Lue keskustelun säännöt.
HS ihmettelee miksi keskustat näivettyvät ympäri Suomea. Voin kertoa syyn.
15.07.2022 |
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008926750.html
Artikkeliin "piilotettu" juurisyy:
"Lisäksi kaupunki on halunnut tehdä keskustassa liikkumisesta helpompaa. Jo aiemmin on luovuttu esimerkiksi lauantain pysäköinninvalvonnasta."
Kuvituskuvassa paljon puhuvasti tyhjentyvän kauppakeskuksen vieressä pysäköinti kielletty -merkki. Näistä valaistuista risteyksistä on yritetty tehdä ajan hengen mukaan kävelykeskustoja ja sitten ihmetellään, kun ihmiset ajavat peltomarkettiin tai abc-asemalle asioimaan päivän ostokset.
Kommentit (987)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta nuo isot peltomarketit ja ostoskeskukset on ihan painajaismaisia paikkoja käydä. En ymmärrä miten ihmiset menee noihin viettämään aikaansa. Mutta näköjään olen aika yksin ajatukseni kanssa.
Pienissä kaupoissa asioiva
Ei sun tarvitsekaan ymmärtää. Ja voit ihan edelleenkin asioida pienissä kaupoissa. Kukaan ei ole kieltämässä sulta niissä asioimista.
No eräällä tavalla ovat kieltämässä, koska pienet liikkeet vähitellen katoaa ja kaikki liiketoiminta siirtyy pellolle. Sitä mukaa kun keskusta näivettyy niin joutuu itsekin lähtemään keskustasta pois ostoksille (ajatuksena absurdi, mutta todennäköisesti tulevaisuudessa totta)
No voi voi. Mitä jos kävisit niissä kaupoissa useammin tai ostaisit enemmän kerralla? Miksi muuten ne ihanat pikkukaupat eivät sen kivijalamyymälänsä lisäksi perusta verkkokauppaa? Eli jos kauppa ei käy tarpeeksi hyvin kivijalassa, lisämyyntiä tulisi verkkokaupasta.
Aika monilla se verkkokauppa onkin. Mutta jos homma alkaa kääntyä siihen että verkkokauppa kannattaa hyvin ja kivijalka on lähinnä menoerä kun liiketilavuokrat on kalliit ja asiakkaita vähän, alkaa se houkuttaa hommata vaan edullisempi varasto jostain syrjempää.
Mutta kuka tässä häivää? Se kivijalkamyymälän vieressä asuvakin voi tilata verkkokaupasta. Ei tarvitse lähteä kauppakeskukseen tai peltomarkettiin. Tai no joo, liiketilan vuokraaja häviää. Mutta sitten pitää löytää sellainen kivijalkayrittäjä, joka tarjoaa tuotteita tai palveluita, joita keskustassa asuvat haluavat käyttää. Tai on jotain niin erilaista ja ihanaa, että sinne halutaan tulla kauempaakin.
Ai kuka häviää? No se keskustan vetovoima. Ei ole enää mitään syytä käydä tai asua siellä, jos kaupatkin pikkuhiljaa lopettaa.
Tässä ketjussa on ihan viimeisillä sivuilla ollut useampia kommentteja nuorista, jotka nimenomaan haluavat asua elävässä keskustassa eikä se elävä tarkoita tavaran ostamista. Keskustojen vetovoima syntyy kahviloista, ravintoloista, viihdekeskuksista ja kohtaamispaikoista. Sellaisessa elämäntavassa ei ole tarkoituskaan olla koko ajan ostamassa tavaraa. Keskustoja suunnitellaan hyvätuloisille sinkuille, jotka asuvat hyvin pienissä asunnoissa ja viettävät suurimman osan hereilläoloajastaan muualla kuin kotona. Tyhjilleen jääviin liiketiloihin voidaan perustaa vaikka työpisteitä, joissa pikkuruisissa asunnoissa asuvat voivat tehdä etätöitä.
Se yksi pieni liiketila keskustassa maksaa maltaita. Keskustan liiketiloissa pärjää vaan hyvillä myynneillä. Mulla kävi 200-400 asiakasta per päivä. Et taida ihan tietää mistä puhut.
Mutta jos sinne keskustan liiketilaan ei ole tulossa yrittäjää, jolla olisi niin hyvä myynti, liiketila jää tyhjilleen. Tai sitten liiketilan omistaja laskee vuokraansa. Eikä me voida vielä tietää, vaikka nuoret perustaisivat erilaisia osuuskuntia ja osuuskunta joko ostaisi tai vuokraisi liiketilan. Visioissa katsotaan tulevaisuuteen, ei tähän hetkeen eikä menneisyyteen. Kuka olisi osannut joulukuussa 2019 aavistaa, että 3 kuukautta myöhemmin noin miljoona suomalaista siirtyy etätöihin? Ja että osa heistä ei ole vieläkään palannut lähityöhön - ei ainakaan kokoaikaisesti - vaikka etätyösuositus päättyikin jo?
Visio ei ole visio, jos perustuu vain fantasiaan ja eikä me voida vielä tietää -ajatteluun. Tuollaisesta nimenomaan puuttuu visio ja jäljellä on vain toive.
Älä huoli, ihmiselle visiointi yhtään pitkällä aikajänteellä on vaikeaa. Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelu useimmille jopa mahdotonta. Olet siis ihan samanlainen kuin valtaosa muistakin, mutta onneksi löytyy niitäkin, jotka kykenevät katsomaan asioita laajemmin, pitkällä aikavälillä ja muualtakin kuin omista lähtökohdista.
Ja tässä yllä olikin sitten tyylipuhdas esimerkki ylivertaisuusharhasta, aka. vihreiden ammattitaudista.
Voit aloittaa esimerkiksi kirjasta Tulevaisuusmuotoilu, siellä on hyvin kuvattu sitä, että valtaosa ihmisistä ei ihan oikeasti aidosti pysty kuvittelemaan tulevaisuutta. Ei kyse ole mistään harhasta, se vaan aidosti on taito, jota pitää tietoisesti harjoittaa ja aivan ensimmäisenä luopua ajatuksestaan, että oma elämäntapa olisi jotenkin tavoiteltava ja oikea.
Ei ole mitään yhtä tulevaisuutta. On useita vaihtoehtoisia tulevaisuus. Yksi tulevaisuus on viherpipertäjien ilmastohuolen takia elintason lasku -tulevaisuua, yksi on tämän kiertää ja entisöi- tulevaisuus Teknologiauskovat ajattelee ,että ongelmat ratkaistaan tulevaisuudessa kehittämällä teknologioita . Tulevaisuus muotoutuu siitä, mitä valintoja tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi pieruautoilua hankaloitetaan. Keskustat kuuluu ihmisille, ei autoille.
Mikä ihmeen pieruautoilu? Se että sinulle tulee autossa välittömästi kovat ilmavaivat, ei tarkoita että kaikille muillekin tulee.
Toistaiseksi autot eivät liiku omin päin, vaan ihmiset niissäkin on sisällä. Eli heitä, joille sinun mukaasi keskustat kuuluvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta nuo isot peltomarketit ja ostoskeskukset on ihan painajaismaisia paikkoja käydä. En ymmärrä miten ihmiset menee noihin viettämään aikaansa. Mutta näköjään olen aika yksin ajatukseni kanssa.
Pienissä kaupoissa asioiva
Ei sun tarvitsekaan ymmärtää. Ja voit ihan edelleenkin asioida pienissä kaupoissa. Kukaan ei ole kieltämässä sulta niissä asioimista.
