Mies ei ikinä lähde vauvan kanssa kotoa jonnekin edes hetkeksi
4 kk ikäinen vauva ja tilanne tämä. Olen monta kertaa tuonut esiin tarpeeni omasta ajasta täällä kotona. En imetä, joten lähteminen vauvan kanssa on helppoa ruoan puolesta, kun isäkin voi syöttää. Mutta ei, hän ei ole kertaakaan tämän 4 kuukauden aikana lähtenyt edes vaunulenkille vauvan kanssa. Sukuloimaankin voisi lähteä n. 45 min ajomatkan päähän, mutta viimeksi tänään tuli riita aikaiseksi kun halusi minut välttämättä mukaan ja itse olisin halunnut jäädä _ensimmäistä_ kertaa lapsen syntymän jälkeen yksin kotiin. Ei käynyt hänelle.
Yökylässä vauva ei ole ollut kertaakaan missään, äitini on käynyt pari kertaa vahtimassa hetken aikaa vauvaa. Mulla alkaa "kuuppa" sekoomaan, koska kaipaan ihan hemmetisti edes hetken rauhaa, vain omien ajatuksieni kanssa. Näen tilanteen toivottomana.
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla heittää pää tällä hetkellä niin paljon, että mietin jotain erämökin vuokrausta. Ilmoittaisin vaan miehelle että lähden nyt, palaan joku päivä. Mä oon oikeesti aivan loppu. Sais nukkua yhden kokonaisen yön eikä KUKAAN kaipais multa mitään. Pitäskö toteuttaa?
Varaa itsellesi viikon lomamatka etelään ja mene sinne nukkumaan ja lataamaan akkuja. Miehen on pakko selviytyä sillä aikaa.sabo ettäolet niin loppu, että kamelin selkä on katkeamassa ja tämä on ainoa keino, jolla a) jaksat joutumatta osastolle b) parisuhteellanne on mahdollisuus jatkua, jos mies oppii kasvamaan aikuiseksi sen viikon aikana.
No muistakaa nyt se vauvakin näitten neuvojenne keskellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse vastaavassa tilanteessa valitin neuvolassa, etten saa nukuttua ja että pää leviää. Sain puoleksi vuodeksi kunnan järjestämän kotipalvelun käyttöön. Meillä kävi kotipalvelun työntekijä kerran viikossa 3h ajan hoitamassa vauvaa, ja sen aikaa olin vapaa tekemään ihan mitä itse halusin. Joskus nukuin, saunoin ja kylvin pitkän kaavan mukaan, kävin itsekseni kävelyillä poiketen läheisessä kahvilassa jne. Eihän se 3h/vko ole paljoa, mutta ensihätään parempi kuin ei mitään. Näin siis Helsingissä. Vointini parani tämän ansiosta sen verran, että sain voimia tarttua härkää sarvista ja pakotettua miehen ottamaan oman osuutensa vauvan hoitamisesta. Tai no ei hän vieläkään osallistu täysin 50/50, mutta nyt hän sentään tajuaa, että minunkin on pakko saada joskus omaa aikaa ja hän mahdollistaa sen hoitamalla vauvaa aina välillä iltaisin, että saan nukkua, pääsen ystävien kanssa ulos, harrastamaan liikuntaa jne.
Kun vaadit että mies tekee puolet niin kai vastaavasti sinä maksat puolet? Vai oletko tyypillinen nainen joka vaatii puoli vain niistä asioista mistä naisille on pelkästään hyötyä ja ne mistä tulisi haitta ei tarvitse mennä puoliksi?
Kyllä, maksan puolet. Siitäkin huolimatta, että miehen nettopalkka on kaksinkertainen omaani nähden. Revi siitä.
Muista myös omistaa puolet, jos maksat puolet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt pakotat miehen harjoittelemaan vauvan kanssa olemista ja lähdet itse vaan pois kotoa. Kun muutaman kerran olet niin tehnyt niin ehkä mieheltä sujuu jo vauvan kanssa muualle lähtökin.
Miksi kukaan ei koskaan anna äideille tuollaista harjoittelujaksoa, että saisi vähitellen tottua vauvan hoitoon? Miksi se on aina äiti joka heitetään suoraan syvään päätyyn ja kokeillaan osaako uida? Ihan saman voisi tehdä miehillekin eikä mitään "lässyn lässyt voi kultapieni jaksatko nyt varmasti omaa lastasi hoitaa" lätinöitä.
Koska äideille opetetaan synnärillä vauvanhoitoa ja äidit voivat mennä erilaisiin perhekerhoihin saamaan lisää oppia. Isä on päivät töissä ja kotona vaimo yleensä kertoo, miten vauvaa tulee hoitaa ja eihän se mies ikinä osaa! Äidin määräävät ja isät tottelevat tai muuten nainen ilmoittaa, että tässä erotaan samantien.
