HS Meillä on luokkayhteiskunnan merkkejä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokkaerot ovat aina olleet eivätkä poistuneet mihinkään

Ja tulee olemaan.

Entistä korostuneemmin.

Varakkuus- ja koulutuseroja on ollut,  mutta tässä oli välillä se humaani kausi jolloin köyhempiä ei nimitelty roskaväeksi, jollainen asenne on voimistunut tässä viime aikoina.  Eli sitä eroa yritetään leventää keinotekoisestikin ja niputtaa köyhät samaan luokkaan elämän hallinnaltaan vajaakykyisten kanssa.  Ihmeellistä sikäli, että suuri osa nykykoulutetuista on kuitenkin tuon humaanin jakson ajalta.  Maa hanmuutta jat vielä lisää levottomuutta.

Minusta näissäkään 24 sivussa ei kukaan oo haukkunut köyhiä, muuten kuin osa kirjoittajista esittänyt väitteitä et köyhistä sanotaan sitä sun tätä. Monihan on päinvastoin sanonut ettei köyhyys tee ihmisestä huonoa naapuria vaan piittaamattomuus ja päihteillä rällääminen. Ja harmitellut sitä et varattomat joutuu elämään rauhattomissa alueissa.

Missä siis tarkalleen ottaen köyhiä nimitellään vähävaraisuuden vuoksi?

Vierailija kirjoitti:

Ei voi noin yleistää. En löydä nyt tutkimusta siitä miten liian tiheästi rakentaminen lisää ongelmia alueella. Liian paljon yksiöitä ja liian vähän perheasuntoja sekä liian pienet asunnot ovat yksi syy miksi järjestyshäiriöt lisääntyvät. Gryndereiden ahneus on suurin syy. Rakennettaan pellolle säilytystiloja johon tungetaan pienelle alueelle liikaa asukkaita.

Millä selität sen, että Euroopassa ihmiset kykenevät asumaan tiiviisti lähekkäin pienissä asunnoissa ilman järjestyshäiriöitä? Ei ihminen oikeasti tarvitse sataa neliötä vain itseään varten. Suomessa ei osata elää kenenkään lähellä, ei asua, työskennellä eikä harrastaa. Tämä apinakansa haluaa asua yksin korvessa kuulematta naapurista pihaustakaan, mutta siitä ei voi tehdä mitään yleistyksiä. Suomalainen on epäsosiaalinen juntti joka vihaa muita ihmisiä, ja sen voi todeta lukemalla vaikka tätä palstaa.

Ei ilmastoa tarvitse pelastaa, ainakin itse sikailen loput vuosikymmenet ja älykäs nuoriso kyllä hoitanee hommat, tasollaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tajua tätä. Jokainen normaali ihminen ymmärtää, ettei kukaan huvikseen ja suosiolla asu ja elä marginaaliporukan seassa. Jos minä en narkkaa ja juo, miksi ihmeessä minun pitäisi elää tällaisen porukan keskellä? Kaikkihan niitä välttelee - ihan syystä!

Rikkaat päättäjät näitä raahaavat tänne kaksin käsin ja aiheuttavat näitä "gettoja", näin saadaan köyhät kyykkyyn ja "gettoihin" tappelemaan keskenään.

Näitä muualta tuotuja huippuosaajia ei ole vielä koskaan sijoitettu niille alueille, joissa nämä päättäjät itse asuvat.

Tämä on totta. Asun alueella, jossa asuu aika paljon näitä päättäjiä. Jostakin syystä tuontitavaraa ei näy tällä alueella yhtään, ei edes kaupungin vuokra-asunnoissa (niitäkin täällä on). Tämä ei voi olla sattumaa. Kun mennään 2 kilometriä toiseen suuntaan, tuontitavaraa kuhisee ihan kunnolla. Anteeksi vaan rumasti sanottu termi.

