Kuinka aktiivisia teidän miehet on parisuhteen eteen?

Vierailija kirjoitti:

Eikö naisille se miehen seura kelpaa kun pitää aina olla jotain sirkushupia ja suuria seikkailuja?

Eihän nyt siitä ole kyse, mieshän olisi seurana myös matkalla. Mutta elämä käy kyllä todella tasapaksuksi jos töllötetään telkkua kotona koko ajan. Passiivista ja onnetonta elämää. Siinä sitten vaan kuolemaa odotellessa. Eikä se joku viikonloppumatka jonnekin, tai vaikka ajo viereiseen kaupunkiin johonkin teatteriesitykseen ja pizzalle, ole suuri seikkailu. Vaan jotain mikä piristää arkea ja tekee elämästä elämisen arvoista. Telkkarin katsomisen sijasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö naisille se miehen seura kelpaa kun pitää aina olla jotain sirkushupia ja suuria seikkailuja?

 

Naiset kyllästyy helposti. He tarvitsevat jatkuvasti sirkushupeja ja tämän vuoksi köyhät miehet eivät kelpaa, koska heillä ei ole varaa yleensä maksaa omaa osuuttaan.

Ihan mielikuvitus ja panostuskin riittäisi. Esim. jonkun uuden vaellusreitin testaaminen johon pääsee julkisilla, etsii lehdestä että missä on joku ilmainen tapahtuma ja ehdottaa sinne menemistä... Tai vaikka vapaaehtoistyö yhdessä. Nämä ei maksa mitään. Mutta pitää toki olla edes jollain tavalla innostunut elämästä että tällaisia alkaa miettimään. Että se voi olla jollekin tietty kynnyskysymys sitten, jos haluaa vain maata kännykällä. Silloin on todella ankea henkilö olla parisuhteessa sellaisen kanssa.

Mutta rahaa kiinnostavaan elämään ei välttämättä tarvitse.

Aika väsy kirjoitti:

Minäpä kerron tässä viimeisestä vuodesta hieman näin miehen näkökulmasta.

Muutettiin isompaan taloon kun katras kasvaa, oli melkoinen vääntö, että otetaanko tämä talo koska lattia oli väärän värinen. Sanoin, että sen voi vaihtaa ja siihen saa aivan minkälaisen lattian tahansa, keittiö piti laittaa uusiksi koska se oli kertakaikkiaan käyttöikänsä päässä.

Eli alkuperäinen remontti oli lattiat, listat, keittiö, seinien maalaus, sähköjen tarkistus, katkaisimien ja pistorasioiden vaihto (vanhat oli kusen keltaiset) ja sitten yllätykseksi laitoin ulkoporealtaan. Remontti alkoi marraskuun puolessa välissä ja se saatettiin jouluksi loppuun siitäkin huolimatta, että emäntä heitti hanskat tiskiin ekan päivän jälkeen.

Sanottakoon, että kävi sääliksi lapsia, kun joutuivat istuskelemaan rempan keskellä puhelimet kourassa saunan lauteilla tai jossain missä eivät olleet tiellä. Upeasti jaksoivat, 6 viikkoa on pitkä aika.

Hmmm, kodin hoitaminen ja huoltaminen ovat asioita jotka itsestäänselvästi kuuluu tehdä. Kiitos toki on kiva, mutta ei nuista hommista kyllä millään seksillä kuulu palkita. Perusjuttuja jotka tehdään 

Et kertonut yhtään asiaa jolla olisit erityisesti huomioinut vaimoasi ja nähnyt vaivaa jotta viettäisit hänen kanssaan aikaa yhdessä jonkun kivan jutun parissa. 

Vierailija kirjoitti:

Kiva, mutta haetko ikinä toimintaa myös kavereidesi kesken, jotta kaikkien rientojen ei pidä tulla miehestäsi. Mies järjestää parisuhteeseen liittyvät asiat. Se minkä saa ystäviltä, menet heidän kanssaan hippasille.

Mies ei ole kaveri vaan rakastaja.

Miksi ikinä luulet toisin? 

Hehee... pelkkä rakastaja... kuulostaa vähän ritariaikakaudelta.

Olen samaa mieltä ettei kaikkea tarvitse tehdä yhdessä, mutta hyvä kumppani on myös jollain tavalla kaveri, sillä jos on pelkästään rakastaja niin se on kyllä melko suppea virka pidemmän päälle.

