HS Meillä on luokkayhteiskunnan merkkejä

Vierailija kirjoitti:

No se on ihan oikein, ettei kermaperseitä pääsetä muuttamaan omaan kuplaansa hienostoalueilleen vaan näkevät köyhempien ihmisten seassa sitä oikeaa elämää ja myös kermaperseiden kakarat näkevät"huono-osaisemman"koulukaverin kotiin mennessään oikeaa elämää ja ehkä tajuaa, että hän elää kuplassa jonka kermapersevanhemmat ovat kullanmurulleen rakentaneet.

Oikeaa elämää?

Voit olla varma, että yksikään hyvin toimeentulevan perheen lapsi ei tule käymään sinun tai kaltaisesi kotona kuin ehkä kerran. Asenteesi on halveksuva, ennakkoluuloinen ja katkera.

Itse en ainakaan halua altistaa lastani sinun lailisille tyypeille yhtään enempää kuin on aivan pakko. Ja pakkohan sinun lastesi kanssa ei ole kaveerata. Onneksi.

Vierailija kirjoitti:

No se on ihan oikein, ettei kermaperseitä pääsetä muuttamaan omaan kuplaansa hienostoalueilleen vaan näkevät köyhempien ihmisten seassa sitä oikeaa elämää ja myös kermaperseiden kakarat näkevät"huono-osaisemman"koulukaverin kotiin mennessään oikeaa elämää ja ehkä tajuaa, että hän elää kuplassa jonka kermapersevanhemmat ovat kullanmurulleen rakentaneet.

Tässä on se ongelma, että niille huonosti voiville lapsille muodostuu sellainen käsitys, että vain se huonosti voiminen on oikeaa elämää. Varsinkin jos vanhemmat puhuvat siihen sävyyn, etä paremmin voiminen olisi jotain kermaperseilyä.

He eivät näe sitä, että ei ole pakko voida huonosti, vaan voi myös tehdä parempia valintoja. Siksi on hienoa, jos joku paremmin voivan perheen lapsi jaksaa olla huonosti voivan perheen lapsen kaveri. Siten se huonommin voivan perheen lapsi pääsee näkemään muutakin elämää kuin sitä kurjuutta ja kaljan kittaamista.

Jos kaikki mitä ympärillään näkee on sitä huonosti voimista, siitä tulee se uusi normaali eikä elämässä ole malleja sille, että se elämä voisi mennä toisellakin tapaa. Voisi esim. opiskella ja käydä töissä ja tienata rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Ainoa media, joka nykyaikana luokittelee ja kategorisoi ihmisiä ja asuinalueita, on laatulehti HS. Asialla maaseutujen pientiloilta kirkonkylän lukioon ja sukunsa ensimmäisinä jonkin humanistialan tiedekuntaan yltäneet luokitteluintoilijat.

kyllä sieltä mennään jopa Aaltoon ja Hgin yliopistoonkin, tietenkin etevimmät. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No onhan se ihan selvä, että jokainen hankkii asuntonsa oman varallisuutensa mukaan, jos on varaa taloon Kulosaaressa tai Westendissä, ei sellainen muuta mihinkään halvan lähiön kerrostaloon, missä suurin osa asukkaista on Kelan toimeentuloasikkaita.

Ainahan on ollut varakkaampien ja köyhempien asuinalueita, ehkä nämä korostuvat nyt myös muiden ulospäin näkyvien seikkojen perusteella.

Se, että "ainahan"on ollut jotain ei ole mikään tekosyy mihinkään. Ainahan naiset ovat eläneet alisteisessa asemassa ja ainahan sodissa on toimittu kuten Venäjä Ukrainassa.

Kermaperseille kakaroineen tekee hyvää asua siellä missä näkee oikeaa elämää ja kermaperseen kakara oppii koulussa, että hän elää kuplassa jos samalla luokalla on myös köyhempien lapsia.

