Mies ei ikinä lähde vauvan kanssa kotoa jonnekin edes hetkeksi
4 kk ikäinen vauva ja tilanne tämä. Olen monta kertaa tuonut esiin tarpeeni omasta ajasta täällä kotona. En imetä, joten lähteminen vauvan kanssa on helppoa ruoan puolesta, kun isäkin voi syöttää. Mutta ei, hän ei ole kertaakaan tämän 4 kuukauden aikana lähtenyt edes vaunulenkille vauvan kanssa. Sukuloimaankin voisi lähteä n. 45 min ajomatkan päähän, mutta viimeksi tänään tuli riita aikaiseksi kun halusi minut välttämättä mukaan ja itse olisin halunnut jäädä _ensimmäistä_ kertaa lapsen syntymän jälkeen yksin kotiin. Ei käynyt hänelle.
Yökylässä vauva ei ole ollut kertaakaan missään, äitini on käynyt pari kertaa vahtimassa hetken aikaa vauvaa. Mulla alkaa "kuuppa" sekoomaan, koska kaipaan ihan hemmetisti edes hetken rauhaa, vain omien ajatuksieni kanssa. Näen tilanteen toivottomana.
Kommentit (114)
Valitan, miehesi on samanlainen kuin 80% miehistä. Ei ole motivoitunut tasa-arvoon, jos sen eteen pitää tehdä tippaakaan töitä, nähdä vaivaa tai luopua jostain omasta mukavuuksistaan.
Oikeasti iso osa lasten isistä ei ainakaan ekan kohdalla uskalla yksin about mitään. Järjestä joku pakkotilanne, jossa hän joutuu olemaan tunnin pari lapsen kanssa. Jos ei opettele vapaaehtoisesti, laita oppimaan. Hyödyttää myöhemmin. Miehen pitää vaan keksiä omat keinot vauvan kanssa olemiseen, tilanteiden hallitsemiseen ja hankalien ylläreiden hoitamiseen. Ei opi kuin tekemällä ja oppimalla itse, olemalla vastuussa.
Meillä oli ihan sama tilanne. 2vuoteen ei ikinä lähtenyt lapsen kanssa kotoa mihinkään, ei edes kotipihaan (okt). Ensin kävi niin, että mä en vaan kestänyt olla kotona, joten palasin äitiyslomalta heti töihin, kun se loppui, ettei tarvinnut olla kotona. Onneksi lapselle löytyi paikka kivasta ryhmiksestä. Ja jos työn lisäksi rauhaa kaipasin, niin sitä en todellakaan kotona koskaan saanut, vaan itse oli kotoa muualle paettava, ruokakauppaan, kirjastoon tms. Ja koko sen ajan kun olin pois, muksu i kotona kuin ystävä, isänsä antoi vaan huutaa eikä tehnyt asialle mitään. Sitten totesin, että mulle riittää, keräsin tavarani ja muksun ja muutin toiseen osoitteeseen. Sen jälkeen olen saanut aikaa itsellenikin, joka toisen viikonlopun.
No sitten sinun pitää lähteä ilman vauvaa. Ei se sen vaikeampaa ole.
Vierailija kirjoitti:
En nyt halua vähätellä, itsekin olen yksilöllistä pitävä introvertti ja tarviin säännöllisesti "omaa aikaa", mutta eikö 4kk ole niin pikkuvauva kuitenkin, että se nukkuu suurimman osan vuorokaudesta, miksi vauva sinun kotonaoloa häiritsee?
Kyllä minä arvostin sitä, että mies lähti vauvan ja koiran kanssa lenkille ja sain jäädä hetkeksi ihan yksin.
Vierailija kirjoitti:
En nyt halua vähätellä, itsekin olen yksilöllistä pitävä introvertti ja tarviin säännöllisesti "omaa aikaa", mutta eikö 4kk ole niin pikkuvauva kuitenkin, että se nukkuu suurimman osan vuorokaudesta, miksi vauva sinun kotonaoloa häiritsee?
No ei todellakaan nuku. Nyt varsinkaan kun 4 kk:n hulinat, päikkärit on ollu n. 30 min kerrallaan ja valvoo 2-3 tuntia putkeen helposti. Hereillä ollessa viihtyy hetken itsekseen, sitten kaipaa aikuista viihdyttäjäksi ja jutustelemaan, tietenkin!