No eräällä tavalla ovat kieltämässä, koska pienet liikkeet vähitellen katoaa ja kaikki liiketoiminta siirtyy pellolle. Sitä mukaa kun keskusta näivettyy niin joutuu itsekin lähtemään keskustasta pois ostoksille (ajatuksena absurdi, mutta todennäköisesti tulevaisuudessa totta)
No voi voi. Mitä jos kävisit niissä kaupoissa useammin tai ostaisit enemmän kerralla? Miksi muuten ne ihanat pikkukaupat eivät sen kivijalamyymälänsä lisäksi perusta verkkokauppaa? Eli jos kauppa ei käy tarpeeksi hyvin kivijalassa, lisämyyntiä tulisi verkkokaupasta.
Aika monilla se verkkokauppa onkin. Mutta jos homma alkaa kääntyä siihen että verkkokauppa kannattaa hyvin ja kivijalka on lähinnä menoerä kun liiketilavuokrat on kalliit ja asiakkaita vähän, alkaa se houkuttaa hommata vaan edullisempi varasto jostain syrjempää.
Mutta kuka tässä häivää? Se kivijalkamyymälän vieressä asuvakin voi tilata verkkokaupasta. Ei tarvitse lähteä kauppakeskukseen tai peltomarkettiin. Tai no joo, liiketilan vuokraaja häviää. Mutta sitten pitää löytää sellainen kivijalkayrittäjä, joka tarjoaa tuotteita tai palveluita, joita keskustassa asuvat haluavat käyttää. Tai on jotain niin erilaista ja ihanaa, että sinne halutaan tulla kauempaakin.
Ai kuka häviää? No se keskustan vetovoima. Ei ole enää mitään syytä käydä tai asua siellä, jos kaupatkin pikkuhiljaa lopettaa.
Tässä ketjussa on ihan viimeisillä sivuilla ollut useampia kommentteja nuorista, jotka nimenomaan haluavat asua elävässä keskustassa eikä se elävä tarkoita tavaran ostamista. Keskustojen vetovoima syntyy kahviloista, ravintoloista, viihdekeskuksista ja kohtaamispaikoista. Sellaisessa elämäntavassa ei ole tarkoituskaan olla koko ajan ostamassa tavaraa. Keskustoja suunnitellaan hyvätuloisille sinkuille, jotka asuvat hyvin pienissä asunnoissa ja viettävät suurimman osan hereilläoloajastaan muualla kuin kotona. Tyhjilleen jääviin liiketiloihin voidaan perustaa vaikka työpisteitä, joissa pikkuruisissa asunnoissa asuvat voivat tehdä etätöitä.
Se yksi pieni liiketila keskustassa maksaa maltaita. Keskustan liiketiloissa pärjää vaan hyvillä myynneillä. Mulla kävi 200-400 asiakasta per päivä. Et taida ihan tietää mistä puhut.
Mutta jos sinne keskustan liiketilaan ei ole tulossa yrittäjää, jolla olisi niin hyvä myynti, liiketila jää tyhjilleen. Tai sitten liiketilan omistaja laskee vuokraansa. Eikä me voida vielä tietää, vaikka nuoret perustaisivat erilaisia osuuskuntia ja osuuskunta joko ostaisi tai vuokraisi liiketilan. Visioissa katsotaan tulevaisuuteen, ei tähän hetkeen eikä menneisyyteen. Kuka olisi osannut joulukuussa 2019 aavistaa, että 3 kuukautta myöhemmin noin miljoona suomalaista siirtyy etätöihin? Ja että osa heistä ei ole vieläkään palannut lähityöhön - ei ainakaan kokoaikaisesti - vaikka etätyösuositus päättyikin jo?
Visio ei ole visio, jos perustuu vain fantasiaan ja eikä me voida vielä tietää -ajatteluun. Tuollaisesta nimenomaan puuttuu visio ja jäljellä on vain toive.
Älä huoli, ihmiselle visiointi yhtään pitkällä aikajänteellä on vaikeaa. Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelu useimmille jopa mahdotonta. Olet siis ihan samanlainen kuin valtaosa muistakin, mutta onneksi löytyy niitäkin, jotka kykenevät katsomaan asioita laajemmin, pitkällä aikavälillä ja muualtakin kuin omista lähtökohdista.
Ja tässä yllä olikin sitten tyylipuhdas esimerkki ylivertaisuusharhasta, aka. vihreiden ammattitaudista.
Voit aloittaa esimerkiksi kirjasta Tulevaisuusmuotoilu, siellä on hyvin kuvattu sitä, että valtaosa ihmisistä ei ihan oikeasti aidosti pysty kuvittelemaan tulevaisuutta. Ei kyse ole mistään harhasta, se vaan aidosti on taito, jota pitää tietoisesti harjoittaa ja aivan ensimmäisenä luopua ajatuksestaan, että oma elämäntapa olisi jotenkin tavoiteltava ja oikea.
Se että sinä luet jotain kirjoja ei todista että sinäkään kykenisit.
Samaan viittaa sekin että olet vihertyyliin henkisessä umpilukossa heti kun saat ideoillesi jotain kritiikiltä kuulostavaa ja lopetat kritiikin kuuntelun jälleen vihertyyliin heti alkuunsa.
Miten ihmeessä ideasi voivat kehittyä jos joka kerta toteutat sen mitä ensimmäiseksi saat mieleesi koska omasta mielestäsi tiedät paremmin? Eli just se mitä vihreät tekee jatkuvasti ylimielisyyttään.
En nyt tiedä kenelle puhut enää, mutta asiaan menevä kritiikki ja henkilöön menevä kritiikki kannattaa tosiaan opetella erottamaan, jos haluaa keskustella. Mutta tässä ketjussa lienee useita keskustelijoita, joten luultavasti tarkoitit jotakuta muuta.
Mitä tulee vihreisiin ja politiikkaan, en ole kyseisen puolueen kannattaja. Sen sijaan ympäristöarvot ovat minulle tärkeitä, kuten niiden tulisi olla ihan jokaiselle välittävälle ihmiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta nuo isot peltomarketit ja ostoskeskukset on ihan painajaismaisia paikkoja käydä. En ymmärrä miten ihmiset menee noihin viettämään aikaansa. Mutta näköjään olen aika yksin ajatukseni kanssa.
Pienissä kaupoissa asioiva
Ei sun tarvitsekaan ymmärtää. Ja voit ihan edelleenkin asioida pienissä kaupoissa. Kukaan ei ole kieltämässä sulta niissä asioimista.
No eräällä tavalla ovat kieltämässä, koska pienet liikkeet vähitellen katoaa ja kaikki liiketoiminta siirtyy pellolle. Sitä mukaa kun keskusta näivettyy niin joutuu itsekin lähtemään keskustasta pois ostoksille (ajatuksena absurdi, mutta todennäköisesti tulevaisuudessa totta)
No voi voi. Mitä jos kävisit niissä kaupoissa useammin tai ostaisit enemmän kerralla? Miksi muuten ne ihanat pikkukaupat eivät sen kivijalamyymälänsä lisäksi perusta verkkokauppaa? Eli jos kauppa ei käy tarpeeksi hyvin kivijalassa, lisämyyntiä tulisi verkkokaupasta.
Aika monilla se verkkokauppa onkin. Mutta jos homma alkaa kääntyä siihen että verkkokauppa kannattaa hyvin ja kivijalka on lähinnä menoerä kun liiketilavuokrat on kalliit ja asiakkaita vähän, alkaa se houkuttaa hommata vaan edullisempi varasto jostain syrjempää.
Mutta kuka tässä häivää? Se kivijalkamyymälän vieressä asuvakin voi tilata verkkokaupasta. Ei tarvitse lähteä kauppakeskukseen tai peltomarkettiin. Tai no joo, liiketilan vuokraaja häviää. Mutta sitten pitää löytää sellainen kivijalkayrittäjä, joka tarjoaa tuotteita tai palveluita, joita keskustassa asuvat haluavat käyttää. Tai on jotain niin erilaista ja ihanaa, että sinne halutaan tulla kauempaakin.
Ai kuka häviää? No se keskustan vetovoima. Ei ole enää mitään syytä käydä tai asua siellä, jos kaupatkin pikkuhiljaa lopettaa.