Mun lapseni ovat käyneet koulua, jossa oli myös huono-osaisten lapsia. Ja joo, näkivät, ettei näillä lapsilla ollut kaikkea sitä, mitä omilla lapsillani ja lasteni kavereilla oli. Vastaavasti köyhemmät lapset näkivät, ettei heillä ja heidän kavereillaan ollut kaikkea sitä, mitä mun lapsillani ja lasteni kavereilla oli. Lapseni tiesivät tosin jo ennen kouluun menoakin, että on olemassa myös köyhiä ihmisiä (koska olin kertonut) eikä köyhempien lasten näkeminen ollut heille mikään järkytys. Toivottavasti ei ollut köyhemmillekään lapsille järkytys, että kaikki eivät ole köyhiä. Ja ehkä edes jollakin köyhemmällä lapsella heräsi ajatus, ettei se "oikea elämä" ehkä olekaan sitä, mitä haluaa itselleen aikuisena sekä omilleen tarjota. 

Mistä näkee että lapsi on köyhästä perheestä? Kännykästä, repusta, vaatteista, kengistä? On vaan köyhät ja rikkaat, ei välimuotoa. hah. 

Vierailija kirjoitti:

Mistä näkee että lapsi on köyhästä perheestä? Kännykästä, repusta, vaatteista, kengistä? On vaan köyhät ja rikkaat, ei välimuotoa. hah. 

Ei. Puheesta, käytöstavoista, olemuksesta. Vaikka duunariperhe tai uusrikkaat ostavat lapselle merkkivaatteet, eron näkee silti.

 Meillä talvea kohden varmaan jo 500 000 luottotiedotonta. Loputon kierre. En tiedä ketään jolla em. merkintä olis saanu töitä. 

Lapsilla ollut kavereina ns alempaa sosiaaliluokkaa. Ihan skarppeja lapsia mutta pari on näpistellyt, mun kolikkokiposta tai lasten keräilykortteja tms. Lapseni eivät halua olla näiden näpistelijöiden kanssa, eikä minusta ole sellaista vaatimaan vaikka varmaan fiksu rehellinen kaveri olisi hyvä esimerkki. Omat kuplakullanmuruni paheksuivat jopa bussilla pummilla menevää kaveria, kun olen opettanut rehelliseksi. Oli hyvät keskustelut siitä että pummilla meno on väärin mutta kaveria ei silti käräytetä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut alueella, jossa on ollut tuollaista "sosiaalista sekoittamista", eli omistusasunnot ja kunnan vuokra-asunnot likellä toisiaan. Lopputuloksena se meni siihen, että kunnan asunnoissa asuvat hengasivat omissa oloissaan, samoin omistusasuntojen lapset. Oletan että omistusasujien vanhemmat olivat ehkä kieltäneet lapsiaan hengaamasta siellä, mutta olis se myös niinkin, että nämä kunnan asunnoissa asuvat lapset eivät itsekään halunneet hengata noiden kanssa. Kyllä se ajatusmaailma lähtee eri suuntiin nuorena ja alkaa näkyä selvästi siinä yläasteelle tullessa. Toki on aina poikkeuksia.

Tämä oli nähtävissä jo 80-luvulla. Pieni tie oli kerrostalojen ja okt-alueen välissä. Minä asuin jälkimmäisellä. Kerrostalotkin olivat osittain omistusasuntoja, eivätkä sinänsä mitään ghettoa, vaan alueen läpi saattoi ekaluokkalainen mennä turvallisesti kouluun.

OKT-puolen lapset leikkivät keskenään ja kerrostalopuolen lapset keskenään, vaikka samoilla luokilla oltiin koulussa.

Tuohon vaikuttaa varmasti sekin, että jos meillä oli puolen hehtaarin okt-tontti ja 120m2 okt missä leikkiä, ja toisilla se kälyinen kerrostalon piha. Kerran taisi käydä siellä kerrostalon pihalla leikkimässä, mutta eihän siinä ollut mitään järkeä! Kaikki okt-puolen kaveritkin tulivat meidän tontille mieluiten, koska se oli isoin, kallioinen ja metsäinen. Yhden kuusen alaoksa toimi keinuna ja sitä rataa.

Pointti on siis se, että ei niillä kerrostalon lapsilla ole mitään tarjottavaa sille okt-puolen lapselle, jonka mielikuvitus on kehittynyt metsäleikeissä. Ei se kolhoosikeinussa keinuminen tunnu kovinkaan ihmeelliseltä kun on tottunut keinumaan omassa kuusessaan. Muutenkin minä ja kaverini leikimme aika hiljaisia kuvitteluleikkejä, ja se toisen puolen leikkiminen oli lähinnä huutamista ja juoksemista.

