Lue keskustelun säännöt.
Vanhempien osuus lasten ystävyydessä?
14.08.2022 |
Nyt kun koulut ovat taas alkaneet, päästään tutun ongelman äärelle. Koululaisten ystävyyssuhteisiin.
Meillä on kaksi lasta. Toisella pyyhkii kaveriasioissa hyvin ja onkin lähes aamusta iltaan menossa kavereiden kanssa vapaa-aikana. Koulupäivien jälkeiset illat täyttyy myös kavereiden kanssa olemisesta.
Sen sijaan toinen lapsemme ei jaa samaa kokemusta. Meinasin kirjoittaa että hän on jäänyt vähän yksin, mutta ei se oikeastaan niinkään ole. Koulussa esimerkiksi on kavereita, mutta ilmeisesti viettää siellä aikaansa lähinnä nuorempien kanssa. Ei itse koe asiaa mitenkään ongelmana mutta me vanhemmat tietysti toivottavaisiin että hyvä ystävä löytyisi omasta ikäluokasta.
Vapaa-ajalla seuraa löytyy myös omanikäisistä lapsista kunhan mä järjestän asian.
Välillä sovin jonkun toisen vanhemman kanssa, että lapsi y tulee meille kylään ja että meidän lapsi voi tulla heille kylään. Tavallaan pitäisi varmaan olla helpottunut mutta tämäkin on vähän ongelmallinen asia. Toisaalta meidän lapsi on koulussa (viime vuonna jo) joutunut kuulemaan harmittelua asiasta. Tyyliin, "Miten mun äiti nyt sopii kysymättä multa, olin jo sopinut että menen Eetulle pelaamaan". Ymmärrän kyllä spontaanin reaktion ja ehkä onkin ollut väärin sopia vanhempien kesken kysymättä lapsilta mutta taas mun mielestä vanhempihan nuo kaveriasiat hoitaa.
Tänä lukuvuonna, jota on tosin jatkunut vasta pari päivää ja huomenna lisää, on tullut mulle itselleni uusi asia. Tuttuun tapaan viestittelin yhdelle äidille sopiakseni lasten kyläilyistä. Tämä äiti vastasi että juttelee lapsensa kanssa ensin ja katsotaan sitten. Myöhemmin ilmoitti että lapsi oli ehtinyt sopia jo jonkun muun kanssa. Ehdotin sitten ihan tiettyä päivää jolloin lapset voisivat vuoroin olla vaikka meillä tai heillä, esim. maanantaisin. Tuon lapsen äiti laittoi, että tuon ikäiset (nelosluokkalaiset) sopii jo paljon keskenäänkin vanhemmilta varmistellen eikä oikein tunne oikeaksi hirveästi tässä vaiheessa ohjailla sitä, kenen kanssa lapsi on. Ja että meidän lapsi on tervetullut heille joku toinen kerta mutta heidän lapsi viettää aikaa mielummin muutaman muun kanssa eikä vanhemmat siksikään halua kiintiöidä jotain tiettyä päivää meidän lapselle.
Juttelin parin muun kanssa asiasta yleisluontoisesti ja ilmeisesti on ihan yleinen ajatus että ei enää vanhemmat sovi keskenään paitsi jos pitää miettiä kyytejä, ja vanhemmat ei tavallaan määrittele kenen kanssa ollaan ja kenen ei. Tavallaan ymmärrän tavallaan en.
Haluaisin ajatuksia. Siitä että lapsi viettää aikaa nuorempien kanssa, ja siitä sopiiko tuon ikäiset todellakin tai kuuluuko sopia, noin paljon keskenään.
Ymmärrän myös ei voi pakottaa- ajatuksen, mutta sitten en kuitenkaan. Miksi ei voi pakottaa? Eikö olisi kaikkien etu jos kaikki mahtuisivat mukaan?
Kommentit (312)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parin viimeisen sivun ja niissä olevien ap:n kommenttien perusteella sanon, että loepta nyt hyvä ihminen tuo. Ei mene enää kauaa, kun Pekkaasi ihan oikeasti aletaan kiusaamaan tuosta sun tuputtamisestasi.
Ihan muuten on mennyt hyvin mutta kavereita ei löydy ja vapaa-ajalla me viihdytämme Pekkaa ellen ota yhteyttä vanhempiin voisiko Ville tai Konsta esimerkiksi olla Pekan kanssa. Näin Pekka pääsee seuraan missä haluaa olla.
Ap
No toi systeemi ei kuitenkaan enää kauaa toimi. Vain luuletko että vielä teinit suostuu olemaan kaverin kanssa jonka äiti on sopinut? Kannattaa alkaa opettaa sosiaalisia taitoja ja pettymyksen sietokykyä viimeistään nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi ei itse tilanteesta kärsi, niin kannattaa olla varovainen omassa asiaan sotkeutumisessa. Jos äitinä aktiivisesti hääräät ja koitat saada lapsesi luokkakavereita leikkimään hänen kanssaan, voi seurauksena olla 1) luokkakavereille ja erityisesti heidän vanhemmille ärsyyntymistä, joka vaikuttaa heidän muuten neutraaliin suhtautumiseen lapseesi ja 2) lapsellesi ajatuksen, että hänessä/kavereissaan on jotain vikaa ja erityisesti ikävän fiiliksen siitä, että häntä yritetään tunkea seuraan joka ei kiinnosta tai johon ei ole tervetullut.
Tuossa iässä kaverisuhteet voi muuttua moneen kertaan, eli kyllä suhteet voivat yhtäkkiä lämmetä myös luokkakavereiden kanssa. Se, että itse pääsisit helpommalla jos poikajoukko x ottaisi sinun lapsen mukaan vaikka uimaan, ei ole tässä asiassa oleellista.
No tavallaan se on koska ei muidenkaan vanhempien tarvitse koko ajan viihdyttää Villejään. Me sitten koetamme kulkea Pekan kanssa eri paikoissa jotta voisi sanoa olleensa siellä myös vaikkakin vanhempien kanssa.