Tässä ketjussa on ihan viimeisillä sivuilla ollut useampia kommentteja nuorista, jotka nimenomaan haluavat asua elävässä keskustassa eikä se elävä tarkoita tavaran ostamista. Keskustojen vetovoima syntyy kahviloista, ravintoloista, viihdekeskuksista ja kohtaamispaikoista. Sellaisessa elämäntavassa ei ole tarkoituskaan olla koko ajan ostamassa tavaraa. Keskustoja suunnitellaan hyvätuloisille sinkuille, jotka asuvat hyvin pienissä asunnoissa ja viettävät suurimman osan hereilläoloajastaan muualla kuin kotona. Tyhjilleen jääviin liiketiloihin voidaan perustaa vaikka työpisteitä, joissa pikkuruisissa asunnoissa asuvat voivat tehdä etätöitä.
Se yksi pieni liiketila keskustassa maksaa maltaita. Keskustan liiketiloissa pärjää vaan hyvillä myynneillä. Mulla kävi 200-400 asiakasta per päivä. Et taida ihan tietää mistä puhut.
Mutta jos sinne keskustan liiketilaan ei ole tulossa yrittäjää, jolla olisi niin hyvä myynti, liiketila jää tyhjilleen. Tai sitten liiketilan omistaja laskee vuokraansa. Eikä me voida vielä tietää, vaikka nuoret perustaisivat erilaisia osuuskuntia ja osuuskunta joko ostaisi tai vuokraisi liiketilan. Visioissa katsotaan tulevaisuuteen, ei tähän hetkeen eikä menneisyyteen. Kuka olisi osannut joulukuussa 2019 aavistaa, että 3 kuukautta myöhemmin noin miljoona suomalaista siirtyy etätöihin? Ja että osa heistä ei ole vieläkään palannut lähityöhön - ei ainakaan kokoaikaisesti - vaikka etätyösuositus päättyikin jo?
Visio ei ole visio, jos perustuu vain fantasiaan ja eikä me voida vielä tietää -ajatteluun. Tuollaisesta nimenomaan puuttuu visio ja jäljellä on vain toive.
Älä huoli, ihmiselle visiointi yhtään pitkällä aikajänteellä on vaikeaa. Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelu useimmille jopa mahdotonta. Olet siis ihan samanlainen kuin valtaosa muistakin, mutta onneksi löytyy niitäkin, jotka kykenevät katsomaan asioita laajemmin, pitkällä aikavälillä ja muualtakin kuin omista lähtökohdista.
Ja tässä yllä olikin sitten tyylipuhdas esimerkki ylivertaisuusharhasta, aka. vihreiden ammattitaudista.
Voit aloittaa esimerkiksi kirjasta Tulevaisuusmuotoilu, siellä on hyvin kuvattu sitä, että valtaosa ihmisistä ei ihan oikeasti aidosti pysty kuvittelemaan tulevaisuutta. Ei kyse ole mistään harhasta, se vaan aidosti on taito, jota pitää tietoisesti harjoittaa ja aivan ensimmäisenä luopua ajatuksestaan, että oma elämäntapa olisi jotenkin tavoiteltava ja oikea.
Jokainen pystyy kysyttäessä kuvittelemaan jonkinlaisen tulevaisuuden. Se että kaikki eivät kuvittele samaa tulevaisuutta, ei tarkoita että jotkut eivät osaa.
Sinä tunnut ajattelevan, että meidän tulee muotoilla nykyisestä poikkeava tulevaisuus. Tulevaisuus kylläkin muodostuu erilaiseksi ihan muotoilemattakin. Ei siihen tarvita visiota.
Yksikään visio ei toistaiseksi ole toteutunut kuitenkaan, sillä nykyistä todellisuutta ei osattu nähdä edes 30 vuotta sitten. Voit olla varma, ettei kukaan meistä osaa kuvitella oikein 30 vuoden päähän muotoutuvaa tulevaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä ihmettelen millaisia satseja ihmiset kaupasta ostavat, jos eivät käsivoimin jaksa kantaa. Kun kumminkin perhekoko on joku max 4henkeä keskimäärin.
Juopit, opiskelijat ja muut köyhät asioi (pakosta) keskustassa, koska ei ole autoa tai edes ajokorttia. Ostokset näillä mahtuu taskuun, jos muistaa edes maksaa niitä.
Perheellisenä en saa ostoksia yhdellä kantokerralls edes autosta kotiin sisälle. Täyttä utopiaa kuska nuo pyörällä tai bussissa, tai sitten kaupassa olisi käytävä päivittäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse uskon että esimerkiksi oodin kaltaiset paikat tulevat lisääntymään. Samassa voi olla esim juuri kirjasto, kohtaamispaikkoja, monenlaisia palveluita, kahvilaa jne.
Kuvasit juurikin ostoskeskuksen idean käyttämättä sitä sanaa.
Mä ajattelen kohtaamispaikan aika erilaisena paikkana kuin nykyiset ostoskeskukset/kauppakeskukset. Simppeli esimerkki yksinkertaisesta kohtaamispaikasta oli aikoinaan Sanomatalon ekassa kerroksessa oleva kahvila. Tila oli riittävän väljä, jotta sinne mahtui useita äitejä vauvanvaunujensa kanssa. Idea oli, että sinne mentiin vauvan kanssa, ostettiin kuppi kahvia, tutustuttiin muihin paikalla oleviin äiteihin, juteltiin ja jos hyvin kävi, saatiin uusia ystäviä. Kauppakeskuksissa taitaa lähinnä vain vanhat papat istua penkeillä ja tutustua toisiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse uskon että esimerkiksi oodin kaltaiset paikat tulevat lisääntymään. Samassa voi olla esim juuri kirjasto, kohtaamispaikkoja, monenlaisia palveluita, kahvilaa jne.
Kuvasit juurikin ostoskeskuksen idean käyttämättä sitä sanaa.
Ahaa. Henkkamaukka, lindex, miljoona muuta halparättikauppaa (kaikissa samat), ketjukahvilat, ketjuravintolat, leffateatteri, muutama viihdejuttu, ... Ei nyt ihan oodi tule mieleen.
Ei tule koska olet liian konkreettinen putkiaivo, joka ei näe ajatella idean tasolla josta oli kyse. Tuossa kohtaamispaikassa + monenlaisissa palveluissa on se kohtaanto idean tasolla. Se, että toisessa liikkuu raha ja toisessa ei, ei yhtäläisyyttä muuta.
Nimittely on turhaa. Kauppakeskus ei mitenkään vertaannu siihen, mitä tarkoitetaan ihmisten oleskelutilalla. Tottakai siihen voi ja pitääkin rakentaa kaupallisia palveluita, jotta toimintaa ei tarvitse rahoittaa julkisella rahalla, mutta sillä, että otetaan kauppakeskus ja lyödään siihen kirjasto ei olla vielä lähelläkään tätä.
Olet edelleenkin putkiaivo, vaikka nimityksestä et näemmä pidä. Miksikö? No koska näemmä ajattelet edelleenkin suppeasti jonkun yhden kaavan mukaan.
Sen verran joudut kuitenkin tahtomattasi tunnustamaan, että olen oikeassa ja se näkyy terminvaihdoksessasi. Tähän saakka puhuimme vain kohtaamispaikoista, sinä toit keskusteluun uuden termin, ihmisten oleskelutila ja vieläpä oletuksella että termillä on yksi tunnustettu kaavan mukainen merkitys. Sekin on putkiaivoisuutta.
Ostoskeskukset ovat kyllä ihmisten oleskelutilojakin, koska niissä oleskellaan ilman tehollista ostamistarkoitusta. Shoppaillaan huvin vuoksi ilman tiukkaa tavoitetta. Aterioidaan ravintoloissa ja kahviloissa. Lapsille voi olla leikkipaikka tarjolla.
