Mistä johtuu, että vanhat (yli kolmekymppiset) vihaavat englantia?

Ei nuorilta voi kovin paljon vaatia, kun ei nykyään edes toimittelijat osaa suomea. Hesarissakin sukunimiä taivutetaan Kangas : Kangaksen, Kangaskortet : Kangaskortetin. Hesburgerilla mainostettiin: "Saat pehmytin kaupan päälle!" (Siis pehmyt-jäätelön eli pehmiksen.) Oikeat muodot: Kankaan, Kangaskortteen, pehmyen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nelikymppinen ja minun aikana ei vielä ollut Suomen koululaitoksiin englannin opetus rantautunut. Se on meille vaikeaa, kun olemme vasta aikuisiällä alkaneet sitä opiskella työväenopiston kursseilla. Ja koska se on meille niin vaikeaa, vihaamme sitä. Eri juttu se on teillä nuorilla maailmankansalaisilla.

Ei kannata täällä viljellä sarkasmia, nuorilla on niin vähän yleistietoa, että ottavat sen tosissaan! Minä olen 70-kymppinen, tänä keväänä juhlittiin riemuylioppilasvuotta ( tarkoittaa, että ylioppilaaksi tulosta on 50-vuotta) ja tosiaankin luettiin englantia koulussa ja oli luettu vuosikymmenet aikaisemminkin. Tosin koko ikäluokkaan yhtenäiskoulu eli peruskoulu ulottui vasta 70-luvulla, mutta peruskouluaikana kasvatit ovat jo yli viisikymmenvuotista.

Yleissivistyksesi ei sitten tainnut riittää suomen kieleen asti, Metusalem.

On huonompaakin Suomen kieltä luettu ja ymmärretty, kai? En tosiaan aina huomaa tarkistaa, mitä autocorrect on vääntänyt tekstistäni: tuossa viimeisessä lauseessa on kahden sanan muoto muuttunut: piti siis olla peruskouluajankin ja viisikymmenvuotiaita, vilpittömät pahoitteluni sinulle ja kaikille, joita nämä virheet loukkasivat!

Itseäni ei niinkään häiritse englannin ylikäyttö vaikka toisaalta en pidä siitä että äidinkieli näivettyy. Kaltaistani maantiedefriikkiä häiritsee se että jenkkisomessa vietetään niin paljon aikaa että kielen lisäksi myös maailmankuva alkaa muuttua amerikkakeskeiseksi. Sellainen henkisesti jenkkilässä eläminen on asia jota en ole voinut sietää silloinkaan kun itse olin teini.

Kunpa amerikanenglannin vaikutus jäisikin vain sanastoon, mutta kun ihmisillä alkaa jatkuvasta amerikkapommituksesta johtuen kadota oman kielen virkerakenteiden ja rektioiden taju. Ihan aikuisillakin, ei vain nuorilla.

Kieli ja kulttuuri ovat pitkälti yhtä: ajattelu ja maailman hahmottaminen asuu kielessä. Nuorisoa ei taida kamalasti haitata tämä suomalaisuuden liukeneminen muihin kulttuureihin, joten mikäpä siinä sitten. Kansainvälisyys ja kulttuurien yhdentyminen ja rikastuminen ja sitä rataa. Mutta itselleenhän he sitä tulevaa maailmaa petaavat, joten tehkööt mieleisekseen.

Vierailija kirjoitti:

Itseäni ei niinkään häiritse englannin ylikäyttö vaikka toisaalta en pidä siitä että äidinkieli näivettyy. Kaltaistani maantiedefriikkiä häiritsee se että jenkkisomessa vietetään niin paljon aikaa että kielen lisäksi myös maailmankuva alkaa muuttua amerikkakeskeiseksi. Sellainen henkisesti jenkkilässä eläminen on asia jota en ole voinut sietää silloinkaan kun itse olin teini.

Lukiolaiset essehtivät Suomen politiikasta, jossa mm. "demokraatit" vaikuttavat.

Anteeksi mitä? Minä puhun sujuvasti englantia, se on ollut ykköskieleni puolet elämästäni. Arvostan sekä suomea että englantia omina kielinään, ja minusta on näin kärjistetysti halventavaa ja kerta kaikkiaan noloa, miten näitä sekoitetaan keskenään ja ollaan olevinaan jotenkin parempia ja fiksumpia ihmisiä kun "kolmekymppiset vanhukset ei tajuuu".

Tämä tosin on vain oma näkemykseni asiaan.

Lähinnä säälittää äidinkieltään vihaava nuoriso

Vierailija kirjoitti:

Kieli ja kulttuuri ovat pitkälti yhtä: ajattelu ja maailman hahmottaminen asuu kielessä. Nuorisoa ei taida kamalasti haitata tämä suomalaisuuden liukeneminen muihin kulttuureihin, joten mikäpä siinä sitten. Kansainvälisyys ja kulttuurien yhdentyminen ja rikastuminen ja sitä rataa. Mutta itselleenhän he sitä tulevaa maailmaa petaavat, joten tehkööt mieleisekseen.