Kotikasvatus muuten näkyy hyvin pienten lasten leikeissä. Jos lapselle ei ole luettu, sen mielikuvitus ja sanavarasto ovat kehittymättömämpiä ja leikit tylsempiä.

Mitä juuri luinkaan. Oletko tosissasi.

Onpas hesarin toimittaja ollut tarkkana. Kyllä, meillä on luokkayhteiskunta kuten käytännössä aina on ollut.

Ihan kohtalaista journalismia jälleen Hesarilta.

Itse olen sosiaalipummi/rikollisperheestä kotoisin, kouluttautunut itse pitkälle, ja olen hyvässä ammatista. Vakava lukihäiriö ja tausta ei olleet parhaat eväät tähän. Lapsena olen tosiaan joutunut näkemään kaikenlaista, ihan äärimmäisestä väkivallasta lähtien, joten en järkyty ihan pienestä. En silti halua lasteni kasvavan, tai oikeastaan kasvaneen huonossa lähiössä. Samoin on ystäviä ihan sieltä lapsuuden lähiöstä aina korkeakoulutettuihin ihmisiin. En myöskään osaa oikein arvottaa ihmisiå näiden ammatin tai varallisuuden takia. En silti kiellä, etteikö luokkayhteiskunta olisi voimissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi noin yleistää. En löydä nyt tutkimusta siitä miten liian tiheästi rakentaminen lisää ongelmia alueella. Liian paljon yksiöitä ja liian vähän perheasuntoja sekä liian pienet asunnot ovat yksi syy miksi järjestyshäiriöt lisääntyvät. Gryndereiden ahneus on suurin syy. Rakennettaan pellolle säilytystiloja johon tungetaan pienelle alueelle liikaa asukkaita.

Millä selität sen, että Euroopassa ihmiset kykenevät asumaan tiiviisti lähekkäin pienissä asunnoissa ilman järjestyshäiriöitä? Ei ihminen oikeasti tarvitse sataa neliötä vain itseään varten. Suomessa ei osata elää kenenkään lähellä, ei asua, työskennellä eikä harrastaa. Tämä apinakansa haluaa asua yksin korvessa kuulematta naapurista pihaustakaan, mutta siitä ei voi tehdä mitään yleistyksiä. Suomalainen on epäsosiaalinen juntti joka vihaa muita ihmisiä, ja sen voi todeta lukemalla vaikka tätä palstaa.

Eihän ne pystykään. Ootko lukenut uutisia Ruotsista, Pariisista, Hollannista?

Sitäpaitsi:

https://www.ts.fi/uutiset/1073983272

Suomalainen elää läntisen Euroopan ahtaimmissa asunnoissa.

Ihmeellinen toi kummallinen käsitys et aina muualla parempi, Suomessa huonompi koska juntti suomalaiset.

Asun Sveitsissä, täällä ei sosiaalinen kontrolli yksinkertaisesti sallisi, saati selittelisi roskaamista, yhteisen omaisuuden särkemistä tai häiriköintiä. Suomessa kaikki vaan hyväksytään hiljaa kun aina rientää joku hyvää tahtova hölmö selittämään pois jonkin toisen örvellystä. Aika vahvasti sama kokemus ainakin Norjasta, Italiasta ja Ranskasta kuin täältä.

Vieläkö siellä on eri kantoneissa erilaiset roskapussit ja sakkoa tulee, jos käytät väärän kantonin roskapussia?