Osan vanhempien kanssa myös pientä erimielisyyttä kun rajat ovat niin erilaiset eikä niitä käytännössä meidän mittapuulla ole. Tämä on vaikeaa omien lasten kannalta. Jotenkin tämä sujuu paremmin toisen lapsen kanssa mutta Pekka on todella tarkka asioista eikä voi ymmärtää miksi joku tekee täysin toisella tavalla. Että ehkä toisaalta parempi että on sellaisten kanssa sitten vähän vähemmän.
Ap
Eikö niitä vuotta nuorempia kavereita voisi pyytää tuollaiseen tekemiseen mukaan? Ovatko nuo erilaisilla rajoilla kasvatetut luokkakaverit oikeasti sitä sopivinta seuraa lapsellesi, miksi ihmeessä haluat väkisin lastasi heidän joukkoon tunkea?
No nuo on asioita liittyen puhelimen käyttöön tai ohjelmiin mitä katsotaan. Minusta tämä liittyy siihenkin että osa vanhemmista eivät kunnioita meidän rajoja. Enkä tunkisikaan muuten häntä heidän kanssa mutta Pekka itse haluaa. Eikä tämä järjesty jos ei suoraan vanhempien kanssa koita sopia.
No Villen kanssa tuo siis toimii että Ville ei katso tiettyjä ohjelmia tai ole puhelimella kun tietää että meillä rajattu tätä.
Ap
Olet siis ns. raskas vanhempi, ja lapsesi osittain kärsii siitä. Valitettavasti se johtaa siihen, että vaikka luokkakaverit tykkäisivät hengailla lapsesi kanssa ja esim koulussa menee hyvin, heidän vanhemmilleen on vain helpompaa jos lapsesi ei ole mukana. Ei kukaan jaksa erikseen säätää lasten tekemistä/leikkejä sen mukaan, että yhdellä on tiukemmat rajat kotona. Toisaalta lapsesi on luultavasti kanssa ärsyttävä, koska huomauttelee noista rajoista kavereilleen. Yleensä mennään niiden rajojen mukaan, mikä kussakin oleskelupaikassa on.
No siinä mielessä voit olla tässä oikeassa että yksi lapsi olikin Pekalle sanonut että meillä ei saa tehdä mitään. Eli oli kokenut noin vaikka eihän asia niin ole. Mutta en vain halua että Pekka on juurikaan puhelimella ja eivätkö rajat ole huolenpitoa. En kuitenkaan ymmärrä miten muut voivat kärsiä siitä jos toivon että puhelimella ei olla tai ei ruutua juurikaan kun ollaan kavereiden kanssa. Itse kyllä voin ottaa puhelimen pois lapselta joten miksi eivät muutkin? Eihän tuo asia nyt voi mitenkään muuten vanhempia kuormittaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi ei itse tilanteesta kärsi, niin kannattaa olla varovainen omassa asiaan sotkeutumisessa. Jos äitinä aktiivisesti hääräät ja koitat saada lapsesi luokkakavereita leikkimään hänen kanssaan, voi seurauksena olla 1) luokkakavereille ja erityisesti heidän vanhemmille ärsyyntymistä, joka vaikuttaa heidän muuten neutraaliin suhtautumiseen lapseesi ja 2) lapsellesi ajatuksen, että hänessä/kavereissaan on jotain vikaa ja erityisesti ikävän fiiliksen siitä, että häntä yritetään tunkea seuraan joka ei kiinnosta tai johon ei ole tervetullut.
Tuossa iässä kaverisuhteet voi muuttua moneen kertaan, eli kyllä suhteet voivat yhtäkkiä lämmetä myös luokkakavereiden kanssa. Se, että itse pääsisit helpommalla jos poikajoukko x ottaisi sinun lapsen mukaan vaikka uimaan, ei ole tässä asiassa oleellista.
No tavallaan se on koska ei muidenkaan vanhempien tarvitse koko ajan viihdyttää Villejään. Me sitten koetamme kulkea Pekan kanssa eri paikoissa jotta voisi sanoa olleensa siellä myös vaikkakin vanhempien kanssa.
Osan vanhempien kanssa myös pientä erimielisyyttä kun rajat ovat niin erilaiset eikä niitä käytännössä meidän mittapuulla ole. Tämä on vaikeaa omien lasten kannalta. Jotenkin tämä sujuu paremmin toisen lapsen kanssa mutta Pekka on todella tarkka asioista eikä voi ymmärtää miksi joku tekee täysin toisella tavalla. Että ehkä toisaalta parempi että on sellaisten kanssa sitten vähän vähemmän.
Ap
Eikö niitä vuotta nuorempia kavereita voisi pyytää tuollaiseen tekemiseen mukaan? Ovatko nuo erilaisilla rajoilla kasvatetut luokkakaverit oikeasti sitä sopivinta seuraa lapsellesi, miksi ihmeessä haluat väkisin lastasi heidän joukkoon tunkea?
No nuo on asioita liittyen puhelimen käyttöön tai ohjelmiin mitä katsotaan. Minusta tämä liittyy siihenkin että osa vanhemmista eivät kunnioita meidän rajoja. Enkä tunkisikaan muuten häntä heidän kanssa mutta Pekka itse haluaa. Eikä tämä järjesty jos ei suoraan vanhempien kanssa koita sopia.
No Villen kanssa tuo siis toimii että Ville ei katso tiettyjä ohjelmia tai ole puhelimella kun tietää että meillä rajattu tätä.
Ap
Siis vanhemmat ei kunnioita teidän rajoja? Vai sinä et kunnioita muiden rajoja? Ville on puhelimella ja katsoo poikasi kanssa asioita, jotka olet pojaltasi kieltänyt.
