Onko miniäni lapsellinen vai ilkeä?
Hän on alle 40, äitinsä esikoinen, poikani kuopus joten olen yli 10 vuotta vanhempi - ja huonompi.
Olivat tuossa jonkun päivän. Äitini siivoaa koko ajan, ei olisi pölyä hyllyn päällä. Äitini laittaa hyviä ruokia. Äitini on hoikka ja hölkkää , laihduttaisit niin pilvet paranisivat.
Äiti laulaa kirkkokuorossa, matkusti ennen koronaa ja nyt taas on pari reissua jo tilattu. Äidillä on itse kerättyjä luonnontuotteita 600 litran pakastin täynnä ja hilloja kellari täynnä. ( Sinkku, jäänyt hiljan eläkkeelle).
Äiti puhuu kolmea kieltä, hassua ihan kun on joku joka ei ymmärrä englantia. Äiti ei ikinä ostaisi Prismasta edes sukkaparia.
Ikävää että olen niin erilainen ja 15 vuotta vanhempi. Onko niin että joidenkin on vaikea hyväksyä ja kestää erilaisia ihmisiä?
Kommentit (272)
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika!
Miksi aloittaja otat miniän puheet vertailuna tai itsesi nälvimisenä? Miniähän vaan kertoo tarinoita omasta äidistään.
Ei sillä ole mitään tekemistä SINUN kanssasi.Tuo sun suhtautumisesi kertoo äärimmäisen huonosta itsetunnosta ja omasta tyytymättömyydestäsi omaan elämääsi!
Olisitko sitten onnellisempi jos olisit nuorempi, laihempi, ahkerampi, siistimpi?
Etkö todella osaa lukea?
Miniähän kehotti anoppiaan laihduttamaan ja vastauksena anopin Prismassa käyntiin ettei oma äiti ikinä ostaisi Prismasta edes sukkaparia
Jos anoppi puhuisi tuohon tyyliin esim poikansa exästä olisi tällä palstalla piru irti.
Mun anoppini ei osaa keskustella mistään muusta kuin ruoanlaitosta ja säästä.
Sen kerran kun hänrä näen, keskustelen niistä sitten. Viimeksi neljä tuntia siitå miten joku työkaveri oli laittanut aromisuolaan väärin.
Anopin sukulaisten aviomiehistä minulla ei ole hajuakaan eikä kuulu mulle.
Lähihoitajan koulutuksella ei kannata tehdä kolmea lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika!
Miksi aloittaja otat miniän puheet vertailuna tai itsesi nälvimisenä? Miniähän vaan kertoo tarinoita omasta äidistään.
Ei sillä ole mitään tekemistä SINUN kanssasi.Tuo sun suhtautumisesi kertoo äärimmäisen huonosta itsetunnosta ja omasta tyytymättömyydestäsi omaan elämääsi!
Olisitko sitten onnellisempi jos olisit nuorempi, laihempi, ahkerampi, siistimpi?Etkö todella osaa lukea?
Miniähän kehotti anoppiaan laihduttamaan ja vastauksena anopin Prismassa käyntiin ettei oma äiti ikinä ostaisi Prismasta edes sukkaparia
Jos anoppi puhuisi tuohon tyyliin esim poikansa exästä olisi tällä palstalla piru irti.
Huono itsetunto ja kateus (ja pahansuopuus) saa kuulemaan asiat noin.
Vähän kuin minun äitini ja anoppini. Paitsi että äiti on anoppia 10 vuotta vanhempi ja minä olen kuopus. Silti äitini on hoikka ja hyväkuntoinen ja siisti, tykkää matkustella, selviää ulkomailla neljällä kielellä (ehkä viidelläkin, en muista kuulleni hänen puhuvan ruotsia), pitää meidät aikuset lapsensa mehuissa ja hilloissa.
Anoppi kyllä on se, joka laulaa kuorossa. Valitettavan huonosti. Altto, joka tahtoo väkisin laulaa sopraanoa ja kailottaa koko muun kuoron yli ja sanoja unohtaessaan elehtii ja ilmeilee anteeksipyytävästi.
Erona on se, että minä en koskaan puhu anopille omasta perheestäni, koska se niin silminnähden ahdistuu siitä. Appiukko taas tulee kateelliseksi.
Minulle on täydellinen arvoitus, miten appivanhempani ovat onnistuneet kasvattamaan kaksi fiksua komeaa poikaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihmettelen minäkin miten joku ei osaa englantia. Tai kahta kieltä.
Kyllä minäkin aina säälin kaltaisiasi vajaa ä l y i s i ä.
