Kerro Finglish sana inhokkisi ja perustele

...En tiedä muista, itse hämmästelin Suomen huippumalli haussa ensimmäiset jaksot, sitä että mitä he...v..iä nämä puhuvat? Höpötetään nenään; ounataan, trendataan jne. Lauseita englanniksi suomen väliin...jne. (I'm on fire....Not).

On kyllä harvinaisen naurettavan kuuloista. Pahoittelen.

Tänään keltaisen lehdistön uutisessa käytettiin sanaa smoukkaus. Eli siis savustus. Tarvinneeko tuo muuta perustelua kuin, että savustukselle on jo hyvä ja ymmärrettävä sana suomeksi niin miksi keksiä tuollainen kammotus. Samaan sarjaan menee varmaan snoukkauskin, mutta se on jo kauemmin käytössä ollut sana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Drooni

Niin. Miksi ei sanota "kauko-ohjattava miehittämätön lentolaite"?

Tunnetaan myös nimellä lennokki.

Valitettavasti näin näyttäisi olevan:

Wikipedia kirjoitti:

Lennokkeihin kuuluvat tarkimman määritelmän mukaan vain kiinteäsiipiset miehittämättömät pienoisilma-alukset, kuten radio-ohjatut lennokit ja liidokit. Termiä käytetään tosin joskus pyöriväsiipisistä pienoisilma-aluksista, kuten autogirot, helikopterit ja multikopterit.

Itse haluaisin pyhittää lennokki-sanan vain kiinteäsiipisille ja olisin valmis hyväksymään suomenkieleen uuden sanan drooni tarkoittamaan molempia (kuten alkuperäinen dronekin).

https://www.kielikello.fi/-/drone-vai-drooni-

Suomessa termille näyttäisi löytyvän kaksi käyttäjäkuntaa, jotka eivät tunnu kohtaavan: lähi-idässä pörräävät kiinteäsiipiset jenkkidroonit ja kotimaassa harrastaja(piienois-, neli-, yms.)kopterit.

Uusille asioille on pakko keksiä uusia sanoja, ikävää jos se joillekin aiheuttaa mielipahaa.

Käsiteväännökset:

Immersiivinen = vaikuttava, mukaansa tempaava

Konventionaalinen = tavanomainen

Poliitikoilla, esimerkiksi Putinilla on paljon näitä. Ilmeisesti ajatellaan, että hevonpaskabingotermistön käyttäminen antaa jotenkin erityisen fiksun kuvan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Drooni

Niin. Miksi ei sanota "kauko-ohjattava miehittämätön lentolaite"?

Tunnetaan myös nimellä lennokki.

Valitettavasti näin näyttäisi olevan:

Wikipedia kirjoitti:

Lennokkeihin kuuluvat tarkimman määritelmän mukaan vain kiinteäsiipiset miehittämättömät pienoisilma-alukset, kuten radio-ohjatut lennokit ja liidokit. Termiä käytetään tosin joskus pyöriväsiipisistä pienoisilma-aluksista, kuten autogirot, helikopterit ja multikopterit.

Itse haluaisin pyhittää lennokki-sanan vain kiinteäsiipisille ja olisin valmis hyväksymään suomenkieleen uuden sanan drooni tarkoittamaan molempia (kuten alkuperäinen dronekin).

https://www.kielikello.fi/-/drone-vai-drooni-

Suomessa termille näyttäisi löytyvän kaksi käyttäjäkuntaa, jotka eivät tunnu kohtaavan: lähi-idässä pörräävät kiinteäsiipiset jenkkidroonit ja kotimaassa harrastaja(piienois-, neli-, yms.)kopterit.

Uusille asioille on pakko keksiä uusia sanoja, ikävää jos se joillekin aiheuttaa mielipahaa.

"Drooni" on kyllä sellainen sana, sikäli, kun suoraa vastinetta ei toistaiseksi ole, että siitä voisi tulla yleiskielinen käyttösana. Sana itsessään ei ole turhan hankala, ja kuitenkin se kertoo kuulijalle nopeasti, mistä on kysymys. Edeltävän kommentoijan kommentit ovat hyvät.