Itse veikkaan, ettet halua nähdä ostoskeskuksen ja Oodi yhtäläisyyksiä lähinnä ideologisen esteesi vuoksi. Jos Oodia kuvataan monenlaisten palveluiden muodostamaksi kohtaamispaikaksi, niin onhan yhtäläisyys esim. Triplaan ilmeinen. En väitä palveluiden olevan samat, mutta idean tasolla ne ovat yhtäläisiä. Tätä et halua myöntää vaan koetat keksiä putkiaivoajatteluun perustuvia idean kannalta epäolennaisia eroja.
Antaa olla. Putkiaivoksi jne nimittely on sellaista käytöstä, että aivan turha jatkaa. Sinä et tiedä mahdollisesta ideologiastani yhtään mitään, joten tosiaan voit jatkaa paasaamistasi ihan itsellesi.
Some ei ole sinun paikkasi, jos edellytät ajattelusi kunnioittamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse uskon että esimerkiksi oodin kaltaiset paikat tulevat lisääntymään. Samassa voi olla esim juuri kirjasto, kohtaamispaikkoja, monenlaisia palveluita, kahvilaa jne.
Kuvasit juurikin ostoskeskuksen idean käyttämättä sitä sanaa.
Mä ajattelen kohtaamispaikan aika erilaisena paikkana kuin nykyiset ostoskeskukset/kauppakeskukset. Simppeli esimerkki yksinkertaisesta kohtaamispaikasta oli aikoinaan Sanomatalon ekassa kerroksessa oleva kahvila. Tila oli riittävän väljä, jotta sinne mahtui useita äitejä vauvanvaunujensa kanssa. Idea oli, että sinne mentiin vauvan kanssa, ostettiin kuppi kahvia, tutustuttiin muihin paikalla oleviin äiteihin, juteltiin ja jos hyvin kävi, saatiin uusia ystäviä. Kauppakeskuksissa taitaa lähinnä vain vanhat papat istua penkeillä ja tutustua toisiinsa.
Ei vanhojen pappojen kohdanto ole vähempiarvoista kuin vaunuäitienkään. Ihmisiä hekin ovat. Itse kuvasit kahden ryhmän kohtaamiset, mutta vain toisen kelpuutat oikean laiseksi kohtaamiseksi.
Saathan sinä puhtaasti subjektiivinen olla, mutta vähän hassua on sen pohjalta argumentoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta nuo isot peltomarketit ja ostoskeskukset on ihan painajaismaisia paikkoja käydä. En ymmärrä miten ihmiset menee noihin viettämään aikaansa. Mutta näköjään olen aika yksin ajatukseni kanssa.
Pienissä kaupoissa asioiva
Ei sun tarvitsekaan ymmärtää. Ja voit ihan edelleenkin asioida pienissä kaupoissa. Kukaan ei ole kieltämässä sulta niissä asioimista.
No eräällä tavalla ovat kieltämässä, koska pienet liikkeet vähitellen katoaa ja kaikki liiketoiminta siirtyy pellolle. Sitä mukaa kun keskusta näivettyy niin joutuu itsekin lähtemään keskustasta pois ostoksille (ajatuksena absurdi, mutta todennäköisesti tulevaisuudessa totta)
No voi voi. Mitä jos kävisit niissä kaupoissa useammin tai ostaisit enemmän kerralla? Miksi muuten ne ihanat pikkukaupat eivät sen kivijalamyymälänsä lisäksi perusta verkkokauppaa? Eli jos kauppa ei käy tarpeeksi hyvin kivijalassa, lisämyyntiä tulisi verkkokaupasta.
Aika monilla se verkkokauppa onkin. Mutta jos homma alkaa kääntyä siihen että verkkokauppa kannattaa hyvin ja kivijalka on lähinnä menoerä kun liiketilavuokrat on kalliit ja asiakkaita vähän, alkaa se houkuttaa hommata vaan edullisempi varasto jostain syrjempää.
Mutta kuka tässä häivää? Se kivijalkamyymälän vieressä asuvakin voi tilata verkkokaupasta. Ei tarvitse lähteä kauppakeskukseen tai peltomarkettiin. Tai no joo, liiketilan vuokraaja häviää. Mutta sitten pitää löytää sellainen kivijalkayrittäjä, joka tarjoaa tuotteita tai palveluita, joita keskustassa asuvat haluavat käyttää. Tai on jotain niin erilaista ja ihanaa, että sinne halutaan tulla kauempaakin.
Ai kuka häviää? No se keskustan vetovoima. Ei ole enää mitään syytä käydä tai asua siellä, jos kaupatkin pikkuhiljaa lopettaa.
Tässä ketjussa on ihan viimeisillä sivuilla ollut useampia kommentteja nuorista, jotka nimenomaan haluavat asua elävässä keskustassa eikä se elävä tarkoita tavaran ostamista. Keskustojen vetovoima syntyy kahviloista, ravintoloista, viihdekeskuksista ja kohtaamispaikoista. Sellaisessa elämäntavassa ei ole tarkoituskaan olla koko ajan ostamassa tavaraa. Keskustoja suunnitellaan hyvätuloisille sinkuille, jotka asuvat hyvin pienissä asunnoissa ja viettävät suurimman osan hereilläoloajastaan muualla kuin kotona. Tyhjilleen jääviin liiketiloihin voidaan perustaa vaikka työpisteitä, joissa pikkuruisissa asunnoissa asuvat voivat tehdä etätöitä.
Se yksi pieni liiketila keskustassa maksaa maltaita. Keskustan liiketiloissa pärjää vaan hyvillä myynneillä. Mulla kävi 200-400 asiakasta per päivä. Et taida ihan tietää mistä puhut.
Mutta jos sinne keskustan liiketilaan ei ole tulossa yrittäjää, jolla olisi niin hyvä myynti, liiketila jää tyhjilleen. Tai sitten liiketilan omistaja laskee vuokraansa. Eikä me voida vielä tietää, vaikka nuoret perustaisivat erilaisia osuuskuntia ja osuuskunta joko ostaisi tai vuokraisi liiketilan. Visioissa katsotaan tulevaisuuteen, ei tähän hetkeen eikä menneisyyteen. Kuka olisi osannut joulukuussa 2019 aavistaa, että 3 kuukautta myöhemmin noin miljoona suomalaista siirtyy etätöihin? Ja että osa heistä ei ole vieläkään palannut lähityöhön - ei ainakaan kokoaikaisesti - vaikka etätyösuositus päättyikin jo?
Visio ei ole visio, jos perustuu vain fantasiaan ja eikä me voida vielä tietää -ajatteluun. Tuollaisesta nimenomaan puuttuu visio ja jäljellä on vain toive.
Älä huoli, ihmiselle visiointi yhtään pitkällä aikajänteellä on vaikeaa. Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelu useimmille jopa mahdotonta. Olet siis ihan samanlainen kuin valtaosa muistakin, mutta onneksi löytyy niitäkin, jotka kykenevät katsomaan asioita laajemmin, pitkällä aikavälillä ja muualtakin kuin omista lähtökohdista.
Ja tässä yllä olikin sitten tyylipuhdas esimerkki ylivertaisuusharhasta, aka. vihreiden ammattitaudista.
Voit aloittaa esimerkiksi kirjasta Tulevaisuusmuotoilu, siellä on hyvin kuvattu sitä, että valtaosa ihmisistä ei ihan oikeasti aidosti pysty kuvittelemaan tulevaisuutta. Ei kyse ole mistään harhasta, se vaan aidosti on taito, jota pitää tietoisesti harjoittaa ja aivan ensimmäisenä luopua ajatuksestaan, että oma elämäntapa olisi jotenkin tavoiteltava ja oikea.
Jokainen pystyy kysyttäessä kuvittelemaan jonkinlaisen tulevaisuuden. Se että kaikki eivät kuvittele samaa tulevaisuutta, ei tarkoita että jotkut eivät osaa.
