Ajattelevatko naiset helposti miehellä olevan muita kuin kaverillisia aikeita?
Jos nainen ja mies tapaavat ja mies ystävällinen jne. mutta mies haluaa olla kaveri vain tehdä tuttavuutta, niin miten helposti nainen ajattelee, että onko miehellä kuitenkin jotain muuta mielessä?
Kommentit (925)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kanssa ei miehet halua olla kavereita. Joko pysyvät kaukana tai haluavat seurustella/intiimiin kanssakäymiseen. Mitä teen väärin? Kaunis en kyllä ole.
Mitä hyötyä on miehen ja naisen ystävyydestä, minkä perustana ei ole lisääntyminen?
Mitä hyötyä ystävistä yleensäkin on.
Tekisi mieli vastata tähän hieman sukupuolten suorituskykyjä eri ympäristöissä ja tilanteissa vertaillen, mutta veikkaan että se johtaisi tämän ketjun poistoon.
Kysyn ennemmin sinulta, hyväksyykö naiset yleensä, jos heidän miehellään olisi naispuolinen ystävä, jonka kanssa tämä tekisi sitten kaikenlaista mitä yleensä miehet tekee toisten miesten kanssa, hyväksyykö naiset jos miehellä on naispuolinen ystävä, ja näiden kanssa myös kahden olon, kuten miespuolisten ystävienkin kanssa, vai aiheutuisiko tuosta ystävyydestä kenties jotain ongelmia parisuhteeseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olen sen verran ruma että en kuvittele kenenkään jutustelevan muuta kuin kaverimielessä.
Onnennainen...
Pakko kyllä myöntää, että kyllä se tuntuu todella pahalta kun kukaan ei koskaan yritä tulla iskemään. Etenkin kun kavereilla on niitä iskijöitä hätisteltäväksi asti, ja itse on miehille täysin ilmaa.
- eri
Tervetuloa miesten maailmaan. Suurinta osaa miehistäkään ei koskaan kukaan nainen yritä iskeä. Ja sillä pitää vain pärjätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä. Jos haluan miehestä jotain seksuaalista, on minun pidettävä häntä viehättävänä.
Johtuu siitä että miehissä ja naisissa on luonnostaan eroja, jopa lisääntymisstrategioiden suhteen.
Miehet haluaa lisääntyä niin monen kanssa kuin mahdollista, naiset taasen tekee valintansa luonnostaan sen miehen selviytymispotentiaalin mukaan, pyritään valitsemaan lisääntymiskumppaniksi sellainen joka maksimoi niin naisen kuin jälkeläisenkin selviytymismahdollisuudet.
Ei koske ainoastaan ihmisiä, vaan samantyyppiset erot on havaittavissa lähestulkoon kaikissa eläimissä, jopa hyönteisten maailmasta löytyy tätä ilmiötä, missä urokset kilpailee lisääntymisoikeudesta esimerkiksi soidintanssein, värikkäillä siivillä tai vaihtoehtoisesti taistellen toisten urosten kanssa.
Oletuksesi siis on, että kaikki lisääntymisikäiset ja kykyiset pyrkivät lisääntymään. Arvaapa uusiksi.
En suinkaan olettanut että kaikki pyrkisi lisääntymään, vaan yritin vastata tämän ketjun kysymyksiin evoluutio-biologisesta näkökulmasta asioita katsoen, kuten eilen jo totesin, lisääntyminen on luonnollista kaikille eliöille.
Tiedän toki ettei kaikki ihmiset pyri lisääntymään, ja kuten eilen totesin, jos asiaa tarkastellaan puhtaasti geneettisestä näkökulmasta, nämä jotka ei lisäänny, häviävät lopulta elämän pelissä koska heidän sukulinjansa ei jatku kuten kaikilla muilla.
Kyllähän sitä helposti luulee ,että kyseessä on kirvesmurhaaja tai raiskari.
