Tytär suree vartaloaan ja koettaa jatkuvasti laihduttaa koska kokee näyttävänsä ystäviensä rinnalla lihavalta. Ihan normaalipainosa hän on, heillä vain on erinlaiset kropan mallit!
Paras ystävä on noin hyvin laiha ja linnunluinen, ei ole mikään syömishäiriö vaan äiti ja veli samaa mallia.
Minulla taas on leveä selkä ja leveät lanteet jotka ovat periytyneet tyttärelleni. Mielestäni hän ei kuitenkaan ole mikään lihava vaan muodokas. Normaalipainoinen tyttö jolla on erottuva lantio.
Tekee pahaa, kun juo vaan vettä ja närppii leipää että "mä oon niin läski".
Kommentit (244)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret ostelee paljon herkkuja ja energiajuomia ja jos yksi on tikunlaiha läpipasko ja toinen lihoo kilon yhdestä suklaapalastakin niin se se on aika inhottava ja epäreilu tilanne.
Epäreilua on sekin, että alipainoista saa nimitellä tikunlaihaksi läpipaskoksi, mutta lihavaa ei niinkään. Kaverini oli kouluaikoina todella laiha ja hän monesti kertoi miten pahalta tuntui, kun hänelle sanottiin tyyliin "Hyi että, kun olet laiha". Todistinkin näitä sanomisia monesti. Lihavalle ei taas sanottu "Hyi että, kun olet lihava".
Juu, lauta, tikku, luuranko. Silti kaverit veti haaraperushyppyä iltapäivät että olisivat yhtä laihoja kuin minä.
Ne taisi olla kateellisia sulle, ja siksi nimittelivät.
Hänen pitää vaan syödä vähemmän niin laihtuu. Ei se sen vaikeampaa ole.
Itse olen lihomiseen taipuvainen, mutta kyllä nämä "kuivan kesän orava"- jutut kuulostavat todella epäasiallisilta. Nykyään oikeasti normaalipainoinen on muka surkea kukkakeppi, ja hreilusti ylipainoinen on "normaalipainoinen". Ei joku 80-90 kiloa alle 170 cm. naiselle ole normaalipaino.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen lihomiseen taipuvainen, mutta kyllä nämä "kuivan kesän orava"- jutut kuulostavat todella epäasiallisilta. Nykyään oikeasti normaalipainoinen on muka surkea kukkakeppi, ja hreilusti ylipainoinen on "normaalipainoinen". Ei joku 80-90 kiloa alle 170 cm. naiselle ole normaalipaino.
Minua nimitteli kukkakepiksi naapurin kehopositiivinen nainen. Se siitä kehopositiivisudesta.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kellään mitään rakentavia ehdotuksia siihen, miten tytöt saataisiin paremmin hyväksymään erilaiset vartalot ja sen, ettei instakuvien todellisuus ole oikeaa todellisuutta?
Hyvä itsetunto. Sen voi vanhemmat kasvatuksella saada aikaan.
Varmaan haluaa olla mallikaunotar
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerroppa ap sun lapsesi mitat niin nähdään se "normaalipaino".
Mitä ihmettä? No 165cm ja noin 62 kg jos pakko tietää. Normaalipainoinen.
Ap
Kuulostaa isolta. Ja on vielä lapsi. Itse 36v 167cm ja 51 kg juurikin normaali painossa. Ja nuorempana äitini kannusti terveelliseen ruokaan ja liikuntaan. Kiitän häntä että tänä päivänäkin pystyn samaan. Ehkä sun kannattaa lastasi myös hieman kannustaa jos kokee olevansa lihava. Koska muuten saattaa jäädä läskit päälle ja niitä on vaikea saada pois.
Mä oon 166 cm pitkä ja 51-kiloisena olin todella laiha. Olin harrastanut koko ikäni urheilua ja jalkaprässissä työnsin joku 200 kg helpostikin joten jaloissa nyt ainakin oli lihasta. Kerran järkytyin kun kuulin yhden tytön painon, oli 52-kiloinen ja hieman pyöreä mutta ei siis todellakaan iso vaan mallia pyöreä ja pehmeä, tosi kauniskin. Off topic, mutta jäi auton alle se tyttö 😭 kuoli päivää ennen kuin olisi täyttänyt 20. Sekin kyllä antaa perspektiiviä tähän jänkkäämiseen mikä on sopivaa ja mikä ei.
