Mistä johtuu, että vanhat (yli kolmekymppiset) vihaavat englantia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännää.

Itse olen kohta viisikymppinen ja minulla on paljon laajempi sanavarasto englannissa kuin monella Pyry-Kaislalla ja Lumi-Auralla. Osaan todella paljon erilaisia sanontoja ja useamman alan ammattisanastoa.

Luen lähes kaiken englanniksi, niin artikkelit kuin kirjatkin.

Oikein hävettää välillä näitten parikymppisten lapsosten puolesta, miten suppea heidän kielitaitonsa onkaan.

Sikäli ei yllätä kyllä, että englantia äidinkielenäänkin puhuvien sanavarasto kutistuu koko ajan. Nuoremmat polvet eivät usein yksinkertaisesti TIEDÄ, mitä moni aiemmin ihan yleinen sana edes tarkoittaa.

Samaa on silti suomenkielessäkin. Muistan kun joku käytti sanaa puolivillainen (tarkoittaa pikkutuhmaa), ja käytti sitä tarkoitamaan "huonosti tehty". 

Se joku oli oikeassa. Sinä taasen aivan pihalla sanan merkityksestä. Tässä ote suomen kielen sanakirjasta:

puolivillainen

kehno, heikko, leväperäinen

Miten puolivillainen voi edes tarkoittaa jotain pikkutuhmaa? Osaako joku avata tätä?

No eihän se tarkoitakaan. Lue lainaamasi viesti. 

No kun se ilmeisesti jossain päin Suomea on tarkoittanut niin haluaisin ymmärtää miten se "toimii" siinä merkityksessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännää.

Itse olen kohta viisikymppinen ja minulla on paljon laajempi sanavarasto englannissa kuin monella Pyry-Kaislalla ja Lumi-Auralla. Osaan todella paljon erilaisia sanontoja ja useamman alan ammattisanastoa.

Luen lähes kaiken englanniksi, niin artikkelit kuin kirjatkin.

Oikein hävettää välillä näitten parikymppisten lapsosten puolesta, miten suppea heidän kielitaitonsa onkaan.

Sikäli ei yllätä kyllä, että englantia äidinkielenäänkin puhuvien sanavarasto kutistuu koko ajan. Nuoremmat polvet eivät usein yksinkertaisesti TIEDÄ, mitä moni aiemmin ihan yleinen sana edes tarkoittaa.

Samaa on silti suomenkielessäkin. Muistan kun joku käytti sanaa puolivillainen (tarkoittaa pikkutuhmaa), ja käytti sitä tarkoitamaan "huonosti tehty". 

Se joku oli oikeassa. Sinä taasen aivan pihalla sanan merkityksestä. Tässä ote suomen kielen sanakirjasta:

puolivillainen

kehno, heikko, leväperäinen

Miten puolivillainen voi edes tarkoittaa jotain pikkutuhmaa? Osaako joku avata tätä?

Pikkutuhman synonyymi on puolituhma, olisiko väärinkäsitys siitä peräisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännää.

Itse olen kohta viisikymppinen ja minulla on paljon laajempi sanavarasto englannissa kuin monella Pyry-Kaislalla ja Lumi-Auralla. Osaan todella paljon erilaisia sanontoja ja useamman alan ammattisanastoa.

Luen lähes kaiken englanniksi, niin artikkelit kuin kirjatkin.

Oikein hävettää välillä näitten parikymppisten lapsosten puolesta, miten suppea heidän kielitaitonsa onkaan.

Sikäli ei yllätä kyllä, että englantia äidinkielenäänkin puhuvien sanavarasto kutistuu koko ajan. Nuoremmat polvet eivät usein yksinkertaisesti TIEDÄ, mitä moni aiemmin ihan yleinen sana edes tarkoittaa.

Samaa on silti suomenkielessäkin. Muistan kun joku käytti sanaa puolivillainen (tarkoittaa pikkutuhmaa), ja käytti sitä tarkoitamaan "huonosti tehty". 

Se joku oli oikeassa. Sinä taasen aivan pihalla sanan merkityksestä. Tässä ote suomen kielen sanakirjasta:

puolivillainen

kehno, heikko, leväperäinen

Miten puolivillainen voi edes tarkoittaa jotain pikkutuhmaa? Osaako joku avata tätä?

Pikkutuhman synonyymi on puolituhma, olisiko väärinkäsitys siitä peräisin.

Ja tietysti puolipukeinen tarkoittaa vähäpukeista.

Jokin tällainen ajatusketju siinä varmaan on.

Buahahahahaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N45 kommentoi: puhun sujuvasti mm. englantia, ruotsia ja saksaa. En siltikään pidä siitä, että omaan kulttuuriini sidoksissa olevaa kieltä yritetään aliarvostaa aloittajan tekemällä tavalla. Pidän suomen kieltä todella rikkaana, suomella voi leikitellä aivan uskomattomalla tavalla ja siinä on huikeita synonyymeja eri asioille. Suomi kielenä on arvokas asia minulle. Haluan puhua asioista Suomessa omalla äidinkielelläni, suomeksi.

Spot on!

Rakastan sekä suomea että englantia, enkä haluaisi kuunnella kummallakaan kielellä laiskasti kasattuja kielipuolisia lauseentapaisia. On vain älyllisesti laiskaa, ettei viitsitä edes yrittää ilmaista itseään omalla kielellä, vaan nopeasti napataan joku puolivillaisesti sopivan oloinen enkkutermi ja ahdetaan se suomenkieliseen lauseeseen kuin viikon vanha nakki hodariin.

Eikä kyse ole siitä, että nuorisolaiset osaisivat jotenkin erityisen hyvin englantia. Valitettavasti.