Kyllä on ainakin ajatellut minun kohdallani monta kertaa vaikka itselläni ei ole ollut mitään taka-ajatuksia. Ei ole auttanut edes se, että olen sanonut suoraan mikä suhteen laatu on ja missä yhteydessä lähestyn (kaveri ja harrastusmielessä, ei ole onnistunut naisilta jostain syystä enkä ole mikään laatikkoleuka).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kanssa ei miehet halua olla kavereita. Joko pysyvät kaukana tai haluavat seurustella/intiimiin kanssakäymiseen. Mitä teen väärin? Kaunis en kyllä ole.
Mitä hyötyä on miehen ja naisen ystävyydestä, minkä perustana ei ole lisääntyminen?
Mitä hyötyä ystävistä yleensäkin on.
Tekisi mieli vastata tähän hieman sukupuolten suorituskykyjä eri ympäristöissä ja tilanteissa vertaillen, mutta veikkaan että se johtaisi tämän ketjun poistoon.
Kysyn ennemmin sinulta, hyväksyykö naiset yleensä, jos heidän miehellään olisi naispuolinen ystävä, jonka kanssa tämä tekisi sitten kaikenlaista mitä yleensä miehet tekee toisten miesten kanssa, hyväksyykö naiset jos miehellä on naispuolinen ystävä, ja näiden kanssa myös kahden olon, kuten miespuolisten ystävienkin kanssa, vai aiheutuisiko tuosta ystävyydestä kenties jotain ongelmia parisuhteeseen?
Tämä riippuu siitä, millainen "sopimus" parisuhteessa on.
Esim itselläni ja miehelläni ei ole kummallakaan vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä, joiden kanssa puuhailtaisiin vapaa-ajalla kahdenkesken . Omilla lapsilleni, jotka ovat nuoria aikuisia on kokoajan ollut kaveripiirissä sekä tyttöjä että poikia. Joten nyt aikuisenakin voivat helposti harrastaa ja viihtyä myös eri sukupuolta olevien kavereidensa kanssa vaikka ovatkin parisuhteessa
Kokemuksen perusteella olen alkanut olettaa, että niitä taka-ajatuksia miehillä lopulta on. Koska jokaikinen mies, jonka kanssa luulin, että ollaan kavereita, on jossain vaiheessa paljastanut aikeensa. Tai tiedä vaikka olisi alunperin ollutkin kaverilliset aikeet, niin sitten kuitenkin, jossain illanvietossa kun on vähän juonut, onkin yrittänyt lähennellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kanssa ei miehet halua olla kavereita. Joko pysyvät kaukana tai haluavat seurustella/intiimiin kanssakäymiseen. Mitä teen väärin? Kaunis en kyllä ole.
Mitä hyötyä on miehen ja naisen ystävyydestä, minkä perustana ei ole lisääntyminen?
Mitä hyötyä ystävistä yleensäkin on.
Tekisi mieli vastata tähän hieman sukupuolten suorituskykyjä eri ympäristöissä ja tilanteissa vertaillen, mutta veikkaan että se johtaisi tämän ketjun poistoon.
Kysyn ennemmin sinulta, hyväksyykö naiset yleensä, jos heidän miehellään olisi naispuolinen ystävä, jonka kanssa tämä tekisi sitten kaikenlaista mitä yleensä miehet tekee toisten miesten kanssa, hyväksyykö naiset jos miehellä on naispuolinen ystävä, ja näiden kanssa myös kahden olon, kuten miespuolisten ystävienkin kanssa, vai aiheutuisiko tuosta ystävyydestä kenties jotain ongelmia parisuhteeseen?
Tämä riippuu siitä, millainen "sopimus" parisuhteessa on.
Esim itselläni ja miehelläni ei ole kummallakaan vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä, joiden kanssa puuhailtaisiin vapaa-ajalla kahdenkesken . Omilla lapsilleni, jotka ovat nuoria aikuisia on kokoajan ollut kaveripiirissä sekä tyttöjä että poikia. Joten nyt aikuisenakin voivat helposti harrastaa ja viihtyä myös eri sukupuolta olevien kavereidensa kanssa vaikka ovatkin parisuhteessa
Nuo kaverisuhteet johtaa vääjäämättä ongelmiin parisuhteessa ennemmin tai myöhemmin, koska sen puolison vastakkaista sukupuolta edustava ystävä tuntuu luonnostaan kilpailijalta.