No jos en vaikka halua Pekan kuuntelevan jotain tiettyä musiikkia ja silti sitä kuunnellaan kun Pekka on Petterillä niin eikö tässä ole kysymys siitä että meidän rajoja ei kunnioiteta?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parin viimeisen sivun ja niissä olevien ap:n kommenttien perusteella sanon, että loepta nyt hyvä ihminen tuo. Ei mene enää kauaa, kun Pekkaasi ihan oikeasti aletaan kiusaamaan tuosta sun tuputtamisestasi.
Ihan muuten on mennyt hyvin mutta kavereita ei löydy ja vapaa-ajalla me viihdytämme Pekkaa ellen ota yhteyttä vanhempiin voisiko Ville tai Konsta esimerkiksi olla Pekan kanssa. Näin Pekka pääsee seuraan missä haluaa olla.
Ap
Ei pääse enää kauaa. Viimeistään kun pojat ovat kuudennella luokalla, sun Pekallesi tulee vieläkin vaikeampaa löytää kavereita. Pahimmassa tapauksessa, jos luokalle tulisikin joku uusi kiva poika, Ville ja Konsta varoittavat uutta poikaa Pekasta ja Pekan mutsista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parin viimeisen sivun ja niissä olevien ap:n kommenttien perusteella sanon, että loepta nyt hyvä ihminen tuo. Ei mene enää kauaa, kun Pekkaasi ihan oikeasti aletaan kiusaamaan tuosta sun tuputtamisestasi.
Ihan muuten on mennyt hyvin mutta kavereita ei löydy ja vapaa-ajalla me viihdytämme Pekkaa ellen ota yhteyttä vanhempiin voisiko Ville tai Konsta esimerkiksi olla Pekan kanssa. Näin Pekka pääsee seuraan missä haluaa olla.
Ap
Ja viikko viikolta huomaat, että se toivottu seura on kovin kiireistä. Konstan ja Villen vanhemmat oppivat sanomaan, että pojat on harkoissa tai mummo on tulossa käymään tai pitää mennä ostamaan lenkkareita, joku toinen kerta sitten. Koulussa Pekan kanssa ei haluta tehdä ryhmätöitä ja opettaja ottaa yhteyttä, koska muut kokevat, että Pekka pyrkii määräilemään. Lopulta olet siellä Konstan kodin vieressä varmistamassa, lähtevätkö todella mummolaan ja jos näyttää siltä, että Ville on siellä kyläilemässä, niin ryntäät soittamaan ovikelloa ja haukut Konstan äidin valehtelijaksi ja teet tietty lasun, koska pojat pelaavat jotain k12 peliä. Mutta Pekka on iloinen, hän pääsi mukaan eikä joudu lähtemään pois, koska kiinnitit hänet käsiraudoilla Konstan vaatekomeron oveen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi ei itse tilanteesta kärsi, niin kannattaa olla varovainen omassa asiaan sotkeutumisessa. Jos äitinä aktiivisesti hääräät ja koitat saada lapsesi luokkakavereita leikkimään hänen kanssaan, voi seurauksena olla 1) luokkakavereille ja erityisesti heidän vanhemmille ärsyyntymistä, joka vaikuttaa heidän muuten neutraaliin suhtautumiseen lapseesi ja 2) lapsellesi ajatuksen, että hänessä/kavereissaan on jotain vikaa ja erityisesti ikävän fiiliksen siitä, että häntä yritetään tunkea seuraan joka ei kiinnosta tai johon ei ole tervetullut.
Tuossa iässä kaverisuhteet voi muuttua moneen kertaan, eli kyllä suhteet voivat yhtäkkiä lämmetä myös luokkakavereiden kanssa. Se, että itse pääsisit helpommalla jos poikajoukko x ottaisi sinun lapsen mukaan vaikka uimaan, ei ole tässä asiassa oleellista.
No tavallaan se on koska ei muidenkaan vanhempien tarvitse koko ajan viihdyttää Villejään. Me sitten koetamme kulkea Pekan kanssa eri paikoissa jotta voisi sanoa olleensa siellä myös vaikkakin vanhempien kanssa.
Osan vanhempien kanssa myös pientä erimielisyyttä kun rajat ovat niin erilaiset eikä niitä käytännössä meidän mittapuulla ole. Tämä on vaikeaa omien lasten kannalta. Jotenkin tämä sujuu paremmin toisen lapsen kanssa mutta Pekka on todella tarkka asioista eikä voi ymmärtää miksi joku tekee täysin toisella tavalla. Että ehkä toisaalta parempi että on sellaisten kanssa sitten vähän vähemmän.
Ap
Eikö niitä vuotta nuorempia kavereita voisi pyytää tuollaiseen tekemiseen mukaan? Ovatko nuo erilaisilla rajoilla kasvatetut luokkakaverit oikeasti sitä sopivinta seuraa lapsellesi, miksi ihmeessä haluat väkisin lastasi heidän joukkoon tunkea?
No nuo on asioita liittyen puhelimen käyttöön tai ohjelmiin mitä katsotaan. Minusta tämä liittyy siihenkin että osa vanhemmista eivät kunnioita meidän rajoja. Enkä tunkisikaan muuten häntä heidän kanssa mutta Pekka itse haluaa. Eikä tämä järjesty jos ei suoraan vanhempien kanssa koita sopia.
No Villen kanssa tuo siis toimii että Ville ei katso tiettyjä ohjelmia tai ole puhelimella kun tietää että meillä rajattu tätä.
Ap
Siis vanhemmat ei kunnioita teidän rajoja? Vai sinä et kunnioita muiden rajoja? Ville on puhelimella ja katsoo poikasi kanssa asioita, jotka olet pojaltasi kieltänyt.
No jos en vaikka halua Pekan kuuntelevan jotain tiettyä musiikkia ja silti sitä kuunnellaan kun Pekka on Petterillä niin eikö tässä ole kysymys siitä että meidän rajoja ei kunnioiteta?
