ei ihme, jos tasaisempi lamaantuu kanssasi. Minäkin lamaannuin, kun eksäni halusi mieluummin lietsoa minusta itsensä kaltaisen hirviön kuin rauhoittua keskustelemaan.

Ymmärrätkö, että tuo yllyttäminen johtuu siitä, että toisen hiljaisuus on niin sielua repivää, satuttavaa, alentavaa ja mitätöivää että kyllä mäkin mielummin ottasin vaikka avari lyönnin poskeen kuin sen puhumattomuuden.

-eri

Tuntemani mykkäkoululaiset ovat kyllä myös raivoajia. Ensin raivotaan ja syydetään suusta aivan järkyttäviä syytöksiä ja loukkauksia, jos sillä ei saada tahtoa läpi aloitetaan kaupan päälle mykkäkoulu.

Miten me ihmiset voidaan ollakin näin erilaisia keskenämme? Ei ole ihme, että kansat ajautuu sisällissotiin tai perheenjäsenet tappavat toisiaan henkisesti tai fyysisesti, kun nähdään tämä maailma ja muut ihmiset niin eri lailla. Mietityttää myös, että mielenterveyspalveluja olisi syytä lisätä tässä maassa niin kaikki palstahullutkin pääsisivät hoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulu on "suojautumiskeino" verbaalista vallankäyttöä vastaan. Viesti menee usein perille paremmin kuin tuhat sanaa, joita toinen ei halua "kuulla" eli hyväksyä ja ymmärtää. Jos toinen ei hyväksy ja ymmärrä sanatonta viestintää, niin ei se ole viestijän vika. Ihminen voi viestiä ja kommunikoida monella tapaa kuten myös muutkin eläimet. Ääni / puhe ei ole ainoa viestintäkeino.

Nyt on häiriintyneen ihmisen kirjoitus.

Tottakai olet vastuussa ilmaista itseäsi sanallisesti ja varmistaa, että se toinen ymmärtää mitä haluat. Kenenkään ei tarvitse alkaa tulkita passiivis-aggressiivisen mykkäkouluilijan "sanattomia viestejä". Herranpieksut sentään.

Viestinnässä vastuu on aina "kuulijalla". Vastaanottaja tulkitsee aina viestin. Viestijä ei voi tehdä tätä vastaanottajan puolesta. Ihminen ei voi muuttaa toista ihmistä eli tämän ajatuksia toisen puolesta. Ihminen voi muuttaa vain omia ajatuksiasi eli tulkintaa toisen viestistä (sen merkityksestä). Ihminen on aina vastuussa omista ajatuksistaan. Verbaalisesti aggressiivinen, häiriintynyt ihminen on vain haluton oppimaan muita "kieliä" (viestintä muotoja).

Jos et viitsi opetella ilmaisemaan itseäsi sanallisesti, et voi myöskään odottaa mitään vastapuolelta. Kenenkään velvollisuus ei ole ruveta tulkitsemaan kryptisiä eleitä, mikroilmeitä ja ignoorausta. Turha yrittää tuollaista vallankäyttöä ja manipulointia muihin ihmisiin. Sinunlaiset tiedetään kyllä.

Ikävä kyllä myös sinunlaisesi, jotka eivät kuuntele ketään muuta kuin itseään. Miksi siis edes yrittää puhua.

Kuuntelen toki silloin kun kanssani keskustellaan. Kuuntelen, huomioin, myötäelän. Mutta mykkäkouluttelijan oikkuihin en taivu enkä ala tulkitsemaan mitään sanatonta viestintää mykkäkouluttelijalta.

Katso peiliin ja mieti, että miksi jollakin on tarve pitää mykkäkoulua kanssasi!

Et ehkä olekaan sitä mitä kuvittelet olevasi, eli et osaa myötäelää ja keskustella asiallisesti!

Kellään ei ole tarve pitää kanssani mykkäkoulua. Mistä harhaisesta mielestä nämä tulkintasi nousevat?

Se, miksi olen rajannut mykkäkouluttelijat pois elämästäni aina on siinä, että toinen vanhempani yritti kouluttaa toista vanhempaani pakottamalla hiljaisuuteen. Sinun kannattaisi nyt lopettaa tuo minusta asioiden keksiminen, koska annat itsestäsi jo todella häiriintyneen vaikutelman.