"Joo me lähetään nyt Jonnan kanssa kruisailee ja siitä sitten sinne Hannan mökille saunoo ja dokailee, tuun sitten sunnuntai-iltana, moikka!"
Ei tuommoiset suhteet vaan lopulta toimi, koska seksuaalinen jännite on sukupuolten välillä niin voimakas, jos se ei johda suoraan kumppanin vaihtoon, niin se vähintään herättää juurikin yllä kuvattuja tilanteita jotka on omiaan herättämään epäluuloa siinä puolisossa joka ei ole niissä ystävyyden lukuisissa eri skenaarioissa mukana.
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksen perusteella olen alkanut olettaa, että niitä taka-ajatuksia miehillä lopulta on. Koska jokaikinen mies, jonka kanssa luulin, että ollaan kavereita, on jossain vaiheessa paljastanut aikeensa. Tai tiedä vaikka olisi alunperin ollutkin kaverilliset aikeet, niin sitten kuitenkin, jossain illanvietossa kun on vähän juonut, onkin yrittänyt lähennellä.
Ei me miehet sitä tahallaan tehdä, vaan tällaisiksi me ollaan kehitytty.
Jos vertaillaan miesten ja naisten ystävyydestä syntyviä hyötyjä yksilölle, ei naisilla ole lopulta mitään muuta seikkaa missä ovat miehiä parempia, kuin nimenomaan kyky synnyttää jälkeläisiä.
Niin tunteettomalta kuin se kuulostaakin.
Jos miehet pystyisi lisääntymään keskenään, naisten paremmuus missään tilanteissa miehiin verrattuna olisi olematon.
Miehet on vahvempia, kekseliäämpiä, hauskempia yms...
Ironista tässä on se, että meistä on tullut tällaisia nimenomaan naisten valintojen seurauksena, naiset ovat valinneet aina ennemmin ne miehet lisääntymiseen, jotka on vahvempia, kekseliäämpiä, hauskempia yms.. eli selkeämmin sanottuna pyrkien aina maksimoimaan niin oman kuin erityisesti jälkeläisten selviytymismahdollisuudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä. Jos haluan miehestä jotain seksuaalista, on minun pidettävä häntä viehättävänä.
Johtuu siitä että miehissä ja naisissa on luonnostaan eroja, jopa lisääntymisstrategioiden suhteen.
Miehet haluaa lisääntyä niin monen kanssa kuin mahdollista, naiset taasen tekee valintansa luonnostaan sen miehen selviytymispotentiaalin mukaan, pyritään valitsemaan lisääntymiskumppaniksi sellainen joka maksimoi niin naisen kuin jälkeläisenkin selviytymismahdollisuudet.
Ei koske ainoastaan ihmisiä, vaan samantyyppiset erot on havaittavissa lähestulkoon kaikissa eläimissä, jopa hyönteisten maailmasta löytyy tätä ilmiötä, missä urokset kilpailee lisääntymisoikeudesta esimerkiksi soidintanssein, värikkäillä siivillä tai vaihtoehtoisesti taistellen toisten urosten kanssa.
Oletuksesi siis on, että kaikki lisääntymisikäiset ja kykyiset pyrkivät lisääntymään. Arvaapa uusiksi.
En suinkaan olettanut että kaikki pyrkisi lisääntymään, vaan yritin vastata tämän ketjun kysymyksiin evoluutio-biologisesta näkökulmasta asioita katsoen, kuten eilen jo totesin, lisääntyminen on luonnollista kaikille eliöille.
Tiedän toki ettei kaikki ihmiset pyri lisääntymään, ja kuten eilen totesin, jos asiaa tarkastellaan puhtaasti geneettisestä näkökulmasta, nämä jotka ei lisäänny, häviävät lopulta elämän pelissä koska heidän sukulinjansa ei jatku kuten kaikilla muilla.