Ap
Ohis...kun ollaan meillä, MINÄ päätän, määrään ja aseta rajat. Jos jollekin lasteni kaverille se ei sovi, voi mennä kotiinsa. Vastaavasti kun mun lapseni ovat kavereillaan, he noudattavat siellä kaverin vanhempien asettamia rajoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi ei itse tilanteesta kärsi, niin kannattaa olla varovainen omassa asiaan sotkeutumisessa. Jos äitinä aktiivisesti hääräät ja koitat saada lapsesi luokkakavereita leikkimään hänen kanssaan, voi seurauksena olla 1) luokkakavereille ja erityisesti heidän vanhemmille ärsyyntymistä, joka vaikuttaa heidän muuten neutraaliin suhtautumiseen lapseesi ja 2) lapsellesi ajatuksen, että hänessä/kavereissaan on jotain vikaa ja erityisesti ikävän fiiliksen siitä, että häntä yritetään tunkea seuraan joka ei kiinnosta tai johon ei ole tervetullut.
Tuossa iässä kaverisuhteet voi muuttua moneen kertaan, eli kyllä suhteet voivat yhtäkkiä lämmetä myös luokkakavereiden kanssa. Se, että itse pääsisit helpommalla jos poikajoukko x ottaisi sinun lapsen mukaan vaikka uimaan, ei ole tässä asiassa oleellista.
No tavallaan se on koska ei muidenkaan vanhempien tarvitse koko ajan viihdyttää Villejään. Me sitten koetamme kulkea Pekan kanssa eri paikoissa jotta voisi sanoa olleensa siellä myös vaikkakin vanhempien kanssa.
Osan vanhempien kanssa myös pientä erimielisyyttä kun rajat ovat niin erilaiset eikä niitä käytännössä meidän mittapuulla ole. Tämä on vaikeaa omien lasten kannalta. Jotenkin tämä sujuu paremmin toisen lapsen kanssa mutta Pekka on todella tarkka asioista eikä voi ymmärtää miksi joku tekee täysin toisella tavalla. Että ehkä toisaalta parempi että on sellaisten kanssa sitten vähän vähemmän.
Ap
Eikö niitä vuotta nuorempia kavereita voisi pyytää tuollaiseen tekemiseen mukaan? Ovatko nuo erilaisilla rajoilla kasvatetut luokkakaverit oikeasti sitä sopivinta seuraa lapsellesi, miksi ihmeessä haluat väkisin lastasi heidän joukkoon tunkea?
No nuo on asioita liittyen puhelimen käyttöön tai ohjelmiin mitä katsotaan. Minusta tämä liittyy siihenkin että osa vanhemmista eivät kunnioita meidän rajoja. Enkä tunkisikaan muuten häntä heidän kanssa mutta Pekka itse haluaa. Eikä tämä järjesty jos ei suoraan vanhempien kanssa koita sopia.
No Villen kanssa tuo siis toimii että Ville ei katso tiettyjä ohjelmia tai ole puhelimella kun tietää että meillä rajattu tätä.
Ap
Siis vanhemmat ei kunnioita teidän rajoja? Vai sinä et kunnioita muiden rajoja? Ville on puhelimella ja katsoo poikasi kanssa asioita, jotka olet pojaltasi kieltänyt.
No jos en vaikka halua Pekan kuuntelevan jotain tiettyä musiikkia ja silti sitä kuunnellaan kun Pekka on Petterillä niin eikö tässä ole kysymys siitä että meidän rajoja ei kunnioiteta?
Ap
Juuri siitä on kyse. Ja kun sinä vaadit, että sitä ei kuunnella, niin kyse on siitä, että et kunnioita toisen perheen rajoja. Case closed.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos joku äiti ehdottaa että hänen yksinäinen lapsi haluaa olla joka maanantai sinun vanhemman sosiaalisesti taitavan poikasi kanssa, suostutko kysymättä pojaltasi? Ja jos poikasi sanoo että ei halua olla hänen kanssa koska heillä ei ole mitään yhteistä eikä viihdy tämän lapsen kanssa ja haluaa olla mieluummin omien kivojen ystävien kanssa, niin pakotatko?
Kyllä pakotan jos sillä yksinäisellä ei muita kavereita ole.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parin viimeisen sivun ja niissä olevien ap:n kommenttien perusteella sanon, että loepta nyt hyvä ihminen tuo. Ei mene enää kauaa, kun Pekkaasi ihan oikeasti aletaan kiusaamaan tuosta sun tuputtamisestasi.
Ihan muuten on mennyt hyvin mutta kavereita ei löydy ja vapaa-ajalla me viihdytämme Pekkaa ellen ota yhteyttä vanhempiin voisiko Ville tai Konsta esimerkiksi olla Pekan kanssa. Näin Pekka pääsee seuraan missä haluaa olla.
Ap
Ja viikko viikolta huomaat, että se toivottu seura on kovin kiireistä. Konstan ja Villen vanhemmat oppivat sanomaan, että pojat on harkoissa tai mummo on tulossa käymään tai pitää mennä ostamaan lenkkareita, joku toinen kerta sitten. Koulussa Pekan kanssa ei haluta tehdä ryhmätöitä ja opettaja ottaa yhteyttä, koska muut kokevat, että Pekka pyrkii määräilemään. Lopulta olet siellä Konstan kodin vieressä varmistamassa, lähtevätkö todella mummolaan ja jos näyttää siltä, että Ville on siellä kyläilemässä, niin ryntäät soittamaan ovikelloa ja haukut Konstan äidin valehtelijaksi ja teet tietty lasun, koska pojat pelaavat jotain k12 peliä. Mutta Pekka on iloinen, hän pääsi mukaan eikä joudu lähtemään pois, koska kiinnitit hänet käsiraudoilla Konstan vaatekomeron oveen.
