Turun yliopistossa hylättiin intersektionaalista feminismiä kritisoinut gradu

Vierailija kirjoitti:

Itersektionaalista feminismiä opetetaan yliopiston kursseillakin. Tuskin siis hylätty aiheen takia, vaan käsittelyn.

Tämä. Lisään, että intersektionaalista tarkastelua kritisoidaan myös ihan jatkuvasti myös feministisissä piireissä. On kuitenkin syytä ymmärtää, että gradun on tarkoitus olla tutkielma ja tieteellisen argumentoinnin harjoitelma - ei kritiikki. Gradussa voi esittää kritiikkiä, mutta jos koko gradu perustuu kritiikkiin, niin lienee ymmärrettävää, että arvosteluunhan se vaikuttaa.

Nyt pitäisi lukea kyseessä oleva työ, jotta osaisi sanoa, miten hyvä tai huono se sitten on. 

Lisään vielä, että usein mediakin unohtaa, että gradut ovat vain graduja, vaikka ne olisivatkin ansioituneita sellaisia. Välillä graduille annetaan liian paljon painoarvoa. Mieleeni tulee mm. eräs naisten oletettua seksuaalista valtaa käsitellyt pro gradu, josta kirjakin kirjoitettiin. Gradun isoin ongelma  oli se, että sen pohjalta vedettiin ihan liian laajalle meneviä yleistyksiä, ottaen huomioon, että se perustui muutamalle aiemmalle tutkimusartikkelille ulkomaisista konteksteista. Empiiristä aineistoa ei ollut, eli ketään ihmistä ei oltu haastateltu tutkielmaa varten. Gradu myös sivuutti täysin pohdinnat siitä, miten yleistettävä se lopulta on. Se, mikä voi selittää joidenkin käytöstä jossain pintaliitoyökerhossa, tuskin kelpaa selittämään kaikkien käytöstä kaikkialla. 

Tutkimus on menettämässä uskottavuutensa intersektionaalisen feminismin ja Woke vöyhötyksen takia. Keskustelin pitkän yliopistouran tehneen sukulaisen kanssa. Hän näkee selviä yhtäläisyyksiä 70-luvun sosialismin oikeaoppisuuden korostamiseen yliopistoissa. Silloinkin objektiivisuus oli hyve, johon ei kuitenkaan pyritty. Tärkeämpää oli painottaa aatteen oikeassa olemista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa-a näillä tiedoin vaikea arvioida asiaa: voi olla että siellä on ollut joku woketuksen keskittymä mutta myös voi olla että joku netin ulinamies on kirjoittanut 45 sivua maga-manifestiaan projuunsa.

Graduntekijä on nainen.

keittiöön...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa-a näillä tiedoin vaikea arvioida asiaa: voi olla että siellä on ollut joku woketuksen keskittymä mutta myös voi olla että joku netin ulinamies on kirjoittanut 45 sivua maga-manifestiaan projuunsa.

Graduntekijä on nainen.

Ei varmaan ole musta transnainen, kun meinasi hylsyn saada.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös juuri Turun yliopistosta annettu opintopisteitä jos osallistui johonkin räyhämielenosoitukseen? Ja noitatieteitäkin siellä vissiin opetetaan.

Ei annettu. Ei opeteta. Mitä sontaa oikein suollat?

Kyllä noilla oli joku kurssi josta sai pinnoja jos osallistui tähän joitain vuosia sitten rautatientorilla olleeseen mielenosoitustelttailuun.

Tarkoittanet tätä?

Itse mielenosoitukseen osallistumisesta ei saanut opintopisteitä vaan tapahtumasta tehtävästä oppimispäiväkirjasta. Ja koko osuus oli muutenkin vapaaehtoinen.

https://www.ts.fi/uutiset/3868775

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

intersektionaalista feminismi hyvänä asiana? Eli valkoinen ihminen pahottaa mielensä, kun tummaihoinen saa "rasistista" kohtelua, jota tummaihoinen ei pidä itse rasistisena, mutta onneksi intersektit sen hänelle kertovat.

