Lue keskustelun säännöt.
Oliko työelämä oikeasti leppoisampaa esim 80-luvulla, vai onko se nostalgiaharha?
Olen mietiskellyt, että oliko se työ tosiaan silloin leppoisampaa, kuten väitetään? Että onko tosiaan niin, että nykyään työelämä on kovempaa. Oliko silloin sairaanhoitajilla helpompaa? Oliko silloin toimistotyöntekijöillä helpompaa? Entäpä teollisuudessa? Jne.
Onko tämä siis totta vai jonkinlainen nostalgiaharha, jota ajan kuluminen vääristää. En itse kommentoi puoleen enkä toiseen, kiinnostaa kuulla niiltä joilla on kokemusta.
Kommentit (1045)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli leppoisempaa.
Perustele, vertaile. Millä tavalla?
Esim. hoitoalalla oli enemmän hoitajia töissä. Äitini jäi eläkkeelle hoitoalalta 5 vuotta sitten.
Olihan vielä 2000-luvun alussakin leppoisempaa. Esim. mä olin silloin siivoojana, ja alueiden mitoitukset olivat inhimilliset verrattuna siihen, mitä oon nykytilanteesta lukenut.
no, itse asiassa oli selvästi vähemmän hoitajia töissä. Meillä on vaan säädetty atk jutuilla ja hallinnolla homma niin, että tuottavuus on laskenut kuin lehmän häntä. 70-luvulla jo terveyskeskuslääkäri pystyi vastaanottamaan kolminkertaisen määrän potilaita nykyiseen verrattuna.
Keva puolella 1 hoitaja, 8 asukasta 80-luvulla Nykyään 1 hoitaja 3 asukasta.
Joten henkilökuntaa oli paljon vähemmän
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miesvaltaisilla aloilla oli ainakin vielä voimissaan management by perkele -meininki.
Hyvässä ja pahassa. Asiat kyllä hoituivat rivakasti, vaikka digitalisaatio olikin vielä vuosikymmenien päässä.
Ihmisoikeuksista puhuminen oli vielä reaganilaista propagandaa ja vasemmisto oli ensimmäisenä puolustamassa piikkilankaa ja muureja rajoilla. Sortoa pakenevien ihmisten ampumisesta puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli leppoisempaa.
Perustele, vertaile. Millä tavalla?
Kaikin tavoin. Vaatimustaso matalampi, eikä kukaan nipottanut, vaikka porukka haiskahti "eilisillan tanssimusiikilta".
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä leppoista, paljon työtä, mutta osaavia ihmisiä työpaikoilla, ainakin oman kokemuksen mukaan.
Silloin yritysjohtokin oli ammattitaitoista ja sitoutunutta, pitkiä uria eikä, kuten nykyään, ovi käynyt kaikissa portaissa jatkuvasti parempien paikkojen toivossa.
Palkka riitti paljon enempään ja elämä tuntui jotenkin turvallisemmalta ja mukavammalta.
Tietysti muistot jonkin verran kultaantuneet, mutta silti mielestäni totta suurimmalta osin.
----------------------------------------------------------
Näin juuri se oli.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla ihmiset hoita työnsä myös matalapalkaiset eivätkä keskittyneet valittamaan vain kaikesta.
Matalapalkkaisen palkka oli suhteessa parempi kuin nykyään. Silläkin pystyi elämään.
Ei ollut ollenkaan niin paljon lyhytaikaisia työsuhteita, osa-aikatyötä, vuokrafirmoja, saati sitä että töihin tullaan vain kutsuttaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tehostaminen = yksi ja sama työntekijä tekee kaiken sen, mihin aiemmin oli palkattu 2-3 työntekijää.
Tavallaan totta. Toki osa siitä tehostamisesta on ollut tekniikan kehityksen tuottamaa. Vielä 80-luvulla oli konekirjoittajia, mutta nykyään kaikki osaavat kirjoittaa itse tekstinsä koneella "puhtaaksi".
Vierailija kirjoitti:
Ennen töitä sai kun kysyi "pääsenks töihin" ja pomo vastasi "juu, alota maanantaina klo 8"
Nykyään pitää tehdä temppuja, hyppiä voltteja, brändätä, markkinoida, päivittää, somettaa, verkostoitua, tehdä videoita, kouluttautua, analysoida, reflektoida, voimaantua, tarkistella vahvuuksiaan, tehdä hissipuheita, keksiä näppäriä vastauksia idioottimaisiin kyselyihin yms yms yms. ja silti ei kelpaa mihinkään.
Heh, joo. Suunnilleen tuolla "pääsenks töihin" -systeemillä sain kasarilla opiskeluaikaiset kesäduunit. Meistä suorastaan kilpailtiin.
Jotkut kasarilla vakiduunin saaneet ja sitä eläkkeelle asti tehneet oman ainoan työnhakukokemuksensa perusteella sitten pitävät nykyisiä työttömiä vain laiskoina. Ja antavat tuota neuvoa, että pitää mennä käymään siellä firmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli. Ei ollut sähköpostia ja muita "nykyajan hömpötyksiä", ei tarvinnut vääntää raporttia joka ikisestä asiasta, ei tarvinnut multitaskata, ei vaadittu samanlaista tehokkuutta kuin tänäpäivänä. Tehtiin sitä itselle määriteltyä työtä ja siinä se.
Vierailija kirjoitti:
Oppilaat kuuntelivat ja kunnioittivat opettajaa, aivan kuten muitakin aikuisia.
Ei meidän luokka ainakaan...
