Suuttuisitko, jos vanhempasi tekee testamentin jossa et saa mitään, ja vaativat luopumaan vielä lakiosasta?
Kaikki siis siksi, että he haluavat varmistaa että suosikkilapsi saa ihan kaiken?
Vanhemmat olleet aina siis erittäin epäreiluja ja toista lasta susosittu, toista hylkeksitty. Myös koko aikuisuuden ajan vain suosikki saanut tukea, apua, rahaa, inhokki ei mitään.
Mä loukkaannuin, sillä lapsenikaan ei saa nyt mitään suvun metsää koskaan kun kaikki menossa sisarukselle. Ja ei, en ole se hulivili lapsi, vaan se kunnollinen, ahkera, asiansa hyvin hoitanut. Silti inhottu ja syrjitty.
Miten sinä reagoisit? Loukkaantuisitko?
Kommentit (177)
Te joilla on jo perintö jaettu, kysymys:
Onko perunkirjoituksen tekijä joku perheestä vai lakimies? Voiko joku osakas vaatia lakimiestä?
Mulla tilanne jossa koko lapsuudenperhe kiusaa ja alistaa yhteisrintamassa, enkä todellakaan halua siihen tilanteeseen että yhdessä tehdään perunkirjoitus. Se tilaisuus olisi aivan hirveä, kaikki mua vastaan.
Voiko palkata kaikkiin noihin tilaisuuksiin mitä asiaan liittyy, oman lakimiehen menemään puolestaan?
"Lakiosa on se vähimmäisosa vainajan jäämistöstä, joka perillisellä on oikeus saada omistukseensa vainajan testamentin määräyksistä riippumatta. Perintökaaren mukaan jokaisella rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisillä on oikeus lakiosaan tai testamentinsaajan maksamaan sen arvoa vastaavaan rahamäärään." Suoraan Wikipediasta lainattu.
Wikipedia on vähintään yhtä luotettava, kuin tietosanakirjat olivat silloin, kun joku vielä painettuja kirjoja luki. Kirjojen lukeminen on osa katoavaa perinnettä, samoin alkaa käydä painetuille sanomalehdille.
Torikauppias kääri ennen ostetun pikkukalan sanomalehtipaperiin, nykyisin käteen lykätään kala muovipussissa, pian nekin katoavat ja tilalle tulee biohajoava pussi, kuten nyt osa roskapusseista on, niiden hienous on se, että paketin lähetessä loppua viimeiset pussit ovat jo biohajonneet ja ne saa heittää punttina roskikseen.
Omassa suvussa perukirjat on tehty omin päin ja pesän jako tehty omin päin, ja eihän ne ole sitten ihan reilusti menneet. Esim omaisuuden arvoa todellakin arvottu alakanttiin ja koviten huutaneet saaneet parhaan palat perinnöstä. Lakimies voisi olla kyllä paikallaan mutta siinä kohtaa moni päättää säästää ja tehdä itse
asiasta toiseen jne kirjoitti:
"Lakiosa on se vähimmäisosa vainajan jäämistöstä, joka perillisellä on oikeus saada omistukseensa vainajan testamentin määräyksistä riippumatta. Perintökaaren mukaan jokaisella rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisillä on oikeus lakiosaan tai testamentinsaajan maksamaan sen arvoa vastaavaan rahamäärään." Suoraan Wikipediasta lainattu.
Wikipedia on vähintään yhtä luotettava, kuin tietosanakirjat olivat silloin, kun joku vielä painettuja kirjoja luki. Kirjojen lukeminen on osa katoavaa perinnettä, samoin alkaa käydä painetuille sanomalehdille.
Torikauppias kääri ennen ostetun pikkukalan sanomalehtipaperiin, nykyisin käteen lykätään kala muovipussissa, pian nekin katoavat ja tilalle tulee biohajoava pussi, kuten nyt osa roskapusseista on, niiden hienous on se, että paketin lähetessä loppua viimeiset pussit ovat jo biohajonneet ja ne saa heittää punttina roskikseen.
Kukaan fiksu ihminen ei katso wikipediasta YHTÄÄN MITÄÄN, sinne kuka vaan random retu voi kirjoittaa mitä vaan
Reagoisin niin, että vaatisin lakiosani sentilleen ja vielä mahdollisemman suuren osan aiemmin suosikkilapselle annetuista lahjoista huomioitavaksi ennakkoperintönä.
Vierailija kirjoitti:
Omassa suvussa perukirjat on tehty omin päin ja pesän jako tehty omin päin, ja eihän ne ole sitten ihan reilusti menneet. Esim omaisuuden arvoa todellakin arvottu alakanttiin ja koviten huutaneet saaneet parhaan palat perinnöstä. Lakimies voisi olla kyllä paikallaan mutta siinä kohtaa moni päättää säästää ja tehdä itse
Ei ne silti aina reilusti mene, vaikka olisi tekemässä lakimies. Sitä vaan pitää joskus olla itsekin sen verran ahne että vaatii osansa.
Vierailija kirjoitti:
Reagoisin niin, että vaatisin lakiosani sentilleen ja vielä mahdollisemman suuren osan aiemmin suosikkilapselle annetuista lahjoista huomioitavaksi ennakkoperintönä.
Näin minäkin tekisin. Huomioikaa vaan se että suosiolahja vanhenee 10 vuodessa. Meillä siis suosikille ostettu asunto, auto ja annettu mökki. Näiden kanssa jää nyt luu käteen mulle, koska ehtii mennä se 10v eli en voi vedota näihin sitten perinnönjaossa.