Ei mene noin. Feminismi ajaa äänestysoikeutta naisille, mutta ei huomaa sitä että vankilassa olevalla ei ole äänioikeutta. Intersektionaallisessa feminismissä huomioitaisiin myös vankilassa olevien äänioikeus ja se otetaan mukaan.

Tämän hienon aatteen ja sen käytäntöön tuojien ongelma on seuraava: Ihmisen pitkä elämä on täynnä sattumia ja koettelemuksia, jotka eivät päälle päin näy tai ole pääteltävissä. Kuitenkin ihmisellä tulee olla oikeus tietynlaiseen yksityisyyteen, eli ts. olla pitämättä päällään t-paitaa, jossa lukee "olen insestistä toipuva uhri".

Yhtenä esimerkkinä kokonainen koululuokallinen 13 -vuotiaita poikia, joiden piti pyytää anteeksi luokan tytöiltä heidän mahdollisesti joku päivä kokemaansa häirintää.

Itse nuoren pojan äitinä, joka kärsii oppimisvaikeudesta ilman minkäänlaisia kodin ulkopuolisia tukitoimia, hieman vierastan ajatusta, että häneltä tulisi ottaa pois ja antaa jollekin toiselle, vain koska hän on valkoihoinen ja biologisesti sekä identiteetillisesti mies.

hieman huumormielessä hahmoteltiin omalle pojalle kesätyöhakemusta, joka alkoi suurinpiirtein näin: olen 15-vuotias homoseksuaali Vantaalta... Mene tiedä olisi parantanut työn löytämisen mahdollisuuksia, aatteen kannattajien mukaan olisi ainakin pitänyt parantaa (?)

Onko lemmikkieläinkauppa kyseessä??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Gradua itseään on hankala arvioida sitä lukematta mutta luin Ari Helon Agricola-verkkoon tekemän kirjoituksen aiheesta. Jos tuo kirjoitus kuvaa tapahtumia rehellisesti niin vaarallisilla vesillä ollaan. Kirjoituksen perusteella vaikuttaa siltä, että Turun yliopiston tapaukseen liittynyt henkilökunta ei sovellu tehtäviinsä. Heidän toimintansa opiskelijaa kohtaan näyttäytyy törkeänä vallan väärinkäyttönä eivätkä ole ymmärtäneet edes perusasioita yliopiston tarkoituksesta, tieteellisestä vapaudesta tai sen välttämättömyyttä, että kaikkia aatesuuntia ja teoreettisia perinteitä saa kritisoida sensuuria pelkäämättä.

Luin myös Helon kirjoituksen ja ottaen huomioon hänen asemansa, pidän tekstiä luotettavana. Tuskin kukaan tieteen tekemisestä elantonsa saava kritisoi yliopistoa ihan huvikseen. Kyseessä on kuitenkin yliopistoa kohtaan aika räikeä syytös.

Toki yliopisto taustaorganisaationa on loppukädessä vastuussa henkilökuntansa toimista. Kritiikki on tarkoitettu kuitenkin ensisijassa tapaukseen liittynyttä henkilökuntaa kohtaan (erityisesti graduohjaajaa) ja perustuu Helon artikkelin tapauksesta antamaan kuvaan, joten voi olla tietysti liian kovaa. Lisäksi kaikki tekevät joskus virheitä töissään ja niistä voi oppia.

Artikkelin perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että päädyttiin kasvojenpelastusoperaatioon, jossa opiskelija heitettiin junan alle. Tämä ei lisää luottamusta siihen, että asiat muuttuvat kyseisellä laitoksella ja lisää riskiä itsesensuuriin muiden opiskelijoiden kohdalla. Tämä on vakava asia.

Periaatteen tasolla opettajat ja ohjaajat, jotka eivät ymmärrä rooliaan opiskelijoiden itsenäisen ja vapaan ajattelun tukijoina ja mahdollistajina (toki myös tietyssä määrin ohjaajina, erityisesti opintojen alkuvaiheessa) eivät lähtökohtaisesti sovellu tehtäviinsä samaan tapaan kuin pyr omaanit eivät sovellu palomiehiksi.

Vierailija kirjoitti:

tämäkin aloitus ilmiannettu.

