Lue keskustelun säännöt.
Suuttuisitko, jos vanhempasi tekee testamentin jossa et saa mitään, ja vaativat luopumaan vielä lakiosasta?
11.07.2022 |
Kaikki siis siksi, että he haluavat varmistaa että suosikkilapsi saa ihan kaiken?
Vanhemmat olleet aina siis erittäin epäreiluja ja toista lasta susosittu, toista hylkeksitty. Myös koko aikuisuuden ajan vain suosikki saanut tukea, apua, rahaa, inhokki ei mitään.
Mä loukkaannuin, sillä lapsenikaan ei saa nyt mitään suvun metsää koskaan kun kaikki menossa sisarukselle. Ja ei, en ole se hulivili lapsi, vaan se kunnollinen, ahkera, asiansa hyvin hoitanut. Silti inhottu ja syrjitty.
Miten sinä reagoisit? Loukkaantuisitko?
Kommentit (177)
Meillä oli tädin perheessä samantapainen juttu, oli kuulemma testamentti tehty ainoalle pojalle. Tämä kuoli ennen vanhempiaan ja sisarukset luulivat saavansa kaiken, mutta testamentti oli tehty uusiksi ja kaikki oli menossa kaukaiselle sukulaiselle. Siskot saivat lakiosansa, kun sitä vaativat, mutta se oli vain puolet siitä, mitä luulivat saavansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni nykynuori ei tunne ollenkan lähihistoriaa. 70-luvulla oli hirveä sosiaalinen pakko ja paine mennä naimisiin ja tehdä lapsia, vaikkei itse sitä halunnut. Moni teki lapsen/lapsia vaikkei olisi halunnut. Omatkin vanhemmat toimi näin. Ei sitä lasta sitten oikein jaksettu hoitaa eikä rakastaa.
Paine oli todella rajua, esim yhdessä ei voinut asua ennen häitä, haukuttiin susipariksi ja moraalittomaksi. Jos syntyi avioliiton ulkopuolella lapsi, haukuttiin äpäräksi. koko suku painosti, ja esim työpaikkaa ei välttämättä saanut jos oli susipari eikä kunnon avioliitossa oleva nainen.
Naisilla ei ollut läheskään aina oikeutta oikein mihinkään, ei omaan kehoon, ei omaan rahaan, vaan mies päätti suvereenisti kaiken.70-luvulla ja vielä 80-luvullakin lapsia surutta pieksettiin ja lyötiin, niin minuakin.
Sitäkään ei moni oikein tajua että silloin moni asia oli alkeellinen. Luokkakavereilla oli koteja joissa oli vain ulkohuussi. Ei ollut kaikilla juoksevaa vettä. Monilla oli vain pihasauna jonne vedet kannettiin.
70-luku oli todella erilainen kuin mitä nykyaikaan syntyneet ymmärtää. Puhumattakaan sitten sitä aikaisemmista vuosikymmenistä!
Sinun 70-lukusi poikkeaa huomattavasti lähestulkoon kaikkien muiden samasta vuosikymmenestä. Mitään naimisiinmenopakkoa tai lapsensaamispakkoa ei todellakaan ollut, ehkäisypillerikin oli keksitty. Suurimmalla osalla oli sisävessat eli jos sinun elinpiirisi oli alkeellinen, niin älä yleistä sitä kaikkiin.
Vielä nytkin on pihasaunoja, jonne vedet kannetaan ja alistettuja naisia. Sinulle mikään ei ole siis muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa uhriutua, niin jatka valitsemallasi tiellä. Jos haluat asioiden muuttuvan paremmaksi, niin jätä porsaat piehtaroimaan mudassa keskenään.
Ylevää pätemistä. Ei vaan ole niin helppoa elävässä elämässä. Tuollaisessa asetelmassa häviät aina. Ihan aina. Tervepäisten vanhempien lapset ei tajua millaisia mulkeroita osa vanhemmista voi olla.
Tervepäinen kävelee ulos eikä rakenna elämäänsä tulevien perintöjen varaan tai jää vänkäämään, että häiriintyneet ihmiset muuttuisivat.
