Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka aktiivisia teidän miehet on parisuhteen eteen?
Tarkoitan siis esim yhteisen tekemisen, reissujen ja kahdenkeskisen ajan järjestelyssä ja suunnittelussa?
Mun mies tekee kyllä, kun minä pyydän tai suunnittelen. Itse ei tee aloitetta, ei pyydä mua minnekään. Onko se vain mies vai tarkoittaako se,ettei sitä kiinnosta?
Kommentit (399)
Vierailija kirjoitti:
Muistan nuoruudestani 2,5 viikon Saksan matkan jonka tätini "diblomi-insinööri" mies (painoarvo sanalla diblomi) oli järjestänyt. Hän oli tehnyt todella tarkan matkasuunnitelman, järjestelyt toimi kellon tarkkuudella aukottomasti. Ainoa vaan että siinä ei jäänyt juuri varaa poikkeamille, eikä suunnitelmaan saanut tulla muutosta matkan aikana, ettei projekti mene sekaisin. Oli helppo olla heidän mukana kun ei tarvinnut huolehtia mistään. Tämä tapahtui 80 - luvun lopulla enne tietokoneita.
Itsekkin olen d-inssi. Nykyään se ei kyllä onneksi ole mikään ihmeellinen ja erikoinen titteli, kun nuoret kouluttatuu ihan mihin vain, mutta ehkä vielä 80-luvun Suomessa se oli jotain kummaa 😅
N59
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me listasimme miehen kanssa aikoinaan asioita, joita tykkääme tehdä. Molemmat tekivät omat listat ja sitten vertasimme niitä. Löytyi monta juttua, joita molemmat tykkäävät tehdä ja panostamme niihin. Katsoimme sitten mitä emme niin mielellään tee ja ne saivat jäädä omiksi harrastuksiksi ja niitä voi toteuttaa myös kavereiden kanssa. Problem solved.
Toinen ongelma oli, että minä naisena olin se ikuinen ohjelman järjestäjä ja väsynyt siihen. Sovittiin, että joka toinen kk mies järjestää jotain siitä listasta joista molemmat tykätään ja mä joka toinen. Tämä ei ole liikaa vaadittu yhtään keneltäkään. Problem solved.
Olen ollut itsekseni jo hetken, eikä mikään ongelma jatkaa näin.
Jos edes miettisin parisuhdetta, niin sen olisi näissä asioissa soljuttava itsestään. Eli kumpikin jo lähtökohtaisesti järjestäisivät vuoron perään yhteistä tekemistä, molempien kiinnostukset huomioiden.
En jaksaisi enää lähteä vääntämään siitä, että haluaisin tulla itsekin parisuhteessa huomioiduksi. Jos se ei toteudu, niin olen mieluummin ilman parisuhdetta.
Liian pitkään tuli oltua suhteessa, jossa yhden kukkakimpun tuomiseen väännettiin useampi vuosi (= miksi asia on minulle tärkeä, kun toiselle asia oli yhdentekevä). Helpommalla pääsee yksinollessa.
Vierailija kirjoitti:
Käsite"työpäivän jälkeen ei jaksa" on unohtunut, tai sitten ette tee fyysistä työtä. Päivän kun heiluttaa piikkauskonetta ja kantaa 30kg ämpäreitä, ei ihan heti tee mieli lähteä iltakävelylle tai muihin kissanristiäisiin.
Ymmärrän hyvin että työ voi viedä mehut, mutta tiedän myös monia jotka ovat fyysisissä töissä (rakennusmiehiä, maalareita, sairaanhoitajia jne) jotka ovat silti tosi aktiivisia vapaa-aikanaan, käyvät tanssiharrastuksissa, marjassa, sienestämässä, metsästämässä, hiihtämässä, tapaamassa ystäviä jne. Työpäivän jälkeenkin.
Riippuu ehkä persoonasta ja elämäntyylistä näissäkin tapauksissa.
