Lue keskustelun säännöt.
Kerro Finglish sana inhokkisi ja perustele
Legit -sanasta on tullut lasten suusta kuultuna viime viikkoina yliannostus.
Kommentit (628)
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä vielä yksi ainakin omaan korvaani pahasti särähtävä anglismi uutisartikkelista.
En ole kielioppi-ihmisiä, joten voi mennä OT:ksi, mutta hieman ärsyttää germaaniselta kuullostava tapa synkronoida verbejä useamman tekijän tapauksessa (jonkun sortin kongruenssivirhe siis):
– Ake, Kake ja Make menivät saunaan.
– Kolme miestä menivät saunaan.Viimeinen särähtää korvaan. Mielestäni pitäisi olla:
– Kolme miesä meni saunaan.Tätä kulee lähes päivittäin esimerkiksi ylen uutisankkureilta, jotka kuvittelevat olevansa jonkinlaisia oikeakielisyyden ammattilaisia.
Aivan. Tuo on ihan peruskoulussa opetettu vanha kunnon suomen partitiivisääntö. Muistaakseni koulusa esimerkeissä oli aina se kaksi vanhaa varista istui aidalla. Muistiapuna toimii myös vanha tuttu laulu jossa "kaksi vanhaa tukkijätkää istuu tummetessa illan" jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla särähtää korvaan ne tekemiset. Siis "teen harrastusta", "teen urheilua" ja radiosta erään urheilijan sanomana kuultu "teen harjoittelua" ynnä muut. Kun suomessa on jo niin kätevä tapa sanoa että harrastan, urheilen, harjoittelen, jne...
En tiedä onko anglisismia vai ihan idiotismia.
Yksi, johon törmää nykyään, on sanan "ruis" taittaminen väärin. Ruis on niitä harvinaisia suomalaisia sanoja, joiden runko taipuu eri sijamuodoissa.
Olen kuullut sanottavan, että "sämpylä on tehty 'ruiksesta' ja kaurasta".
"Ruis -> ruiksesta" on väärin.
"Ruis - rukiista" pitäisi olla oikea taivutus.
Mielenkiintoista on se, että tämän sanan oikein taittaminen on unohtunut, vaikka mainostetaanhaan edelleen paljon käytettyä ruisleipääkin "rukiisena" leipänä, ei "ruiksisena" leipänä. Vai pitävätkö ihmiset "rukiista leipää" eri asiana kuin "ruisleipää"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Drooni
Niin. Miksi ei sanota "kauko-ohjattava miehittämätön lentolaite"?
Tunnetaan myös nimellä lennokki.
Lennokki on myös paperista taiteltava lentolaite, joten voi mennä sekaisin.
Niitähänne venäläiset droonit ovat.
Ilmojen halki käy... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Drooni
Niin. Miksi ei sanota "kauko-ohjattava miehittämätön lentolaite"?
Tunnetaan myös nimellä lennokki.
Valitettavasti näin näyttäisi olevan:
Wikipedia kirjoitti:
Lennokkeihin kuuluvat tarkimman määritelmän mukaan vain kiinteäsiipiset miehittämättömät pienoisilma-alukset, kuten radio-ohjatut lennokit ja liidokit. Termiä käytetään tosin joskus pyöriväsiipisistä pienoisilma-aluksista, kuten autogirot, helikopterit ja multikopterit.
Itse haluaisin pyhittää lennokki-sanan vain kiinteäsiipisille ja olisin valmis hyväksymään suomenkieleen uuden sanan drooni tarkoittamaan molempia (kuten alkuperäinen dronekin).
https://www.kielikello.fi/-/drone-vai-drooni-
Suomessa termille näyttäisi löytyvän kaksi käyttäjäkuntaa, jotka eivät tunnu kohtaavan: lähi-idässä pörräävät kiinteäsiipiset jenkkidroonit ja kotimaassa harrastaja(piienois-, neli-, yms.)kopterit.
Uusille asioille on pakko keksiä uusia sanoja, ikävää jos se joillekin aiheuttaa mielipahaa.
"Drooni" on kyllä sellainen sana, sikäli, kun suoraa vastinetta ei toistaiseksi ole, että siitä voisi tulla yleiskielinen käyttösana. Sana itsessään ei ole turhan hankala, ja kuitenkin se kertoo kuulijalle nopeasti, mistä on kysymys. Edeltävän kommentoijan kommentit ovat hyvät.
