Jaksaisiko joku jakaa ajatuksia :( Parisuhdeongelma, pettäminen
Minulla ei ole ystäviä, jakaisiko joku ajatuksiaan.
Mies petti kesällä minua ystävänsä kanssa. Ei pahimmalla mahdollisella tavalla, mutta keskusteltu raja ylittyi. Ystävyys jatkuu heillä kuten ennen pettämistäkin. Tapaavat monta (2-3) kertaa viikossa, harrastavat, kyläilevät ja viettävät aikaa kuten ennenkin. (Sinkku)nainen kuulemma edelleen ihastunut mieheeni, mutta mieheni puolelta ei ole enää mitään seksuaalista, pelkkää ystävyyttä. Minä kuulemma ylireagoin, ei ole enää syytä huoleen. Ystävyyden/tapaamisten lopettaminen ei ole kuulemma mahdollista. Olen kärsinyt asiasta tosi paljon, valmiiksi huono mielenterveyteni järkkyy joka tapaamisen aikaa uudestaan.
Ajatuksia, neuvoja? Mieliala lääkityksen olen aloittanut ja terapiaan pääsyä odotan.
Kommentit (2372)
Kyllä on huono tilanne ap. Et halua erota, mutta entäs, jos ottaisit kunnolla etäisyyttä? Laita liitto tauolle, ota oma asunto ja kerro miehelle, että harkitset asiaa, mikäli mies käy kanssasi terapiassa eikä enää näe tuota naista.
Jos vielä tapailee tuota naista, on se melko varmaa, että mies jättää sut jossain vaiheessa ja alkaa tuon toisen naisen kanssa suhteeseen.
Toisaalta se on melko ymmärrettävääkin, olette olleet suhteessa teini-ikäisistä lähtien ja mies alkaa ikäkriisissään etsiä menetettyjä nuoruuden vipinöitä vieraista naisista. Monet haikailee vastaavaa.
Ja vielä, jos sulla on muutenkin ollut mt-ongelmia ja tuen tarvetta. Miehet harvemmin kestää naisilta mitään heikkouksia. Jos sairaus iskee, mies lähtee, niin se usein valitettavasti menee.
Just.
Eli ap sä et vieläkään ole valmis eroon miehestä, vaikka hän sanoi sinulle mitä julmimpia sanoja.
Käsittämätöntä.
Ap, eiköhän tämä ole ihan selvä homma jo.
Nyt vain mietit, että jaksatko tätä kuviota vuodesta toiseen?
Mies voi kyllä sinut jättää, mutta epäilenpä, onhan hän väittänyt Mirkun olevan vain kaveri, joten siitä tarinasta on pidettävä kiinni. Sitten kun hän yhä tapailee Mirkkua, saat miettiä tykönäsi, että mitä he puhuvat ja tekevät keskenään. Ja kun Mirkku on jo ilmaissut, että ei halua olla pelkkä kaveri miehesi kanssa, vaan on rakastunut ja haluaa hänestä elämänkumppanin, niin riski siihen, että mies kokeilee eloa Mirkun kanssa, on tosi. Kestätkö tuota kuviota, vuosikausia, jos mies soutaa ja huopaa sen verran? Onko tämä sitä, mitä kumppaniltasi haluat?
Pystytkö nyt olemaan kevyen iloinen miehesi kanssa, harrastamaan seksiä ja tekemään perheasioita luottavaisin mielin? Niinpä. Et pysty. Ja miestä ei kiinnosta tämä. Koska Mirkku!
Mielestäni Ap perheineen asuu AP:n lapsuudenkodissa, joka on maatalo, ei sieltä niin vain lähdetä eikä sellaista yksin ilman toista aikuista ylläpidetä. Tsemppiä Ap, toivottavasti saat apua vaikeassa tilanteessa, jotta pystyt tekemään hyviä päätöksiä itsesi ja lapsiesi kannalta! <3
Vierailija kirjoitti:
Se on outo tunne kun 20 vuotta on ollut ihmisen kanssa kuin paita ja perse. Kaikki on ollut selvää, yhdessä ollaan nyt ja aina. Rakastettu paljon ja vielä enemmän. Tehty kaikki yhdessä. Saatu lapset, rakennettu yhteinen koti. Suunniteltu tulevaisuutta ja nautittu arjen pienistä iloista. Oltu sylikkäin, pussailtu, suudeltu, rakasteltu, rakastettu. Naurettu ja itketty yhdessä. Oltu asioista samaa mieltä ja ajatukset osuneet yksiin hämmentävän hyvin. Ajatus ja sopimus, että olemme aina näin. Sinä ja minä. Me. Nyt ja aina.
