Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei suostu ymmärtämään, että tarvitsen omaa aikaa
13.07.2022 |
Meillä on juuri viisi vuotta täyttänyt lapsi. Ja minun mahdollisuudet omaan aikaan lapsen saamisen jälkeen on lähennellyt pyöreää nollaa. Joskus kerran vuodessa toisella puolella Suomea asuva jo vähän iäkäs äitini tulee käymään ja katsoo lapsen perään, jotta minä pääsen hetkeksi jonnekin, mutta hän ei tosiaan kuin kerran vuodessa halua käydä ja vanhemmillani ei ole sillä tavalla tilaa, että voisin lapsen kanssa sinne mennä muutamaksi päiväksi.
Olen yrittänyt vaikka missä harrastuksissa käydä, mutta aina viime hetkellä miehelleni eli siis lapsen isälle tulee joku este että ei voikaan tai ehdikään olla lapsen kanssa. Jos ei muuta niin syynä on joku ihme vatsakipu jota vetäytyy potemaan yksin pimeään alakertaan. Vaikka miten selitän, että minä tarvitsen omaa aikaa eli muutakin kuin vain työ (jolloin lapsi on päiväkodissa) ja sitten lapsesta huolehtiminen, niin mikään ei muutu. Hänelle kyllä sopii minun harrastukset ja vaikka ravintolaillatkin oikein hyvin, kunhan hän ei joudu olemaan silloin huolehtimassa lapsesta. Mutta kuka sitten on, kun ei ole ketään muuta olemaan lapsen kanssa. Kerran soitin mll:n hoitajan meille hoitamaan lasta, vaikka mies oli kotona ja mies oli kuulemma lähtenyt heti minun lähtöni jälkeen ulos, sanoi se hoitaja. Jos vain lähden, niin syttyy suunnilleen sota siitä, että mies ei sen vuoksi ehtinyt hoitaa sovittuja töitään ja ties mitä. Erotako tässä pitää, että saisi edes vähän omaa aikaa?
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano miehelle, että lapsi hoidetaan puoliksi tai otat eron. Ota myös.
Vie lapsi johonkin harrastukseen, jossa ollaan ilman vanhempia, kuten tuolla joku ehdotti.
Joitain asioita voi harrastaa lapsen kanssa yhdessä. Esim. voit juosta ja lapsi ajaa potkupyörällä vieressä. Voit pyöräillä lapsi turvaistuimessa. Retkeillä. Tuon ikäisen kanssa jopa uida edestakaisin rannan tuntumassa, kun lapsi leikkii vieressä rannalla pelastusliivi päällä.
Lapsi vasta kohta täyttää viisi. Missä harrastuksessa tuon ikäiset voi olla ilman vanhempia?
Kaikissa. Ikäraja on kolme.
Höh. Ei kyllä meilläpäin yhdessäkään.
Aina täällä palstalla - ei missään muualla - asutaan jossain missä ei mikään muka ikinä koskaan toimi kuten kaikkialla muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattiko tehdä lapsi miehen kanssa, joka ei sitä halunnut?
Mies halusi lapsen, hänellä oli jopa vauvakuume. Halusi perheen perustamista jopa enemmän kuin minä. Ap
Vai sanoitko niin päästäkseen nylkyttämään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano miehelle, että lapsi hoidetaan puoliksi tai otat eron. Ota myös.
Vie lapsi johonkin harrastukseen, jossa ollaan ilman vanhempia, kuten tuolla joku ehdotti.
Joitain asioita voi harrastaa lapsen kanssa yhdessä. Esim. voit juosta ja lapsi ajaa potkupyörällä vieressä. Voit pyöräillä lapsi turvaistuimessa. Retkeillä. Tuon ikäisen kanssa jopa uida edestakaisin rannan tuntumassa, kun lapsi leikkii vieressä rannalla pelastusliivi päällä.
Lapsi vasta kohta täyttää viisi. Missä harrastuksessa tuon ikäiset voi olla ilman vanhempia?
Kaikissa. Ikäraja on kolme.
Höh. Ei kyllä meilläpäin yhdessäkään.
Aina täällä palstalla - ei missään muualla - asutaan jossain missä ei mikään muka ikinä koskaan toimi kuten kaikkialla muualla.