Suurin ongelmahan tässä on miniän mummo tai oikeastaan ei edes hän, vaan hänen naapurinsa. Kaikki menisi oikein hyvin, jos ei tarvitsisi noudattaa jotain mummon lapsuudenaikaisesta naapurustosta tulevia perinnäistapoja.
Kaikesta sitä ihmiset ongelmia kehittelevätkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette kumpikin ehkä vähän omituisia. Miksi miniä puhuu äidistään koko ajan ja toisaalta sinä et osaa pitää puoliasi.
Minä taas tiedän että on monia muitakin 75 v jotka eivät niin eri kielillä pysty puhumaan ja ymmärtämään.
Teille on opetettu sekä ruotsia että saksaa ja koulun jälkeen on ollut semmoset 60 vuotta aikaa oppia telkkarista rallienglanti.
Ruotsia ja saksaa (vaihtoehtoisesti englantia) opetettiin oppikoululaisille. Kaikki nykyiset 7-kymppiset ei käyneet oppikoulua, vaan kansa- ja kansalaiskoulun eli jatkokoulun. Ei siellä kieliä opetettu. Olen siis 69-vuotias ja minun ikäisiäni on paljon sellaisia, jotka eivät osaa koulupohjalta mitään vierasta kieltä. Entinen mieheni kävi ammattikoulun, eikä hänelle opetettu siellä edes ruotsia. Vasta ammattiopistossa opetettiin englantia, siitäkin vain perusteet ja ammattiin liittyvät sanastot.
Ruotsia tai saksaa opetettiin jo kansakoulussa.
Ja sen jälkeen on ollut 60 vuotta aikaa opetella englanti.
Kansakoulut saivat vasta vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. Tätä ennen kieliä oli opetettu vapaaehtoisena aineena joissakin kansakouluissa, mutta vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä.
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä? Olet 10 vuotta vanhempi kuin nelikymppinen miniäsi?
Eihän ap niin kirjoittanut.
YLI 10 v vanhempi ja miniä alle 40. Siinä on aika paljon pelivaraa.
Muuta en jutusta sitten ymmärtänytkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette kumpikin ehkä vähän omituisia. Miksi miniä puhuu äidistään koko ajan ja toisaalta sinä et osaa pitää puoliasi.
Minä taas tiedän että on monia muitakin 75 v jotka eivät niin eri kielillä pysty puhumaan ja ymmärtämään.
Teille on opetettu sekä ruotsia että saksaa ja koulun jälkeen on ollut semmoset 60 vuotta aikaa oppia telkkarista rallienglanti.
Ruotsia ja saksaa (vaihtoehtoisesti englantia) opetettiin oppikoululaisille. Kaikki nykyiset 7-kymppiset ei käyneet oppikoulua, vaan kansa- ja kansalaiskoulun eli jatkokoulun. Ei siellä kieliä opetettu. Olen siis 69-vuotias ja minun ikäisiäni on paljon sellaisia, jotka eivät osaa koulupohjalta mitään vierasta kieltä. Entinen mieheni kävi ammattikoulun, eikä hänelle opetettu siellä edes ruotsia. Vasta ammattiopistossa opetettiin englantia, siitäkin vain perusteet ja ammattiin liittyvät sanastot.
Ruotsia tai saksaa opetettiin jo kansakoulussa.
Ja sen jälkeen on ollut 60 vuotta aikaa opetella englanti.
Kansakoulut saivat vasta vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. Tätä ennen kieliä oli opetettu vapaaehtoisena aineena joissakin kansakouluissa, mutta vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä.
Siinä on silti ollut kymmeniä vuosia aikaa opetella niitä vieraita kieliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihmettelen minäkin miten joku ei osaa englantia. Tai kahta kieltä.
Ap on todennäköisesti käynyt kansakoulun ja kansalaiskoulun. Noissa ei opetettu kieliä. Jos hän olisi mennyt oppikouluun niin siellä olisi oppinut edes jotain.
Tämä meidän peruskoulumme kun ei ole kovin vanha ilmiö. Noin 60- vuotiaat eivät ole sitä kokeneet.Kansakoulussa opetettiin kieliä 3. luokalta alkaen.
Ei opetettu.
Vierailija kirjoitti:
Vähän kuin minun äitini ja anoppini. Paitsi että äiti on anoppia 10 vuotta vanhempi ja minä olen kuopus. Silti äitini on hoikka ja hyväkuntoinen ja siisti, tykkää matkustella, selviää ulkomailla neljällä kielellä (ehkä viidelläkin, en muista kuulleni hänen puhuvan ruotsia), pitää meidät aikuset lapsensa mehuissa ja hilloissa.