Valitettavasti nuorempi väki osaa aina vain paremmin englantia ja osaltaan myös siksi, että se on jo osittain integroituneena käyttökieleen. Kevyttä aliarviointia on nyt ilmassa. Englantiin kun tottuu populaarikulttuurissa niin pelaamisen kuin muunkin viihteen kautta, niin se tulee mukaan jo aikaisessa vaiheessa ja menee paljon syvemmälle kuin sillä keski-ikäisellä joka on joskus istunut kaikki koulun teoriatunnit läpi mutta ei ole kieltä juuri käyttänyt. Toki koulun "virallinen" opetus sitten tukee oppimista, se on synergiaa.

Me kolmekymppiset vanhuksetkin on pelattu englanninkielisiä pelejä lapsesta asti ja selailtu englanninkielisiä nettisivuja eikä meidän lapsuudessa suurinta osaa piirretyistä dubattu ollenkaan. Isoin ero on siinä että opetus vielä toimi silloin niin opittiin myös se kielioppi. Nuorilla se on mitä on.

No minä olen itse asiassa yli nelikymppinen vanhus ja silti sanon, että opin englantia enemmän muualta kuin koulusta. Vivahteineen päivineen.

Muistanpa sellaisenkin, että kun koulussa opetettiin että milloin sanan eteen tulee "a" ja milloin "an". sanottiin, että nämä ovat sellaisia mitkä pitää vain ulkoa opetella. Itse päättelin ominpäin mikä se sääntö on, ei se ole mikään ulkoa opettelun asia.

Ei varmasti ole kukaan opettanut että pitää vaan ulkoa opetella? Jos sana alkaa vokaalilla an, jos konsonantilla a, johtuu vaan siitä että a egg on vaikea sanoa, an egg helpompi. Kuka villegalle sulla siellä oli opettajana, jätä se sika!

Jos sana alkaa ääntäen vokaalilla, niin an, kirjoitusasu ei ratkaise..

Ja tähän vielä kierrepallona se, että jossakin esimerkiksi "herb" lausutaan hiljaisena hoona ja jossakin hoo lausutaan ääneen..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englannin ylikorostaminen vtuttaa. Suomalaisia sanoja korvataan englannilla, kuten "ignoorata" tai "ghostata". Ihan oikeasti, mittä vettua... Lisäksi työelämässä sitä korostetaan nykyään ihan poskettoman paljon vaikka suurin osa työntekijöistä ei oikeasti tarvitse englantia juuri koskaan. Monelle riittää, kun osaa painaa jostain koneesta on tai off-nappulaa.

Onko ghostaamiselle suomenkielinen vastine?

Voi kuule, voit monellakin tavalla ilmaista asian suomeksi. "Antista ei ensimmäisten treffien jälkeen kuulunut enää mitään, vaan teki katoamistempun eikä vasta myöskään puheluihin tai viesteihin. Tai sitten voi vain sanoa, ettei Antti ole enää ollut yhteyksissä eikä vastaa viesteihin tai puheluihin.

Muutenkin ghost on kummitus, joten se ei suoranaisesti istu tuossa muodossaan omassa tarkoituksessaan suomen kieleen. Sinun pitää erikseen tietää sen asiayhteys merkitys.

Tai sitten voi sanoa että Antti ghostasi. Harvinaisen selkeää ja tehokasta.

Tai sitten se on vain laiskaa?

Sinusta se olisi harvinaisen tehokasta, jos joku olisi alkujaan esitellyt lehdissä vaikka ghostamisen tilalle haamuttaa ja kaikialla lukisi niin ja kaikki käyttäisi sitä. Mutta koska toimittajien taso on mikä on ja tekstit kopioidaan suoraan sitä alettiin käyttämään yleisesti ja nyt sinusta se on vakiintunut sanonta ja siksi selkeä ja tehokas.

Laiskaa myös, ilman muuta. Kielitieteessäkin tiedetään, että ihminen pyrkii mahdollisimman vaivattomaan ilmaisuun koska se säästää resursseja ja nopeuttaa asioita.

Varmasti pyrkii, mutta emme me siltikään hyväksy, että lopetamme sanojen taivutuksesta, koska se on nopeampaa.

En silti näe syytä, miksi kielistä pitäisi tulla sekakieliä, koska ottamalla muista kielistä sanoja saamme puheesta yhden sanan lauseita. Haluatko syödä jotain kysymys muuttuu pelkkään ruokaa?, syötkö? Kyllä, näitä laiskoja puhujia löytyy, eikä se ole mitenkään myönteistä.

Kaikella on aikansa ja paikkansa. Puhutaan yhdellä tavalla, mutta halutaan lukea kirjallisuutta toisella ja niin edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englannin ylikorostaminen vtuttaa. Suomalaisia sanoja korvataan englannilla, kuten "ignoorata" tai "ghostata". Ihan oikeasti, mittä vettua... Lisäksi työelämässä sitä korostetaan nykyään ihan poskettoman paljon vaikka suurin osa työntekijöistä ei oikeasti tarvitse englantia juuri koskaan. Monelle riittää, kun osaa painaa jostain koneesta on tai off-nappulaa.

Onko ghostaamiselle suomenkielinen vastine?

No ennen vanhaan olisi kai sanottu, että treffikumppani lakkasi pitämästä yhteyttä ilman mitään selitystä. Pidemmin ilmaistu, mutta saa sen silti suomeksikin sanottua.

Ja ilman mitään aaveita, henkiä tai kummituksia.

On suomessakin tuohon aihepiiriin liittyvä ilmaus: katosi kuin ***** Saharaan.

Tuo on ihan hauska paikallinen ilmaisu, mutta turhan pitkä. Ja lukion äidinkielen tunneilla opetettiin että kliseitä kannattaa vältellä, koska niitä on toistettu niin kauan että ne ovat raskaita.