Haluaisin olla KESKELLÄ päivää yksin kotona, aivan totaalisen yksin. Tehdä jotain tai olla tekemättä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastenhoitajan voi palkata ulkoiluttamaan vauvaa, hinta on jossain 38 e - 68 e/h riippuen siitä, mitä hoitajalta vaadit.
Ai että äidin pitäisi palkata lastenhoitaja kun lapsella olisi isäkin joka voisi aivan hyvin hoitaa? Äly hoi.
Niin täytyy tehdä, jos isä ei osaa hommiaan. Ei sitä lasta hoitamattakaan voi jättää. Äly hoi!
Vierailija kirjoitti:
En nyt halua vähätellä, itsekin olen yksilöllistä pitävä introvertti ja tarviin säännöllisesti "omaa aikaa", mutta eikö 4kk ole niin pikkuvauva kuitenkin, että se nukkuu suurimman osan vuorokaudesta, miksi vauva sinun kotonaoloa häiritsee?
Samaa mietin. Joku 1,5vee ois jo ihan eri leveillä, kun sellainen vaatii kokoajan intensiivistä huomiota ja juoksee jokapaikkaan, suu käy ja roikkuu lahkeessa (kirjaimellisesti). 4kk vauva nukkuu tai pötköttelee sylissä/sitterissä/sohvalla. Eikä edes puhu vielä . Mikä sinua ap vauvan läsnäolossa niin kovin ahdistaa? Ehkä kannattaisi ottaa asia puheeksi esim neuvolassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastenhoitajan voi palkata ulkoiluttamaan vauvaa, hinta on jossain 38 e - 68 e/h riippuen siitä, mitä hoitajalta vaadit.
Kyllä sen isän kuuluu näitä hommia tehdä eikä minkään lastenhoitajan.
Jotenkin ihan outoa, että ensin isä ei osaa vauvan kanssa mitään ja kun äidin kiinnostus lapseen lopahtaa, niin sitten äiti on onnellisin ilman vauvaa ja miestä.
Soita anopille ja kysy, voisiko ottaa vauvan ja poikansa sinne pariksi viikoksi. Kaikki voittavat.
Mitä v***ua?
Aina näitä "mies ei mitään ja minä aina kaiken". Hoh-hoi-jaa.
Vierailija kirjoitti:
Sentään pääset itse vaunulenkille. Täällä vauva aloittaa jäätävän huudon heti kun tajuaa olevansa vaunuissa tai kaukalossa. Mihinkään ei pääse, tässä kotona kökötetään. Kävin eilen kerrankin kaupassa ja mies jäi vauvan kanssa autoon. Kuulemma oli huutanut koko sen ajan, vaikka olin lypsänyt vauvalle evästä. Ohikulkijat olivat katsoneet pitkään ja vihaisesti. Niin ihana kupla.
Miksi se mies piti huutavaa vauvaa kaukalossa, kai se nyt olisi voinut olla sylissä jos auto kerran oli parkissa?
Jos haluat omaa aikaa miksi et itse poistu kotoa, miksi se on aina miesten poistuttava kotoonsa kun nainen haluaa omaa aikaa?
Vierailija kirjoitti:
Hoitaako mies vauvaa noin muuten? Mietin vain, josko häntä jännittää lähteä yksin vauvan kanssa jonnekkin, jos pelkää ettei "pärjää"?
Tai pelkääkö muuten, että vauvalle voi sattua jotain? Siis ihan absurdeja juttuja, kuten että koira hyökkää kimppuun ulkona tms? Joskus tuoreille isillekin voi rulla tällaisia pelkotiloja vauvan synnyttyä. 4kk ikäinen on vielä tosi pieni.
Sano tämä miehelle. Ei uhkauksena vaan niin että vaikka et ole sitä toteuttamassa, tilanne on tällä hetkellä niin paha, että näet jopa eron ulospääsynä. Jospa hän ymmärtäisi vihdoin, että tarvitset ihan oikeasti sitä omaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Aina näitä "mies ei mitään ja minä aina kaiken". Hoh-hoi-jaa.
Totta, näitä tapauksia riittää. Kammottavan yleistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies selvästi epävarma vauvan kanssa. Harjoitelkaa niin, että hän on vauvan kanssa kotona ja sinä lähdet jonnekin. Ehkä se sitten alkaa sujua vieraassakin ympäristössä.
Onko se äiti saanut jossain harjoitella ennen vauvan syntymää? Kyllä nyt jokainen järkevä aikuinen osaa omaa lastansa hoitaa.