Nämä tilanteet on sellaisia että joku haluaa vaikka pelata Fortnitea ja Pekka jotain muuta. Pekkaa ei kuunnella tai sanotaan että pelataan sitä sun toivomaa myöhemmin. Tai pojat ovat porukalla pihalla. Joskus on näitä seuraleikkejä. Kerran Pekka ehdotti kirkonrottaa mutta toiset halusivat olla jotain muuta. Kyllähän se yhdenkin mielipide pitäisi huomioida sillä. Miksi se olisi sen väärempi kuin muidenkaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parin viimeisen sivun ja niissä olevien ap:n kommenttien perusteella sanon, että loepta nyt hyvä ihminen tuo. Ei mene enää kauaa, kun Pekkaasi ihan oikeasti aletaan kiusaamaan tuosta sun tuputtamisestasi.
Ihan muuten on mennyt hyvin mutta kavereita ei löydy ja vapaa-ajalla me viihdytämme Pekkaa ellen ota yhteyttä vanhempiin voisiko Ville tai Konsta esimerkiksi olla Pekan kanssa. Näin Pekka pääsee seuraan missä haluaa olla.
Ap
No toi systeemi ei kuitenkaan enää kauaa toimi. Vain luuletko että vielä teinit suostuu olemaan kaverin kanssa jonka äiti on sopinut? Kannattaa alkaa opettaa sosiaalisia taitoja ja pettymyksen sietokykyä viimeistään nyt.
No tuohan korreloi suoraan vanhempien laiskuuden kanssa. Eli kyllä pitäisi suostua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi ei itse tilanteesta kärsi, niin kannattaa olla varovainen omassa asiaan sotkeutumisessa. Jos äitinä aktiivisesti hääräät ja koitat saada lapsesi luokkakavereita leikkimään hänen kanssaan, voi seurauksena olla 1) luokkakavereille ja erityisesti heidän vanhemmille ärsyyntymistä, joka vaikuttaa heidän muuten neutraaliin suhtautumiseen lapseesi ja 2) lapsellesi ajatuksen, että hänessä/kavereissaan on jotain vikaa ja erityisesti ikävän fiiliksen siitä, että häntä yritetään tunkea seuraan joka ei kiinnosta tai johon ei ole tervetullut.
Tuossa iässä kaverisuhteet voi muuttua moneen kertaan, eli kyllä suhteet voivat yhtäkkiä lämmetä myös luokkakavereiden kanssa. Se, että itse pääsisit helpommalla jos poikajoukko x ottaisi sinun lapsen mukaan vaikka uimaan, ei ole tässä asiassa oleellista.
No tavallaan se on koska ei muidenkaan vanhempien tarvitse koko ajan viihdyttää Villejään. Me sitten koetamme kulkea Pekan kanssa eri paikoissa jotta voisi sanoa olleensa siellä myös vaikkakin vanhempien kanssa.
Osan vanhempien kanssa myös pientä erimielisyyttä kun rajat ovat niin erilaiset eikä niitä käytännössä meidän mittapuulla ole. Tämä on vaikeaa omien lasten kannalta. Jotenkin tämä sujuu paremmin toisen lapsen kanssa mutta Pekka on todella tarkka asioista eikä voi ymmärtää miksi joku tekee täysin toisella tavalla. Että ehkä toisaalta parempi että on sellaisten kanssa sitten vähän vähemmän.
Ap
Eikö niitä vuotta nuorempia kavereita voisi pyytää tuollaiseen tekemiseen mukaan? Ovatko nuo erilaisilla rajoilla kasvatetut luokkakaverit oikeasti sitä sopivinta seuraa lapsellesi, miksi ihmeessä haluat väkisin lastasi heidän joukkoon tunkea?
No nuo on asioita liittyen puhelimen käyttöön tai ohjelmiin mitä katsotaan. Minusta tämä liittyy siihenkin että osa vanhemmista eivät kunnioita meidän rajoja. Enkä tunkisikaan muuten häntä heidän kanssa mutta Pekka itse haluaa. Eikä tämä järjesty jos ei suoraan vanhempien kanssa koita sopia.
No Villen kanssa tuo siis toimii että Ville ei katso tiettyjä ohjelmia tai ole puhelimella kun tietää että meillä rajattu tätä.
Ap
Olet siis ns. raskas vanhempi, ja lapsesi osittain kärsii siitä. Valitettavasti se johtaa siihen, että vaikka luokkakaverit tykkäisivät hengailla lapsesi kanssa ja esim koulussa menee hyvin, heidän vanhemmilleen on vain helpompaa jos lapsesi ei ole mukana. Ei kukaan jaksa erikseen säätää lasten tekemistä/leikkejä sen mukaan, että yhdellä on tiukemmat rajat kotona. Toisaalta lapsesi on luultavasti kanssa ärsyttävä, koska huomauttelee noista rajoista kavereilleen. Yleensä mennään niiden rajojen mukaan, mikä kussakin oleskelupaikassa on.
No siinä mielessä voit olla tässä oikeassa että yksi lapsi olikin Pekalle sanonut että meillä ei saa tehdä mitään. Eli oli kokenut noin vaikka eihän asia niin ole. Mutta en vain halua että Pekka on juurikaan puhelimella ja eivätkö rajat ole huolenpitoa. En kuitenkaan ymmärrä miten muut voivat kärsiä siitä jos toivon että puhelimella ei olla tai ei ruutua juurikaan kun ollaan kavereiden kanssa. Itse kyllä voin ottaa puhelimen pois lapselta joten miksi eivät muutkin? Eihän tuo asia nyt voi mitenkään muuten vanhempia kuormittaa.