Tervepäinen ihminen ei jää ihmettelemään sitä mulkeroisuutta, vaan ottaa vastuun omasta elämästä ja keskittyy siihen.
Lakiosaan on oikeus testamentista huolimatta. Testamentin tekijällä on oikeus pyytää, ettei sitä vaadita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nykynuori ei tunne ollenkan lähihistoriaa. 70-luvulla oli hirveä sosiaalinen pakko ja paine mennä naimisiin ja tehdä lapsia, vaikkei itse sitä halunnut. Moni teki lapsen/lapsia vaikkei olisi halunnut. Omatkin vanhemmat toimi näin. Ei sitä lasta sitten oikein jaksettu hoitaa eikä rakastaa.
Paine oli todella rajua, esim yhdessä ei voinut asua ennen häitä, haukuttiin susipariksi ja moraalittomaksi. Jos syntyi avioliiton ulkopuolella lapsi, haukuttiin äpäräksi. koko suku painosti, ja esim työpaikkaa ei välttämättä saanut jos oli susipari eikä kunnon avioliitossa oleva nainen.
Naisilla ei ollut läheskään aina oikeutta oikein mihinkään, ei omaan kehoon, ei omaan rahaan, vaan mies päätti suvereenisti kaiken.70-luvulla ja vielä 80-luvullakin lapsia surutta pieksettiin ja lyötiin, niin minuakin.
Sitäkään ei moni oikein tajua että silloin moni asia oli alkeellinen. Luokkakavereilla oli koteja joissa oli vain ulkohuussi. Ei ollut kaikilla juoksevaa vettä. Monilla oli vain pihasauna jonne vedet kannettiin.
70-luku oli todella erilainen kuin mitä nykyaikaan syntyneet ymmärtää. Puhumattakaan sitten sitä aikaisemmista vuosikymmenistä!
Sinun 70-lukusi poikkeaa huomattavasti lähestulkoon kaikkien muiden samasta vuosikymmenestä. Mitään naimisiinmenopakkoa tai lapsensaamispakkoa ei todellakaan ollut, ehkäisypillerikin oli keksitty. Suurimmalla osalla oli sisävessat eli jos sinun elinpiirisi oli alkeellinen, niin älä yleistä sitä kaikkiin.
Vielä nytkin on pihasaunoja, jonne vedet kannetaan ja alistettuja naisia. Sinulle mikään ei ole siis muuttunut.
Et selvästi ole elänyt tuolloin. Jos olisit niin tietäisit että tuo on totta. Esim itse asuin kaupungissa, vanhemmat oli ensimmäinen sukupolvi joka muutti maalta kaupunkiin (ja meno oli hyvin maalaismaista).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nykynuori ei tunne ollenkan lähihistoriaa. 70-luvulla oli hirveä sosiaalinen pakko ja paine mennä naimisiin ja tehdä lapsia, vaikkei itse sitä halunnut. Moni teki lapsen/lapsia vaikkei olisi halunnut. Omatkin vanhemmat toimi näin. Ei sitä lasta sitten oikein jaksettu hoitaa eikä rakastaa.
Paine oli todella rajua, esim yhdessä ei voinut asua ennen häitä, haukuttiin susipariksi ja moraalittomaksi. Jos syntyi avioliiton ulkopuolella lapsi, haukuttiin äpäräksi. koko suku painosti, ja esim työpaikkaa ei välttämättä saanut jos oli susipari eikä kunnon avioliitossa oleva nainen.
Naisilla ei ollut läheskään aina oikeutta oikein mihinkään, ei omaan kehoon, ei omaan rahaan, vaan mies päätti suvereenisti kaiken.70-luvulla ja vielä 80-luvullakin lapsia surutta pieksettiin ja lyötiin, niin minuakin.
Sitäkään ei moni oikein tajua että silloin moni asia oli alkeellinen. Luokkakavereilla oli koteja joissa oli vain ulkohuussi. Ei ollut kaikilla juoksevaa vettä. Monilla oli vain pihasauna jonne vedet kannettiin.
70-luku oli todella erilainen kuin mitä nykyaikaan syntyneet ymmärtää. Puhumattakaan sitten sitä aikaisemmista vuosikymmenistä!