Sitten yhtenä päivänä kaikki on toisin. On joku kolmas, vieras ihminen. Ei olla enää vain sinä ja minä. On me ja on te. On elämän osa-alue johon minä en kuulu. Elämää, johon minä en liity millään tavalla. Salaisuuksia, surua, pettäminen ja petetyksi tuleminen. Epätoivoa, itkua, ääretöntä tuskaa. Huutoa, katkeruutta, vihaa. Miten tässä näin kävi? Mihin hävisi ne 20 vuotta. Mihin hävisi me, yhdessä, nyt ja aina. Ikuisesti. Sinä ja minä.
Ap
Tämä oli raadollisen kipeä kirjoitus ja olen varma, että juuri näitä samoja asioita miettii jokainen joka tulee rakkaudessa satutetuksi. Ja varsinkin kun suhde on todella pitkä kuten Ap:lla ja omassa elämässäni (ikää 50v ja suhde kestänyt 30v) niin sitä on niin kasvanut yhdessä ja tavallaan kiinni toiseen. Siinä vaiheessa kun toisen rakkaus hiipuu niin ei se oma rakkaus käskystä kuole, kipeetä tekee pitkään. Kyllä Sinä Ap pärjäät ja tulee vielä päivä kun huomaat, että Sinun on helpompi hengittää.
Viettävät aikaa yhdessä 2-3 kertaa viikossa? Mitä ihmettä? Mies ei ole sitoutunut sinuun. Minulla on myös miespuolisia ystäviä mutta tapaan heitä ehkä kerran viikossa jos silloinkaan. Eikä suudella.
Vierailija kirjoitti:
Illalla selvisi, että mies oli tavannut mirkkua pikaisesti edellisenä päivänä. Mirkku oli toivonut tapaamista, ja näin oli tehty, vaikka minä olin vaatinut, ettei näin tapahtuisi. Ei valehdellut kun kysyin asiasta. Suuttui ja on vihainen edelleen. Kyttään ja rajoitan hänen elämäänsä. Jos olisin ollut sellainen puoliso mitä hän olisi tarvinnut, ei mirkku-asiaa olisi koskaan tapahtunut. Minun syytäni, että näin kävi ja nyt minulla ei ole oikeutta vaatia tapaamisten lopettamista, koska hän saa mirkulta sellaista tukea ja iloa mitä ei minulta ole tarpeeksi saanut. Ja että vaikka minusta ennen kaikki oli hyvin, niin hänestä ei, ja hän on minulle siitä vuosien varrella monta kertaa sanonut, enkä ole tehnyt asialle mitään. Nyt saan kärsiä sitten seurauksista, omaa syytäni kaikki. En enää tiedä mitä sanoa. Mies tuntuu vieraalta. Katsoin jo vuokra-asuntojakin. En jaksa enää tätä. Miten hän ei ymmärrä, ettei voi olla naimisissa ja seurustella yhtä aikaa. Miten hän ei näe, että rikkoo perheen tällä toiminalla. Onko oikeasti mirkku ja hänen kanssaan seurustelu tämän arvoista. Melkein vain toivon, että pakkaisi oikeasti kassinsa ja lähtisi mirkun nurkkiin. Olisi iso suru minulle ja lapsille, mutta ei tästäkään mitään tule. Jos olisitte minä, niin mitä sanoisitte miehelle? Harrastustoiminnan takia yhteydenpidon lopettaminen täysin ei ole mitenkään mieheni puolelta mahdollista. En halua avata sitä asiaa enempää, ettei kukaan vaan tunnista. Mitä tekisitte/sanoisitte? Kotieläimet myös hoidettava, ja se tarvitsee kahta aikuista, täysin ei voi välejä katkaista yhdeltä istumalta. Tilanne on niin käsittämätön ja minulle täysin uusi ja vieras, että tuntuu vaan kun näkisin pahaa unta. Olen yrittänyt olla todella ymmärtäväinen ja sovitteleva. Inhoan ristiriitoja. En tiedä enää mistään mitään. Maailma ympärilläni on murentunut palasiksi.