Ap
Mun lapselle on tehty tuo eli napattu puhelin pois ovella, koska "meillä ruutuaika on klo 16-16:30". Minä yritin laittaa viestiä, ei vastausta. Yritin soittaa, ei vastausta. Lapsen kotiintuloaika meni jo, mutta häntä ei päästetty pois sieltä uuden luokkakaverin kodista, koska "oli niin kivat leikit kesken". Paikannuksen avulla näin, missä lapsi on, menin soittamaan ovikelloa ja siellä mairea äiti selitti, että huomasi kyllä, että puhelimeen tulee viestejä, mutta kun heillä on heidän säännöt. Ja sitten tämä äiti sanoi, että huomenna hakee lapsensa ja meidän tytön suoraa koulusta heille, ei tarvitse mennä ip-kerhoon. Kielsin ehdottomasti, mutta äiti oli ollut luokan ovella vastassa ja selittänyt ip-kerhon hoitajalle (joka haki lapset luokasta kerhoon), että on sovittu Miisan äidin kanssa, että Miisa tulee heille. IP-kerhon vetäjä oli onneksi fiksu ja sanoi, että heille ei ole tullut ilmoitusta, hän ei voi päästää Miisaa minnekään, mutta lupasi soittaa minulle. Soitti ja kielsin. Sen jälkeen olin lapselle todella tiukkana, että tuon lapsen kanssa ei olla missään tekemisissä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parin viimeisen sivun ja niissä olevien ap:n kommenttien perusteella sanon, että loepta nyt hyvä ihminen tuo. Ei mene enää kauaa, kun Pekkaasi ihan oikeasti aletaan kiusaamaan tuosta sun tuputtamisestasi.
Ihan muuten on mennyt hyvin mutta kavereita ei löydy ja vapaa-ajalla me viihdytämme Pekkaa ellen ota yhteyttä vanhempiin voisiko Ville tai Konsta esimerkiksi olla Pekan kanssa. Näin Pekka pääsee seuraan missä haluaa olla.
Ap
Ja viikko viikolta huomaat, että se toivottu seura on kovin kiireistä. Konstan ja Villen vanhemmat oppivat sanomaan, että pojat on harkoissa tai mummo on tulossa käymään tai pitää mennä ostamaan lenkkareita, joku toinen kerta sitten. Koulussa Pekan kanssa ei haluta tehdä ryhmätöitä ja opettaja ottaa yhteyttä, koska muut kokevat, että Pekka pyrkii määräilemään. Lopulta olet siellä Konstan kodin vieressä varmistamassa, lähtevätkö todella mummolaan ja jos näyttää siltä, että Ville on siellä kyläilemässä, niin ryntäät soittamaan ovikelloa ja haukut Konstan äidin valehtelijaksi ja teet tietty lasun, koska pojat pelaavat jotain k12 peliä. Mutta Pekka on iloinen, hän pääsi mukaan eikä joudu lähtemään pois, koska kiinnitit hänet käsiraudoilla Konstan vaatekomeron oveen.
Nämä tilanteet on sellaisia että joku haluaa vaikka pelata Fortnitea ja Pekka jotain muuta. Pekkaa ei kuunnella tai sanotaan että pelataan sitä sun toivomaa myöhemmin. Tai pojat ovat porukalla pihalla. Joskus on näitä seuraleikkejä. Kerran Pekka ehdotti kirkonrottaa mutta toiset halusivat olla jotain muuta. Kyllähän se yhdenkin mielipide pitäisi huomioida sillä. Miksi se olisi sen väärempi kuin muidenkaan.
Ap
Miten asia siis pitäisi ratkaista, jos jokainen viidesta pojasta haluaa pelata eri peliä, eikä kaikkia millään ehdi pelata varsinkaan samantien?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parin viimeisen sivun ja niissä olevien ap:n kommenttien perusteella sanon, että loepta nyt hyvä ihminen tuo. Ei mene enää kauaa, kun Pekkaasi ihan oikeasti aletaan kiusaamaan tuosta sun tuputtamisestasi.
Ihan muuten on mennyt hyvin mutta kavereita ei löydy ja vapaa-ajalla me viihdytämme Pekkaa ellen ota yhteyttä vanhempiin voisiko Ville tai Konsta esimerkiksi olla Pekan kanssa. Näin Pekka pääsee seuraan missä haluaa olla.
Ap
Ja viikko viikolta huomaat, että se toivottu seura on kovin kiireistä. Konstan ja Villen vanhemmat oppivat sanomaan, että pojat on harkoissa tai mummo on tulossa käymään tai pitää mennä ostamaan lenkkareita, joku toinen kerta sitten. Koulussa Pekan kanssa ei haluta tehdä ryhmätöitä ja opettaja ottaa yhteyttä, koska muut kokevat, että Pekka pyrkii määräilemään. Lopulta olet siellä Konstan kodin vieressä varmistamassa, lähtevätkö todella mummolaan ja jos näyttää siltä, että Ville on siellä kyläilemässä, niin ryntäät soittamaan ovikelloa ja haukut Konstan äidin valehtelijaksi ja teet tietty lasun, koska pojat pelaavat jotain k12 peliä. Mutta Pekka on iloinen, hän pääsi mukaan eikä joudu lähtemään pois, koska kiinnitit hänet käsiraudoilla Konstan vaatekomeron oveen.
Nämä tilanteet on sellaisia että joku haluaa vaikka pelata Fortnitea ja Pekka jotain muuta. Pekkaa ei kuunnella tai sanotaan että pelataan sitä sun toivomaa myöhemmin. Tai pojat ovat porukalla pihalla. Joskus on näitä seuraleikkejä. Kerran Pekka ehdotti kirkonrottaa mutta toiset halusivat olla jotain muuta. Kyllähän se yhdenkin mielipide pitäisi huomioida sillä. Miksi se olisi sen väärempi kuin muidenkaan.
Ap
Valitettavasti tuo on se hinta, mikä pitää maksaa joukkoon kuulumisesta. Eli joukossa tehdään sitä, mitä enemistö (tai välillä se joukon johtaja) haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsesi ei ikinä opi kunnon kaverisuhteita tolla kasvatuksella. Oot päästäsi köyhä ja opetat aivan outoja malkeja myös "Pekalle".