Teinifinfelskasta viis, mutta se surettaa, että Suomessa ollaan ihan itse luopumassa suomen kielestä muualla kuin arkikäytössä. Jo nyt on paljon suomalaisia yrityksiä, joiden työkielenä on englanti, ja yliopisto-opetus on kovaa vauhtia muuttumassa englanninkieliseksi. Pian ollaan samassa tilanteessa kuin 1800-luvulla: suomen kieli on rahvaan kieli, jolla ei pärjää opinnoissa tai työelämässä.

Olisikin hienoa jos englannin kieltä ja älykännyjä käytettäisiin siihen että eri puolilta maailmaa kotoisin olevat nuoret (ja vanhemmatkin) käyttäisivät niitä tutustuakseen toistensa kulttuureihin. Sellainen poistaisi ennakkoluuloja ja auttaisi laajentamaan omaa maailmankuvaa, menee jo vähän idealistiseksi mutta sillä voisi olla jopa maailmanrauhaa edistävä vaikutus. Mutta kun käytännössä homma on menossa ainakin länsimaissa siihen että älykännyt, some ja anglomedia edistävät amerikkalähtöisen monokulttuurin leviämistä irvokkaine sivujuonteineen. En ihan oikeasti ihmettelisi jos Suomessakin vietettäisiin jotain tyyliin kiitospäivää tms. 20 vuoden sisällä.

Englanti on hieno kieli ja nautin brittiläisistä televisiosarjoista kovasti. Erityisesti murhamysteereitä osaavat toteuttaa vivahteikkaasti ja jännitystä loppuun asti pidätellen. Luen mielelläni niin tietokirjoja kuin romaanejakin englanniksi.

Englannin lisäksi olen opiskellut paljon ruotsia, jota luen ja kuuntelen sujuvasti. Espanjan, italian ja ranskan opetteluun olen myös kielistä innostuneena käyttänyt runsaasti aikaa.

En voi kuitenkaan sietää sitä tapaa, jolla nykynuoriso korvaa täysin tavallisia suomen kielen sanoja typerillä englannin uuslainoilla suomea puhuessaan. Suomi on kaunis, vihahteikas ja monipuolisella sanastolla siunattu kieli, jota ei tarvitse koristella tarpeettomilla anglismeilla.

N32

Kielenä suomen kieli näin suomalaisena on aina se ykkönen. Äidinkielen taitaminen on pohjana muiden vieraiden kielten omaksumiselle. Englanti on se hyvä kakkonen, mutta muistakaa nuoriso, että kunnon englannin taito vaatii oikeasti opiskelua, tv sarjat ja tietsikkapelit eivät vaan riitä. Helposti kuulee puheesta osaako kyseinen henkilö oikeasti englantia vai onko se rikkinäistä ja taitamatonta.

En vihaa englantia. Puhun ja kirjoitan sitä sujuvasti. Kulutan paljon englanninkielistä kirjallisuutta ja muuta viihdettä. Mutta siitä en pidä, että suomenkieli tuhoutuu, suomalainen kulttuuri tuhoutuu ja että teennäisesti yritetään olla amerikkalaisia niinku telkkarissa. Se on jotenkin noloa ja lapsellista. Teinien juttuja. Mutta ennen kaikkea kieli on osa kulttuuri-imperialismia. En tahdo olla amerikkalainen. Kyse ei ole mistään Suomi Ensin rasismista, vaan oman ainutlaatuisen kulttuuritaustan ja kielen arvostamisesta. Vähän sama kun ennen on yritetty pakkosopeuttaa saamelaisia tai muita alkuperäiskansoja muuttamalla heidän kielensä ja opettamalla heille valtakulttuuria. Sitä amerikkalaistuminen on tällä hetkellä. Meitä tuhotaan ja teemme sen itse. Se on typerää. Toki englanniksi on ilmaisuja jotka ei taivu suomeen ja kielihän muuttuu koko ajan. Itsekin kirjoitan englanniksi (olen yliopistotutkija), koska alallani on vähän suomenkielistä sakkia eikä siten ole ilmaisuja saatikka lukijoita suomeksi. Englanniksi sujuu paremmin. Kaikki tajuavat. Sille ei voi mitään. Ei kuitenkaan ole järkeä tarkoituksellisesti englannistaa mitään mille on jo suomalainen vastine, joka on ihan kelvollinen. 

If you want to speak English, then please, speak English. Mixing up two languages is abhorrent and disgusting.

Vierailija kirjoitti:

Itseäni ei niinkään häiritse englannin ylikäyttö vaikka toisaalta en pidä siitä että äidinkieli näivettyy. Kaltaistani maantiedefriikkiä häiritsee se että jenkkisomessa vietetään niin paljon aikaa että kielen lisäksi myös maailmankuva alkaa muuttua amerikkakeskeiseksi. Sellainen henkisesti jenkkilässä eläminen on asia jota en ole voinut sietää silloinkaan kun itse olin teini.

Tämä ei ole mitään piikittelyä vaan ihan vilpitön kysymys, mitä tarkoitat jenkkisomen aiheuttamalla amerikkakeskeisellä maailmankuvalla ja henkisesti jenkkilässä elämisellä?