Itse olin teininä yhdessä vaiheessa pyöreä siinä 63 kilossa. Mulla on vartalo mallia suorahko tiimalasi. Vasta aikuisiällä olen saanut enemmän kiloja ja nyt ne ovat ikään kuin "asettuneet" rintoihin ja takapuoleen. Silloin nuorena oli enemmän sellaista löysyyttä.
Ei nyt oikein voi verrata aikuisen naisen ja nuoren tytön vartaloita. Kunhan ei ole sairaalloisissa mitoissa. Jotkut ovat luonnostaan tosi hoikkia ja toiset pyöreitä, ehkä sille on syynsä että erilaisia geenejä on siirtynyt eteenpäin.
Kun tuo herkästi lihova tyyppi suojelee nälänhätää vastaan ja jäntevä, sitkeä ja kestävä keho pärjää kovassa työssä. Nyt kun länsimaissa elämä on hyvin ei-fyysistä niin nousee esiin lähinnä ulkonäköasiat. Ihaillaan jos joku voi syödä mitä vain lihomatta, mutta mitä sellaiselle käy jos tuleekin joku ekokatastrofi ja ruoka loppuu? On ihanteena pienuus ja sirous, mutta miten sellainen taskuvenus pärjää kun joku hyökkää pimeällä kujalla?
Teinitytön laihduttaminen johtaa vääjäämättä elinikäiseen jonkin asteiseen syömishäiriöön.
Painoihanteet pitäisi saada jollainlailla muutettua. Lehdet, ja julkisuus ja netti täynnä photoshopattuja timmejä hoikkia tyttöjä. Täälläkin vastaukset erittäin painotietoisia.
Oli se paino normaali tai alle normaalin, niin laihdutuspakko useilla niin nuorilla kuin vanhemnillakin.
Ainakaan ei pitäis teinin kuullen puhua sanaakaan laihduttamisesta tai painosta. Jos laihduttaminen pääsee alkamaan, ollaan jo myöhässä.
Jospa laihuuden ihannointi sitten loppuu, kun ihan oikeesti alkaa ruokakriisi.
Syö liikaa hiilareita ja siksi jatkuvasti turvonnut? Minä olin samanlainen kuin AP:n tyttö teininä ja vasta aikuisiällä ymmärsin tämän johtuvan siitä, että minun kehoni imee itseensä valtavasti nestettä jos syön liikaa hiilareita. Tykkäsin tietysti riisistä, pastasta, pullasta, karkista, hedelmistä jne. En ollut koskaan lihava mutta en myöskään mikään kaunotar - kasvot aina turvoksissa ja suuhengitys tästä johtuen, kun röörit tukossa. Ongelma ratkesi kun tajusin alkaa syömään enemmän proteiinia (ilman mitään teollisia kastikkeita, joissa on taas hirveästi hiilareita) ja syön vain hyvin pieniä annoksia hedelmää, leipää tai muita ns. vahvoja hiilareita. Kasviksia voi syödä rajattomasti enkä pelkää rasvoja ruuassa.
Joskus toki yhä mässäilen esim syömällä puolikkaan vesimelonin kerralla mutta silloin hyväksyn sen, että turvotus palaa välittömästi. Ilman turvotusta nautin kurveistani! Erottuva vyötärö ja kasvot ei enää näytä sellaiselta "pullamössöltä".
Vierailija kirjoitti:
Meillä onhan samanlainen ongelma. Paras kaveri on kuin kuivan kesän orava, kun oma tyttöni on ihan normaalipainoinen (ei edes normaalipainon ylärajoilla). Jatkuvasti yrittää laihduttaa ja sitten on surullinen, kun ei pystykään olemaan syömättä. Pari vuotta painittu tämän asian kanssa. Käynyt terveydenhoitajan ja koulupsykologin juttusillakin, mutta toistaiseksi niistä käynneistä mitään hyötyä ei ole ollut. Vertailee itseään jatkuvasti ystäväänsä. En tiedä miten saisin hänet vakuuttuneeksi, että on ihana ja kaunis tyttö. Surullista, kun 13-vuotiaana jo paineet ulkonäöstä.
Tee terveellistä ruokaa, pitäkää kiinni säännöllisistä ruoka-ajoista. Saa syödä ihan ilman tunnon tuskia, kun sapuska on terveellistä. Itsekin kipuilin leveälantioisena ja "romuluisena" teininä sitä, että olin aina se levein, en siksi että olisin lihava, mutta mulla on tosi leveä luusto, jolle ei voi mitään.