Ap
....... Jos olisin ollut sellainen puoliso mitä hän olisi tarvinnut, ei mirkku-asiaa olisi koskaan tapahtunut. Minun syytäni, että näin kävi ja nyt minulla ei ole oikeutta vaatia tapaamisten lopettamista, koska hän saa mirkulta sellaista tukea ja iloa mitä ei minulta ole tarpeeksi saanut......
Tätä ylläolevaa en pysty ymmärtämään ikinä. Jos Teillä on ollut haasteita suhteessa miehesi mielestä aiemmin niin miksi miehesi on silloin jäänyt, miksi miehesi jäi "onnettomana suhteeseen" ...... miten ihmeessä se oikeuttaa mihinkään Mirkkuun tänä päivänä.
Kyllä Ap olen ihan hämmennyksissä miehesi käytöksestä ja surullinen siitä, että ei tuossa voi olla yhteistä onnellista loppua. Jos mies katkaisisi välit Mirkkuun kokonaan niin se katkeroittaa miehesi jokatapauksessa. Itse en pystyisi jatkamaan miehen kanssa, joka on valinnut minut "pakosta".
Yritä Ap päästä henkisesti irti, kylmetä itseäsi miehen edessä ja huomaat, että pikkuhiljaa ne omatkin tunteesi viilenevät. Kaikkea hyvää Sinulle ja lapsille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Illalla selvisi, että mies oli tavannut mirkkua pikaisesti edellisenä päivänä. Mirkku oli toivonut tapaamista, ja näin oli tehty, vaikka minä olin vaatinut, ettei näin tapahtuisi. Ei valehdellut kun kysyin asiasta. Suuttui ja on vihainen edelleen. Kyttään ja rajoitan hänen elämäänsä. Jos olisin ollut sellainen puoliso mitä hän olisi tarvinnut, ei mirkku-asiaa olisi koskaan tapahtunut. Minun syytäni, että näin kävi ja nyt minulla ei ole oikeutta vaatia tapaamisten lopettamista, koska hän saa mirkulta sellaista tukea ja iloa mitä ei minulta ole tarpeeksi saanut. Ja että vaikka minusta ennen kaikki oli hyvin, niin hänestä ei, ja hän on minulle siitä vuosien varrella monta kertaa sanonut, enkä ole tehnyt asialle mitään. Nyt saan kärsiä sitten seurauksista, omaa syytäni kaikki. En enää tiedä mitä sanoa. Mies tuntuu vieraalta. Katsoin jo vuokra-asuntojakin. En jaksa enää tätä. Miten hän ei ymmärrä, ettei voi olla naimisissa ja seurustella yhtä aikaa. Miten hän ei näe, että rikkoo perheen tällä toiminalla. Onko oikeasti mirkku ja hänen kanssaan seurustelu tämän arvoista. Melkein vain toivon, että pakkaisi oikeasti kassinsa ja lähtisi mirkun nurkkiin. Olisi iso suru minulle ja lapsille, mutta ei tästäkään mitään tule. Jos olisitte minä, niin mitä sanoisitte miehelle? Harrastustoiminnan takia yhteydenpidon lopettaminen täysin ei ole mitenkään mieheni puolelta mahdollista. En halua avata sitä asiaa enempää, ettei kukaan vaan tunnista. Mitä tekisitte/sanoisitte? Kotieläimet myös hoidettava, ja se tarvitsee kahta aikuista, täysin ei voi välejä katkaista yhdeltä istumalta. Tilanne on niin käsittämätön ja minulle täysin uusi ja vieras, että tuntuu vaan kun näkisin pahaa unta. Olen yrittänyt olla todella ymmärtäväinen ja sovitteleva. Inhoan ristiriitoja. En tiedä enää mistään mitään. Maailma ympärilläni on murentunut palasiksi.
