Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa outoja ratkaisuja lasten nimeämisessä!
Mitä vanhempien nimivalintoja olet ihmetellyt? En hae nyt välttämättä vain niitä erikoisia nimiä, vaan esimerkiksi nimiä, joissa outo mielleyhtymä, lapsia jotka nimetty kyseenalaisen esikuvan mukaan tai esimerkiksi sisarussarjassa nimiä, jotka ovat keskenään erityyppisiä...
Kommentit (345)
Outo ratkaisu sisarussarjassa on se, että nimet sopivat yhteen. Aivan kuin sisaruksen omaava ei olisi yksilö, kuten ainokaiset ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän perheen, jossa vuoden ikäisen pojan nimi on Petri.
Eipä siinä mitään, mutta lapsen täti on vuosia seurustellut on-off Petri nimisen miehen kanssa, joka on ihan rapajuoppo, pettää tuon tuosta, kauheaa raastavaa draamaa koko ajan.
Viimeksikin jossain perhejuhlissa oltiin koolla koko perhe ja siellä sujuvasti puhuttiin Pikku-Petristä (söpö taapero) ja isommasta Petristä, joka lähinnä krapuloissaan veti kuistilla röökiä tärisevin käsin.
En kyllä voi tajuta, miten halusivat vauvan nimetä samalla nimellä, kuin tuo koko suvun paheksuma juoppo.
Hämmästyin, kun kuulin ystäväni vauvan nimen. Olkoon se nyt vaikka Samu tässä. Ystävälläni on nimittäin ollut Samu niminen koira muutama vuosi sitten. Antoi sen sitten pois muuton takia. Jotenkin outoa nimetä koiran mukaan lapsensa.
Ihmettelen aina nimeä Tapani. Esim. yksi tuttava antoi lapselle nimeksi Oliver Armas Tapani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työkaverini lasten nimet alkaa a-kirjaimella.
Tosi uniikkia.
Tiedän useita perheitä, jossa lapsia on monta ja kaikilla pitkät kaksiosaiset nimet: Miia-Marika, Marko-Petteri, Jenni-Johanna...
Naurettavalta kuulosti, kun äitinsä noita pihalla huuteli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhdessä tuttavaperheessä lapset on tyyliin Lilja, Kirsikka ja Mikko. Jotenkin naurattaa luontoteeman yllättävä päättyminen nuorimpaan.
Mikä vika Tapanissa ?? Todella hyvä ja vanha nimi. Jos nyt saisin kolmannen lapsen, hänen nimensä olisi Eero Tapani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kummastelen nimenomaan sitä, miksi sisaruksilla pitäisi olla toisiinsa sointuvat nimet? Ymmärrän jos vaikka lemmikkikanien nimet on Lilli ja Lolli, mutta ihmisillä on vähän eri, ei sisarukset ole mikään elinikäinen tiimi vaan yksilöitä.
Raamatulliset nimet perheessä, jolla ei ole minkäänlaista suhdetta uskontoon tai kirkkoon, tai asenne on oikeastaan avoimen kielteinen. Ruut, Luukas ja Johannes istuvat elämänkatsomustiedon tunnilla ja kuulevat vanhemmiltaan paheksuvaa tuhahtelua, kun tulee vähänkin puhe jostain kirkon tilaisuudesta tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Outo ratkaisu sisarussarjassa on se, että nimet sopivat yhteen. Aivan kuin sisaruksen omaava ei olisi yksilö, kuten ainokaiset ovat.
Millä tavalla yhteen sopivat nimet vievät ihmiseltä yksilöllisyyden? Tuolla logiikalla perheen yhteinen sukunimikin vie sen.
Nimi on vain nimi. Jonkinlainen pitää antaa. Meidän kulttuurissamme on tapana, että vauvana annettu nimi pysyy samana koko elämän. Yleensä vanhemmat päättävät sen, ja nimen valitsemisen periaate voi olla lähes mikä vain. Ihminen voi kuitenkin vaihtaa halutessaan nimensä aikuisena. Nimi ei ole identiteetin tai persoonallisuuden määräytymisen kannalta kovin suuri asia.
Vierailija kirjoitti:
Raamatulliset nimet perheessä, jolla ei ole minkäänlaista suhdetta uskontoon tai kirkkoon, tai asenne on oikeastaan avoimen kielteinen. Ruut, Luukas ja Johannes istuvat elämänkatsomustiedon tunnilla ja kuulevat vanhemmiltaan paheksuvaa tuhahtelua, kun tulee vähänkin puhe jostain kirkon tilaisuudesta tms.