Mitä muuten tarkoittaa 'mies järjestää parisuhteeseen liittyvät asiat'? Tai 'hippaset'?

Vierailija kirjoitti:

Kävelykö se on se juttu? Lähdetkö kävelee? En, minulla on ihan fyysinen tuo työ.

Ostetaan koira? Ostetaan, jos viet sen aina ulos, en edes pidä koirista, kissa mielummin.

Laitetaan kukkia? Jos kerran on kädet "paskassa" töissä, miksi ne pitää vapaa ajallakin olla siinä?

Tehdään kasvisruokaa yhdessä? Miksi, olen lihansyöjä luonteeltani - grillataan siis? Eikö?

Perus aktiiviteetti? Mitä se on? Olen töiden jälkeen mielummin mukavasti kuin hikisenä.

Voitaisko olla vain? 

Etkö oikeasti keksi mitään tekemistä jota voisit puolisosi kanssa tehdä? Juuri tällainen saamattomuus tässä ketjussa on se hampaiden kiristyksen aihe. Miten olisi vaikkapa joku kiva lautapeli? Siinä voi olla mukavasti eikä tule hiki. 

Toivottavasti sinulla ei ole puolisoa, koska jos on niin hän on hyvin suurella todennäköisyydellä todella onneton. 

Vierailija kirjoitti:

Aika monet naisetkin viihtyvät pieruverkkareissa, ja vain oleskelevat.

En tunne yhtään sellaista. Kaikki tuttavapiirini naiset ovat aktiivisia ja harrastavat kivoja juttuja. Joku pitää taiteesta, toinen harrastaa koiriensa kanssa jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama. Keksin kyllä mielelläni tekemistä. Mutta kun mies ei koskaan keksi mitään niin pakostikin tuntuu välillä siltä, että miksi se mun kanssa on, kun ei kaipaa mitään yhteistä tekemistä.

 

Siksi,,että sinä riität?

Toivottavasti tarkoitat sitä, että riittää, että nainen katsoo kanssasi televisiota, mutta ei esim. tee ruokka, josta sinäkin saat osasi, tai siivoaa yhteistä kotia, etkä tietenkään myöskään vaadi, että makuuhuoneen puolella tapahtuu mitään. 

Ai nyt ei sitten enää riitäkään?

Vierailija kirjoitti:

Kiitos, tämä oli oikein silmiä avaavaa.

Kertokaas naiset vielä, käsi sydämellä, haluatteko yhteisiä tekemisiä miehen kanssa, että voisitte olla yhdessä rakkaan miehen kanssa vai että voitte postata niistä someen?

Käsi sydämellä, minä en postaile someen oikeastaan yhtään mitään. Viimeksi kolmisen vuotta sitten laitoin tuuletuksen kun juoksin maratonin.

Haluan tehdä kivoja asioita mieheni kanssa, ja onnekseni myös hän minun kanssani.

Perustatko käsityksesi naisiin pelkästään Instagramiin? Siellä tietysti kaikki postailevat mutta lopulta aika harva reaalimaailmassa. 

kyllä. tosin ukon suunnittelu tarkoittaa, että huutaa pihalta: kamat kasaan, nyt lähetään kalaan viikoksi. mukaan tulee kaikki, minkä jaksat kantaa. sama oli aikoinaan moottoripyöräreissut. mukaan ylimääräiset pikkarit, tissiliivit ja sukat, parin viikon road tripille. ne oli niitä nuoruusvuosien touhuja, ja näin vanhempana arvostaa sitä kotona vietettyä aikaa ja elämää eritavalla. turha touhottaminen jäi pois, ja seesteinen elämä on ihan parasta. ei paljoa stressaile, kun vaan on rauhakseltaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama. Keksin kyllä mielelläni tekemistä. Mutta kun mies ei koskaan keksi mitään niin pakostikin tuntuu välillä siltä, että miksi se mun kanssa on, kun ei kaipaa mitään yhteistä tekemistä.

............................

Miehen ensisijainen tehtävä on olla uros. Rakastaja. Näyttää se .. SE.  Ja sanoa, puhua se. Puhua itsestään. Asioistaan.

Siivoamiset, pyykit, ruoat on yks halidai. 