En minäkään ole kuullut kolmevuotiaiden harrastuksista, joihin lapsi jätetään ja haetaan pois. Esim futis ja kaikki vastaava on perhefutiksia, joissa lapsi on vanhemman vastuulla, vaikka ohjaaja ohjaa harrastusta.
Jos haluaa yrittää toiminnallisesti jotain keinoa eikä puhe auta, niin seksin pihtaaminen niin kauan kunnes mies alkaa hoitamaan lasta. Tämä pitää kertoa miehelle selvästi: En harrasta seksiä kanssasi ennen kuin alat hoitamaan lastasi ja minä pääsen yksin pois kotoa. Esim. kerta kerrasta alkuun, katsoo sitten miten pää kestää sellaista kaupankäyntiä ja toimiiko se edes. En oikein keksi muutakaan keinoa jos puhuminen ei auta ja jos erota ei vielä halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen vielä ymmärtää, että mies ei ymmärrä, mutta että keski-ikäinen työterveyspsykologinainen ei ymmärrä oman ajan ja tilan tarvetta työssä ja sen ulkopuolella, se on mahdotonta käsittää muuten kuin että psykologia on täysin toissijainen asia tuossa hommassa.
🤔 miten tämä liittyy ap:n tilanteeseen?
Ei mitenkään, sille on ihan oma terminsäkin: off topic, lyh. ot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero. Mies ei rakasta sinua eikä lastaan.
Erohan tuo sitä kaivattua lisäaikaa 🤔, just joo!
Ei moro, eroko on aina se ratkaisu parisuhdeongelmiin?
Jos ei mies ei rakasta (=ei kunnioita eikä arvosta, oma napa se tärkein jne) niin ero on paras ratkaisu vaikka oma aika ei lisääntyisi. Kokoaikainen vitutus vie uskomattoman määrän energiaa jonka voi sitten käyttää eron jälkeen oman ja lapsen hyvinvoinnin edistämiseen. Vätysmiehillä on yleensä vanhemmat joten sosiaalisen paheksunnan pelossa vätyksestäkin voi kuoriutua kelpo etäisä. Nimimerkillä kokemusta on
Vierailija kirjoitti:
Eikä työssä sitä paitsi ole oikeutta omaan aikaan vaan työ on työaikaa, poislukien lounas.
Vähän enemmän keskittymistä vaativissa hommissa tarvitaan oma aika ja tila, vaikka työajalla ja -paikassa ollaankin. Paitsi psykologin mielestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma ongelmani on samansuuntainen, mutta tietysti hieman eri. Olen kesälomalla 8 viikkoa ja yhtään tuntia en saa omaa aikaa. Koko ajan perhe iholla. Tai osa on tietysti pois kotoa välillä, mutta olen jo viime kesänä itkenyt sitä, että olen kuormittunut ja haluaisin edes pari päivää olla itsekseni joskus. Lapset on niin isoja, ettei ongelma ole siinä. Ovat jo teinejä. Mies on kotona, koska pystyy järjestämään työnsä niin, että "voi lomailla" meidän kanssa lähes koko kesän. Hänellä on yritys, joka on ihan mukava siitä, että 10-15 tuntia viikossa riittää tuottamaan keskipalkan. Mies on koko talven pääosin kotona, tekee etää tai katselee Netflixiä, ja nyt kesällä haluaa sitten päälle lomailla täysillä ja tehdä kaikkea yhdessä. Eli käytännössä on koko ajan tuossa ideoimassa tekemistä perheelle ja minä en saa yhtään sitä aivojenollausaikaa. Oma työni on kuormittavaa, erityiseti sosiaalisesti, ja haaveilen siitä, että vaikka yksi viikonloppu mökillä ilman ketään ja itsekseen kirjan kanssa. Jos lähdemme mökille, niin mies haluaa koko ajan pelata jotain tai kalastaa ja kauhean syyttävä katse, jos minä haluaisin vain vajota tuoliin lukemaan. Haluan vain olla. Joskus edes. Ilman, että minua aktivoidaan koko ajan. Olen sanonut tästäkin miehelle, että hän makailee pääosin työviikotkin sohvalla, niin miksei hän voi ymmärtää minun tarvettani olla itsekseen ja tekemättä mitään mukavaa yhdessä.
