Löysin edellisen elämäni henkilöllisyyden

Vierailija kirjoitti:

Tosi mielenkiintoista. Huomasin tyttärestäni hänen pikkulapsiaikanaan, että hänellä oli vahvoja muistikuvia edellisestä elämästään.

Entäs nyt kun ei ole enää pieni?

Vierailija kirjoitti:

Onko teidän mielestänne sitten tässä maailmassa myös "ensikertalaisia", mistäs me ollaan tultu ketkä ei muisteta mitään entisiä elämiä?

Itse en muista. Ehkä sieluni on asuttanut pitkään muita eliöitä ja eläimiä kuin ihmisiä. Tuhat vuotta sienirihmastona... tai ehkä olen vain leijunut henkimaailmassa. Ihmisten maailma nyt ainakin tuntuu vieraalta 😉

Mulla on muutamia unia ja näkyjä ilmeisesti edellisistä elämistä. Kaikki niistä ei ole maapallolta.

Sen lisäksi on paikkoja, joissa kuljen "jalat kymmenen senttiä ilmassa", eli olen niin onnellinen ja täynnä ihmeellistä virtaa. Tunnen herääväni henkiin ja on kuin sydämeni sykkisi vahvemmin. Jo puhuminen ja valokuvien katselu näistä paikoista saa minut sähköistymään. Rooma, Egypti, Skotlanti.

Lapsellani on ollut todella vahva fiksaatio Titaniciin. Elokuvan on katsonut lukemattomia kertoja, samoin erilaisia dokkareita ja etsinyt kaiken mahdollisen tiedon netistä, taisi pitää koulussa esitelmiäkin aiheesta. Sivusta katsottuna olen ajatellut, että ehkä hän oli siellä matkustajana. Ääneen en ole sitä sanonut.

Olen joskus ajatellut, että näistä pakkomielteistä tai fiksaatioista saattaa voida päätellä jotain edellisen elämän asioista. Ihminen voi itsekin ihmetellä liiallista innostustaan johonkin asiaan tai paikkaan, ehkä se on jotain alitajuista joka pyrkii pintaan.

Sen lisäksi on jotain juttuja, mitä en ole voinut mistään tietää, mutta olen osannut tehdä esim jotain käsityöjuttuja joita en ole tässä elämässä opiskellut enkä edes nähnyt kenenkään tekevän niitä. Jotenkin olen vain tiennyt miten ne tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpön pöpön. Ei edellisiä elämiä ole. Hindulaista valeoppia.

Tiedoksi että alun perin raamatussa kerrottiin jälleensyntymästä. Ne varmaan poistettiin sen vuoksi, että papit eivät voineet kontrolloida ihmisiä, jotka tiesivät syntyvänsä kohta kuolemansa jälkeen uudelleen.

Ei ole totta että olisi lukenut Raamatussa näin. Kristinuskon mukaan ihmisen sielu tuomitaan ja päättyy joko Taivaaseen tai kadotukseen ( helvettiin). Nämä paikat ovat ikuisia. Jeesus kuoli syntiemme puolesta, häneen turvautuvat saavat ikuisen elämän taivaassa. Jumala on luonut kaiken, aivan kaiken. Jumala luo koko ajan uusia asioita. Jumala luo joka ihmiselle yksilöllisen, uniikin sielun.

Kysyppäs sun papilta mitä niille pappiskoulussa opetettiin, siellä on aika syventäviä raamatun historiaan meneviä kursseja, arvelisin.

Rohkenen väittää että minullla on sinua, ateistia tai hindua, parempi Raamatun / Raamatun historian tuntemus. Paljon pastoreita/ pappeja kuuluu myös tuttavapiiriini. Kyllä on tullut jututeltua uskonnostamme.

Vierailija kirjoitti:

Onko teidän mielestänne sitten tässä maailmassa myös "ensikertalaisia", mistäs me ollaan tultu ketkä ei muisteta mitään entisiä elämiä?

Olen lukenut paljon jälleensyntymisistä kirjoja, joissa siis on tutkittu tuota jälleensyntymistä ja semmoiset ihmiset muistaa enemmän, joilta jäi elämä kesken jotenkin onnettomuudessa tai jossain vastaavassa, että liian aikaisin lähti ja semmoiset sielut syntyy melkein heti uudestaan ja siksi muistaa helpommin edellisen elämänsä. Normaalisti kai sielut voi liihotella siellä välitilassa satoja vuosiakin ja syntyvät sitten uudestaan kun sielu on levännyt tarpeeksi ja tarvitsee lisää oppimiskokemuksia. Ehkä joku kehittynyt sielu voi muistaa menneitä silloinkin, vaikka syntymisen välissä olisi pidempiäkin aikoja.