Erilaiset ilmiöt varmasti rantautuvat somen myötä nykyään nopeammin myös Suomeen, mutta henkinen jenkkielämä kuulostaa jotenkin erikoiselta.

Me kolmekymppisethän olemme olleet englannin suurkuluttajia ja -rakastajia pienestä pitäen. Me olemme juuri niitä, jotka opimme kielitaitomme ysärillä simpsoneista, salaisista kansioista ja tietokonepeleistä, meidän teini-iässämme kotimaisetkin muusikot tekivät biisejä englanniksi enemmän kuin nykyään. Monet meistä ovat tehneet työuransakin englantia puhuen ja kirjoittaen.

Nykymenossa ei niinkään ärsytä englannin jatkuva cooliksi kuviteltu pölöttäminen (me olimme samanlaisia, kun olimme vielä lapsia :D ) vaan juuri täälläkin mainittu amerikkalaisen maailmankuvan tunkeutuminen sekä nuorten että myös aikuisten päähän. Monet tietävät oikeasti hälyttävän vähän kotimaastaan ja sen yhteiskunnasta. Tämä ei voi olla näkymättä laajemmissa yhteiskunnallisissa keskusteluissa, kun monen ajatusmaailmassa läpiamerikkalaiset ilmiöt voi siirtää suoraan tänne meille.

Ylipäänsä koko amerikkalainen ilmiötalous ja sen omaksumisvauhti suomalaisten keskuudessa pistää hämmästyttämään. Ei kuule lainkaan se kieli itsessään.

Ihan vaan nuorisolle tiedoksi.

1960-luvulla alkoi englanti olla silloisen nuorison parissa ykkös- ja ainoa kieli.

Kaikki muodikas tuli Englannista; musa, vaatteet, ulkoinen olemus, henkilökohtainen vapaus.

Poliiittiset virtaukset USA:sta, amerikan kielellä tietysti.

Nuorison valllankumous oli ovella.

Ja jäi myös ulkopuolelle, ehkä onneksi.

Ihmettelen suuresti ketjun otsikon väittämää.

Vierailija kirjoitti:

Kieli ja kulttuuri ovat pitkälti yhtä: ajattelu ja maailman hahmottaminen asuu kielessä. Nuorisoa ei taida kamalasti haitata tämä suomalaisuuden liukeneminen muihin kulttuureihin, joten mikäpä siinä sitten. Kansainvälisyys ja kulttuurien yhdentyminen ja rikastuminen ja sitä rataa. Mutta itselleenhän he sitä tulevaa maailmaa petaavat, joten tehkööt mieleisekseen.

Näinpä. Mutta painottaisin vielä, että se on 'rikastumista', koska eihän tällainen rikastuta, vaan köyhdyttää - taas häviää pieniä kieliä ja kulttuureita isompien nieluun. Rikastuttaminen -sanaa käytettään juuri kuten Orwell kirjassaan ennusti, siis väärin, käännetään asia juuri päinvastaiseksi kuin mitä se on ja harhautetaan sillä tavoin niitä ihmisiä, jotka eivät ehti/kykene/pysty/voi ajatella itse. 

Ja vielä sekin, että tämäkin ilmiö (siis omasta äidinkielestä luopuminen /sen halveksiminen) on sellainen, että kukaan ei kielen hävittämiseen painosta, nuoret tekevät niin ihan vapaaehtoisesti. Sepä se onkin, että jos tulisi jokin selkeä uhka sanomaan, että et puhu tätä kieltä, niin se voisi herättää ajattelemaan, että mitäs minua määräilet. Sillä tavallahan suomen kieli nousi ruotsin ja venäjän uhan alta aikoinaan. Mutta esim Venäjällä ei ole pitkään aikaan ollut juuri minkäänlaista 'vainoa' tai väheksyntää suomensukuisia kieliä kohtaan, päinvastoin, on yritetty edistää niiden säilymistä - mutta silti ne kielet ovat uhanalaisia. Ja juuri sen takia, että ko. kieliä puhuvien kansojen nuoriso ei halua samaistua johonkin dun vähemmistöön, pikkukieleen ja vähäpätöiseen kulttuuriin daa, omaan kieleensä ja kulttuuriin, vaan vaihtaa sen ihan vapaaehtoisesti valtakieleen eli venäjään. Sama on käymässä suomellekin pikku hiljaa, valtakieli on vain englanti, mutta samasta ilmiöstä on kyse. Sitä ruokkii toki myös uussuomalaiset, joista hyvin monet tuntuvat inhoavan suomalaista kulttuuria ja ihannoivan amerikkalaista. En ymmärrä, mitä he täällä tekevät - haluavat ilmaisen koulutuksen ja sitten häipyvät paratiiseihinsa?

Ovat juntteja.

Erikoinen aloitus! Ehkä ap on maaseudulta, jossa näin saattaakin olla, kaupunkilaisen korvaan kuulostaa nimittäin täysin vieraalta. Toinen vaihtoehto on, että ap:n lähipiiriin kuuluu ainoastaan täysin kouluttamattomia ihmisiä.