Olet katkera.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

intersektionaalista feminismi hyvänä asiana? Eli valkoinen ihminen pahottaa mielensä, kun tummaihoinen saa "rasistista" kohtelua, jota tummaihoinen ei pidä itse rasistisena, mutta onneksi intersektit sen hänelle kertovat.

Ei mene noin. Feminismi ajaa äänestysoikeutta naisille, mutta ei huomaa sitä että vankilassa olevalla ei ole äänioikeutta. Intersektionaallisessa feminismissä huomioitaisiin myös vankilassa olevien äänioikeus ja se otetaan mukaan.

Tämän hienon aatteen ja sen käytäntöön tuojien ongelma on seuraava: Ihmisen pitkä elämä on täynnä sattumia ja koettelemuksia, jotka eivät päälle päin näy tai ole pääteltävissä. Kuitenkin ihmisellä tulee olla oikeus tietynlaiseen yksityisyyteen, eli ts. olla pitämättä päällään t-paitaa, jossa lukee "olen insestistä toipuva uhri".

Yhtenä esimerkkinä kokonainen koululuokallinen 13 -vuotiaita poikia, joiden piti pyytää anteeksi luokan tytöiltä heidän mahdollisesti joku päivä kokemaansa häirintää.

Itse nuoren pojan äitinä, joka kärsii oppimisvaikeudesta ilman minkäänlaisia kodin ulkopuolisia tukitoimia, hieman vierastan ajatusta, että häneltä tulisi ottaa pois ja antaa jollekin toiselle, vain koska hän on valkoihoinen ja biologisesti sekä identiteetillisesti mies.

Nyt et ole tainnut ymmärtää intersektionaalista feminismiä ihan oikein. Se nimenomaan huomioi muutkin asiat kuin sukupuolen, esim. oppimisvaikeudet, vammaisuuden yms.

Arvioitko minulle Fatima Diarran ja esim Rita Niemi-Mannisen asemaa yhteiskunnassa intersektionaalisen feminismin näkökulmasta, kiitos

Vierailija kirjoitti:

tämäkin aloitus ilmiannettu.

Ollaan siis menossa Venäjän tielle...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä teille lyhyt mutta parhaan arvosanan 5 arvoinen gradu:

Intersektionaalinen feminismi ja wokeismi ovat täyttä paskaa.

Sen pituinen se.

Lisää tuohon äärioikeisto ja sovinismi on täyttä paskaa niin voin hyväksyä sun gradun.

Ei taida onnistua.

Kaksinaismoralismi ja misandria ovat täyttä paskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös juuri Turun yliopistosta annettu opintopisteitä jos osallistui johonkin räyhämielenosoitukseen? Ja noitatieteitäkin siellä vissiin opetetaan.

Ei annettu. Ei opeteta. Mitä sontaa oikein suollat?

Kyllä noilla oli joku kurssi josta sai pinnoja jos osallistui tähän joitain vuosia sitten rautatientorilla olleeseen mielenosoitustelttailuun.

Tarkoittanet tätä?

Itse mielenosoitukseen osallistumisesta ei saanut opintopisteitä vaan tapahtumasta tehtävästä oppimispäiväkirjasta. Ja koko osuus oli muutenkin vapaaehtoinen.

https://www.ts.fi/uutiset/3868775

Toki mutta tasapuolisempi ja siten yliopistomaailmaan parempi toteutustapa olisi ollut hyväksyä mikä tahansa mielenosoitus ja siitä tehty vastaava raportti eikä vaan tuota yhtä. Tuossa tuputetaan opiskelun varjolla aatemaailmaa ja sen ei pitäisi olla se mitä yliopistoissa tehdään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

intersektionaalista feminismi hyvänä asiana? Eli valkoinen ihminen pahottaa mielensä, kun tummaihoinen saa "rasistista" kohtelua, jota tummaihoinen ei pidä itse rasistisena, mutta onneksi intersektit sen hänelle kertovat.

Ei mene noin. Feminismi ajaa äänestysoikeutta naisille, mutta ei huomaa sitä että vankilassa olevalla ei ole äänioikeutta. Intersektionaallisessa feminismissä huomioitaisiin myös vankilassa olevien äänioikeus ja se otetaan mukaan.