Olet ilmeisesti pahasti traumatisoitunut ja haet syytä aina muista ihmisistä kuin itsestäsi, eläen harhoissa syytellen muita. Hakeutuisit vain jo hoitoon, niin läheisesi pääsisivät helpommalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulu on "suojautumiskeino" verbaalista vallankäyttöä vastaan. Viesti menee usein perille paremmin kuin tuhat sanaa, joita toinen ei halua "kuulla" eli hyväksyä ja ymmärtää. Jos toinen ei hyväksy ja ymmärrä sanatonta viestintää, niin ei se ole viestijän vika. Ihminen voi viestiä ja kommunikoida monella tapaa kuten myös muutkin eläimet. Ääni / puhe ei ole ainoa viestintäkeino.

Nyt on häiriintyneen ihmisen kirjoitus.

Tottakai olet vastuussa ilmaista itseäsi sanallisesti ja varmistaa, että se toinen ymmärtää mitä haluat. Kenenkään ei tarvitse alkaa tulkita passiivis-aggressiivisen mykkäkouluilijan "sanattomia viestejä". Herranpieksut sentään.

Viestinnässä vastuu on aina "kuulijalla". Vastaanottaja tulkitsee aina viestin. Viestijä ei voi tehdä tätä vastaanottajan puolesta. Ihminen ei voi muuttaa toista ihmistä eli tämän ajatuksia toisen puolesta. Ihminen voi muuttaa vain omia ajatuksiasi eli tulkintaa toisen viestistä (sen merkityksestä). Ihminen on aina vastuussa omista ajatuksistaan. Verbaalisesti aggressiivinen, häiriintynyt ihminen on vain haluton oppimaan muita "kieliä" (viestintä muotoja).

Jos et viitsi opetella ilmaisemaan itseäsi sanallisesti, et voi myöskään odottaa mitään vastapuolelta. Kenenkään velvollisuus ei ole ruveta tulkitsemaan kryptisiä eleitä, mikroilmeitä ja ignoorausta. Turha yrittää tuollaista vallankäyttöä ja manipulointia muihin ihmisiin. Sinunlaiset tiedetään kyllä.

Ikävä kyllä myös sinunlaisesi, jotka eivät kuuntele ketään muuta kuin itseään. Miksi siis edes yrittää puhua.

Kuuntelen toki silloin kun kanssani keskustellaan. Kuuntelen, huomioin, myötäelän. Mutta mykkäkouluttelijan oikkuihin en taivu enkä ala tulkitsemaan mitään sanatonta viestintää mykkäkouluttelijalta.

Katso peiliin ja mieti, että miksi jollakin on tarve pitää mykkäkoulua kanssasi!

Et ehkä olekaan sitä mitä kuvittelet olevasi, eli et osaa myötäelää ja keskustella asiallisesti!

Kellään ei ole tarve pitää kanssani mykkäkoulua. Mistä harhaisesta mielestä nämä tulkintasi nousevat?

Se, miksi olen rajannut mykkäkouluttelijat pois elämästäni aina on siinä, että toinen vanhempani yritti kouluttaa toista vanhempaani pakottamalla hiljaisuuteen. Sinun kannattaisi nyt lopettaa tuo minusta asioiden keksiminen, koska annat itsestäsi jo todella häiriintyneen vaikutelman.

Olet ilmeisesti pahasti traumatisoitunut ja haet syytä aina muista ihmisistä kuin itsestäsi, eläen harhoissa syytellen muita. Hakeutuisit vain jo hoitoon, niin läheisesi pääsisivät helpommalla.

Teistä mykkäkoulun pitäjistä ei silti tykätä vaikka kuinka yritätte saada meidät puhekykyiset näyttämään sairailta. Teidän tapojen läpi näkee kyllä kaikki....

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulu on "suojautumiskeino" verbaalista vallankäyttöä vastaan. Viesti menee usein perille paremmin kuin tuhat sanaa, joita toinen ei halua "kuulla" eli hyväksyä ja ymmärtää. Jos toinen ei hyväksy ja ymmärrä sanatonta viestintää, niin ei se ole viestijän vika. Ihminen voi viestiä ja kommunikoida monella tapaa kuten myös muutkin eläimet. Ääni / puhe ei ole ainoa viestintäkeino.

Nyt on häiriintyneen ihmisen kirjoitus.

Tottakai olet vastuussa ilmaista itseäsi sanallisesti ja varmistaa, että se toinen ymmärtää mitä haluat. Kenenkään ei tarvitse alkaa tulkita passiivis-aggressiivisen mykkäkouluilijan "sanattomia viestejä". Herranpieksut sentään.