Keksin tänä kesänä uuden keinon. Kävimme Kreikassa kesäkuun alussa ja se oli sitä samaa, että joka hetki piti tehdä jotain ja illalla, kun olisin halunnut vain lukea ja katsella maisemia, niin piti lähteä perheen kanssa "touhailemaan". Pelejä, musiikkiesityksiä jne. Kiva matka sinänsä. Keksin siitä, että teen toisen matkan loppukesästä yksin. Kun totesin tämän, että olen miettinyt matkaa heinäkuun lopulle, niin mies heti innostui, että lähdetään kaikki tietysti ja alkoi selailla matkailusivustoja. Millä rahalla? Omat lomarahani ajattelin sijoittaa tuohon, mutta yhden matka ei paljoa maksa, mutta koko perhe.... Ei meillä ole varaa toiseen matkaan koko perheellä + taas se idea omasta ajasta meni.
Olen joskus miettinyt eroavani vain sen takia, että saan olla ja tehdä itseä kiinnostavia asioita. Rakastan olla itsekseni.
Asiasta ei tietenkään voi miehelle ja perheelle sanoa. Tai sitten vaan varata sitä matkaa/mökkiä/hotellia itselleen ja huikata lähtiessään oven raosta että tuun takasin silloin ja silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vien lapsen MLL:n hoitajalle mennessäni harrastamaan. Tuttu lukiolainen, jolle sopii se tunnin, kahden hoitotyö ihan hyvin. Miehelle en ole tästä edes puhunut ja hän on ihan ihmeissään, miten paljon minulla ja lapsella on yhteistä tekemistä.
Toisaalta kun mies kummastelee sitä, että emme ole koskaan yhdessä ja selittää, että lapselle pitää hankkia hoitaja ja mennä yhdessä vaikka elokuviin. Olen aina suunnittelussa innolla mukana ja lopuksi totean miehelle, että enää puuttuisi se hoitaja, mistä se saataisiin.
Olet siis onnistunut ratkaisemaan asiasi hieman paremmin kuin minä, mutta eihän sen noin(kaan) pitäisi mennä kuten teillä. Eikö muuten lapsi koskaan puhu isälle siitä hoitajasta tai missä on ollut tänään?
ApMinä haluan helpon elämän ja näin se on helppo. Voisin yrittää muuttaa miestä ja joutua perumaan omia menojani, kun mies ei "muista", että lapsikin pitää hoitaa, mutta koska se tekisi elämästäni vaikeaa, niin en viitsi. Mies tässä eniten menettää.
Lapsi ei kerro, kun isä ei osaa kysyä ja mitä väliä, vaikka kertoisi? Toistaiseksi mies ei ole osannut yhdistää Lauraa tilanteisiin, joissa äiti ei olekaan paikalla.
Tässä on hyvä opetus, jos aiot ottaa huonon miehen. Pidä huoli, että mies on tyhmä. Helpottaa elämää:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen vielä ymmärtää, että mies ei ymmärrä, mutta että keski-ikäinen työterveyspsykologinainen ei ymmärrä oman ajan ja tilan tarvetta työssä ja sen ulkopuolella, se on mahdotonta käsittää muuten kuin että psykologia on täysin toissijainen asia tuossa hommassa.
🤔 miten tämä liittyy ap:n tilanteeseen?
Ei mitenkään, sille on ihan oma terminsäkin: off topic, lyh. ot.
Voishan tästä vaikka sellaisen aasinsillan vääntää, että jos ap päätyy hakemaan ammattiapua tilanteeseensa, kannattaa miettiä kaksi kertaa, kehen tukeutuu?
No meillä oli vähän samanlaista. Hoidin itse lapsen kokonaan, siis ihan täysin. Toisaalta tämä oli minulle alusta alkaen selvää, vaikka lapsi yhdessä haluttiin. Lapsi oli onneksi ihan superhelppo (sain nukkua yöt jne), mutta joka paikkaan häntä kyllä raahasin mukaan. Hoidossa oli mummilassa välillä ja silloin tehtiin miehen kanssa keskenään jotain.
Siinä kun lapsi alkoi olla eskari/kouluikäinen niin alkoi isä viihtymään enemmän ja enemmän lapsen kanssa. Tällä hetkellä lapsi on yläkoululainen ja ovat isänsä kanssa kuin paita ja perse, tekevät koko ajan jotain yhdessä ja heillä on tosi lämpimät välit. Kuten lapsella myös minun kanssani.