10% aloitteita tekee mies
10 % aloitteistani ja ehdotuksista i sellaisia johon suostuu
80 % olen suunnitteleva ja ehdotuksia tekevä osapuoli
Asumme eri kaupungeissa. Minä (mies) olen hieman aktiivisempi sopimaan tapaamisia kuin kumppanini (nainen), koska minulla on enemmän vapaa-aikaa ja joustavammat aikataulut, ja koska ehkä keskimäärin kaipaan yhteistä aikaa hieman enemmän kuin hän. Hyvin on toiminut ja kumpikin ovat tyytyväisiä.
En usko, että tällaiset asiat ovat kovin sukupuolisidonnaisia, vaikka tällä palstalla lähes kaikki halutaan nähdä jotenkin sukupuolifiltterin läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, tämä oli oikein silmiä avaavaa.
Kertokaas naiset vielä, käsi sydämellä, haluatteko yhteisiä tekemisiä miehen kanssa, että voisitte olla yhdessä rakkaan miehen kanssa vai että voitte postata niistä someen?
Mitä tekemistä somella on tämän kanssa? Ei miestä tarvita somettamiseen.
Mieheni ei ole somessa, joten hän on aina poissaoleva minun omissa postauksissa.
Ehkä niin, että se määrittää ihmisten tekemistä muutenkin. Onhan se esimerkiksi hienompaa ilmoittaa treffeistä Veronassa kuin Pärnävaaralla. Molemmissa saa kyllä viettää aikaa rakkaimpansa kanssa.
Itse taas en edes uskalla kertoa reissuista n s "hienoihin" paikkoihin.
Jos kertoo että on käynyt Afganistanissa, niin kukaan ei kadehdi. Mutta jos kertoo käyneensä Roomassa, niin kaikille (muille kuin Roomassa asuville tai siellä jo käyneille) tämä on leuhkimista.
Tämä todistaa että riippuu vastaanottajan omasta asenteesta mikä on "hienoa" ja mikä ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, tämä oli oikein silmiä avaavaa.
Kertokaas naiset vielä, käsi sydämellä, haluatteko yhteisiä tekemisiä miehen kanssa, että voisitte olla yhdessä rakkaan miehen kanssa vai että voitte postata niistä someen?
Mitä tekemistä somella on tämän kanssa? Ei miestä tarvita somettamiseen.
Mieheni ei ole somessa, joten hän on aina poissaoleva minun omissa postauksissa.
Ehkä niin, että se määrittää ihmisten tekemistä muutenkin. Onhan se esimerkiksi hienompaa ilmoittaa treffeistä Veronassa kuin Pärnävaaralla. Molemmissa saa kyllä viettää aikaa rakkaimpansa kanssa.
Itse taas en edes uskalla kertoa reissuista n s "hienoihin" paikkoihin.
Jos kertoo että on käynyt Afganistanissa, niin kukaan ei kad
Hienoa että olet sitten erilainen kuin 99% muista somen käyttäjistä ja ajattelet että jokin voi aiheuttaa kateutta muissa (määrittelet muuten itse sen mikä aiheuttaa kateutta muissa). Mistä sinä sinne sitten postailet? Tiskivuorista ja jauhelihan ruskistamisesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vau, olette kyllä harvinainen tapaus. Kaikilla tutuillani minä mukaan lukien, on joitakin juttuja, jotka ärsyttävät puolisossa silloin tällöin. Sanovat ettei täydellistä olekaan ja et kaikilla on vähintään jotain ongelmaa. Tähän nojautuen en edes uskalla haaveilla teidänlaisesta täydellisestä parisuhteesta.
Täällä toinen jota ei puolisossa ärsytä mikään. Joskus tekee asioita ärsyttävästi, mutta on sen luontoinen että jos asiasta mainitsee niin muuttaa käytöstään. Esim uuteen kotiin muutettaessa suihkusta roiskui pöntön eteen vettä, huomautin asiasta niin sen jälkeen on aina huolehtinut ettei sukat kastu suihkun jälkeen. Hieno ihminen, joka päivä hänen kanssaan on ihana. Tunne on myös ilmeisesti molemminpuolinen, mieheni tällä hetkellä rakentaa ja tuunailee meille kiikkustuoleja. Omien sanojensa mukaan haluaa vanhana minun kanssa niissä kiikkua vierekkäin ja pitää kädestä.