Sinun 70-lukusi poikkeaa huomattavasti lähestulkoon kaikkien muiden samasta vuosikymmenestä. Mitään naimisiinmenopakkoa tai lapsensaamispakkoa ei todellakaan ollut, ehkäisypillerikin oli keksitty. Suurimmalla osalla oli sisävessat eli jos sinun elinpiirisi oli alkeellinen, niin älä yleistä sitä kaikkiin.
Vielä nytkin on pihasaunoja, jonne vedet kannetaan ja alistettuja naisia. Sinulle mikään ei ole siis muuttunut.
Tuo kuvaus oli ihan totta joka sana. Olet itse varmaan pumpulissa kasvanut.
T. Toinen 70-luvulta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En. Heidän rahojaan, ei minun.[/quote
Lakiosa on lakiosa, ei sitä voi kiistää, jos ei ole tehnyt rikollista vanhempia kohtaan
Vierailija kirjoitti:
Suuttuisin. Lakiosasta en luopuisi ja yhteydenpito katkeaisi omalta puoleltani täysin. Nähtäisiin seuraavan kerran hautajaisissa.
Tarkalleen ottaen ei kai hautajaisissa enää voi vainajaa nähdä
(Sorry ohis, oli vaan pakko kommentoida) :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Heidän rahojaan, ei minun.[/quote
Lakiosa on lakiosa, ei sitä voi kiistää, jos ei ole tehnyt rikollista vanhempia kohtaan
Lain mukaan ei voikaan mutta moni sen testamentissa silti tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NoVierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa uhriutua, niin jatka valitsemallasi tiellä. Jos haluat asioiden muuttuvan paremmaksi, niin jätä porsaat piehtaroimaan mudassa keskenään.
Ylevää pätemistä. Ei vaan ole niin helppoa elävässä elämässä. Tuollaisessa asetelmassa häviät aina. Ihan aina. Tervepäisten vanhempien lapset ei tajua millaisia mulkeroita osa vanhemmista voi olla.
Ei se ole mitään pätemistä, vaan kylmä fakta. Jokaisella on vain yksi elämä ja uusintoja ei tule. Jos joku haluaa käyttää sen ainokaisensa sekopäiden kanssa tappeluun, on avun ulottumattomissa.
Olen myös sekopään lapsi. Et selvästi ymmärrä. Ei auta muutto 300km päähän, ei numeron esto, ei osoitteen muuttaminen salaiseksi, ei sukulaisten blokkaaminen. Ole kiitollinen siitä että tiedä tällaisesta mitään. Mä valitettavasti tiedän ja tiedän mitä on se hirveä stressi missä sitä joutui elämään tällaisessa tilanteessa.
Jos sinulla on todisteet, niin seuraava askel on hakea lähestymiskieltoa. Olemalla väleissä ja hakemalla ulkopuolista empatiaa, niin olet loppuelämäsi samassa paskassa.
Lähestymiskielto raivostuttaa sekopään kostamaan vielä pahemmin. Ei millään pahalla mutta osalla on lapsellinen usko että virkavalta auttaa. Ei kyllä juurikaan auta. Ainoa tapa on muuttaa itse tiuhaan uuteen paikkaan.
Toisin sanoen olet alistunut ja ehdollistunut uhrin asemaan. Tarvitset enemmän terapiaa kuin perintöä.
No, saat olla mitä mieltä vaan. Mutta suomessa poliisi ei tee yhtään mitään jos joku on vainoamisen uhri. Lue alibia niin näet lopputulokset. Mikään poliisille soitto ei auta silloinkaan jos joku hullu hiipparoi ovesi takana, poliisi tulee joko parin tunnin päästä tai yleensä ei ollenkan. Mutta se on hyvä että sulla on lapsenusko asioihin ja turvallisuudentunne. Se on nimittäin kurjaa kun se katoaa ja tajuaa mikä tilanne oikeasti on. Nauti etuoikeutetusta asemastasi.
Tunnistan marttyyrin kun sellaisen näen.
No ole mitä mieltä vaan. Mä olen kohta 50v kärsinyt tästä joten eiköhän ole kokemusasiantuntijuutta.