Sinä tunnut ajattelevan, että meidän tulee muotoilla nykyisestä poikkeava tulevaisuus. Tulevaisuus kylläkin muodostuu erilaiseksi ihan muotoilemattakin. Ei siihen tarvita visiota.
Yksikään visio ei toistaiseksi ole toteutunut kuitenkaan, sillä nykyistä todellisuutta ei osattu nähdä edes 30 vuotta sitten. Voit olla varma, ettei kukaan meistä osaa kuvitella oikein 30 vuoden päähän muotoutuvaa tulevaisuutta.
Ei tietenkään ole niin, että olisimme jotenkin yksimielisiä siitä, millainen tulevaisuus on. Tulevaisuusmuotoilussa onkin kyse siitä, että nähdään jo olemassa olevien heikkojen signaalien tai näkyvämpien trendien perusteella todennäköisiä, toivottavia ja toisaalta ei-haluttuja vaihtoehtoja ja sen jälkeen muokataan omilla teoilla visiota toivotunlaiseksi. Siihen se kaupunkisuunnittelukin nojaa, eivätkä kaikki projektit tietenkään onnistu, sellaista yli-ihmistä ei olekaan, joka aina ja aukotta ennustaa oikein ihmisten käytöksen. Tulee myös yllättäviä muokkaavia tapahtumia, kuten vaikkapa korona, joka on muokannut ihmisten tottumuksia todella paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turussa myös tapetaan keskustaa "kehittämällä" autotonta pyöräily- ja jalankulkukeskustaa. Haihatellaan jostain ratikoista, vaikka ei ole varaa eikä kulkijoita edes busseihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta nuo isot peltomarketit ja ostoskeskukset on ihan painajaismaisia paikkoja käydä. En ymmärrä miten ihmiset menee noihin viettämään aikaansa. Mutta näköjään olen aika yksin ajatukseni kanssa.
Pienissä kaupoissa asioiva
Ei sun tarvitsekaan ymmärtää. Ja voit ihan edelleenkin asioida pienissä kaupoissa. Kukaan ei ole kieltämässä sulta niissä asioimista.
No eräällä tavalla ovat kieltämässä, koska pienet liikkeet vähitellen katoaa ja kaikki liiketoiminta siirtyy pellolle. Sitä mukaa kun keskusta näivettyy niin joutuu itsekin lähtemään keskustasta pois ostoksille (ajatuksena absurdi, mutta todennäköisesti tulevaisuudessa totta)
No voi voi. Mitä jos kävisit niissä kaupoissa useammin tai ostaisit enemmän kerralla? Miksi muuten ne ihanat pikkukaupat eivät sen kivijalamyymälänsä lisäksi perusta verkkokauppaa? Eli jos kauppa ei käy tarpeeksi hyvin kivijalassa, lisämyyntiä tulisi verkkokaupasta.
Aika monilla se verkkokauppa onkin. Mutta jos homma alkaa kääntyä siihen että verkkokauppa kannattaa hyvin ja kivijalka on lähinnä menoerä kun liiketilavuokrat on kalliit ja asiakkaita vähän, alkaa se houkuttaa hommata vaan edullisempi varasto jostain syrjempää.
Mutta kuka tässä häivää? Se kivijalkamyymälän vieressä asuvakin voi tilata verkkokaupasta. Ei tarvitse lähteä kauppakeskukseen tai peltomarkettiin. Tai no joo, liiketilan vuokraaja häviää. Mutta sitten pitää löytää sellainen kivijalkayrittäjä, joka tarjoaa tuotteita tai palveluita, joita keskustassa asuvat haluavat käyttää. Tai on jotain niin erilaista ja ihanaa, että sinne halutaan tulla kauempaakin.
Ai kuka häviää? No se keskustan vetovoima. Ei ole enää mitään syytä käydä tai asua siellä, jos kaupatkin pikkuhiljaa lopettaa.
Tässä ketjussa on ihan viimeisillä sivuilla ollut useampia kommentteja nuorista, jotka nimenomaan haluavat asua elävässä keskustassa eikä se elävä tarkoita tavaran ostamista. Keskustojen vetovoima syntyy kahviloista, ravintoloista, viihdekeskuksista ja kohtaamispaikoista. Sellaisessa elämäntavassa ei ole tarkoituskaan olla koko ajan ostamassa tavaraa. Keskustoja suunnitellaan hyvätuloisille sinkuille, jotka asuvat hyvin pienissä asunnoissa ja viettävät suurimman osan hereilläoloajastaan muualla kuin kotona. Tyhjilleen jääviin liiketiloihin voidaan perustaa vaikka työpisteitä, joissa pikkuruisissa asunnoissa asuvat voivat tehdä etätöitä.
LOL. Meillä taloyhtiö esitti koronavuoden innoittamana, että alakertaan tehtäisiin etätyöskentelijöille avotyötila. He eivät huomioineet, että:
1) kuka nyt haluaa naapureittensa parissa tehdä omia töitään? Kukin puuhaisi siellä omia duunejaan.
2) kenelle olisi sallittua työnantajan puolelta edes tehdä omia duunejaan ulkopuolisten kuullen? Minä en esim. voisi tuollaisessa etätyötilassa osallistua yhteenkään kokoukseeni tai ottaa puhelua.Siis toimistohotellejahan on jo. Ei niissä tehdä töitä missään avokonttoreissa vaan tarjolla on tiloja ihan jopa yhden hengen yrityksille. Lasitettu äänieristetty koppi, joka hyvin äänieristetty. Vähän vastaavia koppejahan on isojen firmojen avokonttoreissa, joihin voi mennä rauhassa puhumaan puhelimessa, jotta muut avokonttorissa eivät häiriinny eivätkä kuule, mitä toinen puhuu. Tuollainen teidän taloyhtiön ehdottama yhteinen avotila eri firmojen työntekijöille ei tietenkään toimi ihan jo liikesalaisuuksien vuoksi.
Niin minä sanoinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin keskustakin näivettyy kovaa vauhtia kun autoilua vaikeutetaan. Sen siitä sitten saa kun vihreitä kuuntelee.
En mä ainakaan jaksa kauppakasseja bussissa roudata.Miksi et käy lähempänä kotia kaupassa? Jos asut keskusta-alueella Helsingissä, aivan varmasti löytyy kävelyetäisyydellä, terveelle aikuiselle, ruokakauppa. Jos taas joku terveydellinen syy estää itseä kävelemästä kauppaan, saa kaupassakäyntiin apua. Toki jos ruokakauppa=pitkäripainen tai ruokakaupan juomahylly, niin ongelmia on enemmänkin...
Mä luulen ymmärtäväni tuon edellisen kirjoittajan pointin. Ruokakauppareissun yhteydessä halutaan hoitaa kaikki muutkin asiat. Ei siis niin, että ensin mennään autolla kauppakeskukseen ostamaan ruuat, viedään ruuat kotiin, sen jälkeen mennään bussipysäkille odottamaan bussia, matkustetaan keskustaan, käydään kirjakaupassa sekä ostamassa kengät ja sitten käydään kahvilla ja tullaan taas bussilla kotiin. Miksi tekisi näin, kun kauppakeskuksessakin voi käydä kirjakaupassa, ostamassa kengät ja käydä kahvilla ruokaostosten lisäksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse uskon että esimerkiksi oodin kaltaiset paikat tulevat lisääntymään. Samassa voi olla esim juuri kirjasto, kohtaamispaikkoja, monenlaisia palveluita, kahvilaa jne.
Kuvasit juurikin ostoskeskuksen idean käyttämättä sitä sanaa.
Mä ajattelen kohtaamispaikan aika erilaisena paikkana kuin nykyiset ostoskeskukset/kauppakeskukset. Simppeli esimerkki yksinkertaisesta kohtaamispaikasta oli aikoinaan Sanomatalon ekassa kerroksessa oleva kahvila. Tila oli riittävän väljä, jotta sinne mahtui useita äitejä vauvanvaunujensa kanssa. Idea oli, että sinne mentiin vauvan kanssa, ostettiin kuppi kahvia, tutustuttiin muihin paikalla oleviin äiteihin, juteltiin ja jos hyvin kävi, saatiin uusia ystäviä. Kauppakeskuksissa taitaa lähinnä vain vanhat papat istua penkeillä ja tutustua toisiinsa.
