Lue keskustelun säännöt.
Arvostetaanko kotiäitiyttä Suomessa?
22.08.2022 |
Katselin amerikkalaista ohjelmaa, ja miten onkaan erilainen yhteiskunta. Päivähoito ei ole puoli-ilmaista, ei ole koulukuljetuksia tai kouluruokaa, vaan äiti hoitaa kaiken. Tekee lasten kanssa kouluprojektit, vie harrastuksiin, tekee suunnilleen kaikki kotityöt jne. Joskus toki koti-isiäkin mutta useimmiten yhä edelleen se on kotiäiti.
Välillä näkyy artikkeleita tavallisista suomalaisista perheistä, jotka ovat miehen työn vuoksi muuttaneet Usaan ja nainen on sen aikaa ollut kotirouvana. Voi kun löytäisin sen viimeisimmän artikkelin - nainen oli tosi tyytyväinen, hänellä oli aikaa hoitaa kaikki perheen asiat ja illat olivat vapaita yhdessäololle. Mies oli muistaakseni jollain yliopistolla töissä.
Siellä ollaan hyvin konservatiivisia, osittain kotiäiti-kulttuuri juontaa perinteisistä arvoista. Mutta siellä kotiäidin tehtäviä pidetään oikeasti työnä. Jonkun täytyy ne tehdä, ja se joka tekee, niin ainakin puheissa äidin työtä arvostetaan.
Miksi Suomessa se tuntuu olevan ihan toisin? Joskus 60-luvulla oli vielä kotiäitejä, ja 70-luvullakin (esim oma äitini). Mutta nyt ei enää riitä että on vain kotiäiti. Sitä ei pidetä minään. Töihin ruvetaan patistamaan vaikka lapsi on vielä vaipoissa. Jokaisen kuuluisi käydä töissä, ja sen lisäksi hoitaa koti. Lapsethan nyt hoitaa itse itsensä - täällä arvostetaan sitä että lapset kulkevat itse joka paikkaan, kavereille ja harrastuksiin, ja tekevät läksytkin itsenäisesti.
Ja samaan aikaan todella moni nainen on rättipoikkiväsynyt ruuhkavuosien aikaan. Onko tasa-arvo nyt sitten toteutunut oikein? Jokainen nainen voi töissä käydä, päivähoidon ansiosta, mutta kaatuuko se kotityöt ja lasten asiat silti vain äitien niskaan? Naisten väsymisestä ei puhuta, kun kotitöitä ja lastenhoitoa ei jotenkin edes lasketa työksi. Neuvoloista lähtien vähätellään sitä väsymistä, vaikka nainen hoitaisi kaiken yksin. Ilman ketään apuna.
Naiset myös käyttävät tutkitusti enemmän tunteja kotitöihin kuin miehet.
Miksi tässä on tällainen vinouma?
Yhdessä lehtiartikkelissa suomalainen kotiäiti (juristi-pariskunta) kertoi tehneensä kotona kaiken, ruoanlaitosta remonttitarjouksiin. Miehen palkasta maksettiin myös naisen eläkerahastoa. Lapsia taisi olla kolme. Ja kotiäitiys jatkui noin 20 vuotta, kunnes nuorimmainenkin muutti kotoa. Sitten tämä nainen perusti yrityksen.
Tällaisesta vain kuulee tosi harvoin nykypäivänä.
Feminismi puhuu aidosta valinnan mahdollisuudesta. Oletteko te saaneet aidosti valita sen mitä halusitte, uran vai perheen, vai molempien yhdistelmän, vai oliko joku muu mikä sen valinnan lopulta teki (ympäristön painostus, taloudelliset syyt, työttömyys?)
Kommentit (267)
Suomen malli on työntää pienten lasten äidit töihin. Siellä he ovat, puhumassa lapsistaan. Ja säännöllisesti sairaslomalla, hoitamassa päiväkodissa sairastunutta lastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kun suomessa kotiäitiys tarkoittaa sitä että mies maksaa kaiken ja tekee puolet kotitöistä. Sitä arvostettaisiin kyllä jos nämä kotiäidit tekisivät oman osuutensa siittä diilistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei arvosteta. Ei kotiäitejä kuulu elättää. Jos pärjää ilman valtion tai puolison elatusta niin antaa mennä vaan, mutta muuten ei. Suomessa on muutenkin jo ihan liian hyvä tukijärjestelmä perheille, niin se että naisen kotona oleskelu vielä maksettaisiin, niin ei todellakaan.
Oi voi, vieläkö joku on näin tietämätön.
Kotihoidontuen maksaminen tulee paljon halvemmaksi yhteiskunnalle, kuin se että lapsi vietäisiin päiväkotiin. Se päivähoitopaikka on todellisuudessa paljon kalliimpi kuin se mitä sinä siitä maksat.