Viestinnässä vastuu on aina "kuulijalla". Vastaanottaja tulkitsee aina viestin. Viestijä ei voi tehdä tätä vastaanottajan puolesta. Ihminen ei voi muuttaa toista ihmistä eli tämän ajatuksia toisen puolesta. Ihminen voi muuttaa vain omia ajatuksiasi eli tulkintaa toisen viestistä (sen merkityksestä). Ihminen on aina vastuussa omista ajatuksistaan. Verbaalisesti aggressiivinen, häiriintynyt ihminen on vain haluton oppimaan muita "kieliä" (viestintä muotoja).

Jos et viitsi opetella ilmaisemaan itseäsi sanallisesti, et voi myöskään odottaa mitään vastapuolelta. Kenenkään velvollisuus ei ole ruveta tulkitsemaan kryptisiä eleitä, mikroilmeitä ja ignoorausta. Turha yrittää tuollaista vallankäyttöä ja manipulointia muihin ihmisiin. Sinunlaiset tiedetään kyllä.

Näin puhuu "ihminen", joka on kiinnostunut vain omista mielipiteistään ja tunteistaan, ei muiden.

Ei kyllä pidä paikaansa. Olen samaa mitä edellisen kanssa, että on tärkeää osata sanoa asiansa, tunteensa ja mitä toivoo ja haluaa. Ja päivastoin kuin sinä ajattelet, mun mielestä on hyvin itsekästä (ja tietyllä tavalla harhaistakin) kuvitella, että toinen lukee sun ajatukset ja tunteet susta aina automaattisesti sanattomasti.

Toki monta asiaa lukeekin sanattomasta viestinnästä. Kaikkea ei kyllä mitenkään. itse olin suhteessa, jossa mulle sanottiin, kun kysyin toisen näkökantaa ja ajatuksia tärkeistä asioista, että mun pitäisi tietää ne sanomattakin, eikä sitten kertonut. Mun mielestä tämä oli todella epäreilua. Varsinkin kun todellakin oisin halunnut kuulla ja tietää. Ja kaiken kukkaraksi mun mielestä olen tavallisesti aika hyväkin tulkitsemaankin toisia ihmisiä ja haluan ottaa läheisiäni ihan automaattisesti huomioon, sanomattakin. Usein asiat tai epäsevyydet tarvii kyllä sevittää ihan sanallisesti, menee muuten arvailuksi. Sitäkö itse haluat? (Monesti myös sanattomasta viestinnästä ymmärtää kyllä esim. että jokin on vialla tai toinen on pahalla mielellä, mutta aina ei tiedä mistä se johtuu ja sen tarvii sitten kertoa toiselle ihan puheella.)

Ja viestinnässä vastuu on tietenkin molemmilla osapuolilla, niin viestijällä kuin viestin vastaanottajallakin. On täysin itsekeskeinen myös tuo sun ajatus: "Toisen pitää lukea sanattomasta viestinnästä kaikki asiat, en suostu sanomaan ääneen, ja jos ymmärtää väärin tai ei ymärrä, niin sen on toisen oma vika" Ihan käsittämätöntä, anteeksi nyt vaan. Telepatia on hieno juttu, jota joskus ehkä jopa tapahtuu, mutta kamoon, ei viestintä ihmissuhteissa voi sille perustua. Meillä on sanat, ihan syystä.

Narsisti ei aina ole kovaääninen ilkeilijä Näillä yllättävillä tavoilla narsisti voi käyttää henkistä väkivaltaa

Mielikuva narsistisesta henkilöstä on usein se, että nämä ovat ilkeitä ja arvostelevia ja kovia suustaan. Aina ei suinkaan ole näin. On nimittäin muitakin tapoja käyttää henkistä väkivaltaa. Narsistin kanssa eläminen on jatkuvaa hylkäämisen, torjumisen, kaikenlaisen kaltoinkohtelun, pettymysten ja pahan mielen monenlainen näyttämö.