Eikä ghostaus sitten ole mukaan klisee sana? Niitä kliseitä ei kannata vältellä, jos ne sopivat asiayhteyteen. Parempi kymmenen suomalaista kliseetä, kun puolet lauseesta englanniksi. Kai teille siellä äidinkielentunnilla sekin opetettiin?

No jos jokaikinen verbi on klisee, niin sitten "ghostata" on myös. Kliseillä kyllä yleensä tarkoitetaan fraaseja, lausahduksia joita on toisteltu jo liikaa.

Sittenhän jokainen vakiintunut lausahdus on klisee.

Totta, uskon, että siitä on varoiteltu, koska tarkoitus ei ole kirjoittaa kirjoituksissa tekstiä, tyyliin Antti oli kadonnut kuin pieru Saharaan. Antti ei ollut osannut elää suu säkkiä myöden. Hänellä poltti aina rahat taskussa ja kaikki meni mikä tuli. Joku oli todennäköisesti vetänyt herneet nenään ja Antilla oli nyt tuli perseen alla. Antilla ei ollut tarkoitus palata ensimmäisellä maitojunalla takaisin jne.

En silti näe miksi noita kaikkia ei voitaisi käyttää sopivassa tilavuudessa. Ehkei yhdessä, mutta kun tarve vaatii, jokainen on oikein kuvaava.

Toistaminen tekstissä ei yleisesti ole suositeltua edes pelkän verbin käytössä. Eli viiden lauseen tekstissä, sinunkaan ei tulos käyttää kymmenen kertaa sanaa ghostaminen, vaan löytää jokin muu ilmaisu tilalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen boomeri (ikä 46), ja kyllä meidänkin sukupolven keskuudessa ysärillä samanlaisia armoitettuja kielineroja oli.

Yksi kaveri puhui poikaystävänsäkin kanssa englantia, kun kuulemma heidän työasioistaan on niin vaikea puhua suomeksi. Miettivät jopa, puhuvatko tuleville lapsilleen englantia vai suomea. Umpisavolaisia junantuomia molemmat.

Buumeri on syntynyt vuosina 1945-1950. Eli buumerit ovat nyt n. 71-77-vuotiaita. Tarkoitus ei ole nolata sinua, mutta muista tämä jatkossa, jotta et nolaa itseäsi omalla nimelläsi ja kasvoillasi.

Kiitoksia huolenpidosta, mutta buumeria on jo ajat sitten lakattu käyttämästä alkuperäisessä tarkoituksessa jenkkien baby boom -sukupolvesta puhuttaessa. Suomessahan puhutaan suurista ikäluokista, mikä on hieman eri asia kuin jenkkien boomerit.

Nykyään buumeri on nimenomaan ihminen, joka alkaa selittää että en minä ole mikään buumeri vaan Gen X, ymmärtämättä että oikeasti keskustelukumppanin mielestä asialla ei ole mitään väliä.

T. Se, joka ironisesti kutsui itseään buumeriksi.

Sehän tuossa juuri ärsyttää, kun pennut hokevat boomeria vaikka eivät edes ymmärrä mitä se tarkoittaa. Siksi täytyy oikaista ja opettaa termit oikein.

Kyllä ne tietää, tai ainakin osa. Siksi ne sitä käyttääkin, ärsyttääkseen.

No ohi menee, kun ei osu. Mutta jos ei sillä ole väliä, niin alan varmaan vastata samalla tavalal takaisin. Ollaan kaikki sitten boomereita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englannin ylikorostaminen vtuttaa. Suomalaisia sanoja korvataan englannilla, kuten "ignoorata" tai "ghostata". Ihan oikeasti, mittä vettua... Lisäksi työelämässä sitä korostetaan nykyään ihan poskettoman paljon vaikka suurin osa työntekijöistä ei oikeasti tarvitse englantia juuri koskaan. Monelle riittää, kun osaa painaa jostain koneesta on tai off-nappulaa.

Onko ghostaamiselle suomenkielinen vastine?

No ennen vanhaan olisi kai sanottu, että treffikumppani lakkasi pitämästä yhteyttä ilman mitään selitystä. Pidemmin ilmaistu, mutta saa sen silti suomeksikin sanottua.

Niin, se on käytännössä vähän sama kuin että haluaako arkipuheessa aina sanoa automobiili, raitiovaunu, matkapuhelin vai käyttääkö näpsäkämpiä ilmaisuja.

Kaikille mainitsemillesi on olemassa näpsäkkä suomenkielinen ilmaisu myös lyhyempänä. Auto, ratikka, kännykkä/puhelin. Siinäpä ne. 

Juurikin näin, tarkoitin juuri sitä että joillakin jotkut englanninkieliset sanat hoitavat tätä virkaa, eli sujuvoittavat puhekieltä.

Paitsi, etteivät tee sitä, vaan saavat puheen kuulostamaan typerältä. Jokaiselle sinun mielestäsi "näppärälle" englanninkieliselle sanalle löytyy hyvä ja pätevä suomenkielinen vastine, kun vain viitsii opetella äidinkieltään. 

No minä en käytäkään englantia sinunkaltaistesi jäärien kanssa, vaan sellaisissa piireissä joissa se on kaikille normaalia. Fiksu ihminen osaa muokata kielenkäyttöään ympäristöön sopivaksi.

Kovin moni nuorison edustaja ei sitten ole fiksu, koska tätä englanti-suomi-sekamelskaa näkee ihan työelämässäkin ja asiayhteyksissä, joissa olisi fiksumpaa käyttää puhdasta suomea. Se, että menee massan mukana tähän "oo, puhutaan englantia, koska se oon coolia" ei itse asiassa edes ole fiksua. Lähinnä juurikin aivottomana massan mukana menemistä. 