Mikä alue?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi noin yleistää. En löydä nyt tutkimusta siitä miten liian tiheästi rakentaminen lisää ongelmia alueella. Liian paljon yksiöitä ja liian vähän perheasuntoja sekä liian pienet asunnot ovat yksi syy miksi järjestyshäiriöt lisääntyvät. Gryndereiden ahneus on suurin syy. Rakennettaan pellolle säilytystiloja johon tungetaan pienelle alueelle liikaa asukkaita.

Millä selität sen, että Euroopassa ihmiset kykenevät asumaan tiiviisti lähekkäin pienissä asunnoissa ilman järjestyshäiriöitä? Ei ihminen oikeasti tarvitse sataa neliötä vain itseään varten. Suomessa ei osata elää kenenkään lähellä, ei asua, työskennellä eikä harrastaa. Tämä apinakansa haluaa asua yksin korvessa kuulematta naapurista pihaustakaan, mutta siitä ei voi tehdä mitään yleistyksiä. Suomalainen on epäsosiaalinen juntti joka vihaa muita ihmisiä, ja sen voi todeta lukemalla vaikka tätä palstaa.

Eihän ne pystykään. Ootko lukenut uutisia Ruotsista, Pariisista, Hollannista?

Sitäpaitsi:

https://www.ts.fi/uutiset/1073983272

Suomalainen elää läntisen Euroopan ahtaimmissa asunnoissa.

Ihmeellinen toi kummallinen käsitys et aina muualla parempi, Suomessa huonompi koska juntti suomalaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi noin yleistää. En löydä nyt tutkimusta siitä miten liian tiheästi rakentaminen lisää ongelmia alueella. Liian paljon yksiöitä ja liian vähän perheasuntoja sekä liian pienet asunnot ovat yksi syy miksi järjestyshäiriöt lisääntyvät. Gryndereiden ahneus on suurin syy. Rakennettaan pellolle säilytystiloja johon tungetaan pienelle alueelle liikaa asukkaita.

Millä selität sen, että Euroopassa ihmiset kykenevät asumaan tiiviisti lähekkäin pienissä asunnoissa ilman järjestyshäiriöitä? Ei ihminen oikeasti tarvitse sataa neliötä vain itseään varten. Suomessa ei osata elää kenenkään lähellä, ei asua, työskennellä eikä harrastaa. Tämä apinakansa haluaa asua yksin korvessa kuulematta naapurista pihaustakaan, mutta siitä ei voi tehdä mitään yleistyksiä. Suomalainen on epäsosiaalinen juntti joka vihaa muita ihmisiä, ja sen voi todeta lukemalla vaikka tätä palstaa.

Eihän ne pystykään. Ootko lukenut uutisia Ruotsista, Pariisista, Hollannista?

Sitäpaitsi:

https://www.ts.fi/uutiset/1073983272

Suomalainen elää läntisen Euroopan ahtaimmissa asunnoissa.

Ihmeellinen toi kummallinen käsitys et aina muualla parempi, Suomessa huonompi koska juntti suomalaiset.

Asun Sveitsissä, täällä ei sosiaalinen kontrolli yksinkertaisesti sallisi, saati selittelisi roskaamista, yhteisen omaisuuden särkemistä tai häiriköintiä. Suomessa kaikki vaan hyväksytään hiljaa kun aina rientää joku hyvää tahtova hölmö selittämään pois jonkin toisen örvellystä. Aika vahvasti sama kokemus ainakin Norjasta, Italiasta ja Ranskasta kuin täältä.

Fortumin johtaja Rauramo on vuorineuvoksen poika. Raha tulee rahan luo.  Sanokaapa yksikin suomalaisen pörssiyrityksen johtaja jonka vanhemmat olivat työttömiä/yh/ sairaseläkkeellä/täysduunareita ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi noin yleistää. En löydä nyt tutkimusta siitä miten liian tiheästi rakentaminen lisää ongelmia alueella. Liian paljon yksiöitä ja liian vähän perheasuntoja sekä liian pienet asunnot ovat yksi syy miksi järjestyshäiriöt lisääntyvät. Gryndereiden ahneus on suurin syy. Rakennettaan pellolle säilytystiloja johon tungetaan pienelle alueelle liikaa asukkaita.