Tämän hienon aatteen ja sen käytäntöön tuojien ongelma on seuraava: Ihmisen pitkä elämä on täynnä sattumia ja koettelemuksia, jotka eivät päälle päin näy tai ole pääteltävissä. Kuitenkin ihmisellä tulee olla oikeus tietynlaiseen yksityisyyteen, eli ts. olla pitämättä päällään t-paitaa, jossa lukee "olen insestistä toipuva uhri".

Yhtenä esimerkkinä kokonainen koululuokallinen 13 -vuotiaita poikia, joiden piti pyytää anteeksi luokan tytöiltä heidän mahdollisesti joku päivä kokemaansa häirintää.

Itse nuoren pojan äitinä, joka kärsii oppimisvaikeudesta ilman minkäänlaisia kodin ulkopuolisia tukitoimia, hieman vierastan ajatusta, että häneltä tulisi ottaa pois ja antaa jollekin toiselle, vain koska hän on valkoihoinen ja biologisesti sekä identiteetillisesti mies.

Nyt et ole tainnut ymmärtää intersektionaalista feminismiä ihan oikein. Se nimenomaan huomioi muutkin asiat kuin sukupuolen, esim. oppimisvaikeudet, vammaisuuden yms.

Olen ymmärtänyt sen varsin hyvin. Kuinka tämä aate huomioi sen, että se valkoihoinen, keski-ikäinen, etuoikeutettu mies saattaakin olla väkivaltaisen lapsuuden kokenut, estynyt ja traumatisoitunut?

Kuinka siis vältetään syrjintä jos vaikkapa poikani ei tule valituksi ensimmäiseen työpaikkaan heikkojen arvosanojen vuoksi, vaikka on hakijoista vaikkapa osaavin koodaaja? Tuleeko hänen avata työhaastattelussa niinkin yksityinen asia kuin neuropsykiatrinen diagnoosi ja myös saada olettaa, että haastattelija ymmärtää, ettei tämä ominaisuus millään lailla heikennä hänen taitojaan koodaajana (koska se on se asia johon syventyy 100% ja tarkkaavaisuuden ongelmat eivät tule silloin esille)? Entä jos työhön valitaankin vähemmän ansioitunut nainen tai mustaihoinen, koska heillä oli paremmat koulutodistukset tai koska yhtiössä ei ole vielä yhtään näkyvää vähemmistön edustajaa?

Ihan käytännössä, kuinka tämä positiivinen syrjintä toimii, niin, ettei tule vahingossa syrjineeksi "uhria"?

Sehän nimenomaan huomioi, tavallinen feminismi ei. Intersektionaalisuus nimenomaan tarkoittaa sitä että myös muu kuin sukupuoli pitää huomioida. Esimerkiksi oppimisvaikeudet on juuri sellainen seikka minkä vuoksi valkoinen heteromies voikin olla alisteisessa asemassa muihin nähden.

Tai vaikkapa itseni kohdalla työllistymistäni haittaavat ikä ja fyysinen vamma, ei asemaani tässä kohtaa auta että olen valkoinen ja hetero. Nämä "muut seikat" juuri kuuluvat intersektionaalisuuteen.

Nämä on näitä. Huomasin n 10 vuotta sitten yliopiston kirjaston tietokannasta, että kohta 30 vuotta sitten Turun yliopistossa kirjoittamani gradu on luokiteltu jälkeenpäin naistutkimukseksi. Mitä se siis ei ole, eikä minulta ole kukaan kysynyt mitään. Näköjään olen siis naistutkimuksen maisteri. 

Tietämättömille selvennykseksi, että naistutkimus eroaa muista tieteistä siten, että siinä tutkimuksen lopputulos tiedetään jo etukäteen. Tutkija sitten valitsee käyttämänsä näkökulman ja lähteet siten, että haluttu lopputulos saadaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

intersektionaalista feminismi hyvänä asiana? Eli valkoinen ihminen pahottaa mielensä, kun tummaihoinen saa "rasistista" kohtelua, jota tummaihoinen ei pidä itse rasistisena, mutta onneksi intersektit sen hänelle kertovat.