Ap....... Jos olisin ollut sellainen puoliso mitä hän olisi tarvinnut, ei mirkku-asiaa olisi koskaan tapahtunut. Minun syytäni, että näin kävi ja nyt minulla ei ole oikeutta vaatia tapaamisten lopettamista, koska hän saa mirkulta sellaista tukea ja iloa mitä ei minulta ole tarpeeksi saanut......
Tätä ylläolevaa en pysty ymmärtämään ikinä. Jos Teillä on ollut haasteita suhteessa miehesi mielestä aiemmin niin miksi miehesi on silloin jäänyt, miksi miehesi jäi "onnettomana suhteeseen" ...... miten ihmeessä se oikeuttaa mihinkään Mirkkuun tänä päivänä.
Kyllä Ap olen ihan hämmennyksissä miehesi käytöksestä ja surullinen siitä, että ei tuossa voi olla yhteistä onnellista loppua. Jos mies katkaisisi välit Mirkkuun kokonaan niin se katkeroittaa miehesi jokatapauksessa. Itse en pystyisi jatkamaan miehen kanssa, joka on valinnut minut "pakosta".
Yritä Ap päästä henkisesti irti, kylmetä itseäsi miehen edessä ja huomaat, että pikkuhiljaa ne omatkin tunteesi viilenevät. Kaikkea hyvää Sinulle ja lapsille
Kiitos! Sinulle ja kaikille kommentoineille. Olen lukenut ne kaikki, osan moneenkin kertaan. Olen aina ollut sellainen hieman avuton ja autettava, nyt kun pitäisi seistä omilla jaloilla, tuntuvat kovin huterilta. Koitan nyt lähteä siitä, että oma pää pysyisi kasassa ilman diapameja. Niitä olen tässä nyt syönyt.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Illalla selvisi, että mies oli tavannut mirkkua pikaisesti edellisenä päivänä. Mirkku oli toivonut tapaamista, ja näin oli tehty, vaikka minä olin vaatinut, ettei näin tapahtuisi. Ei valehdellut kun kysyin asiasta. Suuttui ja on vihainen edelleen. Kyttään ja rajoitan hänen elämäänsä. Jos olisin ollut sellainen puoliso mitä hän olisi tarvinnut, ei mirkku-asiaa olisi koskaan tapahtunut. Minun syytäni, että näin kävi ja nyt minulla ei ole oikeutta vaatia tapaamisten lopettamista, koska hän saa mirkulta sellaista tukea ja iloa mitä ei minulta ole tarpeeksi saanut. Ja että vaikka minusta ennen kaikki oli hyvin, niin hänestä ei, ja hän on minulle siitä vuosien varrella monta kertaa sanonut, enkä ole tehnyt asialle mitään. Nyt saan kärsiä sitten seurauksista, omaa syytäni kaikki. En enää tiedä mitä sanoa. Mies tuntuu vieraalta. Katsoin jo vuokra-asuntojakin. En jaksa enää tätä. Miten hän ei ymmärrä, ettei voi olla naimisissa ja seurustella yhtä aikaa. Miten hän ei näe, että rikkoo perheen tällä toiminalla. Onko oikeasti mirkku ja hänen kanssaan seurustelu tämän arvoista. Melkein vain toivon, että pakkaisi oikeasti kassinsa ja lähtisi mirkun nurkkiin. Olisi iso suru minulle ja lapsille, mutta ei tästäkään mitään tule. Jos olisitte minä, niin mitä sanoisitte miehelle? Harrastustoiminnan takia yhteydenpidon lopettaminen täysin ei ole mitenkään mieheni puolelta mahdollista. En halua avata sitä asiaa enempää, ettei kukaan vaan tunnista. Mitä tekisitte/sanoisitte? Kotieläimet myös hoidettava, ja se tarvitsee kahta aikuista, täysin ei voi välejä katkaista yhdeltä istumalta. Tilanne on niin käsittämätön ja minulle täysin uusi ja vieras, että tuntuu vaan kun näkisin pahaa unta. Olen yrittänyt olla todella ymmärtäväinen ja sovitteleva. Inhoan ristiriitoja. En tiedä enää mistään mitään. Maailma ympärilläni on murentunut palasiksi.