Samanlainen sana suomenkielessä on "auto", joka tulee ranskankielisestä sanasta "automobile" ja kaiketi pohjautuu kreikkaan tai latinaan. Automobile tarkoittaa "itse liikkuvaa" eli omalla voimalla kulkevaa (auto = itse, mobile = liikkuva). Englantilainen termi "car" tulee sanasta "carriage", eli vaunu, ja joissakin vanhoissa mustavalkoisissa elokuvissa 1900-luvun alussa autoja kutsuttiin nimellä "motor carriage", eli "konevaunu" tai "moottorivaunu" erotuksena tavanomaisista hevosvetoisista vaunuista. Kotimainen vastine "hyrysysy", ei tullut koskaan varsinaisesti käyttöön, ja sanaa onkin käytetty nykyään lähinnä hupimielessä.

"Niinpä kanalaan teljetty minkkikin sai odottaa lukkojen takana lauantaiaamuun, jolloin tuttava pystyi tulla päästämään sen päiviltään."

Tässäpä vielä yksi ainakin omaan korvaani pahasti särähtävä anglismi uutisartikkelista.

"Pystyi tulla päästämään" on anglismi kielirakenteeltaan. "Pystyi" = "Could"; "tulla päästämään (päiviltään)" come to put it out (of its misery). Tällaisia pirulaisia ei pitäisi päästää kirjoitettuun kieleen, mutta samalla tavalla kuin termi "pitkässä juoksussa" eli "in the long run" on hiipinyt kaikkialle, on tuo ylempikin virheellinen lauserakenne hiipinyt suomenkieleen haitaksi asti.

Tämän ongelma on se, että suomeksi ilmaistuna lauserakenne on kirjoitettava kokonaan toisella tavalla, jota ei kohta tahdo kuulla enää missään: "pääsi paikalle päästämään".

"...tuttava pystyi tulla päästämään sen päiviltään." -> "...tuttava pääsi paikalle päästämään sen päiviltään".

En osta tätä siis siinä merkityksessä ettei usko jotain asiaa tai ihmistä tms. Varsinaisella ostamisella ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Kökkö suorakäännös englannista, joka ei toimi suomeksi.

Jos joku ei ole törmännyt tähän, niin yritän vielä keksiä alle esimerkin.

Emma: Heini sanoi et se ois saanut 20% palkankorotuksen töissä.

Maiju: Mitä? No en kyl osta tota.

Jep. Kuulostaa hemmetin typerältä. Miksei voi vaan sanoa ettei usko jotakin.

Ällöttää, kun otetaan englanninkielinen verbi ja sitten väännetään sitä suomeksi. Mindata, cuddlata, haikata, edukeitata, insertata jne. Koska tää kuulostaa naurettavalta ja kaiken tän voisi sanoa helposti myös suomeksi.

Vierailija kirjoitti:

En osta tätä siis siinä merkityksessä ettei usko jotain asiaa tai ihmistä tms. Varsinaisella ostamisella ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Kökkö suorakäännös englannista, joka ei toimi suomeksi.

...

Miksei voi vaan sanoa ettei usko jotakin.

Siksi, että se on (tietysti kuulia, mutta myös) enemmän. Buy/osta sisältää ajatuksen, että kuulija (buyer/ostaja) ymmärtää, että joku yrittää vaikuttaa häneen myyjän (usein taloudelliseksi) eduksi.

Jos voisin, linkittäisin tähän vanhan Kari Suomalaisen piirroksen, jossa poliittisia puolueita kuvaavat hahmot ovat ongella kalastelemassa ääniä. Kohojen lomaan ilmestyy kalan pää, joka sanoo: Pst, koukku näkyy.

Tässäpä vielä yksi ainakin omaan korvaani pahasti särähtävä anglismi uutisartikkelista.