Anoppi kyllä on se, joka laulaa kuorossa. Valitettavan huonosti. Altto, joka tahtoo väkisin laulaa sopraanoa ja kailottaa koko muun kuoron yli ja sanoja unohtaessaan elehtii ja ilmeilee anteeksipyytävästi.
Erona on se, että minä en koskaan puhu anopille omasta perheestäni, koska se niin silminnähden ahdistuu siitä. Appiukko taas tulee kateelliseksi.
Minulle on täydellinen arvoitus, miten appivanhempani ovat onnistuneet kasvattamaan kaksi fiksua komeaa poikaa.
Miksi sinun pitäisikään puhua vanhemmistasi miehesi vanhemmille? Tai puhuuko miehesi omista vanhemmistaan sinun vanhemmillesi? Oletteko nuoria ja äskettäin lapsuuden kotoa poismuuttaneita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihmettelen minäkin miten joku ei osaa englantia. Tai kahta kieltä.
Ap on todennäköisesti käynyt kansakoulun ja kansalaiskoulun. Noissa ei opetettu kieliä. Jos hän olisi mennyt oppikouluun niin siellä olisi oppinut edes jotain.
Tämä meidän peruskoulumme kun ei ole kovin vanha ilmiö. Noin 60- vuotiaat eivät ole sitä kokeneet.Kansakoulussa opetettiin kieliä 3. luokalta alkaen.
Ei opetettu.
Kyllä opetettiin ja johan siinä 60 vuodessa olsii muuallakin oppinut.
Vierailija kirjoitti:
Ei jestas, ap:n kansakoulussa nyt ei tainnut olla matikkaa. Olet miniää 10 vuotta vanhempi ja miniän äitiä vaan 15 vuotta vanhempi. Saiko miniän äiti hänet siis 5-vuotiaana? Sellaista sepustusta aloitus ettei mikään ihme jos miniän täytyy vääntää anopille kaikki rautalangasta.
Oikeastiko et tajunnut, mitä ap yritti sanoa?
Kieliopillisesti ja lauserakenteellisesti meni tietysti perseelleen, mutta sitten kun lukija lisääkin peliin vielä oman yleistietoutensa ja päättelykykynsä, niin ei se nyt sitten ollutkaan yhtään hankalaa.
Mutta palstalla on tietysti mukava päteä.
Oletko itsekin epävarma vittuilija?
Minä taas tiedän että on monia muitakin 75 v jotka eivät niin eri kielillä pysty puhumaan ja ymmärtämään.[/quote]
Teille on opetettu sekä ruotsia että saksaa ja koulun jälkeen on ollut semmoset 60 vuotta aikaa oppia telkkarista rallienglanti.[/quote]
Sinä voisit ottaa pienen historian oppitunnin aiheesta vieraiden kielten opettaminen koululaitoksessamme, milloin se on alkanut ja miten epätasa-arvoisesti asia eteni maan eri kolkissa.
ldkös kirjoitti:
No kyllähän tuosta pointin tajuaa, jos ei ole joutunut kirjoittamaan työelämässä tms, ei se välttämättä suju.
Pointti ei ollut tässä aidinkielen taito, vaan miniän käytös. Ja se on huonoa. Onhan hänellä ilmiselvästi SUPERäiti, mutta kaikkihan me ollaan erilaisia, eikä tuollainen tilanteessa ulkopuolisen kehuminen ole fiksua käytöstä. Sanopa seuraavalla kerralla, esim. että sinulla on hieno äiti, mutta toivottavasti viihdyt myös meillä, vaikka en olekaan yhtä ahkera ja fiksu kuin äitisi.
Mikäli miniällä on yhtään järkeä, tajuaa moukkamaisuutensa tuosta ja se loppuu siihen. Sitten voitte yrittää aloittaa ns. alusta.
Tässä on sentään ymmärretty aloitus ja kommentoitu sitä, eikä Suomen koululaitoksen historiaa. Tehkää siitä ihan oma väittely/kehuskelu ketju.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika!
Miksi aloittaja otat miniän puheet vertailuna tai itsesi nälvimisenä? Miniähän vaan kertoo tarinoita omasta äidistään.
Ei sillä ole mitään tekemistä SINUN kanssasi.Tuo sun suhtautumisesi kertoo äärimmäisen huonosta itsetunnosta ja omasta tyytymättömyydestäsi omaan elämääsi!
Olisitko sitten onnellisempi jos olisit nuorempi, laihempi, ahkerampi, siistimpi?Etkö todella osaa lukea?
