Jaksaisiko joku jakaa ajatuksia :( Parisuhdeongelma, pettäminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä AP meinaat tehdä välipäivinä? Ostat useamman skumppapullon ja kasan ilotulitteita, ja ilmoitat miehelle että mies hoitaa lapset, jotta sinä voit aloittaa railakkaasti uuden elämän? Ethän sinä nyt perhana katso sitä, että mies nojaa sinun järjestävän lapsille juhlapyhät, kun hän juoksee Mirkulla?

Olisi kyllä tasa-arvoista, että ap saisi jokaista miehen mirkkuyötä vastaan oman vapaan yön poissa kotoa. Ei tietenkään tarvitse kertoa missä viettää yön, kunhan menee pois kotoa vaikka jonkun ystävän luokse.

Minusta olisi erittäin tärkeää, että mies kantaa koko ajan vastuuta lapsista, eikä pääse mirkun nojalla pakoilemaan velvoitteistaan. Mirkkukin tietysti pääsee pian nauttimaan siitä, kun lapsekkaan ja lapsellisen miehen kyljessä kyhnää kolme lasta mukana koiria ulkoiluttamassa. Siitä se arki avaa pikkumirkun simmut.

Näin sanoin myös miehelle ja on jo sovittukin yksi yö meni.

Ap

Siis yömeno

Ap

Vierailija kirjoitti:

Moni on nyt ymmärrettävästi kommentoinut, että miksi en tee mitään ja kaikki näyttää junnaavan vain paikallaan, mutta näin asia ei minusta ole. Se mitä tässä on tapahtunut ketjun aloittamisen jälkeen on jotain aivan valtaisaa. Ainakin mulle itselleni ja se riittää. On hieman eri asia lähteä jostain vuokraluukusta erilleen, kuin tästä mikä mulla tilanne. Ketjua seuranneet kyllä tietävät ylivelkaantumisen ja kotieläimet yms. Mä oon kaikesta huutelusta huolimatta aivan super ylpeä itsestäni ja siitä mitä mä oon tekemässä ja kuinka pitkällä mä oon tässä prosessissa, vaikkei se ulospäin vielä näykkään. Siihen verrattuna avioeropaperin täyttäminen tai erillään asuminen ovat ihan pikkujuttuja ja muodollisuuksia.

Ap

Ja nimenomaan toi on tärkeintä että oot saanut oman pääsi selvitettyä, olet jyvällä miehesi puuhista etkä enää puolustele häntä ja syyttele itseäsi. Älä välitä näistä epäilijöistä.

Ap, olen myös ylpeä susta. Olet päässyt lyhyessä ajassa hyvin pitkälle, vaikka kotona vielä oletkin!

Siinä on valtava liikkeelle paneva voima, kun suomut putoaa silmiltä ja näkee miten asiat oikeasti ovat. Se hetki, kun yhtäkkiä ymmärtää, näkee ja tajuaa.. eikä ole enää mitään mahdollisuutta palata takaisin entiseen tietämättömyyden tilaan.

On siis pakko mennä eteenpäin ja tässä vaiheessa tapahtuu usein niin suuria harppauksia, että lähiympäristöä saattaa hirvittää. Että mikäs tolle ap:lle nyt on tullut, kun se tekee valtavia muutoksia elämässään. Go girl!

Vierailija kirjoitti:

Moni on nyt ymmärrettävästi kommentoinut, että miksi en tee mitään ja kaikki näyttää junnaavan vain paikallaan, mutta näin asia ei minusta ole. Se mitä tässä on tapahtunut ketjun aloittamisen jälkeen on jotain aivan valtaisaa. Ainakin mulle itselleni ja se riittää. On hieman eri asia lähteä jostain vuokraluukusta erilleen, kuin tästä mikä mulla tilanne. Ketjua seuranneet kyllä tietävät ylivelkaantumisen ja kotieläimet yms. Mä oon kaikesta huutelusta huolimatta aivan super ylpeä itsestäni ja siitä mitä mä oon tekemässä ja kuinka pitkällä mä oon tässä prosessissa, vaikkei se ulospäin vielä näykkään. Siihen verrattuna avioeropaperin täyttäminen tai erillään asuminen ovat ihan pikkujuttuja ja muodollisuuksia.

