HS ihmettelee miksi keskustat näivettyvät ympäri Suomea. Voin kertoa syyn.

Vierailija kirjoitti:

Olen täällä Kajaanissa käymässä ja täytyy todeta että pois on vilkas toiminta Kauppakadulta. Terassi on poissa aurinkoiselta paikalta ja suihkulähteen alue ammottaa tyhjyyttä.

Lähdenpä takaisin mökille.

Ennen istuskelin terassilla, söin ja join. Pois on entinen kesämeininki.

Osaltaan tähän voi vaikuttaa se, että korona-aika on kehitetty muita tapoja viettää aikaa. Toisaalta myös talouden näkymät voi lisätä varovaisuutta kuluttaa ja liikkua.

Suuret kauppaketjut ovat tehneet osansa. Jossain Englannissa tai Italiassaon viehättäviä kyliä perheleipomoineen ja maalaiskauppoineen, meillä aina massiivinen, massatuotettu, teollisen oloinen S-market tai K-market. 

N55 kirjoitti:

Suuret kauppaketjut ovat tehneet osansa. Jossain Englannissa tai Italiassaon viehättäviä kyliä perheleipomoineen ja maalaiskauppoineen, meillä aina massiivinen, massatuotettu, teollisen oloinen S-market tai K-market. 

Pikkusen eroa siinä ,onko niitä potentiaalisia asiakkaita 70 miljoonaa vai 5 miljoonaa. Ja kuitenkin Italiassakin on kokonaisia näivettyviä alueita, joilta nuoret häipyy ja kylät sitoutuu.

Pikkusen eroa siinä ,onko niitä potentiaalisia asiakkaita 70 miljoonaa vai 5 miljoonaa. Ja kuitenkin Italiassakin on kokonaisia näivettyviä alueita, joilta nuoret häipyy ja kylät autioutuu. Korjattu

Täältäkin poistetaan joka yö sivutolkulla maahan muuttoon viittaavia viestejä, voiko moinen itsepetos surullisempaa olla kun kyseessä on vielä oma maa ja yhteiskunta?

Vierailija kirjoitti:

HELSINGIN keskustan liiketilat ovat parin viime vuoden aikana jatkaneet tyhjenemistään. HS kertoi lauantaina yrityksen toisensa jälkeen jättäneen Mannerheimintiellä sijaitsevan kauppakeskus Forumin ensimmäisen kerroksen liiketilat.

Tuoreimmasta kaupunkien elinvoimaa mittaavasta Elävät kaupunkikeskustat ry:n (EKK) laskennasta selviää, että Helsingin keskusta-alueilla tyhjien liiketilojen osuus kaikista liiketiloista on kasvanut viime vuosina jatkuvasti. Vuonna 2019 osuus oli 5,5 prosenttia, kun tänä vuonna osuus on noussut 9 prosenttiin.

EKK:N toiminnanjohtaja ja arkkitehti Pokko Lemminkäinen nostaa useita syitä keskustan liiketilojen tyhjenemiselle: Kansainvälinen matkailu on pandemian aikana Helsingissä vähentynyt.

Lisääntynyt etätyö on vienyt monien keskustan toimijoiden asiakkaita. Samalla uudet alueet ja niiden liiketilat, kuten Kalasatama ja Pasila, ovat nousseet haastamaan keskustan liiketiloja. Osa yrityksistä on tullut siihen tulokseen, että kaupunkien reunoilla toimiminen on niille keskustassa toimimista helpompaa.

”Monet kaupat haluavat logistiikan ja varastotilan vuoksi väljempiä tiloja. Helsingin keskusta on aika museaalinen, eikä sinne voi välttämättä louhia esimerkiksi varastotilaa.”

Lemminkäisen mielestä keskustan läpileikkaavaa autoliikennettä pitäisi pyrkiä vähentämään. Se lisäisi keskusta-alueen kehittämisen mahdollisuuksia. Yksi ratkaisu tähän olisi hänen mielestään keskustatunnelin rakentaminen.

Keskustatunnelin eli maanalaisen kokoojakadun rakentamista on kritisoitu sen kalliin hinnan vuoksi. Vuonna 2019 tunnelin hinnaksi arvioitiin 1,3–1,4 miljardia euroa. Hanke on kuopattu ja taas herätetty henkiin useaan kertaan.

”Totta kai tunneli on kallis, mutta se tasapainottaisi ja lisäisi keskustan elinvoimaa, kun läpileikkaava liikenne saataisiin pois.”