Miksi tarkastelet asiaa puhtaasti geneettisestä näkökulmasta, vaikka tiedät, että ihmisillä on muitakin tavotteita?
Sitä paitsi edes evoluutionäkökulmasta ystävän esittäminen ja sitten puskista ehdottelu tuskin on voittajan toimintatapa. Seksin todennäköisyys tällä toimintatavalla on 0 %, ainakin tapauksissa jossa sitä ei suorallakin lähestymisellä olisi ollut.
Vierailija kirjoitti:
Miehen ja naisen kaveruus/ystävyys päätyy väkisin panemiseen jossain välissä. Ellei sitten rumuus ole niin ylitsepääsemätöntä että jopa mies kieltäytyy.
Ei tod päädy, jos naista ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksen perusteella olen alkanut olettaa, että niitä taka-ajatuksia miehillä lopulta on. Koska jokaikinen mies, jonka kanssa luulin, että ollaan kavereita, on jossain vaiheessa paljastanut aikeensa. Tai tiedä vaikka olisi alunperin ollutkin kaverilliset aikeet, niin sitten kuitenkin, jossain illanvietossa kun on vähän juonut, onkin yrittänyt lähennellä.
Ei me miehet sitä tahallaan tehdä, vaan tällaisiksi me ollaan kehitytty.
Jos vertaillaan miesten ja naisten ystävyydestä syntyviä hyötyjä yksilölle, ei naisilla ole lopulta mitään muuta seikkaa missä ovat miehiä parempia, kuin nimenomaan kyky synnyttää jälkeläisiä.
Niin tunteettomalta kuin se kuulostaakin.
Jos miehet pystyisi lisääntymään keskenään, naisten paremmuus missään tilanteissa miehiin verrattuna olisi olematon.
Miehet on vahvempia, kekseliäämpiä, hauskempia yms...
Ironista tässä on se, että meistä on tullut tällaisia nimenomaan naisten valintojen seurauksena, naiset ovat valinneet aina ennemmin ne miehet lisääntymiseen, jotka on vahvempia, kekseliäämpiä, hauskempia yms.. eli selkeämmin sanottuna pyrkien aina maksimoimaan niin oman kuin erityisesti jälkeläisten selviytymismahdollisuudet.
No ei kukaan nainen varmasti sun kaveri haluaisi ollakaan...
Voit taputella omaa päätäsi vakuutellen itsellesi miesten paremmuutta, mutta tutkitusti naiset pärjäävät kaikilla muilla älykkyyttä testaavilla osa-alueilla yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin miehet paitsi yhdellä: spatiaalinen eli avaruudellinen hahmotuskyky.
Eli jos etsit leikkikaveria vaikka johonkin palikoiden rakenteluleikkeihin, siinä todnäk mies on naista taidokkaampi, mutta toki tässäkin on paljon poikkeuksia.
Toivon sulle taitoja ja kärsivällisyyttä käsitellä tuon sun naisiin kohdistuvan katkeruuden ja misogynisten asenteiden juurisyitä. Elämä on huomattavasti kevyempää ilman katkeruutta ja on kovin avartavaa kohdata myös vastakkaisen sukupuolen edustajat tasavertaisina ihmisinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen ja naisen kaveruus/ystävyys päätyy väkisin panemiseen jossain välissä. Ellei sitten rumuus ole niin ylitsepääsemätöntä että jopa mies kieltäytyy.
Ei tod päädy, jos naista ei kiinnosta.
Huom. Vaatii tarkkuutta huomata että tässä puhuttiinkin "väkisin panemisesta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä. Jos haluan miehestä jotain seksuaalista, on minun pidettävä häntä viehättävänä.
Johtuu siitä että miehissä ja naisissa on luonnostaan eroja, jopa lisääntymisstrategioiden suhteen.
Miehet haluaa lisääntyä niin monen kanssa kuin mahdollista, naiset taasen tekee valintansa luonnostaan sen miehen selviytymispotentiaalin mukaan, pyritään valitsemaan lisääntymiskumppaniksi sellainen joka maksimoi niin naisen kuin jälkeläisenkin selviytymismahdollisuudet.