Ap....... Jos olisin ollut sellainen puoliso mitä hän olisi tarvinnut, ei mirkku-asiaa olisi koskaan tapahtunut. Minun syytäni, että näin kävi ja nyt minulla ei ole oikeutta vaatia tapaamisten lopettamista, koska hän saa mirkulta sellaista tukea ja iloa mitä ei minulta ole tarpeeksi saanut......
Tätä ylläolevaa en pysty ymmärtämään ikinä. Jos Teillä on ollut haasteita suhteessa miehesi mielestä aiemmin niin miksi miehesi on silloin jäänyt, miksi miehesi jäi "onnettomana suhteeseen" ...... miten ihmeessä se oikeuttaa mihinkään Mirkkuun tänä päivänä.
Kyllä Ap olen ihan hämmennyksissä miehesi käytöksestä ja surullinen siitä, että ei tuossa voi olla yhteistä onnellista loppua. Jos mies katkaisisi välit Mirkkuun kokonaan niin se katkeroittaa miehesi jokatapauksessa. Itse en pystyisi jatkamaan miehen kanssa, joka on valinnut minut "pakosta".
Yritä Ap päästä henkisesti irti, kylmetä itseäsi miehen edessä ja huomaat, että pikkuhiljaa ne omatkin tunteesi viilenevät. Kaikkea hyvää Sinulle ja lapsilleKiitos! Sinulle ja kaikille kommentoineille. Olen lukenut ne kaikki, osan moneenkin kertaan. Olen aina ollut sellainen hieman avuton ja autettava, nyt kun pitäisi seistä omilla jaloilla, tuntuvat kovin huterilta. Koitan nyt lähteä siitä, että oma pää pysyisi kasassa ilman diapameja. Niitä olen tässä nyt syönyt.
Ap
Ihmisestä löytyy kummasti piileviä voimavaroja, kun on pakko, aivan varmasti sinustakin ja vähitellen huterat jalat kantavat aina vain paremmin ja paremmin!<3
Ap:lle vielä, että vaikka tilanne tuntuu nyt mahdottoman pahalta niin tulet oikeasti huomaamaan, että elämä muuttuu helpommaksi kun pääset tilanteesta pois. Vaikka nyt sitä on vaikea ymmärtää niin miehesi imee Sinusta kaikki voimat pois. Aliarvioit itsesi, vaikutat todella ihanalta ihmiseltä ja kun vaan löytäisit voimia auttaa itsesi pois tuosta tilanteesta. Ymmärrän niin hyvin sen, että tilannetta on vaikea hyväksyä ja että se eroaminen ja kaikki siihen liittyvä = koti, eläimet, lapset, talous ...... ratkaisua ei ole helppo löytää, mutta silti pystyt siihen.
Ja kokemuksen rintaäänellä voin sanoa, että tulee se päivä kun ihmettelet, miksi et toiminut aikaisemmin. Huomaat kuinka paljon helpompi on hengittää ja kuinka paljon Sinulta löytyy energiaa kun suru helpottaa.
Halaus.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle vielä, että vaikka tilanne tuntuu nyt mahdottoman pahalta niin tulet oikeasti huomaamaan, että elämä muuttuu helpommaksi kun pääset tilanteesta pois. Vaikka nyt sitä on vaikea ymmärtää niin miehesi imee Sinusta kaikki voimat pois. Aliarvioit itsesi, vaikutat todella ihanalta ihmiseltä ja kun vaan löytäisit voimia auttaa itsesi pois tuosta tilanteesta. Ymmärrän niin hyvin sen, että tilannetta on vaikea hyväksyä ja että se eroaminen ja kaikki siihen liittyvä = koti, eläimet, lapset, talous ...... ratkaisua ei ole helppo löytää, mutta silti pystyt siihen.