Ei vanhojen pappojen kohdanto ole vähempiarvoista kuin vaunuäitienkään. Ihmisiä hekin ovat. Itse kuvasit kahden ryhmän kohtaamiset, mutta vain toisen kelpuutat oikean laiseksi kohtaamiseksi.
Saathan sinä puhtaasti subjektiivinen olla, mutta vähän hassua on sen pohjalta argumentoida.
Vanhat papat ja nuoret äidit ovat tosiaan ihan yhtä arvokkaita. Sen sijaan kaupunkisuunnittelua kannattaa lähtökohtaisesti tehdä nuorempien ehdoilla.
Tähän kauppakeskuskeskusteluun toisin ehkä sen näkökulman, että kauppakeskuksen tavoite ei tosiaan ole, että ihmiset tulevat sinne oleskelemaan. Ihmisiä halutaan kuluttamaan, joko tavaroita tai palveluita. Kohtaaminen voi olla sivutuote, mutta koska se ei ole tavoite, kauppakeskuksia ei ainakaan toistaiseksi suunnitella kohtaaminen edellä. Siksi ne eivät nykymuodossaan ole ihmisten oleskelutiloja vaan sieluttomia ja persoonattomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse uskon että esimerkiksi oodin kaltaiset paikat tulevat lisääntymään. Samassa voi olla esim juuri kirjasto, kohtaamispaikkoja, monenlaisia palveluita, kahvilaa jne.
Kuvasit juurikin ostoskeskuksen idean käyttämättä sitä sanaa.
Mä ajattelen kohtaamispaikan aika erilaisena paikkana kuin nykyiset ostoskeskukset/kauppakeskukset. Simppeli esimerkki yksinkertaisesta kohtaamispaikasta oli aikoinaan Sanomatalon ekassa kerroksessa oleva kahvila. Tila oli riittävän väljä, jotta sinne mahtui useita äitejä vauvanvaunujensa kanssa. Idea oli, että sinne mentiin vauvan kanssa, ostettiin kuppi kahvia, tutustuttiin muihin paikalla oleviin äiteihin, juteltiin ja jos hyvin kävi, saatiin uusia ystäviä. Kauppakeskuksissa taitaa lähinnä vain vanhat papat istua penkeillä ja tutustua toisiinsa.
Ei vanhojen pappojen kohdanto ole vähempiarvoista kuin vaunuäitienkään. Ihmisiä hekin ovat. Itse kuvasit kahden ryhmän kohtaamiset, mutta vain toisen kelpuutat oikean laiseksi kohtaamiseksi.
Saathan sinä puhtaasti subjektiivinen olla, mutta vähän hassua on sen pohjalta argumentoida.
Ei ollut tarkoitus väheksyä vanhojen pappojen kohtaamisia vaan mä mietin, että eivät nuo kauppakeskusten mahdollisuudet kohtaamisiin ole kovinkaan hyviä. Jos vielä ajatellaan, että kohtaamispaikoissa olisi tarkoitus kaikenlaisten ihmisten kohdata (ei vain vanhojen pappojen tai vauvojen äitien), niin eipä kyllä yhdessäkään kauppakeskuksessa ole tällaiseen sopivia tiloja. Kauppakeskusten käytävillä on yleensä aika vähän penkkejä ja ne on tarkoitettu lähinnä siihen, että voi hetkeksi aikaa istahtaa. Ei suinkaan siihen, että istuisit siinä pari kolme tuntia. Mun mielestä kohtaamispaikat olisivat enemmänkin sellaisia paikkoja (toki niitä voisi olla kauppakeskuksissakin), jotka muistuttaisivat olohuoneita nojatuoleineen ja sohvineen. Paikkoja, joissa voisi viettää aikaansa kauemminkin kuin varttin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta nuo isot peltomarketit ja ostoskeskukset on ihan painajaismaisia paikkoja käydä. En ymmärrä miten ihmiset menee noihin viettämään aikaansa. Mutta näköjään olen aika yksin ajatukseni kanssa.
Pienissä kaupoissa asioiva
Ei sun tarvitsekaan ymmärtää. Ja voit ihan edelleenkin asioida pienissä kaupoissa. Kukaan ei ole kieltämässä sulta niissä asioimista.
No eräällä tavalla ovat kieltämässä, koska pienet liikkeet vähitellen katoaa ja kaikki liiketoiminta siirtyy pellolle. Sitä mukaa kun keskusta näivettyy niin joutuu itsekin lähtemään keskustasta pois ostoksille (ajatuksena absurdi, mutta todennäköisesti tulevaisuudessa totta)
No voi voi. Mitä jos kävisit niissä kaupoissa useammin tai ostaisit enemmän kerralla? Miksi muuten ne ihanat pikkukaupat eivät sen kivijalamyymälänsä lisäksi perusta verkkokauppaa? Eli jos kauppa ei käy tarpeeksi hyvin kivijalassa, lisämyyntiä tulisi verkkokaupasta.
Aika monilla se verkkokauppa onkin. Mutta jos homma alkaa kääntyä siihen että verkkokauppa kannattaa hyvin ja kivijalka on lähinnä menoerä kun liiketilavuokrat on kalliit ja asiakkaita vähän, alkaa se houkuttaa hommata vaan edullisempi varasto jostain syrjempää.
Mutta kuka tässä häivää? Se kivijalkamyymälän vieressä asuvakin voi tilata verkkokaupasta. Ei tarvitse lähteä kauppakeskukseen tai peltomarkettiin. Tai no joo, liiketilan vuokraaja häviää. Mutta sitten pitää löytää sellainen kivijalkayrittäjä, joka tarjoaa tuotteita tai palveluita, joita keskustassa asuvat haluavat käyttää. Tai on jotain niin erilaista ja ihanaa, että sinne halutaan tulla kauempaakin.
Ai kuka häviää? No se keskustan vetovoima. Ei ole enää mitään syytä käydä tai asua siellä, jos kaupatkin pikkuhiljaa lopettaa.
Tässä ketjussa on ihan viimeisillä sivuilla ollut useampia kommentteja nuorista, jotka nimenomaan haluavat asua elävässä keskustassa eikä se elävä tarkoita tavaran ostamista. Keskustojen vetovoima syntyy kahviloista, ravintoloista, viihdekeskuksista ja kohtaamispaikoista. Sellaisessa elämäntavassa ei ole tarkoituskaan olla koko ajan ostamassa tavaraa. Keskustoja suunnitellaan hyvätuloisille sinkuille, jotka asuvat hyvin pienissä asunnoissa ja viettävät suurimman osan hereilläoloajastaan muualla kuin kotona. Tyhjilleen jääviin liiketiloihin voidaan perustaa vaikka työpisteitä, joissa pikkuruisissa asunnoissa asuvat voivat tehdä etätöitä.
Se yksi pieni liiketila keskustassa maksaa maltaita. Keskustan liiketiloissa pärjää vaan hyvillä myynneillä. Mulla kävi 200-400 asiakasta per päivä. Et taida ihan tietää mistä puhut.
Mutta jos sinne keskustan liiketilaan ei ole tulossa yrittäjää, jolla olisi niin hyvä myynti, liiketila jää tyhjilleen. Tai sitten liiketilan omistaja laskee vuokraansa. Eikä me voida vielä tietää, vaikka nuoret perustaisivat erilaisia osuuskuntia ja osuuskunta joko ostaisi tai vuokraisi liiketilan. Visioissa katsotaan tulevaisuuteen, ei tähän hetkeen eikä menneisyyteen. Kuka olisi osannut joulukuussa 2019 aavistaa, että 3 kuukautta myöhemmin noin miljoona suomalaista siirtyy etätöihin? Ja että osa heistä ei ole vieläkään palannut lähityöhön - ei ainakaan kokoaikaisesti - vaikka etätyösuositus päättyikin jo?