Näinhän sanoinkin. Olet kasvanut rooliisi. Asialle olisi kannattanut tehdä jotain 30 vuotta sitten.
Joo.. olen koko aikuisikäni eli 30 vuotta tehnyt asialle vaikka mitä, tulisi varmaan 20 sivun dokumentti jos kertoisin kaiken. Sanonpa vaan että mikään ei oikein tahdo auttaa. Ainakaan siis lailliset keinot. Mutta en jaksa sun kanssa vängätä, sanon vaan että ole iloinen ettet tiedä tällaisesta mitään.
Kuka tahansa mielenterveyden ammattilainen voi kertoa sinulle ilmaiseksikin, että ajatusmaailmasi on melkoisen kieroon kasvanut. Tyypillinen uhriutuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en luopunut lakiosasta. Kenenkään ei pidä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NoVierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa uhriutua, niin jatka valitsemallasi tiellä. Jos haluat asioiden muuttuvan paremmaksi, niin jätä porsaat piehtaroimaan mudassa keskenään.
Ylevää pätemistä. Ei vaan ole niin helppoa elävässä elämässä. Tuollaisessa asetelmassa häviät aina. Ihan aina. Tervepäisten vanhempien lapset ei tajua millaisia mulkeroita osa vanhemmista voi olla.
Ei se ole mitään pätemistä, vaan kylmä fakta. Jokaisella on vain yksi elämä ja uusintoja ei tule. Jos joku haluaa käyttää sen ainokaisensa sekopäiden kanssa tappeluun, on avun ulottumattomissa.
Olen myös sekopään lapsi. Et selvästi ymmärrä. Ei auta muutto 300km päähän, ei numeron esto, ei osoitteen muuttaminen salaiseksi, ei sukulaisten blokkaaminen. Ole kiitollinen siitä että tiedä tällaisesta mitään. Mä valitettavasti tiedän ja tiedän mitä on se hirveä stressi missä sitä joutui elämään tällaisessa tilanteessa.
Jos sinulla on todisteet, niin seuraava askel on hakea lähestymiskieltoa. Olemalla väleissä ja hakemalla ulkopuolista empatiaa, niin olet loppuelämäsi samassa paskassa.
Lähestymiskielto raivostuttaa sekopään kostamaan vielä pahemmin. Ei millään pahalla mutta osalla on lapsellinen usko että virkavalta auttaa. Ei kyllä juurikaan auta. Ainoa tapa on muuttaa itse tiuhaan uuteen paikkaan.
Toisin sanoen olet alistunut ja ehdollistunut uhrin asemaan. Tarvitset enemmän terapiaa kuin perintöä.
No, saat olla mitä mieltä vaan. Mutta suomessa poliisi ei tee yhtään mitään jos joku on vainoamisen uhri. Lue alibia niin näet lopputulokset. Mikään poliisille soitto ei auta silloinkaan jos joku hullu hiipparoi ovesi takana, poliisi tulee joko parin tunnin päästä tai yleensä ei ollenkan. Mutta se on hyvä että sulla on lapsenusko asioihin ja turvallisuudentunne. Se on nimittäin kurjaa kun se katoaa ja tajuaa mikä tilanne oikeasti on. Nauti etuoikeutetusta asemastasi.
Tunnistan marttyyrin kun sellaisen näen.
No ole mitä mieltä vaan. Mä olen kohta 50v kärsinyt tästä joten eiköhän ole kokemusasiantuntijuutta.
Näinhän sanoinkin. Olet kasvanut rooliisi. Asialle olisi kannattanut tehdä jotain 30 vuotta sitten.
Joo.. olen koko aikuisikäni eli 30 vuotta tehnyt asialle vaikka mitä, tulisi varmaan 20 sivun dokumentti jos kertoisin kaiken. Sanonpa vaan että mikään ei oikein tahdo auttaa. Ainakaan siis lailliset keinot. Mutta en jaksa sun kanssa vängätä, sanon vaan että ole iloinen ettet tiedä tällaisesta mitään.