Ap

Ketjua seuranneet kyllä ymmärtää sinua kun tietää tilanteen. Epäilijät eivät varmaan ole kaikesta tietoisia. Vuokra-asunnosta lähteminen on helppoa verrattuna omaan tilanteesi. Olet kasvanut henkisesti valtavasti kun miettii sitä millainen olit kun aloitit ketjun. Epäilit ja syytit itseäsi tilanteesta mikä oli miehen vika ja on edelleen. Sekä kaikki ne valheet ja vakuuttelut että pettämistä ei ole ja sitten lopulta kaiken myöntäminen. Tuntuu varmasti vapauttavalta nyt kun et ole enää miehen kontroloittavana ja huijattavana. Älä välitä epäilijöistä vaan pysy vahvana.

Mun mielestä sulla ei ole siitä mikään kiire.

Mies on tehnyt todella törkeästi ja olet osoittanut hänelle, miten pienenä ihmisenä näet hänet, valehtelijan ja pettäjän, tästä syystä.

Voi olla että mirkulla kiinnostus katoaa, kun kuulee että vaimolle ihan sama.

Nyt voit alkaa kertoa ystäville ja aikuisille läheisille, mitä sinun elämässäsi on tapahtunut, ja mikä on edessä. Kasvatat turvaverkon. Itselläkin työkaverit tulivat auttamaan muutossa.

Mies voi kertoa lapsille.

Ala katsella vuokra-asuntoja jostain missä olet aina halunnut asua ja selvitä asumistuki. Katso työpaikkoja ja mieti ammatinvaihtoa. Tinderissä varmaan olet.

Nyt on vielä kaksi kotia ja lapsia hoitamassa, selvitä kaikki valmiiksi, ennenkuin lähdet ilmaisen lastenhoitajan asunnosta. Mieti, millaisen tapausjärjestelyn haluat.

Sitten kun kaikki asiat on selvinä, lusikoita myöten, niin lähdet pää pystyssä ja suoraselkäisenä etsimään tasaisempaa arkea ja rehellisempää seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Moni on nyt ymmärrettävästi kommentoinut, että miksi en tee mitään ja kaikki näyttää junnaavan vain paikallaan, mutta näin asia ei minusta ole. Se mitä tässä on tapahtunut ketjun aloittamisen jälkeen on jotain aivan valtaisaa. Ainakin mulle itselleni ja se riittää. On hieman eri asia lähteä jostain vuokraluukusta erilleen, kuin tästä mikä mulla tilanne. Ketjua seuranneet kyllä tietävät ylivelkaantumisen ja kotieläimet yms. Mä oon kaikesta huutelusta huolimatta aivan super ylpeä itsestäni ja siitä mitä mä oon tekemässä ja kuinka pitkällä mä oon tässä prosessissa, vaikkei se ulospäin vielä näykkään. Siihen verrattuna avioeropaperin täyttäminen tai erillään asuminen ovat ihan pikkujuttuja ja muodollisuuksia.

Ap

Meitä jotka ovat seuranneet tätä ketjua alusta asti on paljon ja on ilo seurata tätä Sinussa tapahtunutta muutosta. Jotkut kommentoivat ihmeen kärkkäästi, itseäni välillä ihan suututtanut.

Itse voin myös sanoa, että kun on ollut yhteinen talous, omistusasunto, lapset, lemmikit ja lähes 30 vuotta yhteistä historiaa niin ei se eroaminen tai asioiden järjestelyt tapahdu niin nopeasti. Kaikki itselläni edessäpäin, mutta tärkeintä on päästä henkisesti irti toisesta osapuolesta. Se on jännä tunne kun tulee se päivä kun alat näkemään sen toisen ihmisen ihan toisin silmin ja oikeesti tajuat että toinen ei ole rakkautesi arvoinen.

Hyvää Uutta vuotta

Vierailija kirjoitti:

Itse voin myös sanoa, että kun on ollut yhteinen talous, omistusasunto, lapset, lemmikit ja lähes 30 vuotta yhteistä historiaa niin ei se eroaminen tai asioiden järjestelyt tapahdu niin nopeasti.

Pakko sanoa, että meillä se eroaminen tapahtui nopeasti. 18 vuotta naimisissa, omistusasunto ja alakouluikäiset lapset. Ja niin vain ukko ilmoitti, että haluaa eron, pakkasi kirjaimellisesti repun ja painui ovesta ulos. Hän jäi saman tien kiinni salarakkaasta. Täytteli vielä omin päin avioerohakemuksen netissä ja minä sain sen postitse tietooni :D.

Jätti kaiken, irtaimiston, minut ja jopa lapsetkin. Mikä lie neljänkympin identiteettikriisi tuli, järkyttävää toimintaa.