LEMMINKÄISEN mukaan on mahdollista, että tulevaisuudessa Helsingissä on useita keskustoja, eikä Helsingin perinteinen keskusta enää samalla tavalla vahvistu.

”Voi olla, etteivät ihmiset tulevaisuudessa liiku arjessaan asuinalueensa ulkopuolelle niin paljon kuin aiemmin. Pienemmät keskittymät vahvistuvat ja kauppoja ja ravintoloita siirtyy entisestään niihin.”

”Historia on aina aaltoliikettä. Nyt liikkumisen hinta nousee. Silloin kaikki toimii tiiviimmin, jolloin lyhyet etäisyydet ovat tärkeitä.”

Ihmiset kyllä liikkuu tarpeen mukaan. Jos omalla lähiostarilla ei ole kuin parturi, kauppa, ehkä apteekki ja muutama baari niin ei noilla kukaan pärjää joka tilanteessa vaan pitää lähteä ostoksille kauemmas.

Nykyään tosiaan on asioita saatavilla netistäkin mutta nää muutosselittelijät yliarvioi vaikutusta ja vahvasti. Nää nettiostokset on yleistyneet isossa mitassa vasta pari vuotta eli koronan johdosta. Sitäkin ennen ostettiin mutta paljon pienemmän porukan toimesta. Lisäksi joitain asioita on hankala ostaa netistä kuten esim. vaatteita kun kokomerkinnät saattaa tarkoittaa ihan ihmeellisiä asioita.

Eli kaupungit (varsinkin helsinki) ei ole autioituneet kymmentä vuotta koska netti vaan muista syistä. Yrittäjälle tilanne on sinänsä yksinkertainen, jos ei ole asiakkaita niin on joko siirryttävä sinne missä niitä on tai lopetettava tai koitettava muuttaa liikeideaa. Harvalla on varaa maksella keskustan vuokria jos ei niitä saa myynnillä katettua.

Asiakkaat taas käy liikkeissä jos siitä ei ole kohtuutonta vaivaa, esim. kulkuyhteyksien tai ruuhkien tai etäisyyksien vuoksi, jos siis liike muuten on houkutteleva. Toisaalta jotkut kaupat on itse muuttaneet konseptiansa vähemmän houkuttelevaksi. Mieleen tulee esim. akateeminen kirjakauppa joka sai jostain mystisestä syystä idean muuntua samanlaiseksi uutuuskirjojen bulkkikirjakaupaksi kuin kaikki muutkin. Samalla katosi asiakkaat jotka oli käyneet akateemisessa koska siellä oli jättimäinen valikoima kaikenlaista mitä ei muualta saanut.

Vaatekaupatkin ei esim. malta myydä laadukasta perust-paitaa vaan joko niissä on noita älyvapaita jättimainostekstejä jotka ei edes tarkoita mitään tai ainakin ne peruspaidat on kahta väriä (musta + valkoinen) ja todella ohuita ja surkealaatuisia. Eikä sekään innosta että jos menet ostamaan housuja niin niitä on nykyään 10 eri paikassa pitkin myymälää merkeittäin jaoteltuna sen sijaan että housut löytäisi yhdestä paikasta.

Ihan vaan vinkkinä: asiakkaalle tulee tehdä helpoksi tehdä ostokset niin se tulee toistekin. Verkkokaupatkin noudattaa tätä periaatetta sen sijaan että asiakasta pompoteltaisiin maksuvaiheessa 20 eri lomakkeen kautta. 

Vierailija kirjoitti:

Täältäkin poistetaan joka yö sivutolkulla maahan muuttoon viittaavia viestejä, voiko moinen itsepetos surullisempaa olla kun kyseessä on vielä oma maa ja yhteiskunta?

'

Niinpä, sitten luullaan, että ihmiset tykkää tästä epäterveestä moni kulttuurisuudesta. Sitä kutsutaan mielipiteiden muokkaukseksi. Jokaisen uutisen kohdalla voidaan miettiä miten se uutisoidaan. Hyvä esimerkkin on viime päivien kyselytulos "Luotatko poliitikkoihin". Ei voi kun nauraa. Uutisoidaan että, suomalaiset luottavat poliitikkoihin ja todellisuudessa joka toinen ei oikein luota. 

Miettikää aina otsikon kohdalla miksi tämä asia tuodaan nyt julkisuuteen, miksi se otsikoidaan noin. Opetellaan median lukutaitoa, kun sitä niin kehoitetaan opettelemaan ;)