Ja miksipä olisin kuunnellut, kun en kuuntelemalla opi oikein mitään. Lukemalla kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä helpompaa, mutta inhimillisempää. Työnantajat olivat pääsääntöisesti paikallisia, ei ollut niin paljoa isoja ketjuja kuin nyt. Sekä työntekijät että työnantajat olivat sitoutuneempia.
Nykyään työntekijä on vain se pakollinen kuluerä, jota ilmankaan ei ikävä kyllä tule toimeen. Siksi siitä imetään kaikki irti ja kun väsyy, etsitään uusi.
Vierailija kirjoitti:
Miettikää arjen kannalta. Kaupat menivät aikaisin kiinni. Lauantaina ostosaikaa oli pari tuntia, sunnuntaisin kaupat kokonaan kiinni.
Kaikki raha-asiat oli hoidettava pankissa. Olihan siellä oltava henkilöstöä, koska siinä pariin tuntiin piti hoitaa asiat, mitkä nyt teemme kännykällä.
Useammilla meistä riittäisi kyllä raha, jos siirtyisimme 80-luvun ostokäytänteisiin ja kulutustottumuksiin. Kokeilkaa vaikka elää niin, että rahaa saa käyttää vain arkisin 8-18.00 välillä. Viikonloppuna saa käydä museossa. Ja digipalveluihin ei saa käyttää rahaa. Voit maksaa asioita vain, jos olet etukäteen suunnitellut asian.
Ei tarvitse kokeilla. On koettu 80-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olihan se.
työnhakukin oli paljon mutkattomampaa, A4 paperi ja haastattelu, ei mitään CV-sulkeisia eikä psykologisia huuhaa-testejä.
Ns. hanttihommiin ei tarvittu sitäkään. Puhelinsoitto yleensä riitti. Tai sitten meni työpaikalle sanomaan että tulisin töihin. :)
Työtahti oli leppoisampi. Raksalla kaljoiteltiin töiden lomassa.
Toisaalta totta sekin, mikä ketjussa on tuotu esiin: Seksismi rehotti. Tupakka kärysi missä vain.
Vierailija kirjoitti:
Ei olisi nykyinen saikuttaminen onnistunut !
Miten niin? Senkus soitti pomolle että on kipeenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nykyään työelämässä on otettu löysät pois. Suomeksi tarkoittaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nostalgiaharha. 80-luvullakin oli niitä, jotka laiskotteli pomoina ylemmissä viroissa. Sitten oli ne, joiden oli se oikea työ tehtävä.
Mikä harha tämä mahtaa olla - pomo laiskottelee ja minä teen oikeat työt? Kun ei oikeasti tiedä toisen hommista mitään voi kuvitella itsensä oikeiden töiden tekijäksi ja toisen laiskottelijaksi.
Voihan tuo osittain harhaakin olla. Monesti duunaritasolle pomojen työ näyttäytyy siltä, että nämä tekevät PowerPoint - esityksiä toisilleen esitettäväksi - siis täysin tuottamatonta työtä, joka tarkoitus on lähinnä toimia keskinäisen kehumisen kerhon esitelmänä. Toisinaan näitä kirjoitusvirheitä sisältäviä kikkareita sitten esitellään myös duunareille kun halutaan kertoa miten firmalla menee. Epäilemättä ovat siis kalliin palkkansa ansainneet.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla olisi hermostuttu työajasta joka nykyään kuluu sitten tietokoneen ääressä raportoidessa?
Joo. Nykyajan villitys nimeltä "tiedolla johtaminen" on syvältä. Se kun edellyttää sitä, että työsuoritukset pitää pilkuntarkasti kirjata.
Itse olen tehnyt työurani ohjelmoijana. Ensin tehtiin potilastietojärjestelmä sairaanhoitopiirille ihan itse, talon sisäisenä työnä. Sitten meidät ulkoistettiin kaupungin omistamalle firmalle, alkoi tulla kitkaa kun siirryttiin ns. tilaaja - tuottaja -malliin, eli piti ruveta pikkutarkkaan raportoimaan, mitä me tuotetaan sille tilaajalle. Sitten sekin firma ulkoistetiin yksityiselle, ja työteho romahti lopullisesti. Oli työtehtäviä, joiden kirjaamisessa raportointi- ja laskutusjärjestelmään meni enemmän aikaa kuin itse tehtävän tekemiseen.
Ei tolkutonta määrää pikkupomoja/koordinaattoreita yms tyhjäntoimittajia. Ei massiivista raportointia joka jumalan pikkuasiasta.
Hoitotyötä arvostettiin, ei etsitty googlesta omia hoito-ohjeita valmiiksi.
Huumausaineita oli vähemmän eikä väkivallan uhkaa työssä ollut. Alkoholin käyttäjiä oli, mutta harvemmin hoitajiin kohdistivat vihaa.
Mielestäni ihmiset ovat muuttuneet ja tehneet työelämästä raskaan. Itsekkyys on lisääntynyt.
Oli. Kotihoitotyössäkin joillakin asiakkailla oli 2 tunnin käyntejä sisältäen vaikkapa suihkun, paplareiden kietomisen, aamulääkkeiden ja aamiaisen antamisen, viikon ruokalistan suunnittelun ja kauppalistan laadinnan.
Päiväkäynnillä käytiin yhdessä lähikaupassa ja valmistettiin päivän ateria, jonka asiakas nautti hyvällä ruokahalulla, jota oli herätelty herkullisilla ruoantuoksuilla. Yhdessä nautittiin päiväkahvit.
Kotihoitotyö oli v. 2005 vielä inhimillistä, asiakasta ja työntekijää kunnioittavaa.
Totta. Työterveydessä kun kävi, niin 37.5 ei ollut kuumetta, vaan töihin. Omailmoitusta ei edes ollut