Isät ovat mukana synnärillä, ja nimenomaan isälle meillä siellä hoito opetettiin, kun minä toivuin synnytyksestä. Ja isyyslomalla isä harjaantuu lisää. Perhekerhoissa ei kyllä opeteta mitään lastenhoitoa, kuulostaa, että olet ihan pihalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt halua vähätellä, itsekin olen yksilöllistä pitävä introvertti ja tarviin säännöllisesti "omaa aikaa", mutta eikö 4kk ole niin pikkuvauva kuitenkin, että se nukkuu suurimman osan vuorokaudesta, miksi vauva sinun kotonaoloa häiritsee?
No ei todellakaan nuku. Nyt varsinkaan kun 4 kk:n hulinat, päikkärit on ollu n. 30 min kerrallaan ja valvoo 2-3 tuntia putkeen helposti. Hereillä ollessa viihtyy hetken itsekseen, sitten kaipaa aikuista viihdyttäjäksi ja jutustelemaan, tietenkin!
Haluaisin olla KESKELLÄ päivää yksin kotona, aivan totaalisen yksin. Tehdä jotain tai olla tekemättä mitään.
Otan osaa, AP. Olen itse samanlainen. Olen kerran joutunut olemaan seurassa 24/7 ilman hetkeäkään yksin olemista ja sain hermoromahduksen väsymyksestä 2 viikon kohdalla. Olen siis tosi, tosi, tosi introvertti.
En ole tästä syystä hankkimassa lapsia enkä tiedä, sovellunko koskaan edes asumaan kenenkään kanssa. Sinkkuna olen viihtynyt erinomaisesti lähes koko aikuisikäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla heittää pää tällä hetkellä niin paljon, että mietin jotain erämökin vuokrausta. Ilmoittaisin vaan miehelle että lähden nyt, palaan joku päivä. Mä oon oikeesti aivan loppu. Sais nukkua yhden kokonaisen yön eikä KUKAAN kaipais multa mitään. Pitäskö toteuttaa?
Varaa itsellesi viikon lomamatka etelään ja mene sinne nukkumaan ja lataamaan akkuja. Miehen on pakko selviytyä sillä aikaa.sabo ettäolet niin loppu, että kamelin selkä on katkeamassa ja tämä on ainoa keino, jolla a) jaksat joutumatta osastolle b) parisuhteellanne on mahdollisuus jatkua, jos mies oppii kasvamaan aikuiseksi sen viikon aikana.
No muistakaa nyt se vauvakin näitten neuvojenne keskellä.
No kyllä aikuinen ihminen oman lapsensa kanssa pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse vastaavassa tilanteessa valitin neuvolassa, etten saa nukuttua ja että pää leviää. Sain puoleksi vuodeksi kunnan järjestämän kotipalvelun käyttöön. Meillä kävi kotipalvelun työntekijä kerran viikossa 3h ajan hoitamassa vauvaa, ja sen aikaa olin vapaa tekemään ihan mitä itse halusin. Joskus nukuin, saunoin ja kylvin pitkän kaavan mukaan, kävin itsekseni kävelyillä poiketen läheisessä kahvilassa jne. Eihän se 3h/vko ole paljoa, mutta ensihätään parempi kuin ei mitään. Näin siis Helsingissä. Vointini parani tämän ansiosta sen verran, että sain voimia tarttua härkää sarvista ja pakotettua miehen ottamaan oman osuutensa vauvan hoitamisesta. Tai no ei hän vieläkään osallistu täysin 50/50, mutta nyt hän sentään tajuaa, että minunkin on pakko saada joskus omaa aikaa ja hän mahdollistaa sen hoitamalla vauvaa aina välillä iltaisin, että saan nukkua, pääsen ystävien kanssa ulos, harrastamaan liikuntaa jne.
Kun vaadit että mies tekee puolet niin kai vastaavasti sinä maksat puolet? Vai oletko tyypillinen nainen joka vaatii puoli vain niistä asioista mistä naisille on pelkästään hyötyä ja ne mistä tulisi haitta ei tarvitse mennä puoliksi?
Kyllä, maksan puolet. Siitäkin huolimatta, että miehen nettopalkka on kaksinkertainen omaani nähden. Revi siitä.
Muista myös omistaa puolet, jos maksat puolet.
Kyllä omistan. 👍
Tekemällä kaikki työtkin opitaan. Eli anna nyt isälle viikko aikaa harjoitella sitä isyyttä ihan rauhassa! Raukka ei ole sun kaiken omimisen jälkeen saanut vauvanhoitoa treenata. Nyt varaat äkkilähdön jonnekin ja sanot että puheluihin vastaat kerran päivässä ja hätätapauksessa isä voi soittaa sitten 112. Sinä menet nukkumaan ja lukemaan kirjaa aurinkovarjon alle. Uit vähän ja käyt ravintolassa syömässä. Tulet kotiin sitten akut ladattuna ja isä onnesta soikeena voi sitten kertoa kuinka hän nyt vihdoin ymmärtää lastenhoidosta jotain!