Kunhan olisi läheisyyttä, hellyyttä, suutelemista, rakastelua. Vaikka  aamuin illoin ja kesken päivän, kaiken.

Vaikeaa on, jos UROS jättää tehtävänsä ja on kodinhoitajamääräilijä. 

EI NIIN.

........................

 

 

 

Siksi,että sinä riität?

Toivottavasti tarkoitat sitä, että riittää, että nainen katsoo kanssasi televisiota, mutta ei esim. tee ruokka, josta sinäkin saat osasi, tai siivoaa yhteistä kotia, etkä tietenkään myöskään vaadi, että makuuhuoneen puolella tapahtuu mitään. 

Ai nyt ei sitten enää riitäkään?

Minua on syyllistetty koko parisuhteen ajan kaikista ratkaisuista joita olen tehnyt. Kun olen pyynnöstä remontoinut kotia, on se väärin remontoitu, imurointi on väärin tehty, tiskit pesun jälkeen aina väärässä paikassa, nurmikkokin on aina väärin leikattu kuten on myös autojen huollotkin vääränä päivänä hankittu.

Lasten kanssa teen paljon asioita (käyn uimassa, leikkipuistossa, omassa pihassa touhuan, autan läksyissä, vien harrastuksiin ja osallistun niihin harrastuksiin). Näihin asioihin en vaimoa koskaan saa mukaan.

Lisäksi hoidan koirien ulkoiluttamisen sekä ruokinnan.

Meillä vaimon töihin kuuluu kotona pyykinpesu (olen saanut kiellon käyttää pesukonetta, koska täytän sen väärin) sekä pääsääntöisesti ruuan tekeminen, loput sitten enemmän minulle, joskin siivoukseen välillä vaimo osallistuu.

Joskus ostin säännöllisesti kukkia joita toin kotiin, oli virhe. Vääriä kukkia toin, olisi pitänyt olla jotain tiettyjä. Lopetin kukkien ostamisen.

Pitäisikö tällaisessa tilanteessa minun vielä alkaa soveltamaan jotain reissuja, ravintolaillallisia tms. parisuhdeaikaa?

Jos jotain kysyn ja pyydän josko hän lähtisi mukaan, on vastaus aina ei, mutta samalla kuitenkin pitäisi järjestää niitä romanttisia tekoja ja tiedän kuitenkin jos koitan tällaista järjestestää, että on se väärin järjestetty ja ainakin vääränä päivänä jos ei muuta.

Meillä vaimo siellä sohvalla makoilee ja katsoo instagramista/tiktokista/muualta somesta, kun on nuo muut miehet ihania kun kaikkea järjestää puolisoilleen, miksi hän ei ikinä saa mitään?

Hankala se vielä on järjestää yhtään mitään, koska käytännössä minun palkat menevät kaikki asumiseen/laskuihin jonka jälkeen tilille jää "kuukausiraha" millä pystyn juuri ja juuri elelemään. (Raha-asiat ovat omien perseilyiden vuoksi järjestetty näin, mutta miten voi olettaa että voisin totetuttaa jotain ihanuuksia ja romanttisuuksia kun tarkkaan tietää rahatilanteeni)

Vierailija kirjoitti:

Minua on syyllistetty koko parisuhteen ajan kaikista ratkaisuista joita olen tehnyt. Kun olen pyynnöstä remontoinut kotia, on se väärin remontoitu, imurointi on väärin tehty, tiskit pesun jälkeen aina väärässä paikassa, nurmikkokin on aina väärin leikattu kuten on myös autojen huollotkin vääränä päivänä hankittu.

 

Lasten kanssa teen paljon asioita (käyn uimassa, leikkipuistossa, omassa pihassa touhuan, autan läksyissä, vien harrastuksiin ja osallistun niihin harrastuksiin). Näihin asioihin en vaimoa koskaan saa mukaan.

 

Lisäksi hoidan koirien ulkoiluttamisen sekä ruokinnan.

 

Meillä vaimon töihin kuuluu kotona pyykinpesu (olen saanut kiellon käyttää pesukonetta, koska täytän sen väärin) sekä pääsääntöisesti ruuan tekeminen, loput sitten enemmän minulle, joskin siivoukseen välillä vaimo osallistuu.