Huomattavasti halvemmaksi tulisi se että äitikin menisi töihin tienaamaan ja maksamaan veroeuroja eikä vaatisi yhteiskuntaa elättämään kun itse haluaa päästä helpolla ja heittäytyy itsekin muiden elätettäväksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei arvosteta. Ei kotiäitejä kuulu elättää. Jos pärjää ilman valtion tai puolison elatusta niin antaa mennä vaan, mutta muuten ei. Suomessa on muutenkin jo ihan liian hyvä tukijärjestelmä perheille, niin se että naisen kotona oleskelu vielä maksettaisiin, niin ei todellakaan.
Miksi kyttäät toisten lompakolla? Jos jonkun mielestä oma kumppani olisi paras kasvattaja lapsilleen ja haluaa mahdollistaa sen (myös hoitamalla kumppaninsa eläketurvan), niin miksi se sinua korpeaa? Kuulostat että kadehdit niitä, jotka voivat jäädä kotiin. Mutta miksi lapset eivät saisi saada parasta, vaan kaikki vietävä päiväkotiin?
Kumpa se jäisikin siihen pelkästään miehen lompakolla loisimiseen mutta todellisuus on kuitenkin se että miehen rahojen jälkeen nainen vaatii vielä yhteiskunnalta rahaa itselleen ja lapsilleen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei arvosteta. Ei kotiäitejä kuulu elättää. Jos pärjää ilman valtion tai puolison elatusta niin antaa mennä vaan, mutta muuten ei. Suomessa on muutenkin jo ihan liian hyvä tukijärjestelmä perheille, niin se että naisen kotona oleskelu vielä maksettaisiin, niin ei todellakaan.
Oi voi, vieläkö joku on näin tietämätön.
Kotihoidontuen maksaminen tulee paljon halvemmaksi yhteiskunnalle, kuin se että lapsi vietäisiin päiväkotiin. Se päivähoitopaikka on todellisuudessa paljon kalliimpi kuin se mitä sinä siitä maksat.Huomattavasti halvemmaksi tulisi se että äitikin menisi töihin tienaamaan ja maksamaan veroeuroja eikä vaatisi yhteiskuntaa elättämään kun itse haluaa päästä helpolla ja heittäytyy itsekin muiden elätettäväksi
Jos äiti on pienituloinen, esim hoitaja, keittäjä, lastentarhaopettaja, niin sen naisen veroeurot on yksi kärpäsenpiip. Hänen veroeuronsa eivät riitä edes yhden lapsen päivähoitopaikkaan, terveydenhuoltoon, koulupaikkaan tai jatko-opiskelupaikkaan. Ei riitä yhtään mihinkään, mihin lapsi veroeuroja kuluttaa.
Tuo on siis aivan typerä perustelu.
Yleensä kotiäitiydellä ei tarkoiteta yhteiskunnan elättinä olemista. Aidosti kotiäitinä oleva ei ole esim työttömänä työnhakijana eikä nosta työttömyyskorvauksia. Työttömät ovat eri asia kuin kotiäidit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessari tosiaankaan arvosteta kotiäitiyttä yleisesti. Onneksi asuimme mun Suomessa yhteisössä, jossa kotiäitejä oli enemmistö.
Muutimme ulkomaille kun lapset oli 3 ja 6, täällä on ollut todella ihana olla kotiäitinä. Arvostus on suurta, meistä puhutaan kunnioittavaan ja jopa ihailevaan sävyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei arvosteta. Ei kotiäitejä kuulu elättää. Jos pärjää ilman valtion tai puolison elatusta niin antaa mennä vaan, mutta muuten ei. Suomessa on muutenkin jo ihan liian hyvä tukijärjestelmä perheille, niin se että naisen kotona oleskelu vielä maksettaisiin, niin ei todellakaan.
Oi voi, vieläkö joku on näin tietämätön.
Kotihoidontuen maksaminen tulee paljon halvemmaksi yhteiskunnalle, kuin se että lapsi vietäisiin päiväkotiin. Se päivähoitopaikka on todellisuudessa paljon kalliimpi kuin se mitä sinä siitä maksat.Huomattavasti halvemmaksi tulisi se että äitikin menisi töihin tienaamaan ja maksamaan veroeuroja eikä vaatisi yhteiskuntaa elättämään kun itse haluaa päästä helpolla ja heittäytyy itsekin muiden elätettäväksi
Mitäs tukia sä luulet sen kotiäidin saavan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessari tosiaankaan arvosteta kotiäitiyttä yleisesti. Onneksi asuimme mun Suomessa yhteisössä, jossa kotiäitejä oli enemmistö.