Visio ei ole visio, jos perustuu vain fantasiaan ja eikä me voida vielä tietää -ajatteluun. Tuollaisesta nimenomaan puuttuu visio ja jäljellä on vain toive.
Älä huoli, ihmiselle visiointi yhtään pitkällä aikajänteellä on vaikeaa. Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelu useimmille jopa mahdotonta. Olet siis ihan samanlainen kuin valtaosa muistakin, mutta onneksi löytyy niitäkin, jotka kykenevät katsomaan asioita laajemmin, pitkällä aikavälillä ja muualtakin kuin omista lähtökohdista.
Ja tässä yllä olikin sitten tyylipuhdas esimerkki ylivertaisuusharhasta, aka. vihreiden ammattitaudista.
Voit aloittaa esimerkiksi kirjasta Tulevaisuusmuotoilu, siellä on hyvin kuvattu sitä, että valtaosa ihmisistä ei ihan oikeasti aidosti pysty kuvittelemaan tulevaisuutta. Ei kyse ole mistään harhasta, se vaan aidosti on taito, jota pitää tietoisesti harjoittaa ja aivan ensimmäisenä luopua ajatuksestaan, että oma elämäntapa olisi jotenkin tavoiteltava ja oikea.
Jokainen pystyy kysyttäessä kuvittelemaan jonkinlaisen tulevaisuuden. Se että kaikki eivät kuvittele samaa tulevaisuutta, ei tarkoita että jotkut eivät osaa.
Sinä tunnut ajattelevan, että meidän tulee muotoilla nykyisestä poikkeava tulevaisuus. Tulevaisuus kylläkin muodostuu erilaiseksi ihan muotoilemattakin. Ei siihen tarvita visiota.
Yksikään visio ei toistaiseksi ole toteutunut kuitenkaan, sillä nykyistä todellisuutta ei osattu nähdä edes 30 vuotta sitten. Voit olla varma, ettei kukaan meistä osaa kuvitella oikein 30 vuoden päähän muotoutuvaa tulevaisuutta.
Ei tietenkään ole niin, että olisimme jotenkin yksimielisiä siitä, millainen tulevaisuus on. Tulevaisuusmuotoilussa onkin kyse siitä, että nähdään jo olemassa olevien heikkojen signaalien tai näkyvämpien trendien perusteella todennäköisiä, toivottavia ja toisaalta ei-haluttuja vaihtoehtoja ja sen jälkeen muokataan omilla teoilla visiota toivotunlaiseksi. Siihen se kaupunkisuunnittelukin nojaa, eivätkä kaikki projektit tietenkään onnistu, sellaista yli-ihmistä ei olekaan, joka aina ja aukotta ennustaa oikein ihmisten käytöksen. Tulee myös yllättäviä muokkaavia tapahtumia, kuten vaikkapa korona, joka on muokannut ihmisten tottumuksia todella paljon.
Paitsi että meillä ei ole yksimielisyyttä siitä millainen tulevaisuus tulee olemaan, ei meillä myöskään ole yksimielisyyttä siitä mitkä ovat relevantteja heikkoja signaaleja. Meillä ei myöskään ole yhteistä arvopohjaista näkemystä siitä mikä on toivottava tulevaisuus. Ihan esimerkkinä, kuuluuko toivottavaan tulevaisuuteen maah an muutto, jo jos kuuluu niin missä määrässä ja keitä? Tuostakaan yhdestä yksityiskohdasta ei ole samaa näkemystä, saati sitten kokonaisuudesta.
Se mitä nimität tulevaisuuden muotoilemiseksi on tavanomaisemmalla kielellä vain politiikan tekemistä. Politiikalla ratkaistaan tulevaisuudesta se mikä meidän ratkaistavissamme on. Jollekin Elokapinallehan tuo ei kelpaa vaan haluavat syrjäyttää politiikan, tai pikemminkin siirtää sen omaan hallintaansa tapahtuvaksi. Noin toimivat sellaiset, jotka kuvittelevat vain omalla visiollaan olevan arvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse uskon että esimerkiksi oodin kaltaiset paikat tulevat lisääntymään. Samassa voi olla esim juuri kirjasto, kohtaamispaikkoja, monenlaisia palveluita, kahvilaa jne.
Kuvasit juurikin ostoskeskuksen idean käyttämättä sitä sanaa.
Mä ajattelen kohtaamispaikan aika erilaisena paikkana kuin nykyiset ostoskeskukset/kauppakeskukset. Simppeli esimerkki yksinkertaisesta kohtaamispaikasta oli aikoinaan Sanomatalon ekassa kerroksessa oleva kahvila. Tila oli riittävän väljä, jotta sinne mahtui useita äitejä vauvanvaunujensa kanssa. Idea oli, että sinne mentiin vauvan kanssa, ostettiin kuppi kahvia, tutustuttiin muihin paikalla oleviin äiteihin, juteltiin ja jos hyvin kävi, saatiin uusia ystäviä. Kauppakeskuksissa taitaa lähinnä vain vanhat papat istua penkeillä ja tutustua toisiinsa.
Ei vanhojen pappojen kohdanto ole vähempiarvoista kuin vaunuäitienkään. Ihmisiä hekin ovat. Itse kuvasit kahden ryhmän kohtaamiset, mutta vain toisen kelpuutat oikean laiseksi kohtaamiseksi.
Saathan sinä puhtaasti subjektiivinen olla, mutta vähän hassua on sen pohjalta argumentoida.
Vanhat papat ja nuoret äidit ovat tosiaan ihan yhtä arvokkaita. Sen sijaan kaupunkisuunnittelua kannattaa lähtökohtaisesti tehdä nuorempien ehdoilla.
Tähän kauppakeskuskeskusteluun toisin ehkä sen näkökulman, että kauppakeskuksen tavoite ei tosiaan ole, että ihmiset tulevat sinne oleskelemaan. Ihmisiä halutaan kuluttamaan, joko tavaroita tai palveluita. Kohtaaminen voi olla sivutuote, mutta koska se ei ole tavoite, kauppakeskuksia ei ainakaan toistaiseksi suunnitella kohtaaminen edellä. Siksi ne eivät nykymuodossaan ole ihmisten oleskelutiloja vaan sieluttomia ja persoonattomia.
Nuoret ovat vähemmistö ja ruumiinkunnoltaan se vahvin ja olosuhteisiin sopeutumiskykyisin väestönosa. Kumpikaan ei puolla kaupunkisuunnittelua heidän ehdoillaan tehtäväksi. Outoa poimia suunnittelum pohjaksi se ryhmä, jonka vähiten tarvitsee siinä asemassa olla.
Vierailija kirjoitti:
Turussa myös tapetaan keskustaa "kehittämällä" autotonta pyöräily- ja jalankulkukeskustaa. Haihatellaan jostain ratikoista, vaikka ei ole varaa eikä kulkijoita edes busseihin.
Oikeasti tämä on jalankulkijat pois- politiikkaa joka tyhjentää keskustat tehokkaasti.
Kun autot ajetaan pois, lähtee kaupat ja turvattomuus lisääntyy.
Kun rakennetaan pyöräilyväyliä, ei jää tilaa jalankulkijoille. Pyöräilijöissä ennen oli muutama altapois- spandexpyöräilijä, mutta niitä näki vain kerran vuoteen. Nyt on paljon, ajokulttuuri heikentynyt. Lisäksi vielä sähköskootterit jotka ajaa miten sattuu ja joita jätetään mihin sattuu. Kun kävelykatuja tekivät, pohtivat pitäisikö pyörät kieltää niissä, nyt päinvastoin rakentavat pyöräilijoille vaikka mitä huolimatta siitä että enempi on jalankulkijoita jotka ei mahdu enää minnekään.