 

Joskus ostin säännöllisesti kukkia j

Tämä. Lisäksi ne rumat sanat ja arvostelu syö sitä rakkautta, eikä enää kauheasti tee edes mieli tehdä kivoja juttuja toisellekaan. Tai vähintään ne tuntuu pakkopullalta.

Meilläkin on nyt mennyt juttu siihen, että joka lomalla pitäisi lähteä etelään, että lomat tuntuisi joltain.. tässä tulee kohtuullisilla tuloillakin jo rajat vastaan isossa perheessä (vaimon toive).

Sitten täällä vielä ihmetellään miksi vanhemmat miehet valitsevat yksin elämisen..

Kolmas ilmoittautuu.

Sama homma kuin noilla parilla tuossa edellä: eipä paljon tee mieli panostaa yhteiseen tekemiseen ihmisen kanssa joka viikoittain/päivittäin puhuu minulle epäkunnioittavasti ja agressiivisesti.

Vaikea päästä tunnelmaan, jos toisen lähellä lähinnä odottaa milloin hän tällä kertaa paskantaa fiiliksen huonoksi jollain negailuräksytyksellään.

Luulen, että tässä(kin) suhteessa miehiä on laidasta laitaan. En osaa sanoa, missä se mediaani kulkee, mutta aivan varmasti on passiivisia sohvaperunoita, kuten aktiivisia duracellpupu ja jotain siitä väliltä. Ja osallistuminen on tietty yksi dimensio lisää, osa miehistä tykkää tehdä yksin asioita, toiset taas yhdessä.

Ehkä sen sijaan, että miettii "mitä ne miehet oikein tekee" kannattaisi keskittyä siihen omaan parisuhteeseen. Sanoa, jos jokin asia tympii ja yrittää nähdä hyvät puolet siinä mitä saa, sen sijaan, että yrittää saada väkisin omia odotuksia. Ja tietysti lopettaa parisuhde, jos joku asia on oikeasti omasta mielestä deal-breaker.

"Parisuhteen eteen" tarkoittikin siis että puuhaa matkoja, ravintolakeikkoja jne jne elämyksiä naiselle.

Ikävä laiska paska kun on muka kivaa olla kahdestaan kotonakin. Ei siis välitä ollenkaan ja pitäisi jättää se sika!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö naisille se miehen seura kelpaa kun pitää aina olla jotain sirkushupia ja suuria seikkailuja?

 

Onhan se ihan kamalaa kun haluaa tehdä jotain kivaa rakkaan kanssa. :D

Miehen ja naisen käsitykset kivasta saattavat poiketa, eli turha kortti vetää esiin. Tietenkin se kumpi haluaa jotain "hubaa" niin sitten järjestää ja katsoo tuleeko toinen mukaan. Naisia on muutenkin vaikea miellyttää, niin parempi kun hoitavat itse järjestelyt. 

Tajutkaa naiset yksi asia, eikä vain tämän tekemisen jne. tiimoilta. Miehet ja naiset ovat erilaisia aivan perustavanlaatuisesti, vaikka tietenkin sitä sukupuolettomuus soopaa

yritetäänkin tunkea kurkusta alas. Mies on mies ja nainen on nainen. 

Vierailija kirjoitti:

Minua on syyllistetty koko parisuhteen ajan kaikista ratkaisuista joita olen tehnyt. Kun olen pyynnöstä remontoinut kotia, on se väärin remontoitu, imurointi on väärin tehty, tiskit pesun jälkeen aina väärässä paikassa, nurmikkokin on aina väärin leikattu kuten on myös autojen huollotkin vääränä päivänä hankittu.

 

Lasten kanssa teen paljon asioita (käyn uimassa, leikkipuistossa, omassa pihassa touhuan, autan läksyissä, vien harrastuksiin ja osallistun niihin harrastuksiin). Näihin asioihin en vaimoa koskaan saa mukaan.

 

Lisäksi hoidan koirien ulkoiluttamisen sekä ruokinnan.

 

Meillä vaimon töihin kuuluu kotona pyykinpesu (olen saanut kiellon käyttää pesukonetta, koska täytän sen väärin) sekä pääsääntöisesti ruuan tekeminen, loput sitten enemmän minulle, joskin siivoukseen välillä vaimo osallistuu.