Ero ei kyllä käynyt koskaan mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan tuo nyt ihan naurettavaa, että AP on joutunut ottamaan kotiin MLL:n hoitajan lapselle, vaikka mies on ollut kotona.
Olisiko siitä apua näin alkuun, jos sopisit jonkun mll:n lastenvahdin kanssa vakioajan eli hän tulisi hoitamaan lasta esim. joka torstai klo 17-19? Silloin saisit joka viikolla varmasti ainakin yhden kerran omaa aikaa, vaikka miehesi ei sitä sinulle ymmärräkään antaa. Omalla ajallasi voisit käydä joko jossain säännöllisessä harrastuksessa tai sitten milloin missäkin, lenkillä, uimassa kirjastossa, taidenäyttelyssä jne. Isyyspakkaus-blogin Tommi otti joku vuosi sitten vaimonsa kanssa lastenhoitajan joka viikolle samaan aikaan ja tuntuivat olleen tosi tyytyväisiä siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mulla olisi meno ja mies alkaisi siinä valitella vatsakipuaan, niin varmasti vaan voivottelisin tilannetta, toivottaisin tsempit ja lähtisin. Eihän vatsakipu lapsenhoitoa estä! Tämä on kuitenkin jo 5-vuotias joten osaa itsekin jo paljon. Älä alennu manipuloitavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos mulla olisi meno ja mies alkaisi siinä valitella vatsakipuaan, niin varmasti vaan voivottelisin tilannetta, toivottaisin tsempit ja lähtisin. Eihän vatsakipu lapsenhoitoa estä! Tämä on kuitenkin jo 5-vuotias joten osaa itsekin jo paljon. Älä alennu manipuloitavaksi.
AP sanoo, että mies vetäytyy yksin pimeään alakertaan potemaan. Kuka äiti tällöin jättää päiväkoti-ikäisen lapsen sinne kotiin, kun ainoa kotiin jäävä aikuinen on piiloutunut eri kerrokseen pimeään? Johan se on todella kamalaa lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko siitä apua näin alkuun, jos sopisit jonkun mll:n lastenvahdin kanssa vakioajan eli hän tulisi hoitamaan lasta esim. joka torstai klo 17-19? Silloin saisit joka viikolla varmasti ainakin yhden kerran omaa aikaa, vaikka miehesi ei sitä sinulle ymmärräkään antaa. Omalla ajallasi voisit käydä joko jossain säännöllisessä harrastuksessa tai sitten milloin missäkin, lenkillä, uimassa kirjastossa, taidenäyttelyssä jne. Isyyspakkaus-blogin Tommi otti joku vuosi sitten vaimonsa kanssa lastenhoitajan joka viikolle samaan aikaan ja tuntuivat olleen tosi tyytyväisiä siihen.
AP:lla on varmastikin periaatteellinen ongelma siinä, että mies ei koskaan hoida lasta niin, että AP saisi omiin menoihinsa omaa aikaa. Tietenkin omiin menoihin voi päästä lapsenvahdin palkkaamallakin, mutta siitä ei tainnut tässä aloituksessa olla kyse vaan miehen epäreilusta ja oudosta toiminnasta.
Moni isä tykkää lapsestaan, sen 10 min kun sitä tehdään. Siitä eteenpäin EVVK.
Vai jaksaa ukko valitella vatsakipuja ym. Otapa samansuuntaiset manipuloinnit käyttöön. Toisin sanoen: aina kun vonkaa seksiä, niin sano ettei jaksa, koska kaikki energia menee lapseen ja tarvitsisit sitä omaa aikaa saadaksesi puhtia. Kyllä saattaa yhtäkkiä äijää alkaa kiinnostaa se sinun vapaa-aikasi. Toiseksi: kun/jos ukko oikeasti tekee jotain sen lapsen kanssa, niin kehu kuinka se tekee hänestä paljon haluttavamman.
En ymmärrä, miksi joku haluaa lapsen, jos ei sitten kuitenkaan kiinnosta olla sen kanssa?
Alue: Aihe vapaa
Ja kappas vaan, taas vaihteeksi mies ei kanna vastuutaan OMASTA KAKARASTAAN.
Sun pitäisi vain lähteä ja jättää se lapsi sinne. Joko se hoitaa sen tai saa syytteet kuolemantuottamuksesta.