Varmaan tässä heijastuu se, että mitä ihminen tekee vapaa-ajallaan. Jos pyörii netissä, katselee englanninkielisiä videoita, elokuvia ja sarjoja monta jaksoa putkeen, pelaa ja niin edelleen tai sitten vaikka pyörii piireissä joissa on ulkomaalaisia, niin sieltä helposti tarttuu omaan kieleen sitä englantia. En usko että kukaan aikuinen tekee sitä sen takia, että se olisi jotenkin "coolia".

Ikävä kyllä sitä käytetään nimenomaan siksi, että yritetään luoda "cool" ja "nuorekas" vaikutelma. Ne, jotka oikeasti osaavat englantia ja kuluttavat monipuolisesti englanninkielistä materiaalia, osaavat myös erottaa kaksi kieltä toisistaan eivätkä sekoita niitä keskenään. Esimerkiksi kukaan tuntemani kansainvälisessä ja asiansa osaavassa työyhteisössä työskentelevä ei puhu finglishmiä, vaan joko englantia tai suomea. Sen sijaan jossain "pöhinäpajassa" työskentelevät viljelevät finglishmiä niin paljon, että välillä vaikea hahmottaa mitä kieltä edes puhuvat. Työpaikkailmoituksistakin helppo erottaa pätevät paikat ja "pöhinä" pajat toisistaan nimenomaan kirjallisen ilmaisun perusteella. Nopea esimerkki: pätevä paikka hakee asiantuntijoita, "pöhinäpaja" hakee teamleadereita (vaikka olisi suomenkielinen paikka). 

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen kulttuuri häviää ja tilalle tulee toisen luokan britti/amerikka kopio :(.

Tämä on erittäin hyvä syy. Meillä on oma erikoinen kulttuurimme. Se ei ole yhtään sen huonompi kuin mikään muukaan kulttuuri. Ei sitä kannata unohtaa.

Itsekin kuitenkin sorrun käyttämään englanninkielisiä ilmauksia jos en heti muista miten sama asia sanotaan suomeksi. En silti pidä sitä hyvänä tapana, vaan laiskuutena.

N50

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännää.

Itse olen kohta viisikymppinen ja minulla on paljon laajempi sanavarasto englannissa kuin monella Pyry-Kaislalla ja Lumi-Auralla. Osaan todella paljon erilaisia sanontoja ja useamman alan ammattisanastoa.

Luen lähes kaiken englanniksi, niin artikkelit kuin kirjatkin.

Oikein hävettää välillä näitten parikymppisten lapsosten puolesta, miten suppea heidän kielitaitonsa onkaan.

Sikäli ei yllätä kyllä, että englantia äidinkielenäänkin puhuvien sanavarasto kutistuu koko ajan. Nuoremmat polvet eivät usein yksinkertaisesti TIEDÄ, mitä moni aiemmin ihan yleinen sana edes tarkoittaa.

Samaa on silti suomenkielessäkin. Muistan kun joku käytti sanaa puolivillainen (tarkoittaa pikkutuhmaa), ja käytti sitä tarkoitamaan "huonosti tehty". 

Se joku oli oikeassa. Sinä taasen aivan pihalla sanan merkityksestä. Tässä ote suomen kielen sanakirjasta:

puolivillainen

kehno, heikko, leväperäinen

Miten puolivillainen voi edes tarkoittaa jotain pikkutuhmaa? Osaako joku avata tätä?

No eihän se tarkoitakaan. Lue lainaamasi viesti. 

No kun se ilmeisesti jossain päin Suomea on tarkoittanut niin haluaisin ymmärtää miten se "toimii" siinä merkityksessä.

Ei sitä oikeasti missään päin Suomea käytetä synonyymina pikkutuhmalle. Ko. kirjoittajalla on mennyt senat iloisesti sakaisin ja hän on onnistunut sekoittamaan puolipukeisen, puolivillaisen ja pikkutuhman keskenään. 

Mitä sitä puhumaan jotain finnglishiä ja muutenkin surkeaa englantia, joka ei ole oikeata englantia, koska ette ole päivittäin tekemisissä niiden kanssa, jotka puhuu sitä äidinkielenään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vihaa englantia. En tykkää kielten sotkemisesta. Suomen kielen vaaliminen on erittäin tärkeää, ymmärrät sen kunhan kasvat vähän

Tämä. Ajattelen että finglishiä jotenkin hienona pitävät suorastaan nolaavat itsensä, vielä enemmän jos kyseessä on joku yrityspomo. Teineiltä vielä erittäin ymmärrettävää. :) Kertoo lähinnä siitä, ettei arvosta juuriaan eli itseään, vaan kumartelee ja nöyristelee ulkomaita, tällä kertaa nyt vaikkapa Ameriikkoja. (Brittienkkua en ole niinkään kuullut finglishiin sotkettavan)

Kielitaito on huikea portti maailmaan. Nykypäivänä se on monella aika kapea, puhutaan pelkästään suomea ja enkkua, jotkut kenties ruotsia. Englantikin on rumaa amerikanmongerrusta hienon brittienkun sijasta. Opetelkaa nuoret kieliä! Ihan mitä tahansa kieliä. Tulette erottumaan joukosta eduksenne ja lupaan, että hyödytte.

Olkaa myös ylpeitä juuristanne ja suomalaisista perinteistä, kuten ainutlaatuisesta ja runollisesta suomen kielestä. Uudistakaa ja olkaa rohkeita, mutta älykkäästi. :)

Ulkomailla amerikanenglanti on usein tylsääkin tylsempää peruskauraa, suomi sen sijaan on upea, kiehtova ja eksoottinen kieli, josta Tolkienkin innostui. Kannattaisi hyödyntää suomen ainutlaatuisuus, sen sijaan että yrittää esittää jotain, mitä ei ole.