Eihän ne lapset itsekään halua viettää aikaa "alempiensa" kanssa. Jos joku (esim. minä aikanani) on selvästi älykkäämpi kuin ikäluokan mediaaniyksilö, niin kaveeraus jää aivan välttämättömään minimiin poislukien ne pari kolme muuta keskivertoa älykkäämpää. Homogenisointi ei tule koskaan onnistumaan, mutta käyttäytyä voi sivistyneesti ja etäisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut alueella, jossa on ollut tuollaista "sosiaalista sekoittamista", eli omistusasunnot ja kunnan vuokra-asunnot likellä toisiaan. Lopputuloksena se meni siihen, että kunnan asunnoissa asuvat hengasivat omissa oloissaan, samoin omistusasuntojen lapset. Oletan että omistusasujien vanhemmat olivat ehkä kieltäneet lapsiaan hengaamasta siellä, mutta olis se myös niinkin, että nämä kunnan asunnoissa asuvat lapset eivät itsekään halunneet hengata noiden kanssa. Kyllä se ajatusmaailma lähtee eri suuntiin nuorena ja alkaa näkyä selvästi siinä yläasteelle tullessa. Toki on aina poikkeuksia.

Tämä oli nähtävissä jo 80-luvulla. Pieni tie oli kerrostalojen ja okt-alueen välissä. Minä asuin jälkimmäisellä. Kerrostalotkin olivat osittain omistusasuntoja, eivätkä sinänsä mitään ghettoa, vaan alueen läpi saattoi ekaluokkalainen mennä turvallisesti kouluun.

OKT-puolen lapset leikkivät keskenään ja kerrostalopuolen lapset keskenään, vaikka samoilla luokilla oltiin koulussa.

Tuohon vaikuttaa varmasti sekin, että jos meillä oli puolen hehtaarin okt-tontti ja 120m2 okt missä leikkiä, ja toisilla se kälyinen kerrostalon piha. Kerran taisi käydä siellä kerrostalon pihalla leikkimässä, mutta eihän siinä ollut mitään järkeä! Kaikki okt-puolen kaveritkin tulivat meidän tontille mieluiten, koska se oli isoin, kallioinen ja metsäinen. Yhden kuusen alaoksa toimi keinuna ja sitä rataa.

Pointti on siis se, että ei niillä kerrostalon lapsilla ole mitään tarjottavaa sille okt-puolen lapselle, jonka mielikuvitus on kehittynyt metsäleikeissä. Ei se kolhoosikeinussa keinuminen tunnu kovinkaan ihmeelliseltä kun on tottunut keinumaan omassa kuusessaan. Muutenkin minä ja kaverini leikimme aika hiljaisia kuvitteluleikkejä, ja se toisen puolen leikkiminen oli lähinnä huutamista ja juoksemista.

Kotikasvatus muuten näkyy hyvin pienten lasten leikeissä. Jos lapselle ei ole luettu, sen mielikuvitus ja sanavarasto ovat kehittymättömämpiä ja leikit tylsempiä.

Mitä juuri luinkaan. Oletko tosissasi.

Onhan se noin. Jos lapset lukevat, heille kehittyy enemmän juonia leikkeihin ja maailma on avarampi. Nykyisin vain akateemisten lapset lukevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut alueella, jossa on ollut tuollaista "sosiaalista sekoittamista", eli omistusasunnot ja kunnan vuokra-asunnot likellä toisiaan. Lopputuloksena se meni siihen, että kunnan asunnoissa asuvat hengasivat omissa oloissaan, samoin omistusasuntojen lapset. Oletan että omistusasujien vanhemmat olivat ehkä kieltäneet lapsiaan hengaamasta siellä, mutta olis se myös niinkin, että nämä kunnan asunnoissa asuvat lapset eivät itsekään halunneet hengata noiden kanssa. Kyllä se ajatusmaailma lähtee eri suuntiin nuorena ja alkaa näkyä selvästi siinä yläasteelle tullessa. Toki on aina poikkeuksia.

Tämä oli nähtävissä jo 80-luvulla. Pieni tie oli kerrostalojen ja okt-alueen välissä. Minä asuin jälkimmäisellä. Kerrostalotkin olivat osittain omistusasuntoja, eivätkä sinänsä mitään ghettoa, vaan alueen läpi saattoi ekaluokkalainen mennä turvallisesti kouluun.

OKT-puolen lapset leikkivät keskenään ja kerrostalopuolen lapset keskenään, vaikka samoilla luokilla oltiin koulussa.

Tuohon vaikuttaa varmasti sekin, että jos meillä oli puolen hehtaarin okt-tontti ja 120m2 okt missä leikkiä, ja toisilla se kälyinen kerrostalon piha. Kerran taisi käydä siellä kerrostalon pihalla leikkimässä, mutta eihän siinä ollut mitään järkeä! Kaikki okt-puolen kaveritkin tulivat meidän tontille mieluiten, koska se oli isoin, kallioinen ja metsäinen. Yhden kuusen alaoksa toimi keinuna ja sitä rataa.