En ole kielioppi-ihmisiä, joten voi mennä OT:ksi, mutta hieman ärsyttää germaaniselta kuullostava tapa synkronoida verbejä useamman tekijän tapauksessa (jonkun sortin kongruenssivirhe siis):

– Ake, Kake ja Make menivät saunaan.

– Kolme miestä menivät saunaan.

Viimeinen särähtää korvaan. Mielestäni pitäisi olla:

– Kolme miesä meni saunaan.

Tätä kulee lähes päivittäin esimerkiksi ylen uutisankkureilta, jotka kuvittelevat olevansa jonkinlaisia oikeakielisyyden ammattilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole yhtä. Kaikki englannista väännetyt "suomenkieliset" sanat ovat puistattavia ja ärsyttäviä. Teineillä menettelee, mutta jos aikuinen niitä käyttää tulee tunne, että aikuinen on jäänyt teinin tasolle. 

Ok, boomer

Jos luulet olevasi hauska, erehdyt pahasti.

t. eri

Ok, boomer

Sinäkin tulet vanhenemaan jos meinaat elää. Voidaan toki hoitaa asian kohdallasi = roskat pois ihmispoolista.:)

Vierailija kirjoitti:

Tässäpä vielä yksi ainakin omaan korvaani pahasti särähtävä anglismi uutisartikkelista.

En ole kielioppi-ihmisiä, joten voi mennä OT:ksi, mutta hieman ärsyttää germaaniselta kuullostava tapa synkronoida verbejä useamman tekijän tapauksessa (jonkun sortin kongruenssivirhe siis):

– Ake, Kake ja Make menivät saunaan.

– Kolme miestä menivät saunaan.

Viimeinen särähtää korvaan. Mielestäni pitäisi olla:

– Kolme miesä meni saunaan.

Tätä kulee lähes päivittäin esimerkiksi ylen uutisankkureilta, jotka kuvittelevat olevansa jonkinlaisia oikeakielisyyden ammattilaisia.

Tämä virhe on suorastaan klassikko, ja sitä helpommin sen tulee tehneeksi, mitä vähemmän on lukenut hyvää suomea. Omalla kohdalla tuota virhettä tulee tehtyä kiireessä, mutta usein uudelleen lukiessa, mitä sitä tulikaan naputeltua näytölle, pomppaa tämä pannahinen päin naamaa kuin protestoijan nakkaama mätä tomaatti.

Viimeinen muoto, "Kolme miestä meni saunaan" on oikein siksi, että numerosana "kolme" on yksikössä. Monikkomuotoinen verbi vaatisi monikossa olevan numerosanan (tai oikeammin lukusanan), mikä tässä tapauksessa kuulostaisi todella pöljältä: "Kolmet miehet menivät saunaan".

Vierailija kirjoitti:

Lakittaa. Hidastella. Tulee sanasta slug eli etana

Sori mutta lol 😂

Tarkoitat lagittaa, joka tulee sanasta lag. Pelisanastoa alkujaan, kun netti lagaa eli hidastelee..

Ei ole finglishiä vaan ärsyttävien ihmisten ärsyttävää toimistokieltä: 'möte'. Ruotsistahan se varmaan tulee. Joka tapauksessa, kun joku käyttää sanaa 'möte', niin tiedän että nyt on kyseessä todella ärsyttävä käsienheiluttelija joku myyntipäällikö tms. joka ei osaa itse mitään.

t. mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En osta tätä siis siinä merkityksessä ettei usko jotain asiaa tai ihmistä tms. Varsinaisella ostamisella ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Kökkö suorakäännös englannista, joka ei toimi suomeksi.

...

Miksei voi vaan sanoa ettei usko jotakin.

Siksi, että se on (tietysti kuulia, mutta myös) enemmän. Buy/osta sisältää ajatuksen, että kuulija (buyer/ostaja) ymmärtää, että joku yrittää vaikuttaa häneen myyjän (usein taloudelliseksi) eduksi.