Ja kokemuksen rintaäänellä voin sanoa, että tulee se päivä kun ihmettelet, miksi et toiminut aikaisemmin. Huomaat kuinka paljon helpompi on hengittää ja kuinka paljon Sinulta löytyy energiaa kun suru helpottaa.
Halaus.
Ap tosiaan vaikuttaa ihanalta, mutta niin vaikuttaa tämän kommentin kirjoittaja itsekin, tosi hyvin sanottu!<3
Ap:n mieshän on ihan äklö! Vaikka hän olisi kuinka aiemmin tukenut ap:ta hänen vaikeina aikoina, ei se silti anna mitään vapaakorttia pettämiseen. Pahimman luokan pettämistä tuo nimittäin on, äijä roikottaa samaan aikaan vaimoa ja tyttöystävää löysässä hirressä ja kaikki kärsivät.
Ap:n miehen logiikan mukaan, jos henkilö on nuorena tehnyt hyväntekeväisyystyötä kehitysmaassa, niin vanhana hän saa ryöstää pankin, eikä häntä saa siitä pistää käräjille.
Ymmärrän totta kai, että jos kumppani kokee suhteessa antaneensa enemmän kuin saaneensa, niin siinä voi tunteet kylmetä ja tulla katkeruuttakin. Se ei silti tarkoita sitä, että toisella on OIKEUS pettää ja sitten kieltää toista tuntemasta surua ja mustasukkaisuutta. Ap:n mies käytännössä väittää - Koska minä olin HYVÄ sinulle, sinä ET SAA pahoittaa mieltäsi! Sinun sydämesi EI SAA särkyä, vaikka en enää rakasta sinua, sillä rakastin sinua AIEMMIN!
Ihan hullua.
Toivon todella että saat voimia lähteä suhteesta ja päästä muuttamaan omillesi. Miehesi ei tule muuttumaan ja aikoo jatkaa toimintaansa niin kauan kuin haluaa. Eikä näytä itse eroavan vaan haluaa että jäät kärsimään suhteeseen. Surettaa lastenkin puolesta. Varmasti oireilevat kun isä ei huolehdi heistä eikä äidistä vaan lähtee Mirkun luo. Asiat mitä miehesi sinulle sanoo eivät ole oikeutettuja. Teoista puhumattakaan. Kukaan ei voi vaatia itselleen avioliittoa ja parisuhdetta sivussa ilman toisen suostumusta. Hän yrittää pakottaa sinut tähän kuvioon. Halusit tai et. Muuta keinoa ei ole kun erota että voit pelastaa itsesi ja lapset. Olet jo nyt sairastunut ja kärsit miehen takia. Kyllä sinä pystyt siihen. Ansaitset rakastavan ja välittävän miehen. Voimia sinulle.
Ap, pysyt suhteessa tai et (toivon eroa), ainoa vastuullinen tehtävä sinulle on kasvaa aikuiseksi eli ota vastuu elämästäsi ja itsestäsi. Vahvista ne jalat kantamaan. Tällöin sinun ei tarvitse olla riippuvainen toisista, pystyt kantamaan oman osasi suhteessa ja voit vaatia itsellesi asiallista kohtelua ja pystyt itse tarjoamaan sitä ja tukeasi myös toisille.
Ehkä sinun olisi terveellistä muuttaa pois kotitilalta, katkoa napanuoraa. Ehkä se ei käytänössä onnistu, jolloin kasvu pitää tehdä puhtaasti henkisesti.
Millaiset vanhemmat sinulla oli?
Ap, tilanteessasi on kolme vaihtoehtoa:
1. Jatkatte näin. Miehesi on näennäisessä avioliitossa sinun kanssasi ja ainakin henkisessä parisuhteessa Mirkun kanssa.
2. Miehesi ei jatka suhdetta Mirkun kanssa, te jatkatte yhdessä.
3. Te ette jatka yhdessä. Miehesi jatkaa suhdetta Mirkun kanssa tai ei (asia, johon et voi vaikuttaa).
Punnitse eri vaihtoehtoja. Varmastikaan mikään ei ole täydellinen, mutta muuta ei taida olla tarjolla. Jos tulet tulokseen että näin ei voi jatkaa, koska mielenterveytesi ei sitä kestä (tämä siis sinun päätettävä asia kestääkö se ja onko se sitä mitä haluat) niin kerro se myös miehelle.