Pointti on siis se, että ei niillä kerrostalon lapsilla ole mitään tarjottavaa sille okt-puolen lapselle, jonka mielikuvitus on kehittynyt metsäleikeissä. Ei se kolhoosikeinussa keinuminen tunnu kovinkaan ihmeelliseltä kun on tottunut keinumaan omassa kuusessaan. Muutenkin minä ja kaverini leikimme aika hiljaisia kuvitteluleikkejä, ja se toisen puolen leikkiminen oli lähinnä huutamista ja juoksemista.

Kotikasvatus muuten näkyy hyvin pienten lasten leikeissä. Jos lapselle ei ole luettu, sen mielikuvitus ja sanavarasto ovat kehittymättömämpiä ja leikit tylsempiä.

Mitä juuri luinkaan. Oletko tosissasi.

Onhan se noin. Jos lapset lukevat, heille kehittyy enemmän juonia leikkeihin ja maailma on avarampi. Nykyisin vain akateemisten lapset lukevat.

Mistä tämä okt-puolen asukki on voi sanoa mitään kerrostalopuolesta, koska ei ole viettänyt siellä aikaansa. Oikeassa olet tuosta lukemisesta. Itse olen duunariperheen lapsi, onneksi meillä luettiin, ja arvostettiin koulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.

Kyllä vaan. Jotkut on halunneet uskotella, että sitä ei muka olisi: keskiluokka omista syistään ja työväenluokka on niin tyhmää, että ei tajua olevansa tynnyrin pohjalla. Ja jos tajuaa, se syyttää siitä niekeriä, eikä ketään muuta. Ja ylempi luokka hyväksyy tämän hiljaisesti, koska saa itse olla rauhassa.

Marx oli oikeassa näissä jutuissa. 

Ei siellä pohjalla työväenluokka ole vaan kaikenlaiset täysin syrjäytyneet. Siis ihmiset joilla ei ole edes siitä työstä enää moneen sukupolveen muistikuvaa.

Näiden ero työväenluokkaan on kuitenkin pienempi kuin työväenluokan ero keskiluokkaan. Toki jotkut äärimmäisen ammattitaitoiset erikoisalan duunarit on erikseen, heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa duuniinsa ja olosuhteihinsa, mutta kyllä se lähihoitaja tai siivooja on lähempänä sitä syrjäytynyttä työtöntä kuin ylemmän keskiluokan tyyppiä.

Suomessa ei ole vuosikymmeniin ollut mitään työväenluokkaa. Ääriv...toa lukuun ottamatta kukaan ei halua tunnustaa kuuluvansa työväenluokkaan tai yleensäkään mihinkään 1800-luvun ihmisviha-ajatteluun perustuvaan yhteiskuntaluokkaan.

V-puolueet ovat korvanneet kurjistumisteorian id-politiikan käsitteillä, koska työväenluokan tilalle on täytynyt keksiä uusia uhriutettavia ihmisryhmiä. Toimittaja löytää heitä aina poliittisiin tarkoituksiinsa ja jättää tietenkin mainitsematta, että esim. opiskelemalla ammatin tai asuinmaan kielen ja irtautumalla oman kaupunginosansa sosiaalisista ryhmistä he voisivat ihan itse parantaa merkittävästi asemaansa.  

On työväenluokka vieläkin mutta se on köyhtynyt kun reaalitulot ovat monella alalla laskeneet. Työväenluokka ei näy koska se on hiljainen.ei sillä ole montaa puolustajaa. Se on näkymätön koska sen tulotaso ei mahdollista useimmille keskiluokkaista elämää. Ei siivooja, lähäri, keittäjä, marketin kassa, roskakuski, rakennusmies, tehdatyöläinen, vartija ym Seurustele keskiluokan kanssa vapaa ajallaan. Harrastukset ovat edullisia. Joku kuntosali, kansanopiston kurssit yms nyt joku sanoo että mainitsemissani ammateissa voi tienata yli 2000 € kuussa. Mutta euron arvo ei ole sama kuin siihen liittyessä. Se on nyt jotain 4 mk tai jopa alempi. Rahanarvolaskureilla voi leikkiä a huomata etteivät reaalipaljat ole nousseet kuin pari centtiä. Hinnat sitäkin enemmän.