Aika moni "raamatullnen" nimi on vain jokin muinaisheprealainen sana. Esimerkiksi nimi Ruut tulee sanasta, joka tarkoittaa ystävää. Vain, koska joitakin nimiä esiintyy Raamatussa, ei tee niistä välttämättä jotenkin voimakkaan uskonnollisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä kummastelen nimenomaan sitä, miksi sisaruksilla pitäisi olla toisiinsa sointuvat nimet? Ymmärrän jos vaikka lemmikkikanien nimet on Lilli ja Lolli, mutta ihmisillä on vähän eri, ei sisarukset ole mikään elinikäinen tiimi vaan yksilöitä.
Miten ne sointuvat nimet sitten vievät sitä yksilöllisyyttä?
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen aina nimeä Tapani. Esim. yksi tuttava antoi lapselle nimeksi Oliver Armas Tapani.
Siis ihmettelet Tapani-nimeä toisena nimenä, kun edellinen nimi loppuu ässään, eli Elias, Matias jne. Tapani ja Juhani ovat toisina niminä yleisimpiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo ratkaisu sisarussarjassa on se, että nimet sopivat yhteen. Aivan kuin sisaruksen omaava ei olisi yksilö, kuten ainokaiset ovat.
Millä tavalla yhteen sopivat nimet vievät ihmiseltä yksilöllisyyden? Tuolla logiikalla perheen yhteinen sukunimikin vie sen.
Nimi on vain nimi. Jonkinlainen pitää antaa. Meidän kulttuurissamme on tapana, että vauvana annettu nimi pysyy samana koko elämän. Yleensä vanhemmat päättävät sen, ja nimen valitsemisen periaate voi olla lähes mikä vain. Ihminen voi kuitenkin vaihtaa halutessaan nimensä aikuisena. Nimi ei ole identiteetin tai persoonallisuuden määräytymisen kannalta kovin suuri asia.
Kumma juttu kun mun äidilläni perustelu täysin kielteiseen suhtautumiseen nimenvaihtooni oli juurikin tuo, että se on erottamaton osa identiteettiä ja persoonaa.
Käytän toista nimeäni, eli sitä minkä on minulle aikanaan valinnutkin, mutta edes se ei kelpaa.
Silläkin uhalla, että joku nyt tunnistaa... Naapurustossa asuu perhe, jossa tyttäret Kiira, Kiia ja Kiara. Nimet ovat niin samanlaisia, etten käsitä miten vanhemmat pysyvät selvillä kuka on kuka. Itse menen aina sekaisin ja rupeaa naurattamaan, kun tosi puhelias ja jatkuvasti tyttäristään puhuva äiti selostaa tyttärien harrastuksia, koulumenestystä ja mahatauteja 😃
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo ratkaisu sisarussarjassa on se, että nimet sopivat yhteen. Aivan kuin sisaruksen omaava ei olisi yksilö, kuten ainokaiset ovat.
Millä tavalla yhteen sopivat nimet vievät ihmiseltä yksilöllisyyden? Tuolla logiikalla perheen yhteinen sukunimikin vie sen.
Nimi on vain nimi. Jonkinlainen pitää antaa. Meidän kulttuurissamme on tapana, että vauvana annettu nimi pysyy samana koko elämän. Yleensä vanhemmat päättävät sen, ja nimen valitsemisen periaate voi olla lähes mikä vain. Ihminen voi kuitenkin vaihtaa halutessaan nimensä aikuisena. Nimi ei ole identiteetin tai persoonallisuuden määräytymisen kannalta kovin suuri asia.
Kumma juttu kun mun äidilläni perustelu täysin kielteiseen suhtautumiseen nimenvaihtooni oli juurikin tuo, että se on erottamaton osa identiteettiä ja persoonaa.
Käytän toista nimeäni, eli sitä minkä on minulle aikanaan valinnutkin, mutta edes se ei kelpaa.
No se on äitisi mielipide, mitä siitä? Ei kuitenkaan näytä olevan sinun mielpiteesi. Se, että joku sanoo jotain, ei tee siitä totta, tai edes mielipiteenä jotenkin yleistä.
Äitini ja hänen siskonsa: Emma, Emmi, Eevi , Eini, Maija ja Sirpa (nimet muutettu). . En tiedä loppuiko mummilta mielikuvitus mutta kuitenkin tuollainen on todella häiritsevää. Jos aletaan nimetä yhdellä kirjaimella niin pysytään siinä.
Tuttavaperheessä on neljä lasta. Vanhimmat lapset tyyliin Luca, Mico ja Oliver, nuorin on Juha. Aina ihmettelen, että miten vanhempien maku noin muuttui yhtäkkiä.