Ei mene noin. Feminismi ajaa äänestysoikeutta naisille, mutta ei huomaa sitä että vankilassa olevalla ei ole äänioikeutta. Intersektionaallisessa feminismissä huomioitaisiin myös vankilassa olevien äänioikeus ja se otetaan mukaan.

Tämän hienon aatteen ja sen käytäntöön tuojien ongelma on seuraava: Ihmisen pitkä elämä on täynnä sattumia ja koettelemuksia, jotka eivät päälle päin näy tai ole pääteltävissä. Kuitenkin ihmisellä tulee olla oikeus tietynlaiseen yksityisyyteen, eli ts. olla pitämättä päällään t-paitaa, jossa lukee "olen insestistä toipuva uhri".

Yhtenä esimerkkinä kokonainen koululuokallinen 13 -vuotiaita poikia, joiden piti pyytää anteeksi luokan tytöiltä heidän mahdollisesti joku päivä kokemaansa häirintää.

Itse nuoren pojan äitinä, joka kärsii oppimisvaikeudesta ilman minkäänlaisia kodin ulkopuolisia tukitoimia, hieman vierastan ajatusta, että häneltä tulisi ottaa pois ja antaa jollekin toiselle, vain koska hän on valkoihoinen ja biologisesti sekä identiteetillisesti mies.

Nyt et ole tainnut ymmärtää intersektionaalista feminismiä ihan oikein. Se nimenomaan huomioi muutkin asiat kuin sukupuolen, esim. oppimisvaikeudet, vammaisuuden yms.

Olen ymmärtänyt sen varsin hyvin. Kuinka tämä aate huomioi sen, että se valkoihoinen, keski-ikäinen, etuoikeutettu mies saattaakin olla väkivaltaisen lapsuuden kokenut, estynyt ja traumatisoitunut?

Kuinka siis vältetään syrjintä jos vaikkapa poikani ei tule valituksi ensimmäiseen työpaikkaan heikkojen arvosanojen vuoksi, vaikka on hakijoista vaikkapa osaavin koodaaja? Tuleeko hänen avata työhaastattelussa niinkin yksityinen asia kuin neuropsykiatrinen diagnoosi ja myös saada olettaa, että haastattelija ymmärtää, ettei tämä ominaisuus millään lailla heikennä hänen taitojaan koodaajana (koska se on se asia johon syventyy 100% ja tarkkaavaisuuden ongelmat eivät tule silloin esille)? Entä jos työhön valitaankin vähemmän ansioitunut nainen tai mustaihoinen, koska heillä oli paremmat koulutodistukset tai koska yhtiössä ei ole vielä yhtään näkyvää vähemmistön edustajaa?

Ihan käytännössä, kuinka tämä positiivinen syrjintä toimii, niin, ettei tule vahingossa syrjineeksi "uhria"?

Sehän nimenomaan huomioi, tavallinen feminismi ei. Intersektionaalisuus nimenomaan tarkoittaa sitä että myös muu kuin sukupuoli pitää huomioida. Esimerkiksi oppimisvaikeudet on juuri sellainen seikka minkä vuoksi valkoinen heteromies voikin olla alisteisessa asemassa muihin nähden.

Tai vaikkapa itseni kohdalla työllistymistäni haittaavat ikä ja fyysinen vamma, ei asemaani tässä kohtaa auta että olen valkoinen ja hetero. Nämä "muut seikat" juuri kuuluvat intersektionaalisuuteen.

Ja edelleen käytännössä kuinka? Kun jo tiedämme, ettemme saa olettaa ihmisen sukupuolta ulkoisen olemuksen perusteella, kuinka voimme olettaa ihmisen aseman yhteiskunnassa hänen ihonvärinsä perusteella? Kuinka voimme olettaa nähdessämme Intialaisen näköisen kaverin joutuvan vartijan puhuttelemaksi tavaratalossa, että tässä profiloidaan rodun perusteella muutenkin heikommalla olevaa myymälävarkaaksi. Tosiasiassa puhutettava onkin voinut olla entisen NSN yhtiön toimitusjohtaja, Kuwaitissa rikkaaseen perheeseen syntynyt, Britanniassa opiskellut Rajeev Suri, jolle vartija huomautti märän sateenvarjon tuomisesta tavarataloon.