Myös elinkustannukset ovat nousseet jo yli 10v nopeammin kuin palkat. Yksistään asumiskustannukset ovat nousseet vanhoissakin kerrostaloissa remonttien vuoksi jopa tuhansilla euroilla vuodessa. Nykyään alle 3000€ bruttona ansaitseva on matalatuloinen.

Et taida ihan tietää, mitä raksamiehet -ja roskakuskit- tienaa? Voin kertoa, että jopa lautapoikana rakennuksilla tienaa paremmin kuin monissa valkokaulustöissä.

Pitäisi nyt ensin päättää, onko työväenluokka köyhää, vai kouluttamatonta, vai sekä-että. Suomessa duunari voi, ja usein tienaakin, enemmän kuin tohtori. Ja itse asiassa moni tohtorikin on ruvennut duunariksi juuri siitä syystä. Tai muista syistä. Tunnen eräänkin, joka rupesi maanviljelijäksi. Onko se nyt sitten ylä- vai alaluokkaa, kun koulutus on korkea, mutta tekee köyhyysrajalla halveksittua työtä?

Kaffebulla kirjoitti:

Ravintoloissa, kaupan kassalla ja myyjänä on lähinnä opiskelijoita nykyään. Se on vain yksi vaihe elämässä se ns. työväenluokka.

Ei enää ole mitään kunniallisia köyhiä. Opiskelu on ilmaista ja jokainen jolla edes silmät liikkuu päässä pääsee kyllä pois sieltä köyhyydestä, jos edes vähän viitsii nähdä vaivaa.

Ne jotka sinne kelan asiakkaaksi jäävät pyörimään ovat sitten näitä neuroepätyypillisiä, etnisiä, kulmahousuja, nistejä ja muita näköalattomia.

Uskosi koulutukseen on liikuttavaa. Selitätkö vielä, miksi meillä on tolkuttomasti työttömiä maistereita? Jopa STEM-aloilta? Itse tunnen yhden tekniikan tohtorin, joka rupesi hammaslääkäriksi, koska omalta alalta ei löytynyt töitä.

Muutenkin, jos kaikilla on koulutus, tilanne on sama kuin kellään ei olisi. Koulutuksella on arvoa vain, jos se tuo sinulle jotain, mitä muilla ei ole. Silloin se on kilpailuetu. Mutta jos tradenomeja mahtuu 13 tusinaan, niillä papereilla ei tee enää mitään.

Itse sain kärsiä siitä, että olin hyvä koulussa. Luokallani oli sekaisin kaikenlaista kansanosaa (pikkukunta jossa vain yksi koulu) ja hyvin monet olivat puhtaasti kouluvastaisia. Minua jopa hakattiin siksi, että sain kaikista aineista tekemättä mitään kymppejä. Muistan piilotelleeni kokeita ja väitin saaneeni kaseja tai seiskoja, että olisi saanut olla rauhassa.

On kiva, että lapseni koulussa vanhemmilla on samat arvot sen suhteen, että koulu on tärkeää ja siihen panostetaan kaikissa perheissä. Kiusaamista yms. sekään ei poista, mutta ainakaan ihmisen ei tarvi pelätä koulumenestyksestä koituvan jotain tuollaista mitä itse koin.

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Etnisyys ei tässä ratkaise mitään. Valkoinen ja mustaihoinen duunari on samaa sakkia, heitä yhdistää duunarius ja kaikki siihen yhteiskuntaluokkaan sitovat tekijät. Keskiluokkainen toimistotyöntekijä sitten on siellä ylemmässä luokassa, eikä hengaa näiden kanssa tai ole kiinnostunut samoista asioista.

Suomessa monet duunarit kuten sähkömiehet, LVI-asentajat ja putkimiehet tienaavat todella hyvin. He usein myös perustavat oman yrityksen.