Muutimme ulkomaille kun lapset oli 3 ja 6, täällä on ollut todella ihana olla kotiäitinä. Arvostus on suurta, meistä puhutaan kunnioittavaan ja jopa ihailevaan sävyyn.
*mun kotona ollessa (ei siis mun Suomessa)
Vierailija kirjoitti:
Sitä minäkin mietin, että mitä erityistä arvostamista se vaatii? Jäät kotiin tekemään ruokaa ja siivoamaan sekä kaitsemaan lapsia. Käytät vain koko päivän siihen mitä työssäkäyvä äiti tekee muutamassa tunnissa iltaisin.
Näissä perheissä voi olla juuri se ajatus, että ei tarvitse tehdä muutamassa tunnissa kaikkea kotiin liittyvää. Ei tämä elämä mikään kilpajuoksu ehkä lopultakaan ole. Kukin valitsee toki itse. Olen itse ollut pitkään kotiäiti, enkä kaipaa ulkopuolelta mitään erityistä suitsutusta, mutta en tiedä mitä suitsutettavaa on siinäkään, että valitsee käydä töissä (jos ei taloudellisesti ole ehkä ihan pakko) ja venyttää itsensä sen takia äärimmilleen. Jokainen meistä ansaitsee yhtäläisen arvostuksen ihmisenä sukupuolesta, työstä jne. riippumatta. Suomalaiseen yhteiskuntaan on viime vuosina/vuosikymmeninä kehittynyt kummallinen uupumisen ihanne. Onhan töitä tehty ennenkin, raskaitakin, mutta sen päälle on levätty minkä on pystytty, mutta nyt pitää vielä harrastaa ja kuskata harrastuksiin ja väkertää macaronseja ja kääriä lahjoja pakettiin Prisman eteisessä joulun alla koska lasten harrastus, olla mahdollisimman nuorekas ja olla kaikin puolin sädehtivä, mutta toisaalta valittaa kuinka on niin kiire, mutta kyllä minä jaksan, minä pinnistän, katsokaa nyt miten sädekehäni kiiltää! Elämässä voi olla oikeasti raskasta, jokaisella on varmasti joskus, mutta en käsitä miksi siitä on tehty ihanne. Ehkä jonkinlainen nöyryys ja tavallisesta kiireettömyydestä nauttiminen tekisi monelle ihan hyvää. Kuten sanottua, ehkä kotiäidit pyrkivät tähän. Vaikka niinhän minäkin sain eilen Yleltä kuulla, että koska olen työelämän ulkopuolella, olen todennäköisesti mielenterveys- ja päihdeongelmainen. Tässä ovat tämän maan nykyiset arvot (vain raha ja ansiotyö), niitetään riemulla sitä satoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei arvosteta. Ei kotiäitejä kuulu elättää. Jos pärjää ilman valtion tai puolison elatusta niin antaa mennä vaan, mutta muuten ei. Suomessa on muutenkin jo ihan liian hyvä tukijärjestelmä perheille, niin se että naisen kotona oleskelu vielä maksettaisiin, niin ei todellakaan.
Oi voi, vieläkö joku on näin tietämätön.
Kotihoidontuen maksaminen tulee paljon halvemmaksi yhteiskunnalle, kuin se että lapsi vietäisiin päiväkotiin. Se päivähoitopaikka on todellisuudessa paljon kalliimpi kuin se mitä sinä siitä maksat.Huomattavasti halvemmaksi tulisi se että äitikin menisi töihin tienaamaan ja maksamaan veroeuroja eikä vaatisi yhteiskuntaa elättämään kun itse haluaa päästä helpolla ja heittäytyy itsekin muiden elätettäväksi
Jos äiti on pienituloinen, esim hoitaja, keittäjä, lastentarhaopettaja, niin sen naisen veroeurot on yksi kärpäsenpiip. Hänen veroeuronsa eivät riitä edes yhden lapsen päivähoitopaikkaan, terveydenhuoltoon, koulupaikkaan tai jatko-opiskelupaikkaan. Ei riitä yhtään mihinkään, mihin lapsi veroeuroja kuluttaa.
Tuo on siis aivan typerä perustelu.
Yleensä kotiäitiydellä ei tarkoiteta yhteiskunnan elättinä olemista. Aidosti kotiäitinä oleva ei ole esim työttömänä työnhakijana eikä nosta työttömyyskorvauksia. Työttömät ovat eri asia kuin kotiäidit.