Huvittavinta on se, että tietynlainen porukka suosii tällaisia khöm kansainvälisiä nimiä, kuten Jannica, Carita, Jennica, Claudia, Chloe, Christa jne kaikkea missä on junttimaiselta heidän nokkaansa haiskahtavan tavis-koon tilalla hiano cee. Ja ihailee samalla tavattomasti jotain (armenialaistaustaisia) Kartrashaneita, jotka puolestaan suosii enemmän Kristaa, Khloea, Klaudiaa, kato kun koo on silleen jännempi kun arkinen ja tylsä cee ja ne sointuu sillee paremmin tohon sukunimeen.

Nuo on aika tyypillisiä nimiä suomenruotsalaisten parissa. Koska Suomi on kaksikielinen maa, niin en oikeasti näe miksei myös täysin suomenkieliset puhujat voisi käyttää näitä nimiä, jotka ovat aivan yleisessä käytössä muilla suomalaisilla, vaikkakin sitten puhuvat ruotsia.

Joskus unohdetaan, että Suomi on kaksikielinen ja sen kulttuuri on avoimen kaikille suomalaisille. Ei sen tarvitse olla kahtiajakautunutta vaikka käytössä onkin kaksi eri kieltä. Päinvastoin. Suomenkieliset voisivat rohkeasti käyttää suomenruotsalaisten suosimia nimiä ja he vastaavasti perinteisesti suomekieltä käyttävien käyttämiä nimiä. Joten ihan vaan rohkeasti myös kaikki Ylvat, Synnevet ja Barbrot tai Björn, Tor tai Johan suomenkielisten lapsien nimeksi.

Ei suomenruotsalaisten, vaan valkoroskaisten. Mainittuihin nimiin yhdistyy usein sukunimi Rykönen, Möttönen, Korhonen yms. 

Mikä on ongelma? Molemmat ovat suomalaisia nimiä. Monet ottavat nimet suvusta ja ainakin minun suvussani on rutkasti suomalaisia ja suomenruotsalaisia nimiä sekaisia, kun on ollut kumpaakin laatua porukkaa. Minun korvaani moni suomenruotsalainen nimi on ihan normaali nimi, en päässäni erottele esim. tätieni nimiä vaan voisin hyvin antaa jollekin lapselleni nimeksi hyvin suomalaisen ja toiselle hyvin suomenruotsalaisen nimen, arvostamieni isovanhempien tms. mukaan.

No se ongelma, että näiden Jannica Möttösten ja Christa Rytkösten suvuissa ei ole suomenruotsalaisuutta, vaan nimet on annettu siksi, että wt:n mielestä kaikki missä on c tai g kuulostaa "kansainväliseltä" ja sitä kautta hienommalta kuin tavalliset suomalaiset kirjoitusasut. Sitten he postaavat instaan ameriikan malliin näitä "its a girl" postauksia, joissa vauva makaa jonkun kyltin vieressä. 

'...kaikki missä on c tai g kuulostaa "kansainväliseltä"'. Niinkuin Göran? Gustaf? Gunnar? No, kyllähän ne aika fiinejä on. Oikeasti hienoahan olis silti käyttää jotain nimiä vaikka Etelä-Koreasta, vaikka Eun-woo Mäkinen, tai Ranskasta Genevieve Nieminen.

Vierailija kirjoitti:

Muistaakseni Anna-Lena Laurén kirjoitti joskus kolumnissaan että tässä kieliasiassa Suomi on Itä-Euroopan maa. Täällä hävetään yhtä paljon omaa kieltä kuin monissa Itä-Euroopan maissa ja ajatellaan kaiken englanninkielisen olevan jotenkin hienoa ja kansainvälistä. Vastaavaa ilmiöitä ei ole Länsi- tai Keski-Euroopassa eikä edes muissa Pohjoismaissa; siellä suhtautuminen englannin kieleen on neutraalimpaa ja vähemmän tunnepitoista.

No vähän eri asia jossain Keski-Europpassa monikymmenmiljoonaisessa kansassa, jonka kieli ja kuttuuri ovat keskeisiä maailmassa. Tällaisen viisimiljoonaisen metsäkansan on vähän pakko opetella ison maailman tapoja, jos meinataan pärjätä muiden kyydissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunpa vain osaisitte suomea ja englantia niin hyvin, että teidän ei tarvitsisi valita kummastakin helpoimpia sanoja ja rakenteita saadaksenne ajatuksianne esille. Puoli- tai pikemminkin varttikielisyys ei ole osoitus mistään muusta kuin siitä, että taidot eivät riitä.

 

Pöh, pikemminkin tuplakielisyys, joka mahdollistaa sen että voi poimia toimivimmat ja nasevimmat ilmaisut molemmista kielistä. Ne ymmärtävät, jotka ymmärtävät.

Pöh. Se englannin sana on sun mielestäsi naseva siksi, ettet tiedä, mitä se olisi suomeksi.

Niinpä, monesti sitä sanaa ei pysty sujuvasti suomentamaan. Olemme samaa mieltä.

Jos et voi selittää sanaa suomeksi et sitä oikeasti edes ymmärä.

Osaan kyllä selittää, mutta tarkoitus on että en joutuisi, koska se olisi kömpelöä ja käännössana olisi hirvitys. Joten käytän sitä sujuvaa sanaa.

Kehitä sitten niitä selitystaitojasi niin, ettei se ole kömpelöä.

Onko sinulla ylipäänsä tapana selittää jokaisen käyttämäsi sanan merkitys? Mahtaa olla hidasta keskustella kanssasi. Ymmärrätkö, että puhun sekakieltä muiden samanlaisten kanssa, ei tarvitse selitellä mitään?