Tiedämme jo, että suomalaisessa koulussa kokeen arvosana on matalampi jos se palautetaan pojan nimellä kuin tytön. Kuinka tällainen "positiivinen syrjintä" huomioi oppimisvaikeuksista kärsivät pojat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

intersektionaalista feminismi hyvänä asiana? Eli valkoinen ihminen pahottaa mielensä, kun tummaihoinen saa "rasistista" kohtelua, jota tummaihoinen ei pidä itse rasistisena, mutta onneksi intersektit sen hänelle kertovat.

Ei mene noin. Feminismi ajaa äänestysoikeutta naisille, mutta ei huomaa sitä että vankilassa olevalla ei ole äänioikeutta. Intersektionaallisessa feminismissä huomioitaisiin myös vankilassa olevien äänioikeus ja se otetaan mukaan.

Tämän hienon aatteen ja sen käytäntöön tuojien ongelma on seuraava: Ihmisen pitkä elämä on täynnä sattumia ja koettelemuksia, jotka eivät päälle päin näy tai ole pääteltävissä. Kuitenkin ihmisellä tulee olla oikeus tietynlaiseen yksityisyyteen, eli ts. olla pitämättä päällään t-paitaa, jossa lukee "olen insestistä toipuva uhri".

Yhtenä esimerkkinä kokonainen koululuokallinen 13 -vuotiaita poikia, joiden piti pyytää anteeksi luokan tytöiltä heidän mahdollisesti joku päivä kokemaansa häirintää.

Itse nuoren pojan äitinä, joka kärsii oppimisvaikeudesta ilman minkäänlaisia kodin ulkopuolisia tukitoimia, hieman vierastan ajatusta, että häneltä tulisi ottaa pois ja antaa jollekin toiselle, vain koska hän on valkoihoinen ja biologisesti sekä identiteetillisesti mies.

Nyt et ole tainnut ymmärtää intersektionaalista feminismiä ihan oikein. Se nimenomaan huomioi muutkin asiat kuin sukupuolen, esim. oppimisvaikeudet, vammaisuuden yms.

Olen ymmärtänyt sen varsin hyvin. Kuinka tämä aate huomioi sen, että se valkoihoinen, keski-ikäinen, etuoikeutettu mies saattaakin olla väkivaltaisen lapsuuden kokenut, estynyt ja traumatisoitunut?

Kuinka siis vältetään syrjintä jos vaikkapa poikani ei tule valituksi ensimmäiseen työpaikkaan heikkojen arvosanojen vuoksi, vaikka on hakijoista vaikkapa osaavin koodaaja? Tuleeko hänen avata työhaastattelussa niinkin yksityinen asia kuin neuropsykiatrinen diagnoosi ja myös saada olettaa, että haastattelija ymmärtää, ettei tämä ominaisuus millään lailla heikennä hänen taitojaan koodaajana (koska se on se asia johon syventyy 100% ja tarkkaavaisuuden ongelmat eivät tule silloin esille)? Entä jos työhön valitaankin vähemmän ansioitunut nainen tai mustaihoinen, koska heillä oli paremmat koulutodistukset tai koska yhtiössä ei ole vielä yhtään näkyvää vähemmistön edustajaa?

Ihan käytännössä, kuinka tämä positiivinen syrjintä toimii, niin, ettei tule vahingossa syrjineeksi "uhria"?

Sehän nimenomaan huomioi, tavallinen feminismi ei. Intersektionaalisuus nimenomaan tarkoittaa sitä että myös muu kuin sukupuoli pitää huomioida. Esimerkiksi oppimisvaikeudet on juuri sellainen seikka minkä vuoksi valkoinen heteromies voikin olla alisteisessa asemassa muihin nähden.

Tai vaikkapa itseni kohdalla työllistymistäni haittaavat ikä ja fyysinen vamma, ei asemaani tässä kohtaa auta että olen valkoinen ja hetero. Nämä "muut seikat" juuri kuuluvat intersektionaalisuuteen.