Miniähän kehotti anoppiaan laihduttamaan ja vastauksena anopin Prismassa käyntiin ettei oma äiti ikinä ostaisi Prismasta edes sukkaparia
Jos anoppi puhuisi tuohon tyyliin esim poikansa exästä olisi tällä palstalla piru irti.Huono itsetunto ja kateus (ja pahansuopuus) saa kuulemaan asiat noin.
No olitko paikalla kuulemassa, mitä tarkalleen on sanottu?
Koska jos on sanottu, että äitini on hoikka (mitä vittua sitä sanomaan, kyllähän sen näkee valokuvasta, ja oletettavasti nämä nuoren parin anopit ovat toisensa joskus tavanneetkin?), ja heti perään käsketty anoppia laihduttamaan, niin onhan se nyt vähän asiatonta.
Jos taas haluaisi sanoa, että anopin kannattaisi (esim. terveyssyistä) laihduttaa, niin sen sanomiseen on tuhat ja yksi toimivaa ja asiallista tapaa.
Kyllä ihmisen ilkeilyn nyt yleensä vain huomaa. Ja ilkeily on aina myös lapsellista. Sillä ei ole mitään merkitystä miksi ja miten anoppi on päätynyt sellaiseksi kuin on, se on mennyttä.
Jos anoppia haluaa kehittää, kannattaa opetella sosiaalisia taitoja. Jos anopille haluaa vai vittuilla, niin siihen riittää räpiköintikin. Mut sillä ei kyllä mitään saa. Ja miten läpipaska anoppi on voinut kuitenkin kasvattaa miehen, joka miniälle kelpaa?
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinun ap kannattaisi kysyä poikasi kuopuksen miniältä suoraan, mitä hän haluaa teillä ollessaan syödä. Voi olla vaikka kuinka hieno perinneruoka teidän suvussanne tuo mummon kissanlihakeitto, mutta kyllä se minutkin yllätystarjoiluna eteen ilmestyessään saisi vähän vaivautuneeksi.
Tämä ei ihan avaudu minulle. Luulin, että se omituinen keittoperinne oli miniän mummon kautta sukuun tuotu, mutta sehä; taitaakin olla ap:n puolelta tullut tapa. Voisitko ap vielä selventää tätä, sillä saattaa olla isokin vaikutus miniän asenteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette kumpikin ehkä vähän omituisia. Miksi miniä puhuu äidistään koko ajan ja toisaalta sinä et osaa pitää puoliasi.
Minä taas tiedän että on monia muitakin 75 v jotka eivät niin eri kielillä pysty puhumaan ja ymmärtämään.
Teille on opetettu sekä ruotsia että saksaa ja koulun jälkeen on ollut semmoset 60 vuotta aikaa oppia telkkarista rallienglanti.
Ruotsia ja saksaa (vaihtoehtoisesti englantia) opetettiin oppikoululaisille. Kaikki nykyiset 7-kymppiset ei käyneet oppikoulua, vaan kansa- ja kansalaiskoulun eli jatkokoulun. Ei siellä kieliä opetettu. Olen siis 69-vuotias ja minun ikäisiäni on paljon sellaisia, jotka eivät osaa koulupohjalta mitään vierasta kieltä. Entinen mieheni kävi ammattikoulun, eikä hänelle opetettu siellä edes ruotsia. Vasta ammattiopistossa opetettiin englantia, siitäkin vain perusteet ja ammattiin liittyvät sanastot.
Ruotsia tai saksaa opetettiin jo kansakoulussa.
Ja sen jälkeen on ollut 60 vuotta aikaa opetella englanti.
Kansakoulut saivat vasta vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. Tätä ennen kieliä oli opetettu vapaaehtoisena aineena joissakin kansakouluissa, mutta vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä.
Siinä on silti ollut kymmeniä vuosia aikaa opetella niitä vieraita kieliä.
No jos nyt on jo anoppi eläkeikään ehtinyt, eikä ole tullut opiskelluksi kieliä, niin muuttuuko miniän elämä nyt ratkaisevasti paremmaksi, jos anoppi alkaa opiskella? Mutta kun ei se taso siitä hetkessä nouse, eikä ehkä koskaan miniää miellyttävälle tasolle, niin olisiko helpompi ratkaisu, että miniä lakkaa ratkuttamasta asiasta, jota ei voi muuttaa?
Entä jos kokeilisi sitä, miten oman käyttäytymisen muutos vaikuttaa?
Toki tämän ketjun aloittajakin voisi miettiä jotain nasakkaa vastausta, jolla tuon vihjailun saisi aisoihin, tai ainakin jotain jolla kuittaisi sen omalta osaltaan loppuunkäsitellyksi.
Niinpä niin. Mistäs tiedät mikä on totuus miniäsi äidistä?
Muutit taas tarinaasi.