Marttyyri-vaikenijanarsistin näyttämö on ihan omaa luokkaansa. Tällaisen henkilön tyypillinen käyttäytymismalli on pidättäytyä puhumasta ja reagoimasta millään lailla. Narsisti voi kerta kaikkiaan olla vastaamatta toisen ihmisen puheeseen. Tällainen narsistityyppi ei vaivaudu osoittamaan millään tavalla, että olisi kuullut, mitä hänelle puhuttiin. Kysymyksiin vastaaminen kysymyksillä ja puheenaiheen vaihtaminen ovat näppäriä keinoja mitätöidä ja väheksyä toinen ihminen. Ihan kuin toinen olisi ilmaa ja niin arvoton, ettei häneen tarvitse reagoida.

Moni narsisti pitää mykkäkouluja. He painuvat omaan luolaansa eikä heitä saa sieltä houkuteltua ulos, jos heitä ei kiinnosta. Ja usein heitä ei kiinnosta yhtään. Heillä on oikeus vetäytyä perhe-elämästä, olla ottamatta osaa muun perheen juttuihin, heillä on oikeus osoittaa perheenjäsenille heidän paikkansa olemalla hiljaa ja poistumalla paikalta. Ei heidän tarvitse miettiä sitä, miltä toisesta ihmisestä tuntuu tai kuka vastaa perheen asioista silloin, kun hän on omassa mykkäkoululuolassaan.

Näitä marttyyrityyppejä on usein vaikea tunnistaa narsisteiksi, koska he pitävät sydämensä kielensä päällä eli esittävät hyvää ihmistä sillä, että pitäytyvät puhumasta. Näin heitä ei päästä syyttämään ilkeilystä ja he saavat säilyttää itse rakentamansa hyvän ihmisen valeminän. Toki valeminä rakoilee kyllä usein, mutta kiukun tai suoranaisen raivon saa päälleen se, jolle narsisti uhkaa paljastua.

Välttelevän kiintymyssuhteen omaava empatiakyvytön narsisti pystyy täysin vailla omaatuntoa olemaan reagoimatta toiseen ihmiseen. Hän pystyy hylkäämään toisen ihmisen fyysisesti ja henkisesti täysin kylmästi. Hän pystyy mitätöimään toisen ihmisen pelkästään sillä, että vaikenee.

JATKUU...

...JATKUU

Moni narsistin läheinen on ollut tosi huolissaan tyypistä, joka on kadonnut, jättänyt vastaamatta viesteihin ja puheluihin. Toki kun narsistin temput tajuaa, loppuu huolestuminen ja jäljelle jää vain kaltoinkohtelun jälkimaku.

Moni narsisti on pitkästynyt, kyllästynyt perhe- tai parisuhde-elämään. Hän haluaa elää kuin teini (anteeksi kaikki teinit!): pelata tietokonepelejä, juoda ja syödä mitä huvittaa, harrastaa yhden yön juttuja parisuhteessa ollessaan, selailla Tinderiä uutta uhria etsiskellen, jättää huoneensa siivoamatta, käyttää rahansa samaan tapaan kuin teini viikkorahojaan ja mitä näitä nyt on. Rajoja hänellä ei ole eikä niitä saa asettaa niistä vasta kiukku tulee.

Narsisti ei kykene elämään vastuullisen aikuisen elämää eikä häntä sellainen edes kiinnosta. Narsisti elää mielihyväperiaatteen mukaan nautinnosta nautintoon, esimerkiksi vessanpesu ei kuulu tämänkaltaiseen elämäntyyliin.

Vastuu on narsistille jotain sellaista, mille he eivät osaa tehdä mitään. Ja kun elämässä tulee paikka, ettei häntä enää päästetä pälkähästä ja esimerkiksi hänen valheensa (uskottomuus, taloudellinen hyväksikäyttö, alistaminen jne.) ovat uhkaamassa paljastua, kääntyy narsisti kannoilleen ja häipyy sanaakaan sanomatta sinne missä kukaan ei vaadi häneltä tai syyllistä häntä. Koska narsisti ei pysty ottamaan vastuuta mistään, ei itsestään, asioistaan eikä läheisistään, sysää hän syyllistämällä (senkin voi muuten tehdä sanomatta sanaakaan!) ja uhriksi heittäytymällä vastuun muiden ihmisten, jopa lastensa, niskaan. Syy on aina jossain muualla kuin hänessä.

Narsisti on taitava selittämään asiat itselleen edullisiksi ja keräämään empatiapisteitä niiltä, jotka eivät tajua, mistä todella on kysymys. Usein narsistit kertovat tarinoitaan siitä, miten heitä on kiusattu ja kohdeltu väärin, vaikka totuus on jotain ihan muuta.