Sama muoti taitaa olla koko maassa, yksi asia jota muut apinoi ja kaveripiirit saa töitä kun "uutta" rakennetaan ja parempi vanha poistetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse uskon että esimerkiksi oodin kaltaiset paikat tulevat lisääntymään. Samassa voi olla esim juuri kirjasto, kohtaamispaikkoja, monenlaisia palveluita, kahvilaa jne.
Kuvasit juurikin ostoskeskuksen idean käyttämättä sitä sanaa.
Mä ajattelen kohtaamispaikan aika erilaisena paikkana kuin nykyiset ostoskeskukset/kauppakeskukset. Simppeli esimerkki yksinkertaisesta kohtaamispaikasta oli aikoinaan Sanomatalon ekassa kerroksessa oleva kahvila. Tila oli riittävän väljä, jotta sinne mahtui useita äitejä vauvanvaunujensa kanssa. Idea oli, että sinne mentiin vauvan kanssa, ostettiin kuppi kahvia, tutustuttiin muihin paikalla oleviin äiteihin, juteltiin ja jos hyvin kävi, saatiin uusia ystäviä. Kauppakeskuksissa taitaa lähinnä vain vanhat papat istua penkeillä ja tutustua toisiinsa.
Ei vanhojen pappojen kohdanto ole vähempiarvoista kuin vaunuäitienkään. Ihmisiä hekin ovat. Itse kuvasit kahden ryhmän kohtaamiset, mutta vain toisen kelpuutat oikean laiseksi kohtaamiseksi.
Saathan sinä puhtaasti subjektiivinen olla, mutta vähän hassua on sen pohjalta argumentoida.
Vanhat papat ja nuoret äidit ovat tosiaan ihan yhtä arvokkaita. Sen sijaan kaupunkisuunnittelua kannattaa lähtökohtaisesti tehdä nuorempien ehdoilla.
Tähän kauppakeskuskeskusteluun toisin ehkä sen näkökulman, että kauppakeskuksen tavoite ei tosiaan ole, että ihmiset tulevat sinne oleskelemaan. Ihmisiä halutaan kuluttamaan, joko tavaroita tai palveluita. Kohtaaminen voi olla sivutuote, mutta koska se ei ole tavoite, kauppakeskuksia ei ainakaan toistaiseksi suunnitella kohtaaminen edellä. Siksi ne eivät nykymuodossaan ole ihmisten oleskelutiloja vaan sieluttomia ja persoonattomia.
Minusta nistien piikityspisteenä ja mus ta laisten pyykkitilana toimiva Oodi ei ole sen sielukkaampi kuin perheiden shoppailukohde Jumbokaan. Kummassakin olen käynyt. Oodi, kuten wow-arkkitehtuuri useinkin, ei ole sielukasta, koska se ei ole ihmisen kokoista. Persoonallista toki, mutta ei hyvässä mielessä.
Sinä oletat sielukkuuden asenteittesi mukaan ja sen johdosta aivosi muokkaavat näkemäsi sopeutumaan olettamaasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse uskon että esimerkiksi oodin kaltaiset paikat tulevat lisääntymään. Samassa voi olla esim juuri kirjasto, kohtaamispaikkoja, monenlaisia palveluita, kahvilaa jne.
Kuvasit juurikin ostoskeskuksen idean käyttämättä sitä sanaa.
Mä ajattelen kohtaamispaikan aika erilaisena paikkana kuin nykyiset ostoskeskukset/kauppakeskukset. Simppeli esimerkki yksinkertaisesta kohtaamispaikasta oli aikoinaan Sanomatalon ekassa kerroksessa oleva kahvila. Tila oli riittävän väljä, jotta sinne mahtui useita äitejä vauvanvaunujensa kanssa. Idea oli, että sinne mentiin vauvan kanssa, ostettiin kuppi kahvia, tutustuttiin muihin paikalla oleviin äiteihin, juteltiin ja jos hyvin kävi, saatiin uusia ystäviä. Kauppakeskuksissa taitaa lähinnä vain vanhat papat istua penkeillä ja tutustua toisiinsa.
Ei vanhojen pappojen kohdanto ole vähempiarvoista kuin vaunuäitienkään. Ihmisiä hekin ovat. Itse kuvasit kahden ryhmän kohtaamiset, mutta vain toisen kelpuutat oikean laiseksi kohtaamiseksi.
Saathan sinä puhtaasti subjektiivinen olla, mutta vähän hassua on sen pohjalta argumentoida.
Vanhat papat ja nuoret äidit ovat tosiaan ihan yhtä arvokkaita. Sen sijaan kaupunkisuunnittelua kannattaa lähtökohtaisesti tehdä nuorempien ehdoilla.
Tähän kauppakeskuskeskusteluun toisin ehkä sen näkökulman, että kauppakeskuksen tavoite ei tosiaan ole, että ihmiset tulevat sinne oleskelemaan. Ihmisiä halutaan kuluttamaan, joko tavaroita tai palveluita. Kohtaaminen voi olla sivutuote, mutta koska se ei ole tavoite, kauppakeskuksia ei ainakaan toistaiseksi suunnitella kohtaaminen edellä. Siksi ne eivät nykymuodossaan ole ihmisten oleskelutiloja vaan sieluttomia ja persoonattomia.
Nuoret ovat vähemmistö ja ruumiinkunnoltaan se vahvin ja olosuhteisiin sopeutumiskykyisin väestönosa. Kumpikaan ei puolla kaupunkisuunnittelua heidän ehdoillaan tehtäväksi. Outoa poimia suunnittelum pohjaksi se ryhmä, jonka vähiten tarvitsee siinä asemassa olla.
Mutta eikö vanhoille papoillekin olisi mukavampaa istua nojatuoleissa tai sohvalla tai pöydän ääressä pelaamassa vaikkapa shakkia tai korttia? Sen sijaan, että istuvat nyt kovilla penkeillä kauppakeskusten käytävillä? Itseasiassa viime aikoina on paljon puhuttu ikääntyvien yksinäisyydestä. Vaikka nuoret ovatkin vähemmistö, ikääntyvät eivät ole. Myös yksinäisten määrä kaikissa ikäluokissa on kasvanut huolestuttavasti. Ja jos olet lukenut palstalta yksinäisyyteen liittyviä ketjuja (joita on ollut usein ja paljon), monen ongelmana on, ettei ole paikkoja, missä tutustua muihin ihmisiin. Mä en kohtaamispaikkoja tarvitse, mulla on laaja sosiaalinen verkosto, mutta ymmärrän ihmisiä, joista olisi mukavaa tavata muita ihmisiä ja tutustua heihin.
LOL. Tämän päivän 70-vuotiaat ovat syntyneet vuonna 1952. He olivat teinejä 60-luvulla ja nuoria aikuisia 70-luvulla. Buumereiden alkupäätä. Heistä löytyi feministien toinen aalto ja jos tutustut ajan mediaan, niin huomaat että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo olivat ajan sanoma. Heistä löytyy myös ensimmäiset modernit ympäristönsuojelijat, jotka suojelivat ekologian eikä esteriikan pohjalta.
Minä olen gen-xää ja me olemme nuorina aikuisina Linkolaan hurahtanut sukupolvi. Meille opetettiin koulussa DDT:n vaikutus ympäristöön, me tiesimme lajikadon, otsoniaukon, kierrätyksen, joukkoliikenteen edut, kavahdimme ympäristlmyrkkyjä jo hamalla 80-luvulla.
Mitä vanhemmaksi sitä tulee, sitä enemmän huvittaa kun nuoret tekevät pesäeroa meihin kuvittemalla olevansa erilaisia kuin me. Buumerithan tunnetaan siitä, että he nuorina katsoivat muuttavansa maailman oikeudenmukaiseksi. Ei mitään eroa nykyisiin nuoriin siltä osin.