 

Joskus ostin säännöllisesti kukkia j

Tämä oli hienosti kiteytetty, teet mitä hyvänsä niin on väärin tehty. Hallitus voisi kieltää lasten kännykän käytön lisäksi naisilta pääsyn Somealustoille, kaikki TV "realityt" kiellettävä ja vaadittava alkaa elämään oikeaa elämää jossa jokainen kantaa vastuunsa omasta hyvinvoinnistaan ja elämänsä huippuhetkistä. Suomalainen mies ei ole verrattavissa amerikkalaisten bimbojen elämässä näkyviin miehiin. 

Te joilla on lyttäävä vaimo: suosittelen miettimään uudestaan onko teillä edellytyksiä ylipäänsä olla parisuhteessa tuon ihmisen kanssa. Kuulostaa meinaan kamalalta.

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että tässä(kin) suhteessa miehiä on laidasta laitaan. En osaa sanoa, missä se mediaani kulkee, mutta aivan varmasti on passiivisia sohvaperunoita, kuten aktiivisia duracellpupu ja jotain siitä väliltä. Ja osallistuminen on tietty yksi dimensio lisää, osa miehistä tykkää tehdä yksin asioita, toiset taas yhdessä.

Ehkä sen sijaan, että miettii "mitä ne miehet oikein tekee" kannattaisi keskittyä siihen omaan parisuhteeseen. Sanoa, jos jokin asia tympii ja yrittää nähdä hyvät puolet siinä mitä saa, sen sijaan, että yrittää saada väkisin omia odotuksia. Ja tietysti lopettaa parisuhde, jos joku asia on oikeasti omasta mielestä deal-breaker.

No tämähän se ongelma juuri on: naiset, jotka eivät ole tyytyväisiä avioliittoonsa ja nalkuttavat ja kritisoivat miestä jatkuvasti, eivät kuitenkaan halua reilusti lopettaa parisuhdetta vaan jatkavat mieluummin sitä miehelle raivoamista, dissaamista ja tuhahtelua ja kerryttävät katkeroitumista aina vaan lisää. Eihän siinä kuviossa kukaan voi voida hyvin; ei mies, ei lapset eikä varsinkaan vaimo itse.

Vierailija kirjoitti:

Minua on syyllistetty koko parisuhteen ajan kaikista ratkaisuista joita olen tehnyt. Kun olen pyynnöstä remontoinut kotia, on se väärin remontoitu, imurointi on väärin tehty, tiskit pesun jälkeen aina väärässä paikassa, nurmikkokin on aina väärin leikattu kuten on myös autojen huollotkin vääränä päivänä hankittu.

 

Lasten kanssa teen paljon asioita (käyn uimassa, leikkipuistossa, omassa pihassa touhuan, autan läksyissä, vien harrastuksiin ja osallistun niihin harrastuksiin). Näihin asioihin en vaimoa koskaan saa mukaan.

 

Lisäksi hoidan koirien ulkoiluttamisen sekä ruokinnan.

 

Meillä vaimon töihin kuuluu kotona pyykinpesu (olen saanut kiellon käyttää pesukonetta, koska täytän sen väärin) sekä pääsääntöisesti ruuan tekeminen, loput sitten enemmän minulle, joskin siivoukseen välillä vaimo osallistuu.

 

Joskus ostin säännöllisesti kukkia j

Voi ei, tuo kuulostaa kyllä kurjalta. En osaa edes kuvitella, millaista olisi elämä noin aktiivisen miehen kanssa. 

Minulla on miesystävä, joka on kyllä kunnollinen ja turvallinen, rehti mies mutta parisuhteessa ei saa mitään aikaiseksi. Se ärsyttää ja turhauttaa välillä ihan älyttömästi. Jos jotain haluan tehdä tai jossain käydä tai viedä lapset jonnekin niin minä sen ideoin ja toteutan. Ja mies toteaa aina jälkikäteen että olipa mukava reissu. Joo-o, onhan se mukavaa kun joku muu järjestää ja huolehtii lasten asiat. Ei tarvitse kuin omat vaihtokalsarit ottaa mukaan. Kotona mies ei tajua tehdä mitään jos ei sano. Sitten tekee kyllä, mutta ärsyttää välillä ihan suunnattomasti kun on ikään kuin yksi lapsista eikä tasavertainen aikuinen.