Millä selität sen, että Euroopassa ihmiset kykenevät asumaan tiiviisti lähekkäin pienissä asunnoissa ilman järjestyshäiriöitä? Ei ihminen oikeasti tarvitse sataa neliötä vain itseään varten. Suomessa ei osata elää kenenkään lähellä, ei asua, työskennellä eikä harrastaa. Tämä apinakansa haluaa asua yksin korvessa kuulematta naapurista pihaustakaan, mutta siitä ei voi tehdä mitään yleistyksiä. Suomalainen on epäsosiaalinen juntti joka vihaa muita ihmisiä, ja sen voi todeta lukemalla vaikka tätä palstaa.

Eihän ne pystykään. Ootko lukenut uutisia Ruotsista, Pariisista, Hollannista?

Sitäpaitsi:

https://www.ts.fi/uutiset/1073983272

Suomalainen elää läntisen Euroopan ahtaimmissa asunnoissa.

Ihmeellinen toi kummallinen käsitys et aina muualla parempi, Suomessa huonompi koska juntti suomalaiset.

menkää maailmalle niin siellä näkee huono-osaisuutta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.

Kyllä vaan. Jotkut on halunneet uskotella, että sitä ei muka olisi: keskiluokka omista syistään ja työväenluokka on niin tyhmää, että ei tajua olevansa tynnyrin pohjalla. Ja jos tajuaa, se syyttää siitä niekeriä, eikä ketään muuta. Ja ylempi luokka hyväksyy tämän hiljaisesti, koska saa itse olla rauhassa.

Marx oli oikeassa näissä jutuissa. 

Ei siellä pohjalla työväenluokka ole vaan kaikenlaiset täysin syrjäytyneet. Siis ihmiset joilla ei ole edes siitä työstä enää moneen sukupolveen muistikuvaa.

Näiden ero työväenluokkaan on kuitenkin pienempi kuin työväenluokan ero keskiluokkaan. Toki jotkut äärimmäisen ammattitaitoiset erikoisalan duunarit on erikseen, heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa duuniinsa ja olosuhteihinsa, mutta kyllä se lähihoitaja tai siivooja on lähempänä sitä syrjäytynyttä työtöntä kuin ylemmän keskiluokan tyyppiä.

Näin on. Olen siivooja ja vaikka teen täyttä päivää, on palkkani samaa luokka kuin mitä työtön saa tukia. Saan ehkä pari sataa enemmän käteen, kun mitä saisin sossun elättinä. Olen tynnyrin pohjalla.

Tee 300e kuussa siivouskeikkaa niin ei vaikuta tukiin. Työaikasi tippuu 38h viikosta 25h:iin kuukaudessa.

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut alueella, jossa on ollut tuollaista "sosiaalista sekoittamista", eli omistusasunnot ja kunnan vuokra-asunnot likellä toisiaan. Lopputuloksena se meni siihen, että kunnan asunnoissa asuvat hengasivat omissa oloissaan, samoin omistusasuntojen lapset. Oletan että omistusasujien vanhemmat olivat ehkä kieltäneet lapsiaan hengaamasta siellä, mutta olis se myös niinkin, että nämä kunnan asunnoissa asuvat lapset eivät itsekään halunneet hengata noiden kanssa. Kyllä se ajatusmaailma lähtee eri suuntiin nuorena ja alkaa näkyä selvästi siinä yläasteelle tullessa. Toki on aina poikkeuksia9.

samaa koulua käyvät, yli 9 lukioon sitten laitatte lapsenne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihonvärisi ei ratkaise mitään, vaan koulutus, pääoma ja asema.

Kun ihminen huomaa, että muut saman ihonvärin tai kansallisuuden ihmiset ovat pääosin tietynlaisessa asemassa työmarkkinoilla, niin totta kai se vaikuttaa. Etnisyys on se pääasiallinen vertailuryhmä ihmisille.