Asuu nyt tämän sivuhoitonsa luona ja on kuin kuollut meille, ei edes lapsiin pidä yhteyttä.

Raha-asiat on jouduttu setvimään juristin avulla, onneksi oli avioehto. Mutta silti. Pakko oli tulla sanomaan, että joillekin se ero onnistuu pitkästä liitosta tuosta noin vain ilman mitään tuskia, kuten mieheni teki. Jotku vain lähtee ovesta ulos ja se oli niinku siinä.

ap?????

Avioerohakemuksen voi tehdä netissä yksin. Se ei johda mihinkään vielä, siis mihinkään lopulliseen. Jos et mitään tee sen jälkeen, avioero raukeaa vuoden kuluttua siitä, kun mies sai hakemuksesi tiedoksesi ja allekirjoitti sen.

Eli aina voit pistää sen ykkösvaiheen sisään, se ei ole lopullista.

Vierailija kirjoitti:

Avioerohakemuksen voi tehdä netissä yksin. Se ei johda mihinkään vielä, siis mihinkään lopulliseen. Jos et mitään tee sen jälkeen, avioero raukeaa vuoden kuluttua siitä, kun mies sai hakemuksesi tiedoksesi ja allekirjoitti sen.

Eli aina voit pistää sen ykkösvaiheen sisään, se ei ole lopullista.

Puoli vuotta siinä se harkinta-aika. Se on niin lyhyt, että ei ole päivän päälle. Ihan vain muodollisuus, kaikki muu tärkeämpää. Lisäksi se maksaa 200€, ja se on meille nyt tosi iso raha.

Täällä kaikki ennallaan, mies kyläilee ja itsekin tapasin yhden miehen puhtaasti seksin merkeissä. En kertonut kotona, ei kuulu hänelle pätkääkään. Itse kyllä tuntuisi mielellään kertovan mitä mirkun kanssa on puuhailtu. Keskeytän lauseen aina toteamalla että minua ei kiinnosta ja minulla on oikeus olla kuulematta tuollaista. Melkein tuntuu kun yrittäisi saada minut mustasukkaiseksi. Turha toivo, ei ole mitään tunteita enää.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioerohakemuksen voi tehdä netissä yksin. Se ei johda mihinkään vielä, siis mihinkään lopulliseen. Jos et mitään tee sen jälkeen, avioero raukeaa vuoden kuluttua siitä, kun mies sai hakemuksesi tiedoksesi ja allekirjoitti sen.

Eli aina voit pistää sen ykkösvaiheen sisään, se ei ole lopullista.

Puoli vuotta siinä se harkinta-aika. Se on niin lyhyt, että ei ole päivän päälle. Ihan vain muodollisuus, kaikki muu tärkeämpää. Lisäksi se maksaa 200€, ja se on meille nyt tosi iso raha.

Täällä kaikki ennallaan, mies kyläilee ja itsekin tapasin yhden miehen puhtaasti seksin merkeissä. En kertonut kotona, ei kuulu hänelle pätkääkään. Itse kyllä tuntuisi mielellään kertovan mitä mirkun kanssa on puuhailtu. Keskeytän lauseen aina toteamalla että minua ei kiinnosta ja minulla on oikeus olla kuulematta tuollaista. Melkein tuntuu kun yrittäisi saada minut mustasukkaiseksi. Turha toivo, ei ole mitään tunteita enää.

Ap

Juu, kyllä se tuota tahalteen tekee. Haluaa reaktiota sulta tekemällä noin ja kun tietää että et halua kuulla. Miestä ärsyttää kun et välitä hänestä. Silkkaa kontrollin yrittämistä taas suhun. Varmaan luulee että jos tulisit mustasukkaiseksi haluaisit miehen takaisin. Jotkut luulee oikeasti noin. Näyttää vaan taas miten idiootti on ja hyvä että eroatte. Olet sentään se fiksumpi etkä hiero tuollaisia asioita toisen naamaan. Kiva kuulla myös että olet itsekkin hakenut seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioerohakemuksen voi tehdä netissä yksin. Se ei johda mihinkään vielä, siis mihinkään lopulliseen. Jos et mitään tee sen jälkeen, avioero raukeaa vuoden kuluttua siitä, kun mies sai hakemuksesi tiedoksesi ja allekirjoitti sen.

Eli aina voit pistää sen ykkösvaiheen sisään, se ei ole lopullista.

Puoli vuotta siinä se harkinta-aika. Se on niin lyhyt, että ei ole päivän päälle. Ihan vain muodollisuus, kaikki muu tärkeämpää. Lisäksi se maksaa 200€, ja se on meille nyt tosi iso raha.