Kuka tahansa mielenterveyden ammattilainen voi kertoa sinulle ilmaiseksikin, että ajatusmaailmasi on melkoisen kieroon kasvanut. Tyypillinen uhriutuja.
Sulla on oikeus mielipiteeseesi, harmi vaan etten anna sille mitään arvoa. Et voi tietää toisen tilannetta, joten etpä voi silloin arvostellakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NoVierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa uhriutua, niin jatka valitsemallasi tiellä. Jos haluat asioiden muuttuvan paremmaksi, niin jätä porsaat piehtaroimaan mudassa keskenään.
Ylevää pätemistä. Ei vaan ole niin helppoa elävässä elämässä. Tuollaisessa asetelmassa häviät aina. Ihan aina. Tervepäisten vanhempien lapset ei tajua millaisia mulkeroita osa vanhemmista voi olla.
Ei se ole mitään pätemistä, vaan kylmä fakta. Jokaisella on vain yksi elämä ja uusintoja ei tule. Jos joku haluaa käyttää sen ainokaisensa sekopäiden kanssa tappeluun, on avun ulottumattomissa.
Olen myös sekopään lapsi. Et selvästi ymmärrä. Ei auta muutto 300km päähän, ei numeron esto, ei osoitteen muuttaminen salaiseksi, ei sukulaisten blokkaaminen. Ole kiitollinen siitä että tiedä tällaisesta mitään. Mä valitettavasti tiedän ja tiedän mitä on se hirveä stressi missä sitä joutui elämään tällaisessa tilanteessa.
Jos sinulla on todisteet, niin seuraava askel on hakea lähestymiskieltoa. Olemalla väleissä ja hakemalla ulkopuolista empatiaa, niin olet loppuelämäsi samassa paskassa.
Lähestymiskielto raivostuttaa sekopään kostamaan vielä pahemmin. Ei millään pahalla mutta osalla on lapsellinen usko että virkavalta auttaa. Ei kyllä juurikaan auta. Ainoa tapa on muuttaa itse tiuhaan uuteen paikkaan.
Toisin sanoen olet alistunut ja ehdollistunut uhrin asemaan. Tarvitset enemmän terapiaa kuin perintöä.
No, saat olla mitä mieltä vaan. Mutta suomessa poliisi ei tee yhtään mitään jos joku on vainoamisen uhri. Lue alibia niin näet lopputulokset. Mikään poliisille soitto ei auta silloinkaan jos joku hullu hiipparoi ovesi takana, poliisi tulee joko parin tunnin päästä tai yleensä ei ollenkan. Mutta se on hyvä että sulla on lapsenusko asioihin ja turvallisuudentunne. Se on nimittäin kurjaa kun se katoaa ja tajuaa mikä tilanne oikeasti on. Nauti etuoikeutetusta asemastasi.
Tunnistan marttyyrin kun sellaisen näen.
No ole mitä mieltä vaan. Mä olen kohta 50v kärsinyt tästä joten eiköhän ole kokemusasiantuntijuutta.
Näinhän sanoinkin. Olet kasvanut rooliisi. Asialle olisi kannattanut tehdä jotain 30 vuotta sitten.
Joo.. olen koko aikuisikäni eli 30 vuotta tehnyt asialle vaikka mitä, tulisi varmaan 20 sivun dokumentti jos kertoisin kaiken. Sanonpa vaan että mikään ei oikein tahdo auttaa. Ainakaan siis lailliset keinot. Mutta en jaksa sun kanssa vängätä, sanon vaan että ole iloinen ettet tiedä tällaisesta mitään.
Kuka tahansa mielenterveyden ammattilainen voi kertoa sinulle ilmaiseksikin, että ajatusmaailmasi on melkoisen kieroon kasvanut. Tyypillinen uhriutuja.
Kuka tahansa mielenterveyden ammattilainen voi todeta että olet v*ttumainen ammattikiusaaja. Mitäpä jos vaan jättäisit rauhaan ihmiset joilla on valmiiksi jo raskasta. Sun nälviminen ei tuo kellekään mitään. Paitsi tietenkin itsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NoVierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa uhriutua, niin jatka valitsemallasi tiellä. Jos haluat asioiden muuttuvan paremmaksi, niin jätä porsaat piehtaroimaan mudassa keskenään.