Eikä ole vaan koulutustaso ja sitä kautta ammatti on paljon merkittävämpi. Esim DI:tä on monen mallista ja väristä eikä nuo yleensä herkästi samaistu bussikuskiin tai siivoojaan ja vietä noiden kanssa aikaansa vapaa-aikanaan tai edes asu samoilla alueilla vaikka väri viittaisikin samaan.

Monissa etnisyyksissä DI on äärimmäinen poikkeus. Pääosa tiettyyn etnisyyteen kuuluvista saattaa olla työttömiä ja loput yleensä vaihtelevasti siivoojia, taksikuskeja, lähihoitajia yms. Toki joukossa voi olla muutama yksittäinen korkeakoulutettu, mutta nämä ovat monesti niin harvinaisia etteivät he muodosta mallia juuri kenellekään.

Siellä taksin ratissa tai baarin tiskin takana voi olla tohtoreitakin. Ei Suomessa korkeakoulutetun tulijan välttämättä onnistu päästä koulutuksen mukaisiin työpaikkoihin. 

Köyhissä kehitysmaissa korkeakoulutus on hyvin harvinaista, ja korkeakoulujen taso on eri kuin länsimaissa, eli tietty tutkinto ei useinkaan pätevöitä länsimaisille työmarkkinoille.

Ketjussa vedotaan tai vihjataan monessa kohdassa suomalaisten korkeaan koulutukseen ja paremmuuteen suhteessa muiden maiden kansalaisiin. Koko hypoteesi osoittaa koulutuksen eli opiskelemalla saavutettavissa olevan opin ja ajattelun puutetta. Kestämättömiä kommentteja ihmisiltä, joiden vuosisataiset omat juuret ovat köyhässä suurvaltojen alamaassa. Suomi alkoi vaurastua todella myöhään, paljon sotien jälkeen eikä ole vielä koskaan saavuttanut Euroopan vanhojen kulttuurien sivistys-, tuotto- ja pääomatasoa.

Pikkuinen kansa ja kärpäsen kakan kokoinen varakkaiden, oikeasti menestyvien tai sivistyneistön osa. Suurin osa suomalaista "keskiluokkaa" on tavallisia virtasia, järvisiä ja laitiloita, jotka ovat toisen tai kolmannen polven kaupunkilaisia ja ylioppilaita. Suomalainen varakkuus kuulostaa nousukasmaiselta junttiudelta.

Aidosti rikas (henkisesti tai rahallisesti) ei kommentoi ja käyttäydy kuin moukka. Sitten on niitä rikkaita, jotka ovat perineet jonkun muun omaisuuden ja tyhmyyttään ja osaamattomuuttaan haaskanneet sen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi noin yleistää. En löydä nyt tutkimusta siitä miten liian tiheästi rakentaminen lisää ongelmia alueella. Liian paljon yksiöitä ja liian vähän perheasuntoja sekä liian pienet asunnot ovat yksi syy miksi järjestyshäiriöt lisääntyvät. Gryndereiden ahneus on suurin syy. Rakennettaan pellolle säilytystiloja johon tungetaan pienelle alueelle liikaa asukkaita.

Millä selität sen, että Euroopassa ihmiset kykenevät asumaan tiiviisti lähekkäin pienissä asunnoissa ilman järjestyshäiriöitä? Ei ihminen oikeasti tarvitse sataa neliötä vain itseään varten. Suomessa ei osata elää kenenkään lähellä, ei asua, työskennellä eikä harrastaa. Tämä apinakansa haluaa asua yksin korvessa kuulematta naapurista pihaustakaan, mutta siitä ei voi tehdä mitään yleistyksiä. Suomalainen on epäsosiaalinen juntti joka vihaa muita ihmisiä, ja sen voi todeta lukemalla vaikka tätä palstaa.

Nuori, vihreä idealisti pääkaupunkiseudulta purkaa turhautumistaan, kun ideologiansa ei käy kaupaksi tälle kansalle, joka jatkuvasti hylkii häntä.

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Etnisyys ei tässä ratkaise mitään. Valkoinen ja mustaihoinen duunari on samaa sakkia, heitä yhdistää duunarius ja kaikki siihen yhteiskuntaluokkaan sitovat tekijät. Keskiluokkainen toimistotyöntekijä sitten on siellä ylemmässä luokassa, eikä hengaa näiden kanssa tai ole kiinnostunut samoista asioista.