Ei tässä ollut kyse siitä, että jokaisen käytetyn sanan merkitys pitäisi selittää, vaan siitä, että jos et kykene kertomaan asiaasi omalla äidinkielelläsi vaan tarvitset mukaan apukielen, äidinkielentaitosi on puutteellinen. Ja ilmeisesti se on sitä koko teillä sekakielisten porukalla.

Kykenen kertomaan, mutta käytän mieluummin nopeaa ja näpsäkkää kieltä ja joskus se tarkoittaa englannin käyttämistä, koska yksi sana kertoo sen mikä suomeksi vaatisi ehkä kokonaisen lauseen. Miten sinä et ymmärrä tätä?

Missä yhteydessä yksi englanninkielinen sana kertoo kokonaisen lauseen? Ghostamminen=katoaminen/liukeneminen eli siinä ei ainakaan. 

Katoaminen tai liukeminen ei sisällä kaikkea sitä, mitä tähän asiayhteyteen kuuluu. Ghostaus-termi on vahvasti viitteellinen nimenomaan nykyaikaiseen sosiaalisen median käyttämiseen, siellä ihmisten tapaamiseen ja heidän estämiseensä ja niin edelleen.

Se, että Harri liukeni Esson baarista 60-luvulla ei ole ihan sama asia, vaikka toki sinnepäin.

Se, että takerrut noin sitkeästi yhteen termiin edes yrittämättä löytää sille suomenkielistä vastinetta, kertoo ikävä kyllä vain sinun heikosta kielitaidostasi. Ei se "somekieli" vaadi englantia yhtään sen enempää kuin muukaan suomen kieli. Kielitaitoinen ihminen myös ymmärtää, että sanoilla on eri asiayhteyksissä eri merkityksiä. Sinä selvästi et ymmärrä. 

Kovastihan täällä on yritetty, eikä pelkästään minun toimestani. Se on kuitenkin sivuseikka, minulla ei ole tarvetta korvata ghostaamista millään muulla sanalla koska se ajaa asiansa ja on täällä jäädäkseen. Sinä sen sijaan et halua ymmärtää kielen muuttuvaa luonnetta ja kehtaat vielä saarnata siitä, miten sanoilla on eri merkityksiä eri yhteyksissä. Älä nolaa itseäsi enempää.

Miksi vaivaudut ylipäätään kirjoittamaan yhtään mitään suomeksi? Kirjoita suoraan englanniksi, jos kerran haluat sitä käyttää. Laita sekaan myös vähän norjaa, italiaa ja turkkia. Tulee kiva kansainvälinen fiilis.

No öyh öyh öyh. Olisiko se mielestäsi kuinka tehokasta tällä palstalla?

Englannin kieli joka puolella on sama asia kuin jos talousmetsässä kasvaa rivissä pelkkiä eukalyptuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunpa vain osaisitte suomea ja englantia niin hyvin, että teidän ei tarvitsisi valita kummastakin helpoimpia sanoja ja rakenteita saadaksenne ajatuksianne esille. Puoli- tai pikemminkin varttikielisyys ei ole osoitus mistään muusta kuin siitä, että taidot eivät riitä.

 

Pöh, pikemminkin tuplakielisyys, joka mahdollistaa sen että voi poimia toimivimmat ja nasevimmat ilmaisut molemmista kielistä. Ne ymmärtävät, jotka ymmärtävät.

Pöh. Se englannin sana on sun mielestäsi naseva siksi, ettet tiedä, mitä se olisi suomeksi.

Niinpä, monesti sitä sanaa ei pysty sujuvasti suomentamaan. Olemme samaa mieltä.

Jos et voi selittää sanaa suomeksi et sitä oikeasti edes ymmärä.

Osaan kyllä selittää, mutta tarkoitus on että en joutuisi, koska se olisi kömpelöä ja käännössana olisi hirvitys. Joten käytän sitä sujuvaa sanaa.

Kehitä sitten niitä selitystaitojasi niin, ettei se ole kömpelöä.

Onko sinulla ylipäänsä tapana selittää jokaisen käyttämäsi sanan merkitys? Mahtaa olla hidasta keskustella kanssasi. Ymmärrätkö, että puhun sekakieltä muiden samanlaisten kanssa, ei tarvitse selitellä mitään?

Ei tässä ollut kyse siitä, että jokaisen käytetyn sanan merkitys pitäisi selittää, vaan siitä, että jos et kykene kertomaan asiaasi omalla äidinkielelläsi vaan tarvitset mukaan apukielen, äidinkielentaitosi on puutteellinen. Ja ilmeisesti se on sitä koko teillä sekakielisten porukalla.

Kykenen kertomaan, mutta käytän mieluummin nopeaa ja näpsäkkää kieltä ja joskus se tarkoittaa englannin käyttämistä, koska yksi sana kertoo sen mikä suomeksi vaatisi ehkä kokonaisen lauseen. Miten sinä et ymmärrä tätä?

Missä yhteydessä yksi englanninkielinen sana kertoo kokonaisen lauseen? Ghostamminen=katoaminen/liukeneminen eli siinä ei ainakaan. 

Katoaminen tai liukeminen ei sisällä kaikkea sitä, mitä tähän asiayhteyteen kuuluu. Ghostaus-termi on vahvasti viitteellinen nimenomaan nykyaikaiseen sosiaalisen median käyttämiseen, siellä ihmisten tapaamiseen ja heidän estämiseensä ja niin edelleen.

Se, että Harri liukeni Esson baarista 60-luvulla ei ole ihan sama asia, vaikka toki sinnepäin.

Niinpä, ghostaaminen käsittää minusta idea että kaksi ihmistä ovat olleet (usein Tinderin tai muun vastaavan kautta) tekemisissä keskenään parisuhdemielessä lähinnä puhelimen kautta ja sitten toinen osapuoli vaan "häviää kuin haamu" eli ei vastaa viesteihin tai puheluihin.