Ylevää pätemistä. Ei vaan ole niin helppoa elävässä elämässä. Tuollaisessa asetelmassa häviät aina. Ihan aina. Tervepäisten vanhempien lapset ei tajua millaisia mulkeroita osa vanhemmista voi olla.
Ei se ole mitään pätemistä, vaan kylmä fakta. Jokaisella on vain yksi elämä ja uusintoja ei tule. Jos joku haluaa käyttää sen ainokaisensa sekopäiden kanssa tappeluun, on avun ulottumattomissa.
Olen myös sekopään lapsi. Et selvästi ymmärrä. Ei auta muutto 300km päähän, ei numeron esto, ei osoitteen muuttaminen salaiseksi, ei sukulaisten blokkaaminen. Ole kiitollinen siitä että tiedä tällaisesta mitään. Mä valitettavasti tiedän ja tiedän mitä on se hirveä stressi missä sitä joutui elämään tällaisessa tilanteessa.
Jos sinulla on todisteet, niin seuraava askel on hakea lähestymiskieltoa. Olemalla väleissä ja hakemalla ulkopuolista empatiaa, niin olet loppuelämäsi samassa paskassa.
Lähestymiskielto raivostuttaa sekopään kostamaan vielä pahemmin. Ei millään pahalla mutta osalla on lapsellinen usko että virkavalta auttaa. Ei kyllä juurikaan auta. Ainoa tapa on muuttaa itse tiuhaan uuteen paikkaan.
Toisin sanoen olet alistunut ja ehdollistunut uhrin asemaan. Tarvitset enemmän terapiaa kuin perintöä.
No, saat olla mitä mieltä vaan. Mutta suomessa poliisi ei tee yhtään mitään jos joku on vainoamisen uhri. Lue alibia niin näet lopputulokset. Mikään poliisille soitto ei auta silloinkaan jos joku hullu hiipparoi ovesi takana, poliisi tulee joko parin tunnin päästä tai yleensä ei ollenkan. Mutta se on hyvä että sulla on lapsenusko asioihin ja turvallisuudentunne. Se on nimittäin kurjaa kun se katoaa ja tajuaa mikä tilanne oikeasti on. Nauti etuoikeutetusta asemastasi.
Tunnistan marttyyrin kun sellaisen näen.
No ole mitä mieltä vaan. Mä olen kohta 50v kärsinyt tästä joten eiköhän ole kokemusasiantuntijuutta.
Näinhän sanoinkin. Olet kasvanut rooliisi. Asialle olisi kannattanut tehdä jotain 30 vuotta sitten.
Joo.. olen koko aikuisikäni eli 30 vuotta tehnyt asialle vaikka mitä, tulisi varmaan 20 sivun dokumentti jos kertoisin kaiken. Sanonpa vaan että mikään ei oikein tahdo auttaa. Ainakaan siis lailliset keinot. Mutta en jaksa sun kanssa vängätä, sanon vaan että ole iloinen ettet tiedä tällaisesta mitään.
Kuka tahansa mielenterveyden ammattilainen voi kertoa sinulle ilmaiseksikin, että ajatusmaailmasi on melkoisen kieroon kasvanut. Tyypillinen uhriutuja.
Sulla on oikeus mielipiteeseesi, harmi vaan etten anna sille mitään arvoa. Et voi tietää toisen tilannetta, joten etpä voi silloin arvostellakaan.
Todistat vain väitteet oikeaksi kuvittelemalla, etteivät muut kohtaa hankaluuksia, menetyksiä tai joudu tekemään kipeitä valintoja,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uutta perintökaarta ryhdyttiin laatimaan Sipilän hallituksen aikana. On siis tarkoitus tehdä uusi, jossa puolison asema vahvistuu ja oikeus testamentata omaisuutensa kenelle vain kuten muissa EU-maissa Ruotsia lukuunottamatta jo on. Lakiosa periytyy maatalousvaltaisesta Suomesta jolloin haluttiin turvata pieni osuus muille kuin tilan pitoa jatkavalle lapselle. Muualla ei lakiosaa samanlaisena kuin meillä tunneta.