Mutta jos äiti on vaikka ns. "ominut" vauvan alkuvaiheessa, tai mies kokee, että ei ole päässyt samalla lailla vauva-arkeen kiinni, esim töiden takia. Vaikea sanoa, kun ei tiedä ap:n tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Sentään pääset itse vaunulenkille. Täällä vauva aloittaa jäätävän huudon heti kun tajuaa olevansa vaunuissa tai kaukalossa. Mihinkään ei pääse, tässä kotona kökötetään. Kävin eilen kerrankin kaupassa ja mies jäi vauvan kanssa autoon. Kuulemma oli huutanut koko sen ajan, vaikka olin lypsänyt vauvalle evästä. Ohikulkijat olivat katsoneet pitkään ja vihaisesti. Niin ihana kupla.
Meillä esikoinen oli tuollainen, ei viihtynyt yhtään vaunuissa tai turvakaukalossa. Pelastukseni oli kantoliina ja -reppu! Siihen saakka kun vauva oli 5kk, pääsin ulos vauvan kanssa vain niin, että pidin häntä liinassa tai repussa , niissä hän viihtyi:) suosittelen testaamaan!
Nyt pakotat miehen harjoittelemaan vauvan kanssa olemista ja lähdet itse vaan pois kotoa. Kun muutaman kerran olet niin tehnyt niin ehkä mieheltä sujuu jo vauvan kanssa muualle lähtökin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä miehesi sanoo asiasta, kun keskustelette siitä?
Tänään vetosi tuon sukuloinnin kohdalla siihen että tulisin nyt ekaa kertaa mukaan yhdessä lapsen kanssa. Lupailee kovasti että "ens kerralla" sitten menee itse vauvan kanssa. P*skanmarjat, haaveeksi jää taas. Olen niin loppu.
Toisinaan käy mielessä jopa se miten eron myötä tulis käyttöön vuorosysteemi lapsen hoidossa. En ihmettele enää yhtään vauvavuoden erotilastoja. En yhtään.
Miten vauva viihtyy autossa? Jo se 45 min huutavan vauvan kanssa kaksistaan matkaamista voi tuntua ikuisuudelta, vaikka siellä kylässä pärjäisikin. Ota selvää, mistä kenkä puristaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt halua vähätellä, itsekin olen yksilöllistä pitävä introvertti ja tarviin säännöllisesti "omaa aikaa", mutta eikö 4kk ole niin pikkuvauva kuitenkin, että se nukkuu suurimman osan vuorokaudesta, miksi vauva sinun kotonaoloa häiritsee?
Samaa mietin. Joku 1,5vee ois jo ihan eri leveillä, kun sellainen vaatii kokoajan intensiivistä huomiota ja juoksee jokapaikkaan, suu käy ja roikkuu lahkeessa (kirjaimellisesti). 4kk vauva nukkuu tai pötköttelee sylissä/sitterissä/sohvalla. Eikä edes puhu vielä . Mikä sinua ap vauvan läsnäolossa niin kovin ahdistaa? Ehkä kannattaisi ottaa asia puheeksi esim neuvolassa?
Se on kyllä ihan normaalia että ihminen, jopa äiti, kaipaa joskus semmoista aikaa ettei ole vastuussa keneltäkään. Ettei tarvitse olla valmiudessa jos se vauva herääkin unilta jne. Vauvojakin on erilaisia, jotkut tosiaan vaan pötköttelee tyytyväisenä ja nukkuu, toiset taas ei, vaan ovat koko ajan jotain vailla. Taaperoaika voi olla helpompaa tai raskaampaa, riippuu lapsesta.
Vierailija kirjoitti:
Nyt pakotat miehen harjoittelemaan vauvan kanssa olemista ja lähdet itse vaan pois kotoa. Kun muutaman kerran olet niin tehnyt niin ehkä mieheltä sujuu jo vauvan kanssa muualle lähtökin.
Sitten muistat vuolaasti kehua, miten reipas poika oli, kun ihan OMAN LAPSENSA kanssa pärjäsi. Ulos asti jos pääsee niin se on vähintään tikkarin paikka. Pitäähän sitä reipas poika palkita kun osasi toimia niin hienosti mamman ohjeiden mukaan <3
Ai että äidin pitäisi palkata lastenhoitaja kun lapsella olisi isäkin joka voisi aivan hyvin hoitaa? Äly hoi.