Täällä kaikki ennallaan, mies kyläilee ja itsekin tapasin yhden miehen puhtaasti seksin merkeissä. En kertonut kotona, ei kuulu hänelle pätkääkään. Itse kyllä tuntuisi mielellään kertovan mitä mirkun kanssa on puuhailtu. Keskeytän lauseen aina toteamalla että minua ei kiinnosta ja minulla on oikeus olla kuulematta tuollaista. Melkein tuntuu kun yrittäisi saada minut mustasukkaiseksi. Turha toivo, ei ole mitään tunteita enää.

Ap

Niin, puoli vuotta on harkinta-aika. Mutta sen jälkeen on vielä toiset puoli vuotta aikaa miettiä, pistääkö kakkosvaiheen eli sen lopullisen avioerohakemuksen sisään.

Eli jos nyt pistäisit avioerohakemuksen sisään netissä ja miehelles se tulis tiedoksiantona noin parissa viikossa niin sanotaanko, että vaikkapa 18.1.2023 alkaisi se 6 kuukauden harkinta-aika. Joka on tarkoitettu ihan pariskunnan keskinäiseen harkitsemiseen, eikä siksi, että Käräjäoikeudessa oltaisiin hitaita.

Sitten kun se 6 kk on ohi, voit laittaa toisen vaiheen hakemuksen sisään. Eli aikaisintaan 18.6.2023.

Mutta viimeistään voisit hakea kakkosvaiheen avioeroa siis 18.1.2024 mennessä.

Jos et tee mitään, avioero raukeaa ja olette yhä naimisissa.

Luuletko siis tosissasi, että haluat olla miehesi kanssa virallisesti naimisissa yhä vuoden kuluttua tammikuussa vai?

Kyllä näin on.

Mikäli nyt pistäisit avioerohakemuksen sisään, lopullista avioeroa on haettava viimeistään tammikuussa 2024. Eli sulla on oikeasti vuoden harkinta-aika.

6 kk on vain se minimiharkinta-aika.

ap????

ap??

upppp

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näin on.

Mikäli nyt pistäisit avioerohakemuksen sisään, lopullista avioeroa on haettava viimeistään tammikuussa 2024. Eli sulla on oikeasti vuoden harkinta-aika.

6 kk on vain se minimiharkinta-aika.

Olen ollut nyt tosi väsynyt ja loppu tähän kaikkeen. Mies ällöttää. Jotenkin pitäisi jaksaa alkaa viedä asioita eteenpäin. 200€ avioeroon minulla ei ole.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näin on.

Mikäli nyt pistäisit avioerohakemuksen sisään, lopullista avioeroa on haettava viimeistään tammikuussa 2024. Eli sulla on oikeasti vuoden harkinta-aika.

6 kk on vain se minimiharkinta-aika.

Olen ollut nyt tosi väsynyt ja loppu tähän kaikkeen. Mies ällöttää. Jotenkin pitäisi jaksaa alkaa viedä asioita eteenpäin. 200€ avioeroon minulla ei ole.

Ap

En usko.

Olette molemmat töissäkäyviä yli nelikymppisiä ihmisiä. Tulonne ovat tuhansia per naama ja joka kuukausi. 

Säästössä pitäisi joka tapauksessa olla pikkusen, lisäksi teillä on säännölliset tulot.

Se on ihan mihin rahansa haluaa pistää. Aina on rahaa, on vain eri asia, mihin sen haluaa käyttää. 

[/quote]

Olen ollut nyt tosi väsynyt ja loppu tähän kaikkeen. Mies ällöttää. Jotenkin pitäisi jaksaa alkaa viedä asioita eteenpäin. 200€ avioeroon minulla ei ole.

Ap[/quote]

Tsemppiä ja voimia ap:lle.

Pyrkien rauhoittamaan mielesi. Älä tee hätäisiä liikkeitä.

No jos ei ole sitä 200 euroa avioerohakemukseen niin tuskin muukaan eroon liittyvä onnistuu.

Puhuit ylivelkaantumisesta ym. Eikö nyt olisi ensimmäinen tehtävä selvittää taloudelliset asiat mikäli eroaisitte?

Eivät ne itsestään selviä tai aikailemalla häviä kuin tuhka tuuleen.

Jos kerran olet päättänyt erota niin jotenkin ne käytännön asiat täytyy selvittää.

Ei voi vain erota ja jättää muu puoli pois.