No tuskin kiittelee, mutta jatkossa pitää sitten päänsä kiinni ja alkaa laittamaan kenkiä jalkaan kun pyydät häntä lähtemään sinne ulos pariksi tunniksi että saat levätä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla heittää pää tällä hetkellä niin paljon, että mietin jotain erämökin vuokrausta. Ilmoittaisin vaan miehelle että lähden nyt, palaan joku päivä. Mä oon oikeesti aivan loppu. Sais nukkua yhden kokonaisen yön eikä KUKAAN kaipais multa mitään. Pitäskö toteuttaa?
Varaa itsellesi viikon lomamatka etelään ja mene sinne nukkumaan ja lataamaan akkuja. Miehen on pakko selviytyä sillä aikaa.sabo ettäolet niin loppu, että kamelin selkä on katkeamassa ja tämä on ainoa keino, jolla a) jaksat joutumatta osastolle b) parisuhteellanne on mahdollisuus jatkua, jos mies oppii kasvamaan aikuiseksi sen viikon aikana.
No muistakaa nyt se vauvakin näitten neuvojenne keskellä.
No kyllä aikuinen ihminen oman lapsensa kanssa pärjää.
Niin, aikuinen aikuinen minä minä. Entäpä pieni vauva? Tuosta noin vaan viikon ero äidistä? Mitenkäs kiintymyssuhde?
Vierailija kirjoitti:
Mulla heittää pää tällä hetkellä niin paljon, että mietin jotain erämökin vuokrausta. Ilmoittaisin vaan miehelle että lähden nyt, palaan joku päivä. Mä oon oikeesti aivan loppu. Sais nukkua yhden kokonaisen yön eikä KUKAAN kaipais multa mitään. Pitäskö toteuttaa?
Miten ajatte yöt tällä hetkellä? Sopikaa että mies hoitaa jonkun yön ja sinä nukut.
Täältä toivottelee tsemppiä 10 kk vauvan äiti. Tuo 4kk vaihe on raskas! Vauva on vielä tosi avuton rääpäle, jonka rytmiä ja nukkumisia on vaikea ennustaa. Myös se alkuhuuma alkaa lopultakin haihtua ja tilalla on väsymys ja putoaminen siihen todellisuuteen, että se oma aika todellakin on kortilla nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Mutta aloittajan tilanteeseen, ottaako isä lapsesta hoitovastuuta kun olette kotona? Se olisi ensisijaisen tärkeää. Sitten alat vaikka käymään pari kertaa viikossa kaupassa niin, että isä jää vauvan kanssa kotiin. Lisää vielä pari muutakin menoa. Eiköhän isälle ala tulla varmuutta siihen lapsen hoitoon. Sanoisin, että turha alkaa nyt riitelemään ja miettimään eroa, vaikka puoliso toimii epäreilusti. Vauva on nyt tärkein! Yrittäkää sovussa päästä tilanteeseen, jossa kaikilla on mahdollisuus myös omaan aikaan.
Noin pienen kanssa ei tarvitse reissata. Sä voit jättää isän ja vauvan kotiin ja meet vaikka vanhempiesi luo lepäämään.
Vierailija kirjoitti:
Noin pienen kanssa ei tarvitse reissata. Sä voit jättää isän ja vauvan kotiin ja meet vaikka vanhempiesi luo lepäämään.
Tämä on aika hyödytön neuvo, koska ei ollenkaan kaikilla ole lähistöllä vanhempia, joiden luokse mennä. Esimerkiksi itselläni ei ole kuin yksi elossa oleva vanhempi ja hän asuu kaukana. Eikä lähistöllä muutenkaan ketään, jonka sohvalle voisi mennä. Kaikki kaverit ja muut asuu noin tunnin matkan päässä, ei kilometreissä niin kaukana, mutta Pk-seudun suunnalla bussilla on hidasta liikkua.
Ap täällä.
Tänään se tapahtui, mies lähti vauvan kanssa kaksin sukuloimaan. Olen aivan rauhassa kotona. Ette arvaa miten rentoutunut olo mulla on! Tätä mä just tarvitsin. Nyt syön välipalaa ja sit teen mitä mieleen juolahtaa! Ilman että tekeminen keskeytyy minusta riippumattomasta syystä.
Nau-tin!!!!
Kyllä, maksan puolet. Siitäkin huolimatta, että miehen nettopalkka on kaksinkertainen omaani nähden. Revi siitä.