Suomessa monet duunarit kuten sähkömiehet, LVI-asentajat ja putkimiehet tienaavat todella hyvin. He usein myös perustavat oman yrityksen.

En oikein ymmärrä, missä sinä näet köyhiä duunareita? Ei mitään tulitikkutehtaan tyttöjä ole ollut olemassa enää moneen sukupolveen. Toimistotyötäkään ei enää perinteisessä mielessä ole, siis jotain sihteerejä.

Nykyään matalapalkka-alat löytyy esim. hoiva-aloilta, asiakaspalvelualoilta, ravintola-alalta.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi noin yleistää. En löydä nyt tutkimusta siitä miten liian tiheästi rakentaminen lisää ongelmia alueella. Liian paljon yksiöitä ja liian vähän perheasuntoja sekä liian pienet asunnot ovat yksi syy miksi järjestyshäiriöt lisääntyvät. Gryndereiden ahneus on suurin syy. Rakennettaan pellolle säilytystiloja johon tungetaan pienelle alueelle liikaa asukkaita.

Tällainen rakentaminen on ollut nimenomaan vihreiden agenda

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai meillä on luokkayhteiskunta. On aina ollut, ja tulee aina olemaan. On turha loukkaantua tuosta faktasta.

Vaikka itse kuulun työväenluokkaan jo perhe- ja sukutaustanikin puolesta, niin silti mielestäni keskiluokalla ja muilla ylemmillä luokilla on oikeus tehdä ratkaisuja lastensa parhaaksi. Itse tekisin samoin, ja niin moni muukin moralisoivista.

Itse olen ns. fiksusta työväenluokkaisesta suvusta. Kaikilla on elämänhallinta kunnossa, on kodit rauhallisilla ja siisteillä asuinalueilla, ei ole alkoholin suurkuluttajia, ja tupakkaakin polttaa vain kaksi henkilöä. Eli luokkien sisälläkin on hyvin paljon erilaisia sukuja ja perheitä. Ei kaikki "duunarit" ole tupakalle haisevia, kiroilevia ja rahansa turhuuteen (pelit, autonromut, alkoholi) laittavia juntteja. Eikä myöskään ylemmissä luokissa kaikki ole sivistyneitä, kulturelleja, alkoholin kohtuukäyttäjiä tai muuten elämänhallinta kunnossa.

Muuten ok, mutta se fiksuus ei aina auta duunaripohjalta ponnistavaa, kun "parempien perheiden" jälkikasvu saa yhteiskunnassa kaiken helpommalla ja muita enemmän, vaikka sen omat henkiset kyvyt ja ahkeruus eivät olisi kummoisia. Suomessa ei kyvykkyydellä pitkälle pötkitä, ainakaan tavisammateissa, eikä ahkeralla työnteolla rikastu, vaan pitäisi periä omaisuutta.

Minun lähipiirissä ainakaan ei aivan noinkaan. Se on totta toki, ettei palkkatyössä ole kovin helppoa Suomessa  kartuttaa varallisuutta.  Miehen kanssa akateemisina ja ok tuloisina saamme sijoituksiin muutaman satasen kuussa, mutta hitaasti varallisuus kasvaa ja ottaa välillä myös takapakkia. Toinen meistä on muuten akateemisesta perheestä, mutta se koulutetumpi ja taloudellisesti menestyneempi todella vaatimattomista oloista maalta.

Kannattaa tutustua vaikka Ilkka Paanasen ja Mikko Kodisojan tarinoihin ja ajatuksiin silloin kun tuntuu siltä, että omat lähtökohdat tekevät mahdottomaksi saavuttaa (taloudellisesti) edes jotakuinkin tyydyttävän elämän.

Ilkka Paanasen isä oli fysiikan ja kemian opettaja Piikkiön yläasteella. Mitä Ilkan lähtökohdissa niin puutteellista oli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai meillä on luokkayhteiskunta. On aina ollut, ja tulee aina olemaan. On turha loukkaantua tuosta faktasta.