Samanlainen sana suomenkielessä on "auto", joka tulee ranskankielisestä sanasta "automobile" ja kaiketi pohjautuu kreikkaan tai latinaan. Automobile tarkoittaa "itse liikkuvaa" eli omalla voimalla kulkevaa (auto = itse, mobile = liikkuva). Englantilainen termi "car" tulee sanasta "carriage", eli vaunu, ja joissakin vanhoissa mustavalkoisissa elokuvissa 1900-luvun alussa autoja kutsuttiin nimellä "motor carriage", eli "konevaunu" tai "moottorivaunu" erotuksena tavanomaisista hevosvetoisista vaunuista. Kotimainen vastine "hyrysysy", ei tullut koskaan varsinaisesti käyttöön, ja sanaa onkin käytetty nykyään lähinnä hupimielessä.
Kääntäjänä joudun käyttämään nykyään drooni-muotoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä vielä yksi ainakin omaan korvaani pahasti särähtävä anglismi uutisartikkelista.
En ole kielioppi-ihmisiä, joten voi mennä OT:ksi, mutta hieman ärsyttää germaaniselta kuullostava tapa synkronoida verbejä useamman tekijän tapauksessa (jonkun sortin kongruenssivirhe siis):
– Ake, Kake ja Make menivät saunaan.
– Kolme miestä menivät saunaan.Viimeinen särähtää korvaan. Mielestäni pitäisi olla:
– Kolme miesä meni saunaan.Tätä kulee lähes päivittäin esimerkiksi ylen uutisankkureilta, jotka kuvittelevat olevansa jonkinlaisia oikeakielisyyden ammattilaisia.
Molemmat ovat oikein, mutta niissä on merkitysero:
Kolme miestä käveli kadulla. (Ne) kolme miestä menivät kauppaan.
Eli sanotaan monikkomuodossa, kun ovat tietyt, tiedetyt kolme miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laulujen sanoissa lähinnä kömpelöitä, esim. älä droppaa mun tunnelmaa
"droppa" kuulostaa slangi-ilmaisulta jostakin sukupuolitaudista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sä-passiivi tulee ruotsista, ei englannista.
Ruotsissahan se on mies, mikä tekee kaiken passiivimuodossa. Sinulla taisi jäädä ruotsin kielen opiskelu vähän vaiheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viimeinen muoto, "Kolme miestä meni saunaan" on oikein siksi, että numerosana "kolme" on yksikössä. Monikkomuotoinen verbi vaatisi monikossa olevan numerosanan (tai oikeammin lukusanan), mikä tässä tapauksessa kuulostaisi todella pöljältä: "Kolmet miehet menivät saunaan".
Aa, en olekaan koskaan ajatellut, miksi se on näin. Mutta miksi sitten sanotaan "Miehiä juoksee"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä vielä yksi ainakin omaan korvaani pahasti särähtävä anglismi uutisartikkelista.
En ole kielioppi-ihmisiä, joten voi mennä OT:ksi, mutta hieman ärsyttää germaaniselta kuullostava tapa synkronoida verbejä useamman tekijän tapauksessa (jonkun sortin kongruenssivirhe siis):
– Ake, Kake ja Make menivät saunaan.
– Kolme miestä menivät saunaan.Viimeinen särähtää korvaan. Mielestäni pitäisi olla:
– Kolme miesä meni saunaan.Tätä kulee lähes päivittäin esimerkiksi ylen uutisankkureilta, jotka kuvittelevat olevansa jonkinlaisia oikeakielisyyden ammattilaisia.
Molemmat ovat oikein, mutta niissä on merkitysero:
Kolme miestä käveli kadulla. (Ne) kolme miestä menivät kauppaan.
Eli sanotaan monikkomuodossa, kun ovat tietyt, tiedetyt kolme miestä.
Tuo ei pidä paikkaansa. Suomessa ei koodata määräisyyttä tai epämääräisyyttä verbin lukuun. Puhekielessä meillä kyllä on määräinen ja epämääräinen artikkeli ("yks nainen osti yhden maljakon" vs. "se nainen osti sen maljakon"), kirjakielessä ei.
Lukusanan kanssa verbi voi olla monikon kolmannessa persoonassa silloin, kun viitataan koko olemassa olevaan joukkoon, eli kun voisi yhtä hyvin lisätä subjektin edelle pronominin "kaikki". Esimerkiksi:
Kuoron neljä jäsentä sairastui. (Kuorossa on enemmänkin jäseniä kuin neljä.)