Ei koske ainoastaan ihmisiä, vaan samantyyppiset erot on havaittavissa lähestulkoon kaikissa eläimissä, jopa hyönteisten maailmasta löytyy tätä ilmiötä, missä urokset kilpailee lisääntymisoikeudesta esimerkiksi soidintanssein, värikkäillä siivillä tai vaihtoehtoisesti taistellen toisten urosten kanssa.
Oletuksesi siis on, että kaikki lisääntymisikäiset ja kykyiset pyrkivät lisääntymään. Arvaapa uusiksi.
En suinkaan olettanut että kaikki pyrkisi lisääntymään, vaan yritin vastata tämän ketjun kysymyksiin evoluutio-biologisesta näkökulmasta asioita katsoen, kuten eilen jo totesin, lisääntyminen on luonnollista kaikille eliöille.
Tiedän toki ettei kaikki ihmiset pyri lisääntymään, ja kuten eilen totesin, jos asiaa tarkastellaan puhtaasti geneettisestä näkökulmasta, nämä jotka ei lisäänny, häviävät lopulta elämän pelissä koska heidän sukulinjansa ei jatku kuten kaikilla muilla.
Miksi tarkastelet asiaa puhtaasti geneettisestä näkökulmasta, vaikka tiedät, että ihmisillä on muitakin tavotteita?
Sitä paitsi edes evoluutionäkökulmasta ystävän esittäminen ja sitten puskista ehdottelu tuskin on voittajan toimintatapa. Seksin todennäköisyys tällä toimintatavalla on 0 %, ainakin tapauksissa jossa sitä ei suorallakin lähestymisellä olisi ollut.
Koska ne muut tavoitteet on toissijaisia.
Millään keinolla ei ole tulos 0%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksen perusteella olen alkanut olettaa, että niitä taka-ajatuksia miehillä lopulta on. Koska jokaikinen mies, jonka kanssa luulin, että ollaan kavereita, on jossain vaiheessa paljastanut aikeensa. Tai tiedä vaikka olisi alunperin ollutkin kaverilliset aikeet, niin sitten kuitenkin, jossain illanvietossa kun on vähän juonut, onkin yrittänyt lähennellä.
Ei me miehet sitä tahallaan tehdä, vaan tällaisiksi me ollaan kehitytty.
Jos vertaillaan miesten ja naisten ystävyydestä syntyviä hyötyjä yksilölle, ei naisilla ole lopulta mitään muuta seikkaa missä ovat miehiä parempia, kuin nimenomaan kyky synnyttää jälkeläisiä.
Niin tunteettomalta kuin se kuulostaakin.
Jos miehet pystyisi lisääntymään keskenään, naisten paremmuus missään tilanteissa miehiin verrattuna olisi olematon.
Miehet on vahvempia, kekseliäämpiä, hauskempia yms...
Ironista tässä on se, että meistä on tullut tällaisia nimenomaan naisten valintojen seurauksena, naiset ovat valinneet aina ennemmin ne miehet lisääntymiseen, jotka on vahvempia, kekseliäämpiä, hauskempia yms.. eli selkeämmin sanottuna pyrkien aina maksimoimaan niin oman kuin erityisesti jälkeläisten selviytymismahdollisuudet.
No ei kukaan nainen varmasti sun kaveri haluaisi ollakaan...
Voit taputella omaa päätäsi vakuutellen itsellesi miesten paremmuutta, mutta tutkitusti naiset pärjäävät kaikilla muilla älykkyyttä testaavilla osa-alueilla yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin miehet paitsi yhdellä: spatiaalinen eli avaruudellinen hahmotuskyky.
Eli jos etsit leikkikaveria vaikka johonkin palikoiden rakenteluleikkeihin, siinä todnäk mies on naista taidokkaampi, mutta toki tässäkin on paljon poikkeuksia.