Suomeksi joku liueta paikalta ei todella ole ihan sama asia.

Suomeksi voitaisiin ottaa käyttöön sanonta muodossa "Se Pertti teki haamut, vaikka olimme viestitelleet viikkokausia".

Tehdä haamut olisi ytimekäs ja olisi lähellä slangi-ilmaisua tehdä bänet, bänät tai bänksit, joka kuvaa sitä mitä ghostaamisessa tapahtuu, mutta sana haamu vihjaisi tarkemmin tapaan eli siihen mihin englannin to ghost -verbillä täsmällisemmin viitataan.

Minusta sen voisi suoraan tehdä verbiksi. Haamu, haamuttaa, harrastaa haamuilua.

No ei paha, pakko myöntää. Mutta meneekö tuo enää läpi vai menikö juna jo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistaakseni Anna-Lena Laurén kirjoitti joskus kolumnissaan että tässä kieliasiassa Suomi on Itä-Euroopan maa. Täällä hävetään yhtä paljon omaa kieltä kuin monissa Itä-Euroopan maissa ja ajatellaan kaiken englanninkielisen olevan jotenkin hienoa ja kansainvälistä. Vastaavaa ilmiöitä ei ole Länsi- tai Keski-Euroopassa eikä edes muissa Pohjoismaissa; siellä suhtautuminen englannin kieleen on neutraalimpaa ja vähemmän tunnepitoista.

No vähän eri asia jossain Keski-Europpassa monikymmenmiljoonaisessa kansassa, jonka kieli ja kuttuuri ovat keskeisiä maailmassa. Tällaisen viisimiljoonaisen metsäkansan on vähän pakko opetella ison maailman tapoja, jos meinataan pärjätä muiden kyydissä.

Miksi luulet, että "ison maailman" tapojen opetteleminen tarkoittaa samaa kuin oman kielen kuolettaminen? Ei esim. katalaania kovin laajalti maailmassa puhuta, mutta silti sitä äidinkielenään puhuva vaalivat kieltään ja kulttuuriaan. Sama juttu esim. gaelin kielen tai retoromaanin kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vihaa englantia. En tykkää kielten sotkemisesta. Suomen kielen vaaliminen on erittäin tärkeää, ymmärrät sen kunhan kasvat vähän

Tämä. Ajattelen että finglishiä jotenkin hienona pitävät suorastaan nolaavat itsensä, vielä enemmän jos kyseessä on joku yrityspomo. Teineiltä vielä erittäin ymmärrettävää. :) Kertoo lähinnä siitä, ettei arvosta juuriaan eli itseään, vaan kumartelee ja nöyristelee ulkomaita, tällä kertaa nyt vaikkapa Ameriikkoja. (Brittienkkua en ole niinkään kuullut finglishiin sotkettavan)

Kielitaito on huikea portti maailmaan. Nykypäivänä se on monella aika kapea, puhutaan pelkästään suomea ja enkkua, jotkut kenties ruotsia. Englantikin on rumaa amerikanmongerrusta hienon brittienkun sijasta. Opetelkaa nuoret kieliä! Ihan mitä tahansa kieliä. Tulette erottumaan joukosta eduksenne ja lupaan, että hyödytte.

Olkaa myös ylpeitä juuristanne ja suomalaisista perinteistä, kuten ainutlaatuisesta ja runollisesta suomen kielestä. Uudistakaa ja olkaa rohkeita, mutta älykkäästi. :)

Ulkomailla amerikanenglanti on usein tylsääkin tylsempää peruskauraa, suomi sen sijaan on upea, kiehtova ja eksoottinen kieli, josta Tolkienkin innostui. Kannattaisi hyödyntää suomen ainutlaatuisuus, sen sijaan että yrittää esittää jotain, mitä ei ole.

Huvittavinta on se, että tietynlainen porukka suosii tällaisia khöm kansainvälisiä nimiä, kuten Jannica, Carita, Jennica, Claudia, Chloe, Christa jne kaikkea missä on junttimaiselta heidän nokkaansa haiskahtavan tavis-koon tilalla hiano cee. Ja ihailee samalla tavattomasti jotain (armenialaistaustaisia) Kartrashaneita, jotka puolestaan suosii enemmän Kristaa, Khloea, Klaudiaa, kato kun koo on silleen jännempi kun arkinen ja tylsä cee ja ne sointuu sillee paremmin tohon sukunimeen.

Nuo on aika tyypillisiä nimiä suomenruotsalaisten parissa. Koska Suomi on kaksikielinen maa, niin en oikeasti näe miksei myös täysin suomenkieliset puhujat voisi käyttää näitä nimiä, jotka ovat aivan yleisessä käytössä muilla suomalaisilla, vaikkakin sitten puhuvat ruotsia.

Joskus unohdetaan, että Suomi on kaksikielinen ja sen kulttuuri on avoimen kaikille suomalaisille. Ei sen tarvitse olla kahtiajakautunutta vaikka käytössä onkin kaksi eri kieltä. Päinvastoin. Suomenkieliset voisivat rohkeasti käyttää suomenruotsalaisten suosimia nimiä ja he vastaavasti perinteisesti suomekieltä käyttävien käyttämiä nimiä. Joten ihan vaan rohkeasti myös kaikki Ylvat, Synnevet ja Barbrot tai Björn, Tor tai Johan suomenkielisten lapsien nimeksi.

Ei suomenruotsalaisten, vaan valkoroskaisten. Mainittuihin nimiin yhdistyy usein sukunimi Rykönen, Möttönen, Korhonen yms. 