Se, että luot tuollaisen arvolaatikoston ei vielä perustele sitä miksi se pitäisi luoda ja kun kyse on tieteestä niin mikä se tieteellinen peruste tuollaiselle on. Intersektionaalisuus tuntuu perustelevan aatettaan sillä että se esittää että tällainen laatikosto on ja siinä eri ominaisuudet on järjestyksessä mutta ei tuo ole peruste. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

intersektionaalista feminismi hyvänä asiana? Eli valkoinen ihminen pahottaa mielensä, kun tummaihoinen saa "rasistista" kohtelua, jota tummaihoinen ei pidä itse rasistisena, mutta onneksi intersektit sen hänelle kertovat.

Ei mene noin. Feminismi ajaa äänestysoikeutta naisille, mutta ei huomaa sitä että vankilassa olevalla ei ole äänioikeutta. Intersektionaallisessa feminismissä huomioitaisiin myös vankilassa olevien äänioikeus ja se otetaan mukaan.

Tämän hienon aatteen ja sen käytäntöön tuojien ongelma on seuraava: Ihmisen pitkä elämä on täynnä sattumia ja koettelemuksia, jotka eivät päälle päin näy tai ole pääteltävissä. Kuitenkin ihmisellä tulee olla oikeus tietynlaiseen yksityisyyteen, eli ts. olla pitämättä päällään t-paitaa, jossa lukee "olen insestistä toipuva uhri".

Yhtenä esimerkkinä kokonainen koululuokallinen 13 -vuotiaita poikia, joiden piti pyytää anteeksi luokan tytöiltä heidän mahdollisesti joku päivä kokemaansa häirintää.

Itse nuoren pojan äitinä, joka kärsii oppimisvaikeudesta ilman minkäänlaisia kodin ulkopuolisia tukitoimia, hieman vierastan ajatusta, että häneltä tulisi ottaa pois ja antaa jollekin toiselle, vain koska hän on valkoihoinen ja biologisesti sekä identiteetillisesti mies.

Nyt et ole tainnut ymmärtää intersektionaalista feminismiä ihan oikein. Se nimenomaan huomioi muutkin asiat kuin sukupuolen, esim. oppimisvaikeudet, vammaisuuden yms.

Olen ymmärtänyt sen varsin hyvin. Kuinka tämä aate huomioi sen, että se valkoihoinen, keski-ikäinen, etuoikeutettu mies saattaakin olla väkivaltaisen lapsuuden kokenut, estynyt ja traumatisoitunut?

Kuinka siis vältetään syrjintä jos vaikkapa poikani ei tule valituksi ensimmäiseen työpaikkaan heikkojen arvosanojen vuoksi, vaikka on hakijoista vaikkapa osaavin koodaaja? Tuleeko hänen avata työhaastattelussa niinkin yksityinen asia kuin neuropsykiatrinen diagnoosi ja myös saada olettaa, että haastattelija ymmärtää, ettei tämä ominaisuus millään lailla heikennä hänen taitojaan koodaajana (koska se on se asia johon syventyy 100% ja tarkkaavaisuuden ongelmat eivät tule silloin esille)? Entä jos työhön valitaankin vähemmän ansioitunut nainen tai mustaihoinen, koska heillä oli paremmat koulutodistukset tai koska yhtiössä ei ole vielä yhtään näkyvää vähemmistön edustajaa?

Ihan käytännössä, kuinka tämä positiivinen syrjintä toimii, niin, ettei tule vahingossa syrjineeksi "uhria"?

Sehän nimenomaan huomioi, tavallinen feminismi ei. Intersektionaalisuus nimenomaan tarkoittaa sitä että myös muu kuin sukupuoli pitää huomioida. Esimerkiksi oppimisvaikeudet on juuri sellainen seikka minkä vuoksi valkoinen heteromies voikin olla alisteisessa asemassa muihin nähden.

Tai vaikkapa itseni kohdalla työllistymistäni haittaavat ikä ja fyysinen vamma, ei asemaani tässä kohtaa auta että olen valkoinen ja hetero. Nämä "muut seikat" juuri kuuluvat intersektionaalisuuteen.