Uskomatonta on se, että nämä lapsiaikuiset saavat jatkaa toimintaansa, toisten ihmisten satuttamista, uudelleen ja uudelleen eikä kukaan puutu. Eikä tämä koske vain aikuisia vaan nämä tyypit tekevät samaa myös lapsilleen. Se jos mikä on julmaa ja hyvin haavoittavaa.

Narsistien jättämiä traumajälkiä on tosi paljon. Meihin on syvään istutettuna ajatus siitä, ettei toisten asioihin voi puuttua. Ei vaikka näkisimme henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Narsistiset ihmiset saavat jatkaa toimintaansa usein ilman, että siihen puututaan millään tavalla jokainen joka ei puutu, on narsismin mahdollistaja. Totuus vapauttaa, ainakin uhri saa vapautuksen narsisti ei valitettavasti totuuteen kykene vaan jatkaa valheellista tyyliään ja pitää päänsä vastuuttomuuden pensaassa.

https://hidastaelamaa.fi/2022/05/narsisti-ei-aina-huuda-tai-ilkeile-han…

Tosi kummallista miten täällä perustellaan mykkäkoulua sillä, että kyseinen tapa satuttaisi vähemmän kuin pää punaisena huutaminen. Eivätkö ihmiset oikeasti osaa riidellä muuten kuin raivoamalla tai mykkäkoululla? Ja voin kertoa, että se mykkäkoulu satuttaa ja aiheuttaa ahdistusta ihan yhtä paljon kuin huutaminen.

Mutta pitää myös miettiä mikä on mykkäkoulua ja mikä ei. Jos riitatilanteessa toinen menee hetkellisesti lukkoon, ei tämä ole mielestäni mykkäkoulua. Henkilö on vain lukossa. Samaten jos riitatilanteessa toinen sanoo, että tarvitsee nyt vähän tilaa ja puhutaan vaikka tunnin kuluttua niin tämäkään ei ole mykkäkoulua. Kummassakaan tapauksessa toista ei yritetä satuttaa eikä kouluttaa mitenkään. Varsinainen mykkäkoulu on minun silmissäni sitä, kun on suuttunut ja sitten kieltäytyy kommunikoimasta ja tavallaan suurieleisesti ilmaisee, ettei aio puhua mitään. Ja hiljaisuus kestää ennaltamäärittelemttömän ajan. Jos tällaiselta henkilöltä menee kysymään mikä on hätänä niin mitään vastausta ei tule. Pahimmillaan toinen osapuoli on ihan pihalla siitä mistä ollaan vihaisia. Tuo on todellakin henkistä kiusantekoa kun kotona on ahdistava ilmapiiri eikä ole mitään tietoa siitä, koska tilanne loppuu. En pystyisi seurustelemaan mykkäkoulua harrastavan ihmisen kanssa.

Raivoaminen ei ole hyvä tapa myöskään. Varsinkin jos siihen liittyy kovan äänen lisäksi toisen lyttäämistä, haukkumista ym. Mutta se ei tee oikeasta mykkäkoulusta sen parempaa riitelytyyliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulua harrastaa sellaiset, jotka eivät osaa perustella omaa mielipidettä, tietävät olevansa väärässä tai haluavat aiheuttaa toiselle pahaa mieltä. Vallankäyttöä, jota käytetään, kun muuta ei osata. Myrkyttää suhteen.

Joo, parempia ovat ne, jotka alkavat huutaa pää punaisena. Tottakai. Hyvä, että sinulta ja ap:lta riittää sympatiaa heille. 

Etkö todella keksi mitään muita tapoja ratkaista erimielisyyksiä tai ilmaista mielensä pahoittamista kuin nuo kaksi suhteille vahingollista tapaa?

Ei mun mielestä esim. pää punaisen huutaminen ei ole vaihtoehto mykkäkoululle. Vaan esim. asioista keskustelu, kertominen mitä ite ajattelee ja miltä tuntuu ja kuunnella toisen samat. Haluaa ymmärtää toisenkin näkökantoja, ja ilmaista omansa kohtuu rakentavasti, vaikka oisikin eri mieltä jne. Voi myös ottaa esim. hetkeksi omaa aikaa ajatella, ilman mitään mykkäkouluilua.

Ei se nyt noinkaan toimi. Meidän suhteessamme toisella osapuolella on taipumusta draamailuun ja tarkoitukselliseen mielipahan aiheuttamiseen. Minä taas olen tasainen ja pidättyväinen ja minulta löytyy työkalupakista niin rakentava keskustelu, seinille hyppiminen kuin mykkäkoulukin.

