Lue keskustelun säännöt.
Minkä ammatin nykyään valitsisit, jos saisit alottaa puhtaalta pöydältä?
Elikkä minkä ammatin valitsisit nykyelämän kokemuksellasi, jos olisit joku 17v ja opiskelut olisi vielä edessä? Perustelut olisi kiva kuulla (:
Kommentit (710)
Kirjastonhoitaja tai vaikka käsityökurssin ohjaaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin varmaan mennyt silti yliopistoon, mutta olisi kannattanut lukea englanninkieltä joka oli lempparini lukiossa eikä taiteentutkimuksia ja historiaa joista valmistuin huuhaa-maisteriksi ja työttömäksi 7 vuoden opiskeluhuuhailun jälkeen. Olisin ruvennut enkun opeksi ja muuttanut Aasiaan Vietnamiin enkun opeksi. ei looseripaskaSuomeen ja kouluun tänne ei ikinä!
tv 53 v kahden maisteritutkinnon työtön, historia ja teologia
Haluaisin olla rikostutkija poliisissa. Sellainen joka selvittelee ja hakee tietoja tietokoneelta. En missään tapauksessa kentällä. Nykyinen ammatti kirjanpitäjä, takana useampi vuosikymmen.
Saman kuin nykyään, ohjelmointia ja suunnittelua kotioloissa. Palkka hyvä, palavereita mahdollisimman vähän ja lenkkipolut lähellä. Sopii luonteelle ja tempperamentille, kalenteri palavereita täynnä taas ei sovi.
Arkkitehdiksi opiskelisin jos olisin nuori. Nyt olen nelikymppinen opettaja, ja tekisi mieli opiskella taideterapeutiksi, mutta työllistyminen mietityttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
radiotoimittaja, jos saisi soittaa vain yksin niitä levyjä mitä kuuntelin 1990 luvulla nuorena eli indiemusaa, progea ja kitarasankareita, istuisin vaan kopissa ja joisin kalj...kahvia ja höpöttelisin kaikkea artisteista kuten Njassakin Radio Helsingissä ja siinä se päivä menisi kivasti, samaa tekisin kuin koko ajan työttömänä kotonakin , kuuntelen levyjä ja radioita ja istun n etissä kaikki päivät
Jo perusopintojen aikana yliopistossa pohdin, että kiinnostaisi hirveästi opiskella käsityötieteitä. Siellä oli niin kiinnostavan tuntuisi kursseja. Epäilin kuitenkin, että haluaisinkohan opettaa ja kestäisinköhön olla lapsijoukon seurassa (toisaalta onhan myös työväenopistot). Nyt kun teen nykyisen tutkinnon takia töitä näytön äärellä, niin tuollainen käytännöllisempi kiinnostaa. En jaksa tehdä töitä tietokoneella. Opettaminen tuntuu myös palkitsevammalta, etenkin jos opetettavat oppivat ja viihtyvät tunnilla. Kässä on myös aine, jonka opettaminen tuntuu erityisen eettiseltä, sillä voisi opettaa korjaamista ja itsetekemistä (omavaraisuus). Kädentaidot ovat myös tärkeitä, sillä ne tuntuvat nykynuorilta uupuvan. Käsitöiden tekeminen tekee hyvää aivoille. Toisaalta opettajat valittavat työn raskaudesta. Mikähän ei nykypäivänä olisi sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Farmaseutiksi tai proviisoriksi. Luulin aikanaan että pitäisi olla huippu matikassa mutta olisi omat taidot riittäneet. Ennen kaikkea haluaisin työtä jossa voi keskittyä asiaansa eikä ole älytöntä määrää ihmiskontakteja päivittäin. Nyt olen ope.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paaviksi olisin halunnut ryhtyä, mutta kun en ole katolilainen, enkä mies. Muutoin ihan ihannetyö!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paaviksi olisin halunnut ryhtyä, mutta kun en ole katolilainen, enkä mies. Muutoin ihan ihannetyö!
Saat aloittaa puhtaalta pöydältä.
Itsellä olis toi Jumala.
Journalismi. Minun nuoruudessa piti osata kirjoittaa jos halusi toimittajaksi. Nykyään ei enää tarvitse. Kukaan ei kertonut ollessani nuori, että ihminen muuttuu vanhetessa ihan eri ihmiseksi. Nykyään minua kiinnostaa kaikki mikä ei parikymppisenä kiinnostanut vähääkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hävittäjä lentäjä tai Hollywood näyttelijä
Lääkäri ehdottomasti ja erikoistuminen jojo gynekologia tai gastrokirurgia.
Menisin opiskelemaan suoraan nykyiselle alalle ekonomiksi. Tosin eka humanistinen tutkinto on tuonut niin paljon yleissivistystä, ettei sekään harmita tai ole mennyt hukkaan.
Nykyiselle alalleni, mutta paljon aiemmin. Päädyin nykyiseen työpaikkaani vasta nelikymppisenä rikottuani paikkani ensin ravintola-alalla, missä työskentelin pikkulikasta alkaen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Lääkäriksi olisi pitänyt lukion ammatinvalintatestin mukaan alkaa. Se tyssäsi siihen, etten päässyt lääkikseen. Ehkä seuraavassa elämässä sitten.
Yliarvostettu ammatti, jossa paljon sisimmältään onnettomia ihmisiä, kuten juristien ammatit myöskin.
Se voi johtua joidenkin ihmisten tapauksessa siitäkin, että nuo ovat tyypillisiä aloja, joihin ympäristö kannustaa hyvien lukiopapereiden perusteella. Lääkis, oikis, kauppis tai poli, sen sijaan että mietittäisiin henkilön omaa motivaatiota, kiinnostusta tai taipumuksia. Jos valinta ei ole yhtään oma, sisäisesti motivoiva, ihminen tuntee olevansa täysin väärässä paikassa koko ajan.
Sillä onhan noissa molemmissa onneksi myös alalleen motivoituneita ja ihan tyytyväisen oloisia ihmisiä, olivat opiskeluvaiheessa tai työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Jo perusopintojen aikana yliopistossa pohdin, että kiinnostaisi hirveästi opiskella käsityötieteitä. Siellä oli niin kiinnostavan tuntuisi kursseja. Epäilin kuitenkin, että haluaisinkohan opettaa ja kestäisinköhön olla lapsijoukon seurassa (toisaalta onhan myös työväenopistot). Nyt kun teen nykyisen tutkinnon takia töitä näytön äärellä, niin tuollainen käytännöllisempi kiinnostaa. En jaksa tehdä töitä tietokoneella. Opettaminen tuntuu myös palkitsevammalta, etenkin jos opetettavat oppivat ja viihtyvät tunnilla. Kässä on myös aine, jonka opettaminen tuntuu erityisen eettiseltä, sillä voisi opettaa korjaamista ja itsetekemistä (omavaraisuus). Kädentaidot ovat myös tärkeitä, sillä ne tuntuvat nykynuorilta uupuvan. Käsitöiden tekeminen tekee hyvää aivoille. Toisaalta opettajat valittavat työn raskaudesta. Mikähän ei nykypäivänä olisi sitä.
Kouluun ei ainakaan kannata mennä. Ne ovat hirveitä paikkoja nykyään.
Haluaisin olla onlyfans ammattilainen!