Jos voisin, linkittäisin tähän vanhan Kari Suomalaisen piirroksen, jossa poliittisia puolueita kuvaavat hahmot ovat ongella kalastelemassa ääniä. Kohojen lomaan ilmestyy kalan pää, joka sanoo: Pst, koukku näkyy.

Olen samaa mieltä ensimmäisen viestin kirjoittajan kanssa tuosta ostamisesta. Ongelma ostamisessa tulee siitä, että se on yhden sanan mittainen fraasi (sanonta), toisin sanoen sillä on oma erikoismerkityksensä englanniksi, mitä sillä ei taas suomeksi luonnostaan ole. Yksittäisenä sanana se periaatteessa kääntyy helpommin kuin pidempi lause, mutta silti se on luonnottoman kuuloinen.

Oman ymmärtämykseni mukaan englanninkielisessä maailmassa "ostaa" jokin, tässä tapauksessa ajatus tai tieto, synonyyminä uskomiselle tai luottamiselle, tulee käsittääkseni Yhdysvalloista, yrittäjien maailmasta. Siellä on ollut jo parikin sataa vuotta kaikenlaisia yrittäjiä, jotka myivät kaikenlaisia tavaroita ja palveluja, joista jotkin olivat huuhaata ja toiset toimivia, oikeita asioita. Jos ihmiset uskoivat, että tuote tai palvelu oli hyvä, niin hurjan kuuloinen kuin se saattoikin olla, he olivat valmiita laittamaan rahansa pantiksi sen puolesta. Huijari vei rahat, jolloin usko asiaan aiheutti perikadon, mutta oikeaan toimijaan luottaminen maksoi sijoituksen takaisin tavalla tai toisella. Paikallisten ajatusmaailmaan ja "ostamisen" saloihin luottamismielessä pääsee nopeasti vaikkapa katsomalla TV-Shoppia menneiltä vuosilta. :-)

Siksi siellä "ostaminen" on tullut synonyymiksi johonkin asiaan luottamiselle tai uskomiselle. Varsinainen uskominen on siellä jätetty kirkon ja ihmisen väliseksi asiaksi.

Täällä pohjolan perukoilla puolestaan toista uskotaan, toisen sanomiseen luotetaan, ihan vielä perinteisellä tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama päivä sitten joku artistia leikkivä teini puhui radiossa lyricseistä. Nauratti. Ja ehkä vähän oli myötähäpeääkin lapsukaisen puolesta

Nuorisohan puhuu sanoituksista monikossa, kun tarkoittaa yhtä sanoitusta, englannin mallin mukaisesti. "Tän kappaleen sanoitukset on hienot."

Kielitaju loistaa poissaolollaan.

Mutta kun lyrics on jo monikossa, niin miksi siihen pitää laittaa suomenkielen monikko perään? Eikö voisi puhua lyriikoista, jos haluaa tuota jo suomen kieleen vakiintunutta lainasanaa käyttää? Hyvät lyriikat kuulostaa joka tapauksessa paremmalta kuin hyvät lyricit (sic). 

Seuraavaksi jonkun mielestä on ihan ok sanoa, että "Niissä piisiisseissä oli hyvät lyricsit." :DDD

Coachi eli koutsi. Se on valmentaja eikä mikään koutsi.

Vierailija kirjoitti:

Coachi eli koutsi. Se on valmentaja eikä mikään koutsi.

Koutsia kuulin käytettävän jo kasarmilla/ysärillä.

Minua ärsytti eilen töissä, kun puhuttiin skooreista ja shiiteistä (sheet).

Kaikella on aikansa ja paikkansa.

Käsittkseni pätemisen/brassailun ohella tärkein syy jargonin eli ammattislangin käyttöön oman porukan ulkopuolella on yhteishengen vahvistaminen tavallisesta rahvaasta erottautumalla.

Koodarit saattavat hyvinkin tervehtiä toisiaan kesäloman jälkeen toreamalla < b>Long time no C, mutta joka paikkaan se ei sovi.

Tänä aamuna ylen aamun jälkidigissä käytettiin sanaa devaaja. Saako niin tehdä?

Liisata auto (leasing)