Uskotteko että on olemassa joku tietty määrä näitä tietoisuuksia/sieluja mitälie jossakin, vai tuleeko niitäkin koko ajan lisää, kun ihmisten määrä on kuitenkin kasvanut huomattavasti koko maapallon historian aikana?

Vierailija kirjoitti:

Olen nähnyt alle viisivuotiaana unta että istun punaisessa avoautossa (noin 50-60 luku) ns. pelkääjän paikalla. Ajamme kapeaa  serpentiinitietä alas ja ympärillä on vihreän havumetsän peitossa olevia vuoria/kukkuloita. Tuuli pörröttää hiuksia ja olen äärettömän onnellinen. Kuski on hämärän peitossa mutta on mies ja onnellisuuteni liittyy vahvasti häneen - olen siis nainen. Uni loppuu silmänräpäyksessä ja tulee pimeys - herään siihen ja alan itkeä. Uni jää vahvasti mieleen ja muistan sen nyt vuosikymmeniä myöhemmin - etenkin sen tunteen.

Olen syntynyt 60-luvun lopulla. Meillä ei ollut kotona tv:tä tuolloin ja elokuvissa en noin nuorena ollut käynyt ollenkaan. Mene ja tiedä mutta olen usein pohtinut että mistä olisin ko. maiseman keksinyt kun en sellaista ollut ennen nähnyt.

On hyvin paljon mahdollista, että kuolit auto-onnettomuudessa kun rajkastajasi hurjasteli tehdäkseen sinuun vaikutuksen. Kuolonkolarit on niin yleisiä ja oli 60-luvullakin, että näin on voinut hyvinkin olla.

Varokaa että ette vaan synny seuraavalla kerralla rotaksi tai esim hyttyseksi. Niinhän se Hindulaisuus opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Uskotteko että on olemassa joku tietty määrä näitä tietoisuuksia/sieluja mitälie jossakin, vai tuleeko niitäkin koko ajan lisää, kun ihmisten määrä on kuitenkin kasvanut huomattavasti koko maapallon historian aikana?

Tuohon ei varmaan kukaan osaa vastata, mutta minä uskon, että voidaan syntyä muillekin planeetoille. Maailmankaikkeushan on ääretön ja maankaltaisia planeettojakin on varmaan vaikka kuinka paljon. Sitten joskus kun maapallo poksahtaa, niin silloin viimeistään synnytään jonnekin muualle. Maapallollakin on muuten elänyt yli miljoona vuotta sitten ihmisen kaltaisia tyyppejä, että ei sielut ole välttämättä lisääntynyt, vaan nyt voi olla semmoinen aika, että moni haluaa inkarnoitua tänne, kun on niin mielenkiintoista meneillään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli siis sukunimi tiedossa ja tiesin että olin mies silloin ennen. Muistikuvieni perusteella tulin siihen tulokseen, että olin kuollut vuonna 1968 noin parikymppisenä ja sitten huomasin, että Hesarilla on aikakonepalvelu, missä voi selata vanhoja sanomalehtiä. Kun tiesin, että olin elänyt pääkaupunkiseudulla, niin ajattelin, että kyllä se kuolinilmoitus pitää silloin olla Hesarissa. Kävin joka päivän läpi kunnes sitten törmäsin kuolinilmoitukseen, missä oli se sama sukunimi mitä etsin ja mies oli kuollut 19-vuotiaana ja kaiken lisäksi kuolinilmoituksessa oli myös tuon vainajan osoite. Kun googletin tuon osoitteen, niin eteeni ilmestyi talo, jota olin lapsesta asti muistellut ja olin aivan järkyttynyt, siinä se oli, minun entinen kotini.

Ap

Kuolinilmoituksissahan on osoite 🤣

Kyllä, silloin ainakin 60-luvulla näköjään joissakin kuolinilmoituksissa oli osoite, mene vaikka itse katsomaan. Tässä se oli niin, että auto lähtee vainajan kotoa ja sitten se oli se osoite ja pyydettiin sinne myös vainajan muistotilaisuuteen.

Serbiassa on bussipysäkeillä kuolinilmoituksia. Tietävät naapurit ja tutut mennä käymään.

Vierailija kirjoitti:

Höpön pöpön. Ei edellisiä elämiä ole. Hindulaista valeoppia.

Hindulaisuuden mukaan kukaan ei muista edellisiä elämiään...jälleensyntymisestä huolimatta. Sitä paitsi tässä elämässä ihmisenä syntynyt voi syntyä seuraavassa elämässä alempaan tai ylempään elämänmuotoon tekojensa mukaan.