En oikein ymmärrä, missä sinä näet köyhiä duunareita? Ei mitään tulitikkutehtaan tyttöjä ole ollut olemassa enää moneen sukupolveen. Toimistotyötäkään ei enää perinteisessä mielessä ole, siis jotain sihteerejä.

Nykyään matalapalkka-alat löytyy esim. hoiva-aloilta, asiakaspalvelualoilta, ravintola-alalta.

Hyvä kommentti. Lisään vielä, että monilla matalapalkka-aloilla niitä töitä sitten kanssa löytyy. On eri asia tienata joku 3500 e kuussa silloin JOS niitä töitä on, tehdä jotain epämääräistä pätkää ja välillä työttömyyttä ja kova stressi niskassa kuin saada 2000 e kuussa alalla, jolla on aina saatavilla töitä. En väitä, etteikö noita palkkoja olisi ehkä syytä nostaa, mutta taloudelliseen turvallisuuteen vaikuttaa palkan lisäksi paljon myös se, kuinka varmasti töitä saa. Lisäksi noilla monilla aloilla kouluun päästäkseen ei tarvita lukiota, sen jälkeen ehkä muutaman vuoden pyrkimistä kouluun ja viiden vuoden opiskelua. Oma 19-vuotiaani on vakitöissä ja vaikkei palkka ole suuri, töitä on, ja ne on aloitettu nuorena. Minusta se on omanlaistaan turvallisuutta.

Ja tosiaan voitte verrata sähköasentajan ja jonkun yliopiston "humppatieteilijän" (itsekin olen enempi sellainen) palkkoja. Kaikki akateemiset eivät ole lääkäreitä, lakimiehiä ja ekonomeja kuten täällä usein väitetään :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä näkee että lapsi on köyhästä perheestä? Kännykästä, repusta, vaatteista, kengistä? On vaan köyhät ja rikkaat, ei välimuotoa. hah. 

Ei. Puheesta, käytöstavoista, olemuksesta. Vaikka duunariperhe tai uusrikkaat ostavat lapselle merkkivaatteet, eron näkee silti.

Niinpä, breeding shows... Jopa Suomessa. Jossain briteissähän ero on aivan valtaisa, mutta kyllä täälläkin jo puhetyylistä kuulee, millaisesta perheestä on.

Ja lapset huomaavat sen kyllä itsekin ja vierastavat. Itse muistan, miten en kovin mielelläni leikkinyt yhden sinänsä hyvän kaverini kotona, koska siellä poltettiin sisällä. 80-luvulla siis meidän keskiluokkaisessa kuplassamme poltti tasan kaksi ihmistä (tädin mies ja naapurin aikamiespoika, eli ei edes verisukulaisia) eikä kumpikaan sisällä. Ja sitten palomiehen perheessä sekä äiti että isä polttivat sisällä -ja olivat lihavia. About kukaan muu tuntemani ei ollut, paitsi jotkut mummoikäiset naiset.  Sokerina pohjalla käytiin kerran kaverin kanssa yhtä aikaa vessassa, ja sillä oli ihan keltaiset pikkarit. Oli aika mindblow seitsenvuotiaalle minulle tajuta, että kaikkia ei ole opetettu vaihtamaan pikkareita joka päivä.

Sitten vähän myöhemmin muutimme, ja yritin kiltteyttäni ystävystyä yhden kiusatun tytön kanssa. Aloin sitten ymmärtää, miksi se oli kiusattu: siivoojaäiti, ja kotinsa haisi silti kissankuselta niin, että meinasin ensivierailulla ovelta pois kääntyä, haju kun oikein iski vasten kasvoja. Samoin pinttynyt hien haju lemahti puseronkainaloista aina liikkuessa.

Kummassakaan perheessä ei ollut mitään isompia taloudellisia ongelmia, omistusasunnot ok alueella, molemmat vanhemmat töissä ja isäni tunsi molempien vanhemmat (eli olisin sitä kautta kyllä kuullut, jos niillä olisi ongelmia, olin aika taitava kuuntelemaan aikuisten keskusteluita.)

Oli vaan silkkaa piittaamattomuutta alkeellisimmistakaan siisteyskäsityksistä.

Niin joo, ja hämmensi sekin kun niiden kirjahyllyssä ei ollut kirjoja!