Suhteemme alkuvaiheessa riidat sujuivat niin, että mies revitteli ja minä hoivasin häntä ja pyrin pitämään keskustelut rakentavina. Se sujui! Mieskin pysyi rakentavana, kun tein kaikkeni pitääkseni keskustelun hänen tuittuilunsa lomassa rakentavana! Ohjasin hänet ystävällisesti pois vanhojen muistelusta, pois mustavalkoisesta ajattelusta, riisuin hänen syytöstensä alta ne aidot huolet, mies koki lohdun ja elämä jatkui.

Kun suhde jatkui, niin en ollut aina parhaimmillani riidan hetkellä ja otin itsekin kipinää miehen syytöksistä sen sijaan, että olisin hoivannut hänen pelkojaan äidillisesti.

Miehen reaktio minun kipinöintiin ei ollutkaan minun hoivaamiseni, vaan hänpä löi lisää pökköä pesään. Saatoimme huutaa monta tuntia putkeen, jonka jälkeen miehen vihakytkin napsahti pois päältä ja hän oli valmis jatkamaan elämää herra aurinkoisena. Mutta minä, hitaammalla temperamentilla varustettuna, pääsin joka kerta hitaammin ja hitaammin yli hänen loukkauksistaan. Kaikenlaista tuli kuultua. Pyysin häneltä, että hän lopettaisi tarkoituksellisen satuttamisen ja joskus hän muisti varoa sanojaan, mutta hän ei ollut perusluonteeltaan erityisen harkitseva. Sanoin, että en voi valita mitä muistan, ja hänen pahat sanansa jäivät kaikumaan mieleeni päiviksi ja viikoiksi, vuosiksi.

Jossain vaiheessa huomasin, että oli tosi uuvuttavaa olla parisuhteen hoivaava osapuoli. Ehkä mies olisi tajunnut miten uskomattoman ilkeä oli, jos olisin joskus pillahtanut itkuun tai jotain. Mutta kun en ollut sellainen, että kyyneleet olisivat karanneet kesken riidan. Ne karkasivat vasta kolmen päivän päästä aamuyöllä yksin ollessani. Ja oli niin raskasta olla suhteen hoivaava osapuoli silkasta pelosta, että mies repii minut kappaleiksi sanoillaan. Jossain vaiheessa mies alkoi tuntua kiittämättömältä. Hän tarvitsi minun hoivani riidoissa, mutta kun surin omalla tahollani, mies hylkäsi minut toistuvasti. En saanut häneltä lohtua silloin kolmen-neljän päivän päästä, kun itkin riitaa, jonka mies oli surrut 10 minuutissa. Ja kun mies niin kovasti tylytti minua riitojen aikana, niin kävi aina vain vaikeammaksi mennä hänen luokseen heikkona, hauraana ja itkuisena. Alkoi tuntua siltä, että miehen olisi pitänyt olla aloitteellisempi ja hyvittelevämpi osapuoli minua kohtaan.

Meillä minun välinpitämättömyyteni oli lopun alkua. En pystynyt enkä halunnut olla yhtä julma kuin mies, enkä saanut rakkautta sitten päivien päästä kun olin itse käsitellyt syvät tuntoni. Jos olisin ollut miehelle sopivampaa temperamenttia, niin olisin varmaan huutoitkenyt lopulta ja mies olisi tajunnut silloin pehmentää sanojaan. Mutta kun itkua ei herunut, niin eipä hänkään lievennellyt sanojaan. Lopulta oli helpointa erota. Mies on yrittänyt palata takaisin yhteyksiin. Hän ei tunnu ymmärtävän puhetta; en halua olla tekemisissä enää ollenkaan.

En tiedä että yrittikö hän tarkoituksella itkettää minua, vai kaipasiko hän sitä hoivaa jota ei sattumalta voinut tarjota minulle, mutta surkea kokemushan se oli. Olimme täysin epäsopivia toisillemme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen seurustellut kahteenkin otteeseen tämmöisen kanssa. Toisella ne mykkäkoulut meni niin pitkälle, että kolmekin päivää jatkui aika mykkäkoulua saman katon alla ja joskus olessamme eri paikkakunnilla ei viikkoihin vastannut viesteihin. Koin tämän todella raskaana asiana.