Vierailija kirjoitti:
Minä olin se ylikiltti ja sosiaalisesti pätevä mukula.
Tyttö, joka istutettiin luokan matemaattisesti lahjattoman häirikköpojan viereen 8-vuotiaana, että voisin "auttaa Hannua matikassa".
Jonka kävi sääliksi viidesluokkalaista Eijaa, jolla oli epilepsia ja jota kaikki siksi pelkäsi. Ja enkä halunnut jättää yksin myöskään ekaluokkalaista Marjaa, joka ei puhunut kenenkään kanssa mitään eikä tehnyt porukassa mitään. Kutsuin näitä tyttöjä meille ja kävin heidän kotona. Mutta kun halusin olla myös muiden kaverien kanssa niin eihän nää halunneet. He halus olla vain kahdestaan minun kanssa.Kävin pitkät terapiat kiltteyteni vuoksi. Olen kyllä erittäin hyvin pärjäävä ja johtavassa asemassa sairaalatyössä. Marjan kanssa olen satunnaisissa väleissä vieläkin, hänestä tuli tutkija. Eija ei enää elä, teki jotain avustavaa työtä ja lähti aika nuorena jonkun sairaskohtauksen vuoksi. Hannusta tuli rakennusmestari.
Omat lapseni ovat keskenään erilaisia. Toista on tarvinnut joskus auttaa ja usein lohduttaa sosiaalisissa suhteissa. Nyt hän on onnellisessa parisuhteessa ja hänellä on muutama todella hyvä ystävä. Toista olen pelastanut päiväkodissa joutumasta milloin tkenellekin "tukilapseksi". Mistä tyttö on minua myöhemmin kiittänyt; sosiaalisena, tasapainoisena ja fiksuna hän kun oli aina tarhatätien ja opettajien unelmainen "apuope". Nykyään ei missään auttaja-mmatissa, vaan menestyvä taiteilija, joka kylläkin myös opettaa alallaan.
Aloittajalle: anna lapsesi oppia itse. Lohduta ja neuvo, mutta älä lähde päsmäröimään muuta maailmaa - etkä myöskään lastasi. Kyllä hän löytää tiensä, tapansa ja ihmisensä.
No pärjäsit siis kumminkin? Miten tää sinun ns kiltteys sua haittasi? Marja ja Hannu pärjäsivät, ja sinäkin? Mistä se oli pois, että olit kiltti?
Ei ap, mutta samanhenkinen. Kiitos ap, että toit asian esille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi ei itse tilanteesta kärsi, niin kannattaa olla varovainen omassa asiaan sotkeutumisessa. Jos äitinä aktiivisesti hääräät ja koitat saada lapsesi luokkakavereita leikkimään hänen kanssaan, voi seurauksena olla 1) luokkakavereille ja erityisesti heidän vanhemmille ärsyyntymistä, joka vaikuttaa heidän muuten neutraaliin suhtautumiseen lapseesi ja 2) lapsellesi ajatuksen, että hänessä/kavereissaan on jotain vikaa ja erityisesti ikävän fiiliksen siitä, että häntä yritetään tunkea seuraan joka ei kiinnosta tai johon ei ole tervetullut.
Tuossa iässä kaverisuhteet voi muuttua moneen kertaan, eli kyllä suhteet voivat yhtäkkiä lämmetä myös luokkakavereiden kanssa. Se, että itse pääsisit helpommalla jos poikajoukko x ottaisi sinun lapsen mukaan vaikka uimaan, ei ole tässä asiassa oleellista.
No tavallaan se on koska ei muidenkaan vanhempien tarvitse koko ajan viihdyttää Villejään. Me sitten koetamme kulkea Pekan kanssa eri paikoissa jotta voisi sanoa olleensa siellä myös vaikkakin vanhempien kanssa.
Osan vanhempien kanssa myös pientä erimielisyyttä kun rajat ovat niin erilaiset eikä niitä käytännössä meidän mittapuulla ole. Tämä on vaikeaa omien lasten kannalta. Jotenkin tämä sujuu paremmin toisen lapsen kanssa mutta Pekka on todella tarkka asioista eikä voi ymmärtää miksi joku tekee täysin toisella tavalla. Että ehkä toisaalta parempi että on sellaisten kanssa sitten vähän vähemmän.
Ap
Eikö niitä vuotta nuorempia kavereita voisi pyytää tuollaiseen tekemiseen mukaan? Ovatko nuo erilaisilla rajoilla kasvatetut luokkakaverit oikeasti sitä sopivinta seuraa lapsellesi, miksi ihmeessä haluat väkisin lastasi heidän joukkoon tunkea?
No nuo on asioita liittyen puhelimen käyttöön tai ohjelmiin mitä katsotaan. Minusta tämä liittyy siihenkin että osa vanhemmista eivät kunnioita meidän rajoja. Enkä tunkisikaan muuten häntä heidän kanssa mutta Pekka itse haluaa. Eikä tämä järjesty jos ei suoraan vanhempien kanssa koita sopia.
No Villen kanssa tuo siis toimii että Ville ei katso tiettyjä ohjelmia tai ole puhelimella kun tietää että meillä rajattu tätä.
Ap
Olet siis ns. raskas vanhempi, ja lapsesi osittain kärsii siitä. Valitettavasti se johtaa siihen, että vaikka luokkakaverit tykkäisivät hengailla lapsesi kanssa ja esim koulussa menee hyvin, heidän vanhemmilleen on vain helpompaa jos lapsesi ei ole mukana. Ei kukaan jaksa erikseen säätää lasten tekemistä/leikkejä sen mukaan, että yhdellä on tiukemmat rajat kotona. Toisaalta lapsesi on luultavasti kanssa ärsyttävä, koska huomauttelee noista rajoista kavereilleen. Yleensä mennään niiden rajojen mukaan, mikä kussakin oleskelupaikassa on.