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos miehenä jo joutuu tekemään kotona lähes kaiken.ja sitten vaimo lisäksi odottaa,että jaksaisi vielä järjestää ihania,somepäivityksen arvoisia yllätyksiä ja/tai reissuja missä pitäisi olla vielä hulppea hintalappu.koska mikään "tavallinen" ei riitä.
En tunne yhtään tuollaista, huonostipa olet kumppanisi valinnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mies ei ajattele parisuhdeasioita juuri ollenkaan. Hän tykkää pelata kaiken vapaa-aikansa tietokoneella, jonka välityksellä "tapaa" pelikavereitaan. Siivota ei kuulema tarvitsisi kuin kerran kuukaudessa, joten sanomattakin selvää että minä siivoan viikoittain. Hän ei osallistu, vaikka ollut puhetta että siivottaisiin edes yhdessä. Tiskikoneen kanssa osaa kuitenkin toimia jonkin verran, ja ruokaakin joskus laittaa. Olen ehdottanut usein yhteistä tekemistä, mutta ei ehdi kun pitää pelata. Ehdotin myös että olisi edes kerran kuukaudessa jokin lauantai, jolloin meillä olisi treffipäivä, ja tehtäisiin jotain mukavaa yhdessä. Ei ole sekään toteutunut. Harmittaa kun suhteen alussa antoi itsestään täysin toisen kuvan. Tehtiin paljon asioita yhdessä, ja parisuhde oli silloisten puheiden mukaan tärkeä ylläpitää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Keksin kyllä mielelläni tekemistä. Mutta kun mies ei koskaan keksi mitään niin pakostikin tuntuu välillä siltä, että miksi se mun kanssa on, kun ei kaipaa mitään yhteistä tekemistä.
Siksi,,että sinä riität?
Niin, saattaisin ajatella näin, jos miehellä ei olisi tarvetta kuitenkin päästä jatkuvasti kaljalle tai johonkin man cave -puuhiin kavereitten kanssa.
Kun hän suostuu lähtemään kanssani johonkin, on se sitten ravintola, jokin tapahtuma tai metsäretki, hän on siellä pitkin hampain ja tuskaisen oloisena. Itselle ei valitettavasti riitä pelkkä television katselu yhteiseksi elämäksi. Vähän mietityttää että onko meillä mitään yhteistä.
-sivusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tee todelllakaan mitään. Sen vuoksi asumme erillämme jos ties monettako vuotta.
Yhteiselle kesälomalle keksi kyllä paljon aktiviteettejä. Harmi vain että kaikki niistä pyörivät hänen mielenkiinnon kohteidensa ympärillä, eikä olleet niinkään mitään yhteistä kivaa tekemistä. Kun taas itse ehdotin että tekisimme jotain minullekin mieleistä, ei pysty ei kykene, liian tylsää, ei ole aikaa.
Joskus kun suostuu minunkin mielikseni jotain tekemään, kävelee perässä naama kiinni puhelimessa. Nykyään on melkeinpä mukavampi mennä yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asioilla on aina puolensa. Toiset arvostavat oman onnen ykköseksi lasten edelle, toiset taas ne lapset ykköseksi. Ja jos elämä on muuten hyvää, koti rauhallinen ja saa tarjota lapsilleen ehjän, turvallisen, kasvua tukevan kodin ja joka on vahempana arvomaailmassa ykkösenä niin kai sitä aikuinen ihminen jaksaa sen ajanjakson odottaa ja mennä sitten viisikymppisenä lapset kotona muuttaneena eteenpäin omillaan. Kaikkea ei voi saada aina heti ja nyt eikä tarvitsekaan.
Lasten takia yhdessä pysyminen on lapsen kannalta huonointa mitä voi tehdä. Lapsi kasvaa siinä saaden rakkaudettoman parisuhteen mallin, ja mallin siitä että pitää tyytyä eikä tavoitella onnea. Sillä tavalla kasvattaa onnettomia lapsia. Malli marttyyriudesta ja itseään arvostamattomasta vanhemmasta ei ole terveellinen malli.