Suurin osa vouhottajista ei ymmärrä mitä intersektionaalisuus itseasiassa tarkoittaa. Sehän tosiaan tarkoittaa ,että myös muut tekijät kuin sukupuoli vaikuttaa asemaan yhteiskunnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

intersektionaalista feminismi hyvänä asiana? Eli valkoinen ihminen pahottaa mielensä, kun tummaihoinen saa "rasistista" kohtelua, jota tummaihoinen ei pidä itse rasistisena, mutta onneksi intersektit sen hänelle kertovat.

Ei mene noin. Feminismi ajaa äänestysoikeutta naisille, mutta ei huomaa sitä että vankilassa olevalla ei ole äänioikeutta. Intersektionaallisessa feminismissä huomioitaisiin myös vankilassa olevien äänioikeus ja se otetaan mukaan.

Tämän hienon aatteen ja sen käytäntöön tuojien ongelma on seuraava: Ihmisen pitkä elämä on täynnä sattumia ja koettelemuksia, jotka eivät päälle päin näy tai ole pääteltävissä. Kuitenkin ihmisellä tulee olla oikeus tietynlaiseen yksityisyyteen, eli ts. olla pitämättä päällään t-paitaa, jossa lukee "olen insestistä toipuva uhri".

Yhtenä esimerkkinä kokonainen koululuokallinen 13 -vuotiaita poikia, joiden piti pyytää anteeksi luokan tytöiltä heidän mahdollisesti joku päivä kokemaansa häirintää.

Itse nuoren pojan äitinä, joka kärsii oppimisvaikeudesta ilman minkäänlaisia kodin ulkopuolisia tukitoimia, hieman vierastan ajatusta, että häneltä tulisi ottaa pois ja antaa jollekin toiselle, vain koska hän on valkoihoinen ja biologisesti sekä identiteetillisesti mies.

Nyt et ole tainnut ymmärtää intersektionaalista feminismiä ihan oikein. Se nimenomaan huomioi muutkin asiat kuin sukupuolen, esim. oppimisvaikeudet, vammaisuuden yms.

Arvioitko minulle Fatima Diarran ja esim Rita Niemi-Mannisen asemaa yhteiskunnassa intersektionaalisen feminismin näkökulmasta, kiitos

Anyone? Kun se on niin yksioikoisen helppoa elää tämän aatteen teesien mukaan, ettei jatkuvien ohilyöntien riski ole ilmeinen, niin arvioitteko "uhripisteitä" kiitos. Ja sitten jos vielä päälle arvioisitte ko henkilöiden käsittelyä mediassa niin päästäisi oikein asian ytimeen..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itersektionaalista feminismiä opetetaan yliopiston kursseillakin. Tuskin siis hylätty aiheen takia, vaan käsittelyn.

Kyse oli intersektionaalisen feminismin kritiikistä.

"opiskelijaa uhattiin jo ohjausvaiheessa lopputyön hylkäämisellä, mikäli hän ei poistaisi työstään noin 45 sivun pituista kriittistä analyysia intersektionaalisen tutkimusajattelun perusteista"

Kritiikille eli ollut muut perustetta kuin gradun tekijän mielipide. En ole ennen nähnyt gradua jossa on 45-sivua tekstiä ilman lähdeviitteitä.

Siis, ehditkö jo lukea sen? Toisaalta graduissahan on erilaisia osioita. En tunne humanistisia tapoja mutta esimerkiksi muissa tieteissä voi olla gradun osana omaa pohdintaa, jossa ei varsinaisesti tarvita lähdeviitteitä. Johdanto on yleensä se varsinainen "kirjallisuuskatsaus" aiempaan tutkimukseen.

Tiedoksi sinulle ja muille, ettei tämä gradu liity humanistiseen tiedekuntaan tai humanistisiin tapoihin, mitä ne sitten ikinä ovatkaan.

Itse olen aina vihannut toksista meritokratiaa, jossa  virkoja jaellaan näennäisen osaamisen perusteella. Ihan sama onko meriittinä tutkinto vai käytännön osaaminen, systeemi on ehdottoman toksinen, koska aina jollain perusteella joku jää ilman palkintoa.