Mikä on ongelma? Molemmat ovat suomalaisia nimiä. Monet ottavat nimet suvusta ja ainakin minun suvussani on rutkasti suomalaisia ja suomenruotsalaisia nimiä sekaisia, kun on ollut kumpaakin laatua porukkaa. Minun korvaani moni suomenruotsalainen nimi on ihan normaali nimi, en päässäni erottele esim. tätieni nimiä vaan voisin hyvin antaa jollekin lapselleni nimeksi hyvin suomalaisen ja toiselle hyvin suomenruotsalaisen nimen, arvostamieni isovanhempien tms. mukaan.

No se ongelma, että näiden Jannica Möttösten ja Christa Rytkösten suvuissa ei ole suomenruotsalaisuutta, vaan nimet on annettu siksi, että wt:n mielestä kaikki missä on c tai g kuulostaa "kansainväliseltä" ja sitä kautta hienommalta kuin tavalliset suomalaiset kirjoitusasut. Sitten he postaavat instaan ameriikan malliin näitä "its a girl" postauksia, joissa vauva makaa jonkun kyltin vieressä. 

'...kaikki missä on c tai g kuulostaa "kansainväliseltä"'. Niinkuin Göran? Gustaf? Gunnar? No, kyllähän ne aika fiinejä on. Oikeasti hienoahan olis silti käyttää jotain nimiä vaikka Etelä-Koreasta, vaikka Eun-woo Mäkinen, tai Ranskasta Genevieve Nieminen.

K-pop ja korealaiset sarjat ovat kyllä niin suosittuja, että melkeinpä odotan milloin syntyy Suomeen ensimmäinen Eunwoo Mäkinen tai Jungkook Hakulinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunpa vain osaisitte suomea ja englantia niin hyvin, että teidän ei tarvitsisi valita kummastakin helpoimpia sanoja ja rakenteita saadaksenne ajatuksianne esille. Puoli- tai pikemminkin varttikielisyys ei ole osoitus mistään muusta kuin siitä, että taidot eivät riitä.

 

Pöh, pikemminkin tuplakielisyys, joka mahdollistaa sen että voi poimia toimivimmat ja nasevimmat ilmaisut molemmista kielistä. Ne ymmärtävät, jotka ymmärtävät.

Pöh. Se englannin sana on sun mielestäsi naseva siksi, ettet tiedä, mitä se olisi suomeksi.

Niinpä, monesti sitä sanaa ei pysty sujuvasti suomentamaan. Olemme samaa mieltä.

Jos et voi selittää sanaa suomeksi et sitä oikeasti edes ymmärä.

Osaan kyllä selittää, mutta tarkoitus on että en joutuisi, koska se olisi kömpelöä ja käännössana olisi hirvitys. Joten käytän sitä sujuvaa sanaa.

Kehitä sitten niitä selitystaitojasi niin, ettei se ole kömpelöä.

Onko sinulla ylipäänsä tapana selittää jokaisen käyttämäsi sanan merkitys? Mahtaa olla hidasta keskustella kanssasi. Ymmärrätkö, että puhun sekakieltä muiden samanlaisten kanssa, ei tarvitse selitellä mitään?

Ei tässä ollut kyse siitä, että jokaisen käytetyn sanan merkitys pitäisi selittää, vaan siitä, että jos et kykene kertomaan asiaasi omalla äidinkielelläsi vaan tarvitset mukaan apukielen, äidinkielentaitosi on puutteellinen. Ja ilmeisesti se on sitä koko teillä sekakielisten porukalla.

Kykenen kertomaan, mutta käytän mieluummin nopeaa ja näpsäkkää kieltä ja joskus se tarkoittaa englannin käyttämistä, koska yksi sana kertoo sen mikä suomeksi vaatisi ehkä kokonaisen lauseen. Miten sinä et ymmärrä tätä?

Missä yhteydessä yksi englanninkielinen sana kertoo kokonaisen lauseen? Ghostamminen=katoaminen/liukeneminen eli siinä ei ainakaan. 

Katoaminen tai liukeminen ei sisällä kaikkea sitä, mitä tähän asiayhteyteen kuuluu. Ghostaus-termi on vahvasti viitteellinen nimenomaan nykyaikaiseen sosiaalisen median käyttämiseen, siellä ihmisten tapaamiseen ja heidän estämiseensä ja niin edelleen.

Se, että Harri liukeni Esson baarista 60-luvulla ei ole ihan sama asia, vaikka toki sinnepäin.

Niinpä, ghostaaminen käsittää minusta idea että kaksi ihmistä ovat olleet (usein Tinderin tai muun vastaavan kautta) tekemisissä keskenään parisuhdemielessä lähinnä puhelimen kautta ja sitten toinen osapuoli vaan "häviää kuin haamu" eli ei vastaa viesteihin tai puheluihin.

Suomeksi joku liueta paikalta ei todella ole ihan sama asia.

Suomeksi voitaisiin ottaa käyttöön sanonta muodossa "Se Pertti teki haamut, vaikka olimme viestitelleet viikkokausia".

Tehdä haamut olisi ytimekäs ja olisi lähellä slangi-ilmaisua tehdä bänet, bänät tai bänksit, joka kuvaa sitä mitä ghostaamisessa tapahtuu, mutta sana haamu vihjaisi tarkemmin tapaan eli siihen mihin englannin to ghost -verbillä täsmällisemmin viitataan.

Minusta sen voisi suoraan tehdä verbiksi. Haamu, haamuttaa, harrastaa haamuilua.

No ei paha, pakko myöntää. Mutta meneekö tuo enää läpi vai menikö juna jo?

Menee, kun laitetaan menemään. Kieli voi muuttua myös niin päin, että anglismit ja finglishmit korvataan suomen kielisillä vastineilla. Ei oppimista tapahdu vain yksisuuntaisesti suomesta englantiin, vaikka tämä yksi ghostaaja kovasti niin väittää.