Olemme jo pitkään sanoneet vanhemmille että käyttävät omaisuutensa koska en ole sen eteen mitään tehnyt, en koe sitä ansaitsevani.
Ottaisin lakiosan, ja välien suhteen eiköhän se ole siinä.
Vierailija kirjoitti:
Uutta perintökaarta ryhdyttiin laatimaan Sipilän hallituksen aikana. On siis tarkoitus tehdä uusi, jossa puolison asema vahvistuu ja oikeus testamentata omaisuutensa kenelle vain kuten muissa EU-maissa Ruotsia lukuunottamatta jo on. Lakiosa periytyy maatalousvaltaisesta Suomesta jolloin haluttiin turvata pieni osuus muille kuin tilan pitoa jatkavalle lapselle. Muualla ei lakiosaa samanlaisena kuin meillä tunneta.
Suomessa on poikkeuksellisen paljon persoonallisuushäiriöisiä ja luonnevikaisia. Juuri luin tästä artikkelin jossa psykiatri selitti miten tämä ilmiö on täysin alitilastoitu koska tilastoissa mukana vain dg-tilastoidut. Todellinen määrä luonnevikaisia 10-15% (nyt virallistilastot näyttää että 5%).
Lakiosaa ei saa poistaa. Todella monella on epäreilut vanhemmat, luonnehäiriöiset vanhemmat, epästabiilit vanhemmat - ja sitten vielä voi olla sellainen sisarus joka painostaa vanhempaa jättämään kaikki omaisuus vain hänelle.
Lakiosa on edes pieni turva. Siksi se on tärkeä.
Miksi olet tuollaisten vanhempien kanssa edes tekemisissä?
Vierailija kirjoitti:
Olemme jo pitkään sanoneet vanhemmille että käyttävät omaisuutensa koska en ole sen eteen mitään tehnyt, en koe sitä ansaitsevani.
No ei ne vanhemmatkaan aina ole tehneet mitään omaisuuden eteen. Omat vanhemmat peri metsätilan joka oli satoja vuosia ollut suvussa. Isällä alkoi keulia, ja tuhlasi 10v sisään kaiken. Hakkasi kaikki metsät, osan aivan liian nuorena, ja kun kaikki oli hakattu niin möi tilan ja hummasi rahat.
Toki siis hänellä on oikeus toimia näin. Mutta vastuullisempi olisi ehkä hoitanut metsää ja jättänyt sen jälkipolville. Nyt suvun pitkäaikainen työ meni hukkaan yhden ihmisen törttöilyn takia.
Moni nykynuori ei tunne ollenkan lähihistoriaa. 70-luvulla oli hirveä sosiaalinen pakko ja paine mennä naimisiin ja tehdä lapsia, vaikkei itse sitä halunnut. Moni teki lapsen/lapsia vaikkei olisi halunnut. Omatkin vanhemmat toimi näin. Ei sitä lasta sitten oikein jaksettu hoitaa eikä rakastaa.
Paine oli todella rajua, esim yhdessä ei voinut asua ennen häitä, haukuttiin susipariksi ja moraalittomaksi. Jos syntyi avioliiton ulkopuolella lapsi, haukuttiin äpäräksi. koko suku painosti, ja esim työpaikkaa ei välttämättä saanut jos oli susipari eikä kunnon avioliitossa oleva nainen.
Naisilla ei ollut läheskään aina oikeutta oikein mihinkään, ei omaan kehoon, ei omaan rahaan, vaan mies päätti suvereenisti kaiken.
70-luvulla ja vielä 80-luvullakin lapsia surutta pieksettiin ja lyötiin, niin minuakin.
Sitäkään ei moni oikein tajua että silloin moni asia oli alkeellinen. Luokkakavereilla oli koteja joissa oli vain ulkohuussi. Ei ollut kaikilla juoksevaa vettä. Monilla oli vain pihasauna jonne vedet kannettiin.
70-luku oli todella erilainen kuin mitä nykyaikaan syntyneet ymmärtää. Puhumattakaan sitten sitä aikaisemmista vuosikymmenistä!