No on tässä kuitenkin se ongelma, että jos on pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella, sinne on vaikea enää päästä takaisin, riippuen toki alasta. Eli se työssä käymättömyys pitkittyy yli lapsen päiväkotivuosien. Monella alalla vaikka viisi vuotta pois töistä on kuolemanpusu sille uralle. Kaikki eivät halua sen jälkeen kouluttautua hoitajiksi, vaan se oma ala on voinut olla itselle kuitenkin se paras ala. Sanon tämän silläkin, että itse olen ollut pitkään kotiäitinä/kotirouvana, tuo kannattaa huomioida. Mutta tosiaan kotiäitivuosien jälkeen voi kouluttautua lisää, uudelle alalle, perustaa yrityksen tms. eli ei pidä hakata päätä seinään ajatellen, että jos en saa juuri tuota tiettyä työtä, olen koko loppuelämäni työtön.
Suomessa sanottiin jo 1960 luvulla kotiäitejä leivoksia syöviksi turkiseläimiksi. Muistan hyvin. Aina on ollut raakaa ja julmaa kielenkäyttö Suomessa eikä ole muuttunut miksikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kun suomessa kotiäitiys tarkoittaa sitä että mies maksaa kaiken ja tekee puolet kotitöistä. Sitä arvostettaisiin kyllä jos nämä kotiäidit tekisivät oman osuutensa siittä diilistä.
Et oo tosissas. Suomalainen tasa-arvo on sitä että nainen painaa pitkää päivää töissä, maksaa vähintään puolet perheen kuluista ja tekee kaikki kotityöt. Älä viitti muuta väittää. Mitään kotiäitikulttuuria meillä ei ole.
Saas nähdä jos tulee pakolliseksi tämä että lapsenhoitovapaat tulee käyttää äidin ja isän kesken 50/50. Voin kuvitella että kun isi on kotona lapsen kanssa, se on äiti joka siivoaa sotkut ja hoitaa lapsen kaiken vapaa-aikansa. Kun isi on töissä ja äiti kotona, mies lepää vapaa-aikansa koska työ on niin rankkaa. Niin nähty kuvio lähipiirissä.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa sanottiin jo 1960 luvulla kotiäitejä leivoksia syöviksi turkiseläimiksi. Muistan hyvin. Aina on ollut raakaa ja julmaa kielenkäyttö Suomessa eikä ole muuttunut miksikään.
Joo, näin minäkin muistelen. Ja sitä ennen "kotiäidit" olivat yleensä maatalon emäntiä ja lapset menivät siinä muiden töiden ohessa. Eli eipä Suomessa ole ikinä ollut mitään kotiäitikulttuuria.
Vierailija kirjoitti:
Sitä minäkin mietin, että mitä erityistä arvostamista se vaatii? Jäät kotiin tekemään ruokaa ja siivoamaan sekä kaitsemaan lapsia. Käytät vain koko päivän siihen mitä työssäkäyvä äiti tekee muutamassa tunnissa iltaisin.
Samaa mieltä!
Usassa on kyllä ihan koulubussit koulukuljetuksiin.
Arvostetaan silloin kun koti äiti ei vie lapsia päiväkotin säilöön 8-10 h.Ja elää miehen tuloila,ei yhteskunnan tukividakossa.
Minä olen kotiäiti, mutta en ihan täysin omasta vapaasta valinnasta. Tai siis olen siinä mielessä, että olen valinnut tämän tien helpompana minulle itselleni kuin sen, että kävisin töissä on/off sairauteni vuoksi. Sairaus ei parane, mutta se on hyvin hallussa kun olen kotona. Jotkut samaa sairastavat ovat työelämässä, mutta heillä on suhteellisen kevyet työt tai he voivat olla vuorotteluvapaalla tai osittaisella eläkkeellä. Minä olen eläkkeellä, vaikka olen 39-vuotias.
Muille en puhu sairauksistani mitään. Koen kyllä nahoissani arvostuksen puutteen, mutta minkä minä sille voin? En mitään. Olen ainoastaan kiitollinen, että voin olla näin, tässä hetkessä. Nuorimmaisemme meni ensimmäiselle luokalle ja minä voin häntä saattaa aivan vapaasti vaikka jouluun asti (jolloin hän vasta täyttää seitsemän vuotta). Koska pystyn tekemään kotitöitä enkä ole vuoteen oma, meidän arki on suhteellisen helppoa. Autoa en voi ajaa, joten siinä mielessä en ole perinteinen "amerikkalainen kotiäiti".
Se, mikä joskus suututtaa aivan älyttömästi on se käsitys, että olisin jotenkin hitaalla käyvä yksisoluinen naisameeba, joka ei osaa tehdä muuta kuin palvella miestä ja lapsia. Että ihan kuin kotona olo sulkisi pois oman aivojen käytön täysin. Että en voisi olla fiksu, luova, yritteliäis tai jopa älykäs.
Samanlaista sosiaalista verkostoa minulla ei tietenkään ole, mitä joillain on. Osittain se johtuu "teistä muista" naisista. Ette ota joukkoonne, koska olen vain kotiäiti. Omapahan on menetyksenne ;)