Miehelle taitaa olla turha puhua järkeä ja kertoa, että hänen ajattelumaailmansa on nyt vääristynyt. Mutta jos keskustelet miehen kanssa niin ettei ole väliä onko miehellä oikeus olla Mirkun kanssa vai, mutta sillä on suuri väli mitä sinä haluat ja kestät, silloin otat oikean askeleen itseäsi kohti.
Jos taas tulet tulokseen että sinulle paras ratkaisu on jatkaa vaihtoehdolla 1, mutta ottaa henkinen ero miehestä niin silloin on turhaa kertoa asiasta miehelle.
Kaikissa tilanteissa, aseta etusijalle se, mitä sinä haluat ja tarvitset.
Vierailija kirjoitti:
Ap, pysyt suhteessa tai et (toivon eroa), ainoa vastuullinen tehtävä sinulle on kasvaa aikuiseksi eli ota vastuu elämästäsi ja itsestäsi. Vahvista ne jalat kantamaan. Tällöin sinun ei tarvitse olla riippuvainen toisista, pystyt kantamaan oman osasi suhteessa ja voit vaatia itsellesi asiallista kohtelua ja pystyt itse tarjoamaan sitä ja tukeasi myös toisille.
Ehkä sinun olisi terveellistä muuttaa pois kotitilalta, katkoa napanuoraa. Ehkä se ei käytänössä onnistu, jolloin kasvu pitää tehdä puhtaasti henkisesti.
Millaiset vanhemmat sinulla oli?
Äitini oli töissä käyvä alkoholisti, myöhemmin vanhemmalla iällä raitistunut. Isä oli kiltti mies. Lopulta erosivat ollessani teini. Lapsuus oli alkoholiongelman varjostama.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, pysyt suhteessa tai et (toivon eroa), ainoa vastuullinen tehtävä sinulle on kasvaa aikuiseksi eli ota vastuu elämästäsi ja itsestäsi. Vahvista ne jalat kantamaan. Tällöin sinun ei tarvitse olla riippuvainen toisista, pystyt kantamaan oman osasi suhteessa ja voit vaatia itsellesi asiallista kohtelua ja pystyt itse tarjoamaan sitä ja tukeasi myös toisille.
Ehkä sinun olisi terveellistä muuttaa pois kotitilalta, katkoa napanuoraa. Ehkä se ei käytänössä onnistu, jolloin kasvu pitää tehdä puhtaasti henkisesti.
Millaiset vanhemmat sinulla oli?
Äitini oli töissä käyvä alkoholisti, myöhemmin vanhemmalla iällä raitistunut. Isä oli kiltti mies. Lopulta erosivat ollessani teini. Lapsuus oli alkoholiongelman varjostama.
Ap
Mene alkoholistien aikuiset lapset tukiryhmään. Katso lähialueen aa-ryhmien tiedoista, missä on.
Googlaa aihepiiriä. Aloita self help heti. Alkoholisti on usein myös narsisti, äitisi ei ole osannut vastata tarpeisiisi?
Jos olisin sinä, haluaisin pois kotitilalta. En voi kuvitella, että asuisin lapsuuden perhehelvetin kodissa tai saman koulupiirin alueella.
Vierailija kirjoitti:
Ap, tilanteessasi on kolme vaihtoehtoa:
1. Jatkatte näin. Miehesi on näennäisessä avioliitossa sinun kanssasi ja ainakin henkisessä parisuhteessa Mirkun kanssa.
2. Miehesi ei jatka suhdetta Mirkun kanssa, te jatkatte yhdessä.
3. Te ette jatka yhdessä. Miehesi jatkaa suhdetta Mirkun kanssa tai ei (asia, johon et voi vaikuttaa).Punnitse eri vaihtoehtoja. Varmastikaan mikään ei ole täydellinen, mutta muuta ei taida olla tarjolla. Jos tulet tulokseen että näin ei voi jatkaa, koska mielenterveytesi ei sitä kestä (tämä siis sinun päätettävä asia kestääkö se ja onko se sitä mitä haluat) niin kerro se myös miehelle.