Vaikka itse kuulun työväenluokkaan jo perhe- ja sukutaustanikin puolesta, niin silti mielestäni keskiluokalla ja muilla ylemmillä luokilla on oikeus tehdä ratkaisuja lastensa parhaaksi. Itse tekisin samoin, ja niin moni muukin moralisoivista.

Itse olen ns. fiksusta työväenluokkaisesta suvusta. Kaikilla on elämänhallinta kunnossa, on kodit rauhallisilla ja siisteillä asuinalueilla, ei ole alkoholin suurkuluttajia, ja tupakkaakin polttaa vain kaksi henkilöä. Eli luokkien sisälläkin on hyvin paljon erilaisia sukuja ja perheitä. Ei kaikki "duunarit" ole tupakalle haisevia, kiroilevia ja rahansa turhuuteen (pelit, autonromut, alkoholi) laittavia juntteja. Eikä myöskään ylemmissä luokissa kaikki ole sivistyneitä, kulturelleja, alkoholin kohtuukäyttäjiä tai muuten elämänhallinta kunnossa.

Muuten ok, mutta se fiksuus ei aina auta duunaripohjalta ponnistavaa, kun "parempien perheiden" jälkikasvu saa yhteiskunnassa kaiken helpommalla ja muita enemmän, vaikka sen omat henkiset kyvyt ja ahkeruus eivät olisi kummoisia. Suomessa ei kyvykkyydellä pitkälle pötkitä, ainakaan tavisammateissa, eikä ahkeralla työnteolla rikastu, vaan pitäisi periä omaisuutta.

Minun lähipiirissä ainakaan ei aivan noinkaan. Se on totta toki, ettei palkkatyössä ole kovin helppoa Suomessa  kartuttaa varallisuutta.  Miehen kanssa akateemisina ja ok tuloisina saamme sijoituksiin muutaman satasen kuussa, mutta hitaasti varallisuus kasvaa ja ottaa välillä myös takapakkia. Toinen meistä on muuten akateemisesta perheestä, mutta se koulutetumpi ja taloudellisesti menestyneempi todella vaatimattomista oloista maalta.

Kannattaa tutustua vaikka Ilkka Paanasen ja Mikko Kodisojan tarinoihin ja ajatuksiin silloin kun tuntuu siltä, että omat lähtökohdat tekevät mahdottomaksi saavuttaa (taloudellisesti) edes jotakuinkin tyydyttävän elämän.

Ilkka Paanasen isä oli fysiikan ja kemian opettaja Piikkiön yläasteella. Mitä Ilkan lähtökohdissa niin puutteellista oli?

No tuota.. vaikkapa se jos hyvin tavallisen keskiluokkaisen perheen lapsesta jostain metiköstä voi tulla miljardööri ja legenda ihan omalla työllä (itse kertovat haastattelussa, ettei kummankaan vanhemmat tajunneet mitään pelimaailmasta ja pitivät sitä suht harmittomana mutta turhana ajanhaaskuuna), niin luulisi syntymän duunariperheeseen Suomessa antavan pohjaa edes keskinkertaiselle toimeentulolle elämässä. Ts en vain osta tuota itkua, että mitäs miusta ois voina tulla kun isä on vaan varastomies ja äiti siivooja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi noin yleistää. En löydä nyt tutkimusta siitä miten liian tiheästi rakentaminen lisää ongelmia alueella. Liian paljon yksiöitä ja liian vähän perheasuntoja sekä liian pienet asunnot ovat yksi syy miksi järjestyshäiriöt lisääntyvät. Gryndereiden ahneus on suurin syy. Rakennettaan pellolle säilytystiloja johon tungetaan pienelle alueelle liikaa asukkaita.