Kuoron neljä jäsentä sairastuivat. (Kuorossa on neljä jäsentä, ja kaikki sairastuivat.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama päivä sitten joku artistia leikkivä teini puhui radiossa lyricseistä. Nauratti. Ja ehkä vähän oli myötähäpeääkin lapsukaisen puolesta
Nuorisohan puhuu sanoituksista monikossa, kun tarkoittaa yhtä sanoitusta, englannin mallin mukaisesti. "Tän kappaleen sanoitukset on hienot."
Kielitaju loistaa poissaolollaan.
Mutta kun lyrics on jo monikossa, niin miksi siihen pitää laittaa suomenkielen monikko perään? Eikö voisi puhua lyriikoista, jos haluaa tuota jo suomen kieleen vakiintunutta lainasanaa käyttää? Hyvät lyriikat kuulostaa joka tapauksessa paremmalta kuin hyvät lyricit (sic).
Seuraavaksi jonkun mielestä on ihan ok sanoa, että "Niissä piisiisseissä oli hyvät lyricsit." :DDD
Ei voi puhua lyyrikoista, jos kyseessä on yksi sanoitus. Sinänsä itselläni ei ole intohimoja sen suhteen, käyttääkö henkilö ilmausta sanoitus vai lyriikka. Lyriikkahan on kreikkalaista alkuperää, ja siinä mielessä käytännöllinen käsite, että se kattaa sekä lauletut laulujen sanat että kirjoitetut runot.
Mikset sä diggaa nyyppejä uusiosanoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Breku, dinneri ja bursa tuli ekana mieleen
Olkapää? Olkanivel?
Bursiitista kärsivä ahtaa bursaa naamaansa, hah
Vierailija kirjoitti:
Ilmojen halki käy... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Drooni
Niin. Miksi ei sanota "kauko-ohjattava miehittämätön lentolaite"?
Tunnetaan myös nimellä lennokki.
Valitettavasti näin näyttäisi olevan:
Wikipedia kirjoitti:
Lennokkeihin kuuluvat tarkimman määritelmän mukaan vain kiinteäsiipiset miehittämättömät pienoisilma-alukset, kuten radio-ohjatut lennokit ja liidokit. Termiä käytetään tosin joskus pyöriväsiipisistä pienoisilma-aluksista, kuten autogirot, helikopterit ja multikopterit.
Itse haluaisin pyhittää lennokki-sanan vain kiinteäsiipisille ja olisin valmis hyväksymään suomenkieleen uuden sanan drooni tarkoittamaan molempia (kuten alkuperäinen dronekin).
https://www.kielikello.fi/-/drone-vai-drooni-
Suomessa termille näyttäisi löytyvän kaksi käyttäjäkuntaa, jotka eivät tunnu kohtaavan: lähi-idässä pörräävät kiinteäsiipiset jenkkidroonit ja kotimaassa harrastaja(piienois-, neli-, yms.)kopterit.
Uusille asioille on pakko keksiä uusia sanoja, ikävää jos se joillekin aiheuttaa mielipahaa.
"Drooni" on kyllä sellainen sana, sikäli, kun suoraa vastinetta ei toistaiseksi ole, että siitä voisi tulla yleiskielinen käyttösana. Sana itsessään ei ole turhan hankala, ja kuitenkin se kertoo kuulijalle nopeasti, mistä on kysymys. Edeltävän kommentoijan kommentit ovat hyvät.
Samanlainen sana suomenkielessä on "auto", joka tulee ranskankielisestä sanasta "automobile" ja kaiketi pohjautuu kreikkaan tai latinaan. Automobile tarkoittaa "itse liikkuvaa" eli omalla voimalla kulkevaa (auto = itse, mobile = liikkuva). Englantilainen termi "car" tulee sanasta "carriage", eli vaunu, ja joissakin vanhoissa mustavalkoisissa elokuvissa 1900-luvun alussa autoja kutsuttiin nimellä "motor carriage", eli "konevaunu" tai "moottorivaunu" erotuksena tavanomaisista hevosvetoisista vaunuista. Kotimainen vastine "hyrysysy", ei tullut koskaan varsinaisesti käyttöön, ja sanaa onkin käytetty nykyään lähinnä hupimielessä.
Kääntäjänä joudun käyttämään nykyään drooni-muotoa.
Tuon saisi kyllä mukauttaa muotoon "rooni". Miten kivan siitä saisi!
Inhokkeja on paljon, yksi viime aikoina yleistynyt on steppi. Askel olisi niin kaunis suomenkielinen sana.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/