Toivon sulle taitoja ja kärsivällisyyttä käsitellä tuon sun naisiin kohdistuvan katkeruuden ja misogynisten asenteiden juurisyitä. Elämä on huomattavasti kevyempää ilman katkeruutta ja on kovin avartavaa kohdata myös vastakkaisen sukupuolen edustajat tasavertaisina ihmisinä.
Ja niin alkoi henkilökohtaisuuksiin meneminen ja lelujen paiskominen, yllättävän pitkään kesti, mutta tulihan se sieltä.
Ei mulla tosiaan ole yhtäkään naispuolista ystävää elämässäni, jota en panisi mahdollisuuden avautuessa, tämän tietää jokainen myös niistä naisista jotka jollain tapaa ystäväpiiriini enemmän tai vähemmän kuuluvat.
Miksi tuhlaisin aikaani, energiaani ja resurssejani ystävyyteen heikomman sukupuolen edustajan kanssa jonka ystävyydestä en voisi ajatella hyötyväni käytännössä millään tasolla kuin juurikin lisääntymisen osalta.
Ei naisista ole enempi hyötyä kuin miehistä edes hätätilanteissa saati väkivaltaan liittyvissä skenaarioissa, päinvastoin, meiltä miehiltähän odotetaan lähtökohtaisesti aina sitä uhrautumista ensin, oli tilanne mikä tahansa.
Biologiset erot sukupuolten välillä johtaa myös siihen, että miehet kykenee jatkamaan sukuaan käytännössä vielä vanhuksinakin.
Naisilla lisääntymiskyky päättyy keski-iässä, ja johtaa yhä useammin itkuisiin videoihin ja artikkeleihin, kun yhä useampi ikääntynyt nainen huomaa jääneensä yksin ja ilman jälkeläisiä.
Tässä tuore esimerkki: https://www.youtube.com/watch?v=1xfAc5taRhw
Paha mielihän tuosta tulee kenelle tahansa normaalille miehellekin, mutta toisaalta jokainen normaali ihminen myös ajattelee, että itsepähän tämäkin nainen valintansa teki.
En ole kaveri miesten kanssa. Viimeksi yksi mieskollega oli ystävällinen, juteltiin jotain ym. ja myöhemmin selvisi, että oli kiinnostunut. Koska ei ollut sanonut mitään selkokielellä, en ollut asiaa ymmärtänyt.
Vierailija kirjoitti:
Biologiset erot sukupuolten välillä johtaa myös siihen, että miehet kykenee jatkamaan sukuaan käytännössä vielä vanhuksinakin.
Naisilla lisääntymiskyky päättyy keski-iässä, ja johtaa yhä useammin itkuisiin videoihin ja artikkeleihin, kun yhä useampi ikääntynyt nainen huomaa jääneensä yksin ja ilman jälkeläisiä.
Tässä tuore esimerkki: https://www.youtube.com/watch?v=1xfAc5taRhw
Paha mielihän tuosta tulee kenelle tahansa normaalille miehellekin, mutta toisaalta jokainen normaali ihminen myös ajattelee, että itsepähän tämäkin nainen valintansa teki.
Kyllä olen ymmärtänyt asian niin, että mieskään ei voi jatkaa iäkkäänä.
Vierailija kirjoitti:
Jos puhtaasti geneettisessä mielessä ajatellaan kuka on elämän pelin voittaja, se on lopulta aina se joka pääsee omaa sukulinjaansa jatkamaan.
Tässä mielessä se vertailtuna voi siis sanoa, että se kaikkein köyhin ja kurjinkin voittaa lopulta sen kaikkein rikkaimman ja hulppeinta elämää elävän, mutta lapsettomaksi jäävän tyypin.
Tästä syystä despoottisissa järjestelmissä hallitsijan lisääntyminen on aina niin tärkeässä osassa, historiasta löytyy lukuisia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu kun hallitsija syystä tai toisesta ei kykenekään tuottamaan sukulinjaansa jatketta.
Mielenkiintoinen ajatus.
Mutta eikö sisarusten lapset kelpaa?
Minusta olisi ihan kiva olla töissä puheväleissä, voida moikata ja joskus smalltalkata, jos ollaan pidempään samassa tilassa.