Millä selität sen, että Euroopassa ihmiset kykenevät asumaan tiiviisti lähekkäin pienissä asunnoissa ilman järjestyshäiriöitä? Ei ihminen oikeasti tarvitse sataa neliötä vain itseään varten. Suomessa ei osata elää kenenkään lähellä, ei asua, työskennellä eikä harrastaa. Tämä apinakansa haluaa asua yksin korvessa kuulematta naapurista pihaustakaan, mutta siitä ei voi tehdä mitään yleistyksiä. Suomalainen on epäsosiaalinen juntti joka vihaa muita ihmisiä, ja sen voi todeta lukemalla vaikka tätä palstaa.

Aikamoista vihapuhetta suolsit juuri itsekin. 😮

Naapureita täytyy kunnioittaa, eikä omassa kodissa voi möykätä niin, että se kuuluu häiritsevästi naapuriin. Äänettömästi ei tarvitse elää, mutta esim. musiikin kuuntelu "niin, että mahanpohjassa tuntuu!" ei kertakaikkisesti onnistu, jos on seinänaapureita. Vielä vähemmän lattia- ja kattonaapureiden kanssa. Se jytkyy yhtä lailla naapurissakin, mutta musiikki itsessään kuulostaa vain epämääräiseltä mölyltä. Todella häiritsevää.

Töissä ollaan tekemässä töitä, eikä seurustelemassa muiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Fortumin johtaja Rauramo on vuorineuvoksen poika. Raha tulee rahan luo.  Sanokaapa yksikin suomalaisen pörssiyrityksen johtaja jonka vanhemmat olivat työttömiä/yh/ sairaseläkkeellä/täysduunareita ?

Kirsti Paakkanen (Marimekko)

Jaana Tuominen (ent mm Fiskars)

Topi Manner (Finnair)

Kenneth Strandberg (Ratatek)

Jukka Holm (Mehiläinen)

Nämä nopealla googletuksella /yleistiedolla

Annica Berskyn (Stora Enso) tarina on myös melko inspiroiva, jos siis haluaa lukea innoittavia onnistumiskertomuksia eikä koe niiden uhkaavan liian pahasti omaa maailmankäsitystään.

Maailmaltahan näitä löytyy sitten enemmänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pariisissa oli kokonainen alue, jossa asui muualta tulleita. Ihan mukava tunnelma siellä oli, mutta ei ranskalainen... vaikka ranskalaisia olivat tietysti, kun siellä asuivat.

  Ruotsissa on Rinkeby, oliko Tukholman esikaupunki jossa ei taida olla yhtään alkuruottalaista ja sielläkin on "tunnelmaa" lehtien mukaan. 

Meillä oli siellä tuttavaperhe, jonka luona asuttiin muutama päivä. Minusta tunnelma oli ihana, eloisa. Tehtiin pizzaa ja kun keittiön ikkunan avasi, kuului vähän musiikkia ja elämän ääniä. Rinkeby oli eksoottinen alue kiehtovan, kauniin ja sivistyneen suurkaupungin kyljessä. Kuin pala tilkkutäkissä, vai mikä se on nimeltään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fortumin johtaja Rauramo on vuorineuvoksen poika. Raha tulee rahan luo.  Sanokaapa yksikin suomalaisen pörssiyrityksen johtaja jonka vanhemmat olivat työttömiä/yh/ sairaseläkkeellä/täysduunareita ?

Kirsti Paakkanen (Marimekko)

Jaana Tuominen (ent mm Fiskars)

Topi Manner (Finnair)

Kenneth Strandberg (Ratatek)

Jukka Holm (Mehiläinen)

Nämä nopealla googletuksella /yleistiedolla

Annica Berskyn (Stora Enso) tarina on myös melko inspiroiva, jos siis haluaa lukea innoittavia onnistumiskertomuksia eikä koe niiden uhkaavan liian pahasti omaa maailmankäsitystään.

Maailmaltahan näitä löytyy sitten enemmänkin.

Muistetaan nyt kuitenkin, että Kirsti Paakkanen syntyi vuonna 1929. Siihen aikaan ihan eliittiä lukuun ottamatta kaikki olivat duunareita tai pienviljelijöitä. Niistä lähtökohdista noustiin koulutuksen avulla ja tämä kaava toimi hyvin.