Myönnän etten itsekään riidellyt tuolloin mitenkään rakentavalla tavalla mutta se, että toisen sulkee täysin ulos eikä reakoi mihinkään on todella kivuliasta. Joskus se oli niin raskasta, että riidellessä jopa yllytin häntä että hän olisi vaikka löynyt minua sen sijaan että sulki minut pois. Sekin olisi ollut tuolloin minusta parempi vaihtoehto.

Jos hypit jo valmiiksi seinille niin että toinen mykistyy, niin mitä jos laskisit kierroksiasi sen sijaan että kohtelet puolisoasi näin

>riidellessä jopa yllytin häntä että hän olisi vaikka löynyt

Koska se mykistyjä EI halua olla samanlainen hirviö kuin sinä, hänellä ei ole edes speksejä siihen. Ei ihme, jos tasaisempi lamaantuu kanssasi. Minäkin lamaannuin, kun eksäni halusi mieluummin lietsoa minusta itsensä kaltaisen hirviön kuin rauhoittua keskustelemaan.

Ymmärrätkö, että tuo yllyttäminen johtuu siitä, että toisen hiljaisuus on niin sielua repivää, satuttavaa, alentavaa ja mitätöivää että kyllä mäkin mielummin ottasin vaikka avari lyönnin poskeen kuin sen puhumattomuuden.

-eri

Kai itse tajuat, että sen mykän päässä risteilee lauseita ja haukkumasanoja, joita hän ei halua rakkaalleen sanoa, koska hän ITSE tietää miten ne jäävät kaivamaan vuosiksi ja HÄNEN kokemusmaailmassaan hiljaisuus on tuhat kertaa mieluisampaa kuin ne sanat, joilla hän voisi kumppaninsa siinä hetkessä raadella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen seurustellut kahteenkin otteeseen tämmöisen kanssa. Toisella ne mykkäkoulut meni niin pitkälle, että kolmekin päivää jatkui aika mykkäkoulua saman katon alla ja joskus olessamme eri paikkakunnilla ei viikkoihin vastannut viesteihin. Koin tämän todella raskaana asiana.

Myönnän etten itsekään riidellyt tuolloin mitenkään rakentavalla tavalla mutta se, että toisen sulkee täysin ulos eikä reakoi mihinkään on todella kivuliasta. Joskus se oli niin raskasta, että riidellessä jopa yllytin häntä että hän olisi vaikka löynyt minua sen sijaan että sulki minut pois. Sekin olisi ollut tuolloin minusta parempi vaihtoehto.

Jos hypit jo valmiiksi seinille niin että toinen mykistyy, niin mitä jos laskisit kierroksiasi sen sijaan että kohtelet puolisoasi näin

>riidellessä jopa yllytin häntä että hän olisi vaikka löynyt

Koska se mykistyjä EI halua olla samanlainen hirviö kuin sinä, hänellä ei ole edes speksejä siihen. Ei ihme, jos tasaisempi lamaantuu kanssasi. Minäkin lamaannuin, kun eksäni halusi mieluummin lietsoa minusta itsensä kaltaisen hirviön kuin rauhoittua keskustelemaan.

Ymmärrätkö, että tuo yllyttäminen johtuu siitä, että toisen hiljaisuus on niin sielua repivää, satuttavaa, alentavaa ja mitätöivää että kyllä mäkin mielummin ottasin vaikka avari lyönnin poskeen kuin sen puhumattomuuden.

-eri

Kai itse tajuat, että sen mykän päässä risteilee lauseita ja haukkumasanoja, joita hän ei halua rakkaalleen sanoa, koska hän ITSE tietää miten ne jäävät kaivamaan vuosiksi ja HÄNEN kokemusmaailmassaan hiljaisuus on tuhat kertaa mieluisampaa kuin ne sanat, joilla hän voisi kumppaninsa siinä hetkessä raadella?

Eiköhän se mykkäkoululainen ole niitä loukkauksiaan viljellyt raivokohtauksensa aikana ja käyttää mykkäkoulua "lisärangaistuksena". Tietysti on mukava omassa päässä kääntää oma mykkäkoulu "puolison suojelemiseksi".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen seurustellut kahteenkin otteeseen tämmöisen kanssa. Toisella ne mykkäkoulut meni niin pitkälle, että kolmekin päivää jatkui aika mykkäkoulua saman katon alla ja joskus olessamme eri paikkakunnilla ei viikkoihin vastannut viesteihin. Koin tämän todella raskaana asiana.