Mua kiinnostaa ap.n tarinassa se, että muistatko pääsitkö siinä edellisessä elämässä neitsyydestäsi koskaan, kun olit noinkin nuori kuollessasi?

Vierailija kirjoitti:

Uskotteko että on olemassa joku tietty määrä näitä tietoisuuksia/sieluja mitälie jossakin, vai tuleeko niitäkin koko ajan lisää, kun ihmisten määrä on kuitenkin kasvanut huomattavasti koko maapallon historian aikana?

Monessa perinteessähän uskotaan, että ihmisen "sielu" tai "henkinen puoli" koostuu monesta osasta, usein kolmesta. Yksi näistä on ns. energiakeho. 

Maailmassa on eniten "sieluttomia" ihmisiä, joilta puuttuu jotain. He ovat hyvin reaktiivisia ihmisiä, joiden elämä koostuu lähinnä fyysisten tarpeiden täyttämisestä, nopeiden nautintojen tavoittelusta ja kuluttamisesta. He eivät sen syvällisemmin mieti tai edes koe mitään, vaan lähinnä tottelevat käskyjä ja ovat vain olemassa.

Dolores Cannon puhui backdrop-ihmisistä, joilla on vain tuo energiakeho. Mielestäni ihan uskottavaa; niin moni ihminen tuntuu olevan tyhjä sisäisesti.

Vierailija kirjoitti:

Varokaa että ette vaan synny seuraavalla kerralla rotaksi tai esim hyttyseksi. Niinhän se Hindulaisuus opettaa.

Moni ihminen voisi oppia paljon elämästä rottana tai hyttysenä.

Aijaa-kuvapalvelu ei näköjään toimi täällä, niin en voinut näyttää yhtä kuolinilmoitusta, missä on osoitekin ilmoitettu. Olin sutannut sen tunnistamattomaksi, mutta jäi sensuuriin kiinni, mutta onko edes tarpeellista laittaa kuvaa kun jokainen voi varmaan itsekin käydä katsomassa Hesarin Aikakoneesta vanhoja ilmoituksia ja monessa kuitenkin on kotiosoite.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskotteko että on olemassa joku tietty määrä näitä tietoisuuksia/sieluja mitälie jossakin, vai tuleeko niitäkin koko ajan lisää, kun ihmisten määrä on kuitenkin kasvanut huomattavasti koko maapallon historian aikana?

Monessa perinteessähän uskotaan, että ihmisen "sielu" tai "henkinen puoli" koostuu monesta osasta, usein kolmesta. Yksi näistä on ns. energiakeho. 

Maailmassa on eniten "sieluttomia" ihmisiä, joilta puuttuu jotain. He ovat hyvin reaktiivisia ihmisiä, joiden elämä koostuu lähinnä fyysisten tarpeiden täyttämisestä, nopeiden nautintojen tavoittelusta ja kuluttamisesta. He eivät sen syvällisemmin mieti tai edes koe mitään, vaan lähinnä tottelevat käskyjä ja ovat vain olemassa.

Dolores Cannon puhui backdrop-ihmisistä, joilla on vain tuo energiakeho. Mielestäni ihan uskottavaa; niin moni ihminen tuntuu olevan tyhjä sisäisesti.

Mitän ne muut osat ovat, ja mitä joiltain puuttuu? Voiko olla kaksi kolmesta? Kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Varokaa että ette vaan synny seuraavalla kerralla rotaksi tai esim hyttyseksi. Niinhän se Hindulaisuus opettaa.

Uskovaisilla on jännä käsitys, että pitäisi aina olla jonkun oppien perässä. Tuskin kukaan lapsi, joka menneen elämänsä muistaa, muistaa sitä sen takia, että joku niin opettaa. Siihen, että itse tajuaa eläneessä ennenkin, ei tarvita mitään oppisetiä sitä kertomaan.

Minä tiedän edellisestä elämästäni sen, että olin köyhän suurperheen lapsi, joka kuoli lapsena 1800-luvun lopulla kun sain jalkaani vamman, josta seurasi verenmyrkytys, johon kuolin. Muistan seudun, missä elin ja hautausmaan, mihin minut haudattiin ja joka on yhä olemassa, mutta sitä hautaa ei enää ole olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Mua kiinnostaa ap.n tarinassa se, että muistatko pääsitkö siinä edellisessä elämässä neitsyydestäsi koskaan, kun olit noinkin nuori kuollessasi?

Jos nyt haluat sen tietää, niin en ole varma, mutta sen muistan, että hain jotain vihreämekkoista naista tanssimaan jossain ravintolassa, missä oli pöydissä pöytälamput ja se naisen mekko oli todella kaunis.

Ap

Missä ap?