Etsii jonkun kivan liikunnan.
Ja kannattaa ottaa haasteita, joissa onnistuu esim joku taito.
Tanssi tai muu? Uinti. Joku ryhmä? Mikä kiinnostaisi?
Ne muut jutut tulee siinä mukana.
Aivot on jumissa johonki läskiin. Mistä sen onnieksinyt.
Muuta kiinnostavaa!!! etsikää.
Aapee, auta
Lastasi..
Viekää psykiatriseen hoitoon. Mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sen parempi ja tytölle ei pääse kertymään vakavampaa vahinkoa, sillä syömishäiriö kiduttaa elimistöä ja vaikuttaa esim. teini-ikäisen kasvuun ja kehitykseen.
Sun pitää kertoa että laihtuminen on helppoa. Pitää vain syödä vähemmän. Ostat sitten vähemmän herkkuja kotiin niin paino laskee.
Vierailija kirjoitti:
Viekää psykiatriseen hoitoon. Mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sen parempi ja tytölle ei pääse kertymään vakavampaa vahinkoa, sillä syömishäiriö kiduttaa elimistöä ja vaikuttaa esim. teini-ikäisen kasvuun ja kehitykseen.
Tuntuu siltä että joka toinen nuori oireilee psyykkisesti. On vaikea uskoa että näistä kaikki ovat mielisiairaita. Jotain vikaa on koti- tai koulukasvatuksessa kun lapset kasvavat heikoiksi vässyköiksi joita ahdistaa joka sa***tanan asia. Joku retki Afrikkaan tekisi hyvää näille ahdistujille.
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen ystäväni jolla vartalo on teini-iästä asti ollut kuin kreikan jumalattarella. Tiimalasimalli, isot rinnat, pyöreä pylly ja leveä lantio, litteä vatsa. On kääntänyt päitä 13-vuotiaasta asti.
15-vuotiaana hän sitten keksi olevansa järkyttävän läski. Vertasi itseään meihin muihin jotka olimme kuivan kesän oravia ja vasta murrosikämuutosten puolessa välissä jos niinkään pitkällä. Näännytti itseään tuskaisena muutaman kuukauden mutta tuli sitten onneksi järkiinsä.
Tuntui jo silloin hölmöltä, kun kuka tahansa ikätoverinsa olisi tuonut vaikka kuun taivaalta jos olisi saanut näyttää samalta kuin hän. Mutta teinit on teinejä, läskiä on aina liikaa sen määrästä riippumatta. Ja jonkun toisen kroppa kivampi.
Aivan! Minun lapsellani taas on oman nuoruuteni huippumallikroppa; pitkät, hoikat raajat, kapea lantio, erottuvat hartiat (ei isot) ja suuret rinnat. Juuri sellainen kroppa, jonka minun nuoruudessani suurin osa halusi. Ja syömishäiriö hänellä, minun ihanalla, kauniilla tytölläni. 💔
Että minä vihaan kauneusihanteita. Itsekin olin nuorena kaunis ja aivan liikaa olen elämästäni käyttänyt ollen tyytymätön johonkin osaan itsestäni. Joten naiset, pidetään kehoistamme sellaisena kuin ne ovat ja arvostetaan myös muita.
Itse en enää halua ulkonäköä surra enkä hetkeäkään käyttää tyytymättömyyteen. Sydämestäni toivon, että niin minun kuin teidän tyttöne ja kaikki te naiset voisitte voida hyvin nahoissanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen ystäväni jolla vartalo on teini-iästä asti ollut kuin kreikan jumalattarella. Tiimalasimalli, isot rinnat, pyöreä pylly ja leveä lantio, litteä vatsa. On kääntänyt päitä 13-vuotiaasta asti.
15-vuotiaana hän sitten keksi olevansa järkyttävän läski. Vertasi itseään meihin muihin jotka olimme kuivan kesän oravia ja vasta murrosikämuutosten puolessa välissä jos niinkään pitkällä. Näännytti itseään tuskaisena muutaman kuukauden mutta tuli sitten onneksi järkiinsä.
Tuntui jo silloin hölmöltä, kun kuka tahansa ikätoverinsa olisi tuonut vaikka kuun taivaalta jos olisi saanut näyttää samalta kuin hän. Mutta teinit on teinejä, läskiä on aina liikaa sen määrästä riippumatta. Ja jonkun toisen kroppa kivampi.