Miehelle taitaa olla turha puhua järkeä ja kertoa, että hänen ajattelumaailmansa on nyt vääristynyt. Mutta jos keskustelet miehen kanssa niin ettei ole väliä onko miehellä oikeus olla Mirkun kanssa vai, mutta sillä on suuri väli mitä sinä haluat ja kestät, silloin otat oikean askeleen itseäsi kohti.
Jos taas tulet tulokseen että sinulle paras ratkaisu on jatkaa vaihtoehdolla 1, mutta ottaa henkinen ero miehestä niin silloin on turhaa kertoa asiasta miehelle.
Kaikissa tilanteissa, aseta etusijalle se, mitä sinä haluat ja tarvitset.
Tässä oli erttäin ytimekkäästi kiteytetty vaihtoehdot. Näinhän se meni. Itse valitsin vaihtoehdon 1 eli kasvoin henkisesti yli pettämiskuvioista. Kävi lopulta jotenkin kummasti niin että mieheltä mirkut jäivät ja suhteemme parani. En tiedä, muutuinko henkisen kasvun myötä mielenkiintoisemmaksi.
Monesti elämässäni olen ajatellut että vanha klisee "saat sen mistä luovut", pitää jotenkin kummasti paikkansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, tilanteessasi on kolme vaihtoehtoa:
1. Jatkatte näin. Miehesi on näennäisessä avioliitossa sinun kanssasi ja ainakin henkisessä parisuhteessa Mirkun kanssa.
2. Miehesi ei jatka suhdetta Mirkun kanssa, te jatkatte yhdessä.
3. Te ette jatka yhdessä. Miehesi jatkaa suhdetta Mirkun kanssa tai ei (asia, johon et voi vaikuttaa).Punnitse eri vaihtoehtoja. Varmastikaan mikään ei ole täydellinen, mutta muuta ei taida olla tarjolla. Jos tulet tulokseen että näin ei voi jatkaa, koska mielenterveytesi ei sitä kestä (tämä siis sinun päätettävä asia kestääkö se ja onko se sitä mitä haluat) niin kerro se myös miehelle.
Miehelle taitaa olla turha puhua järkeä ja kertoa, että hänen ajattelumaailmansa on nyt vääristynyt. Mutta jos keskustelet miehen kanssa niin ettei ole väliä onko miehellä oikeus olla Mirkun kanssa vai, mutta sillä on suuri väli mitä sinä haluat ja kestät, silloin otat oikean askeleen itseäsi kohti.
Jos taas tulet tulokseen että sinulle paras ratkaisu on jatkaa vaihtoehdolla 1, mutta ottaa henkinen ero miehestä niin silloin on turhaa kertoa asiasta miehelle.
Kaikissa tilanteissa, aseta etusijalle se, mitä sinä haluat ja tarvitset.
Tässä oli erttäin ytimekkäästi kiteytetty vaihtoehdot. Näinhän se meni. Itse valitsin vaihtoehdon 1 eli kasvoin henkisesti yli pettämiskuvioista. Kävi lopulta jotenkin kummasti niin että mieheltä mirkut jäivät ja suhteemme parani. En tiedä, muutuinko henkisen kasvun myötä mielenkiintoisemmaksi.
Monesti elämässäni olen ajatellut että vanha klisee "saat sen mistä luovut", pitää jotenkin kummasti paikkansa.
Mies saattaa lähteä taas joku vuosi. Et oikeastaan saanut sitä mistä luovuit. Kovetit vaan itsesi.
No, nyt sinä tarvitset tukea eri tavalla. Ja se ei selviä oikeasti mitä Markusta ajattelisi, ennen kuin se on oikeasti olemassa.
Kallistuisin kyllä sille kannalle ettei vaan kehtaa itse erota, vaan odottaa sinun tekevän sen ratkaisun. Sitten voi sanoa kaikille että Mirkun otin, kun en entiselle enää kelvannut.