No siinä mielessä voit olla tässä oikeassa että yksi lapsi olikin Pekalle sanonut että meillä ei saa tehdä mitään. Eli oli kokenut noin vaikka eihän asia niin ole. Mutta en vain halua että Pekka on juurikaan puhelimella ja eivätkö rajat ole huolenpitoa. En kuitenkaan ymmärrä miten muut voivat kärsiä siitä jos toivon että puhelimella ei olla tai ei ruutua juurikaan kun ollaan kavereiden kanssa. Itse kyllä voin ottaa puhelimen pois lapselta joten miksi eivät muutkin? Eihän tuo asia nyt voi mitenkään muuten vanhempia kuormittaa.
Ap
Mun lapselle on tehty tuo eli napattu puhelin pois ovella, koska "meillä ruutuaika on klo 16-16:30". Minä yritin laittaa viestiä, ei vastausta. Yritin soittaa, ei vastausta. Lapsen kotiintuloaika meni jo, mutta häntä ei päästetty pois sieltä uuden luokkakaverin kodista, koska "oli niin kivat leikit kesken". Paikannuksen avulla näin, missä lapsi on, menin soittamaan ovikelloa ja siellä mairea äiti selitti, että huomasi kyllä, että puhelimeen tulee viestejä, mutta kun heillä on heidän säännöt. Ja sitten tämä äiti sanoi, että huomenna hakee lapsensa ja meidän tytön suoraa koulusta heille, ei tarvitse mennä ip-kerhoon. Kielsin ehdottomasti, mutta äiti oli ollut luokan ovella vastassa ja selittänyt ip-kerhon hoitajalle (joka haki lapset luokasta kerhoon), että on sovittu Miisan äidin kanssa, että Miisa tulee heille. IP-kerhon vetäjä oli onneksi fiksu ja sanoi, että heille ei ole tullut ilmoitusta, hän ei voi päästää Miisaa minnekään, mutta lupasi soittaa minulle. Soitti ja kielsin. Sen jälkeen olin lapselle todella tiukkana, että tuon lapsen kanssa ei olla missään tekemisissä!
Karmiva äiti. Miten joku voikin olla noin rajaton. Toisekseen, miten kukaan ehtii vahtimaan iltapäivisin mitä lapset tekevät? Ja ottaa mitään puhelinta pois tai tarkistaa mitä sillä tekee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin se ylikiltti ja sosiaalisesti pätevä mukula.
Tyttö, joka istutettiin luokan matemaattisesti lahjattoman häirikköpojan viereen 8-vuotiaana, että voisin "auttaa Hannua matikassa".
Jonka kävi sääliksi viidesluokkalaista Eijaa, jolla oli epilepsia ja jota kaikki siksi pelkäsi. Ja enkä halunnut jättää yksin myöskään ekaluokkalaista Marjaa, joka ei puhunut kenenkään kanssa mitään eikä tehnyt porukassa mitään. Kutsuin näitä tyttöjä meille ja kävin heidän kotona. Mutta kun halusin olla myös muiden kaverien kanssa niin eihän nää halunneet. He halus olla vain kahdestaan minun kanssa.Kävin pitkät terapiat kiltteyteni vuoksi. Olen kyllä erittäin hyvin pärjäävä ja johtavassa asemassa sairaalatyössä. Marjan kanssa olen satunnaisissa väleissä vieläkin, hänestä tuli tutkija. Eija ei enää elä, teki jotain avustavaa työtä ja lähti aika nuorena jonkun sairaskohtauksen vuoksi. Hannusta tuli rakennusmestari.
Omat lapseni ovat keskenään erilaisia. Toista on tarvinnut joskus auttaa ja usein lohduttaa sosiaalisissa suhteissa. Nyt hän on onnellisessa parisuhteessa ja hänellä on muutama todella hyvä ystävä. Toista olen pelastanut päiväkodissa joutumasta milloin tkenellekin "tukilapseksi". Mistä tyttö on minua myöhemmin kiittänyt; sosiaalisena, tasapainoisena ja fiksuna hän kun oli aina tarhatätien ja opettajien unelmainen "apuope". Nykyään ei missään auttaja-mmatissa, vaan menestyvä taiteilija, joka kylläkin myös opettaa alallaan.
Aloittajalle: anna lapsesi oppia itse. Lohduta ja neuvo, mutta älä lähde päsmäröimään muuta maailmaa - etkä myöskään lastasi. Kyllä hän löytää tiensä, tapansa ja ihmisensä.
No pärjäsit siis kumminkin? Miten tää sinun ns kiltteys sua haittasi? Marja ja Hannu pärjäsivät, ja sinäkin? Mistä se oli pois, että olit kiltti?
Ei ap, mutta samanhenkinen. Kiitos ap, että toit asian esille!
Näinhän siinä voi käydä aapeellekin, että vanhempi lapsi "pärjääjä" lopulta tarvitsee terapiat ja avut, koska on aina joutunut yrittämään paikata sekä vanhemman tyhmyyttä kasvattajana että nuoremman sisaruksen sosiaalisia ongelmia.
Nyt otatte sen Pekan mukaan teidän pussikaljaporukkaan! Haloo, Konsta??
Vierailija kirjoitti:
Nyt otatte sen Pekan mukaan teidän pussikaljaporukkaan! Haloo, Konsta??
Joo ja sit porukalla juotetaan se jne ja filmaillaan ja sit se ehkä löytyy joskus tai jouluna.
Säälin tätä "Villen" kaveriporukkaa. Yksi epäsuosittu poika väkisin tuppautuu mukaan ja alkaa vängätä asioista ja pomottaa ja jos asioita ei tehdä hänen pään mukaan niin se on kiusaamista. Ja äitinsä siellä taustalla valittaa ja riitelee. Toivomme tämä ei ole totta.