Myönnän etten itsekään riidellyt tuolloin mitenkään rakentavalla tavalla mutta se, että toisen sulkee täysin ulos eikä reakoi mihinkään on todella kivuliasta. Joskus se oli niin raskasta, että riidellessä jopa yllytin häntä että hän olisi vaikka löynyt minua sen sijaan että sulki minut pois. Sekin olisi ollut tuolloin minusta parempi vaihtoehto.

Jos hypit jo valmiiksi seinille niin että toinen mykistyy, niin mitä jos laskisit kierroksiasi sen sijaan että kohtelet puolisoasi näin

>riidellessä jopa yllytin häntä että hän olisi vaikka löynyt

Koska se mykistyjä EI halua olla samanlainen hirviö kuin sinä, hänellä ei ole edes speksejä siihen. Ei ihme, jos tasaisempi lamaantuu kanssasi. Minäkin lamaannuin, kun eksäni halusi mieluummin lietsoa minusta itsensä kaltaisen hirviön kuin rauhoittua keskustelemaan.

Ymmärrätkö, että tuo yllyttäminen johtuu siitä, että toisen hiljaisuus on niin sielua repivää, satuttavaa, alentavaa ja mitätöivää että kyllä mäkin mielummin ottasin vaikka avari lyönnin poskeen kuin sen puhumattomuuden.

-eri

Kai itse tajuat, että sen mykän päässä risteilee lauseita ja haukkumasanoja, joita hän ei halua rakkaalleen sanoa, koska hän ITSE tietää miten ne jäävät kaivamaan vuosiksi ja HÄNEN kokemusmaailmassaan hiljaisuus on tuhat kertaa mieluisampaa kuin ne sanat, joilla hän voisi kumppaninsa siinä hetkessä raadella?

Miksi siellä mykän päässä risteilee tuollaisia ajatuksia? Eikö riidankin hetkellä pitäisi suhtautua arvostavasti siihen toiseen ihmiseen?

Tunne-elämän vaikeudet tuottavat sitä, että on pakko vetäytyä mykkäkouluun kun muuten tuhoaisi toisen. Siihen voi ja kannattaa hakea apua terapiasta tai itsehoito-oppaista vähintäänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen seurustellut kahteenkin otteeseen tämmöisen kanssa. Toisella ne mykkäkoulut meni niin pitkälle, että kolmekin päivää jatkui aika mykkäkoulua saman katon alla ja joskus olessamme eri paikkakunnilla ei viikkoihin vastannut viesteihin. Koin tämän todella raskaana asiana.

Myönnän etten itsekään riidellyt tuolloin mitenkään rakentavalla tavalla mutta se, että toisen sulkee täysin ulos eikä reakoi mihinkään on todella kivuliasta. Joskus se oli niin raskasta, että riidellessä jopa yllytin häntä että hän olisi vaikka löynyt minua sen sijaan että sulki minut pois. Sekin olisi ollut tuolloin minusta parempi vaihtoehto.

Jos hypit jo valmiiksi seinille niin että toinen mykistyy, niin mitä jos laskisit kierroksiasi sen sijaan että kohtelet puolisoasi näin

>riidellessä jopa yllytin häntä että hän olisi vaikka löynyt

Koska se mykistyjä EI halua olla samanlainen hirviö kuin sinä, hänellä ei ole edes speksejä siihen. Ei ihme, jos tasaisempi lamaantuu kanssasi. Minäkin lamaannuin, kun eksäni halusi mieluummin lietsoa minusta itsensä kaltaisen hirviön kuin rauhoittua keskustelemaan.

Ymmärrätkö, että tuo yllyttäminen johtuu siitä, että toisen hiljaisuus on niin sielua repivää, satuttavaa, alentavaa ja mitätöivää että kyllä mäkin mielummin ottasin vaikka avari lyönnin poskeen kuin sen puhumattomuuden.

-eri

Kai itse tajuat, että sen mykän päässä risteilee lauseita ja haukkumasanoja, joita hän ei halua rakkaalleen sanoa, koska hän ITSE tietää miten ne jäävät kaivamaan vuosiksi ja HÄNEN kokemusmaailmassaan hiljaisuus on tuhat kertaa mieluisampaa kuin ne sanat, joilla hän voisi kumppaninsa siinä hetkessä raadella?

Eli perimmäinen syy mykkäkoulun pitoon on henkilön oma hallitsematon ja sekava mielenmaisena?