Lapselle tietysti olisi paras jos vanhemmat toisiaan rakastaisivat, mutta jos rakkaus loppuu niin seuraavaksi paras on sitten ero.
Meillä mies sanoo että jos hänen ei tarvi osallistua suunnitteluun niin hän mielellään hoitaa maksupuolen. Ihan toimiva systeemi, minä suunnittelen ja miehen ei tarvi siitä stressata.
Mielellään aina lähtee lomille, teattereihin ja näyttelyihin kyllä mutta ei pidä suunnittelusta ja järjestämisestä. Minä vain annan hänelle linkin lentoihin, hotelliin, jne ja hän varaa mitä pyydän. Molemmilla on kivaa kun asiat on suunniteltu, illallispöydät varattu ja minulla on mietittynä liikkumiset ja näkemiset.
Kiva, mutta haetko ikinä toimintaa myös kavereidesi kesken, jotta kaikkien rientojen ei pidä tulla miehestäsi. Mies järjestää parisuhteeseen liittyvät asiat. Se minkä saa ystäviltä, menet heidän kanssaan hippasille.
Mies ei ole kaveri vaan rakastaja.
Miksi ikinä luulet toisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, tämä oli oikein silmiä avaavaa.
Kertokaas naiset vielä, käsi sydämellä, haluatteko yhteisiä tekemisiä miehen kanssa, että voisitte olla yhdessä rakkaan miehen kanssa vai että voitte postata niistä someen?
Mitä tekemistä somella on tämän kanssa? Ei miestä tarvita somettamiseen.
Mieheni ei ole somessa, joten hän on aina poissaoleva minun omissa postauksissa.
Ehkä niin, että se määrittää ihmisten tekemistä muutenkin. Onhan se esimerkiksi hienompaa ilmoittaa treffeistä Veronassa kuin Pärnävaaralla. Molemmissa saa kyllä viettää aikaa rakkaimpansa kanssa.
Itse taas en edes uskalla kertoa reissuista n s "hienoihin" paikkoihin.
Jos kertoo
En usko että on kenellekkään uutinen että n s "hienoissa kohteissa" käynti aiheuttaa ärsytystä ja kateutta. Sillä tuskinpa kellään verenpaine nousee, jos joku kertoo että kävi juuri viemässä kuorman kaatopaikalle, tai rämpi 5 tuntia suolla mäkärien ja sääskien syötävänä, löytämättä yhtäkään hillaa ;-)
Ei yleensä tarvitse kuin normaalin luku- ja kuuntelutaidon jotta selviää mitkä postaukset ja puheenaiheet ärsyttävät ihmisiä, tai saavat heidät kateellisiksi, ja miksi.
On onneksi miljoonia muita kiinnostavia aiheita joista voi keskustella ihmisten kanssa. Tuskinpa edes ketään muuta kiinnostaa toisten ihmisten matkat. Jos nyt ei halua tietää löytyykö sieltä suolta hilloja tänä kesänä, niin että kannattaisi minunkin sinne lähteä rämpimään ;-)
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole miestä.
T. Mies
Miksei?
Alue: Aihe vapaa
Juuri tuo. Itselleni se meneminen ja tekeminen ei tarkoita ulkomaanmatkoja, vaan pidän paljon esimerkiksi ulkoilusta vaikeakulkuisissa maastoissa. Niissä on aina se oma löytöretkeilijä -tunnelmansa. Välillä mukavaa myös jokin illanvietto, johon voi laittautua.
Sohvailu on kiva ihan siinä suhteen alussa hetken aikaa. Mutta pidemmän päälle alkaa tuntua tylsältä, kun itse haluaisi mennä ja tehdä. Ja niin, että myös toinen on mukana miettimässä ja suunnittelemassa, joskus voisi kivana yllätyksenä vaikka järjestää jotain. Silloin tulisi tunne, että toinen oikeasti haluaa panostaa yhdessäoloomme, ja että meillä on yhteisiä kiinnostuksen kohteita.