Aivan! Minun lapsellani taas on oman nuoruuteni huippumallikroppa; pitkät, hoikat raajat, kapea lantio, erottuvat hartiat (ei isot) ja suuret rinnat. Juuri sellainen kroppa, jonka minun nuoruudessani suurin osa halusi. Ja syömishäiriö hänellä, minun ihanalla, kauniilla tytölläni. 💔
Että minä vihaan kauneusihanteita. Itsekin olin nuorena kaunis ja aivan liikaa olen elämästäni käyttänyt ollen tyytymätön johonkin osaan itsestäni. Joten naiset, pidetään kehoistamme sellaisena kuin ne ovat ja arvostetaan myös muita.
Itse en enää halua ulkonäköä surra enkä hetkeäkään käyttää tyytymättömyyteen. Sydämestäni toivon, että niin minun kuin teidän tyttöne ja kaikki te naiset voisitte voida hyvin nahoissanne.
Nainenhan kuolee sanonnan mukaan kaksi kuolemaa: ensin naisena ja sitten fyysisesti sen lopullisen kuoleman. Kun vaihdevuosista puhutaan niin puhutaan kuumista aalloista sun muusta ikävästä, mutta puhutaanko naiseudesta puberteetin aknen, hienhajun ja kasvupyrähdysarpien kautta? Ei puhuta. Kun nainen kuolee sen ensimmäisen kuoleman niin hänhän on vihdoin vapaa: vapaa kuukautisten hirvityksestä ja miesten miellyttämisestä hedelmällisyyden kautta.
Tässäkin keskustelussa kun näkee, että pitäisi laihduttaa jos on "ylimääräistä" eli ei ole BMI siinä 19.5:n pintaan. On muka eri kehoille sopivia painoja BMI:n sisälläkin. Totta kai roteva ja siro näyttävät erilaisilta eri painoissa, mutta kun koko keskustelua ohjaa estetiikka ja siitä omasta vinkkelistä lähtien. Sillä ei ole mitään tekemistä sen BMI:n kanssa.
Elämä naisena on juuri tämän vuoksi edelleen vuonna 2022 raskasta kun ikinä ei ole hyvä kun mittaillaan murrosiän alusta vaihdevuosiin asti pelkkiä naisten painoja. Aivan älytöntä. Ja kun nainen kuolee sen ensimmäisen kuolemansa vapautuu hän tästä tekemään...niin mitä?
Puttekin pelkää vanhoja naisia, mitään niin pelottavaa ei olekaan kuin itsenäinen älykäs nainen jonka ei ole pakko miellyttää koko ajan. Tämä on edelleen yksi pahimmista naisten harhautuksista.
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää kertoa että laihtuminen on helppoa. Pitää vain syödä vähemmän. Ostat sitten vähemmän herkkuja kotiin niin paino laskee.
Ap:n kertomuksen mukaan tyttö juo vettä ja nakertaa leipää kun ei uskalla muutakaan syödä. Eli sun neuvosi on että pitää syödä vähemmän? Leipä pois ja pelkkää vettä?
Kun sillä tytöllä ei ole tarvetta laihduttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerroppa ap sun lapsesi mitat niin nähdään se "normaalipaino".
Mitä ihmettä? No 165cm ja noin 62 kg jos pakko tietää. Normaalipainoinen.
Ap
Kuulostaa isolta. Ja on vielä lapsi. Itse 36v 167cm ja 51 kg juurikin normaali painossa. Ja nuorempana äitini kannusti terveelliseen ruokaan ja liikuntaan. Kiitän häntä että tänä päivänäkin pystyn samaan. Ehkä sun kannattaa lastasi myös hieman kannustaa jos kokee olevansa lihava. Koska muuten saattaa jäädä läskit päälle ja niitä on vaikea saada pois.
No tuohan on alipaino. Luultavasti sinulla on myös joku syömishäiriö päällä, kun normaalipaino on sinulle ylipainoa. Herkkää teiniä ei todellakaan pitöisi kannustaa laihdutukseen, isolla todennäköisyydellä johtaa anoreksiaan ja jopa kuolemaan.
No, ei minusta todistuksestakaan pitäisi kilpailla. Koulunkäynnissäkin jotkut ovat lähtökohtaisesti toista parempia ja se on henkilökohtainen ominaisuus, niin kuin ruumiinrakennekin. Tai jos numeroista kilpaillaan, niin mieluummin siitä, kumpi on nostanut enemmän arvosanojaan edelliseen kertaan verrattuna.