Säilytä itselläsi todisteita ja merkintöjä siitä, miten sinua on painostettu perinnöstä luopumiseen sekä siitä, mitä lahjoja toinen perillinen on saanut vanhemmilta ennen virallista perinnönjakoa. Näin varmistat, että vaikka vanhempasi kohtelevat sinua epäreilusti, tulet silti saamaan sen mikä lain mukaan sinulle kuuluu.
Onko kenelläkään kokemusta riitauttamisesta lakiosan saamiseksi? Minulla varmaan tuo edessä jossain vaiheessa. Tosin epäilen, että saanko edes tietoa vanhempieni kuolemasta, sillä olen joutunut katkaisemaan välit myös sisaruksiin.
Heille on selitetty 15 vuoden ajan, että olisin koditon alkoholisti/narkkari. Olen koko tämän ajan tehnyt töitä 600km päässä synnyinseudulta. Koulutukseltani olen luokanopettaja, ja minulla on aukoton työhistoria. Uskon, että minulla on dokumentit kunnossa, jos pitää todistaa etten ole kadulla asuva narkkari.
Taustalla siis psykopaatti-isä ja hänen valheiden verkosto. Sain tietää liikaa, ja kun en suostunut rikoskumppaniksi, minut pullautettiin perheen ulkopuolelle. Se on voimakas temppu, kun väittää toisen olevan narkkari. Vaikka tosin itse en rakkaasta ihmisestä luopuisi, vaikka hänellä olisikin jokin riippuvuus tai elämä kohtelisi muutoin kaltoin.
Uskon, että aika raskas tulisi olemaan tuo riitaanuuttamisprosessi, mutta toisaalta, varallisuutta on rakennusalanyrittäjä-isällä sen verran, että omien lasteni perinnön takia taistelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa kuuluu kaikille perheen jälkeläisille.
Mutta todella moni unohtaa, että sitä pitää vaatia, sitä ei saa automaattisesti.
Vanhempien ei kannata etukäteen kertoa testamentista kenellekään, säilyy välit parempina. Olkoot tuo yllätys rintaperillisille, jotka saavat sitten ryhtyä moittimaan testamenttia.
Säilyy "välit" vamhempien kuolemaan asti, jonka jälkeen täytyy kaikkien paperi-ja hautajaisruljanssien aikana käsitellä testamentista skitsahtaneita sukulaisia.
Ei, jos testamentissa on oleva jotain ms poikkeuksellista, käsitelkää se testamentinjättäjän eläessä.
Nimim Karuja kokemuksia
Sama kohtalo mulla :( kirjoitti:
Onko kenelläkään kokemusta riitauttamisesta lakiosan saamiseksi? Minulla varmaan tuo edessä jossain vaiheessa. Tosin epäilen, että saanko edes tietoa vanhempieni kuolemasta, sillä olen joutunut katkaisemaan välit myös sisaruksiin.
Heille on selitetty 15 vuoden ajan, että olisin koditon alkoholisti/narkkari. Olen koko tämän ajan tehnyt töitä 600km päässä synnyinseudulta. Koulutukseltani olen luokanopettaja, ja minulla on aukoton työhistoria. Uskon, että minulla on dokumentit kunnossa, jos pitää todistaa etten ole kadulla asuva narkkari.
Taustalla siis psykopaatti-isä ja hänen valheiden verkosto. Sain tietää liikaa, ja kun en suostunut rikoskumppaniksi, minut pullautettiin perheen ulkopuolelle. Se on voimakas temppu, kun väittää toisen olevan narkkari. Vaikka tosin itse en rakkaasta ihmisestä luopuisi, vaikka hänellä olisikin jokin riippuvuus tai elämä kohtelisi muutoin kaltoin.
Uskon, että aika raskas tulisi olemaan tuo riitaanuuttamisprosessi, mutta toisaalta, varallisuutta on rakennusalanyrittäjä-isällä sen verran, että omien lasteni perinnön takia taistelen.
Periaatteessa lain mukaan (totuus ei aina sitten kuitenkaan mene lain mukaan) sulle on pakko kertoa kuolemasta ja sut pitää kutsua perunkirjoitukseen. Pesä voidaan jakaa vain kaikkien osakkaiden allekirjoituksella.
Satun tietämään pesän jossa yhdelle lapselle ei kerrottu mitään ja sen nimi väärennettiin paperiin, ja asia tuli ilmi vasta 20v jälkikäteen. Todellisuus ei mene aina lakikirjan mukaan.
Pahoittelut kokemastasi. Myös oma narskuvanhempi on valehdellut sukulaisille miten olen rikollinen, narkkari ja talo huumerahoilla ostettu. Kuulostaa ihan absurdilta, mutta vakuuttavasti kun asian kertoo niin kaukaisemmat sukulaiset uskoo kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa kuuluu kaikille perheen jälkeläisille.
Mutta todella moni unohtaa, että sitä pitää vaatia, sitä ei saa automaattisesti.
Vanhempien ei kannata etukäteen kertoa testamentista kenellekään, säilyy välit parempina. Olkoot tuo yllätys rintaperillisille, jotka saavat sitten ryhtyä moittimaan testamenttia.
Säilyy "välit" vamhempien kuolemaan asti, jonka jälkeen täytyy kaikkien paperi-ja hautajaisruljanssien aikana käsitellä testamentista skitsahtaneita sukulaisia.
Ei, jos testamentissa on oleva jotain ms poikkeuksellista, käsitelkää se testamentinjättäjän eläessä.
Nimim Karuja kokemuksia
Tuo on narsistien vakiosetti!
Ensin ne kiusaa ja rääkkää syntipukkilasta koko sen elämän. Loppumetreillä vaativat ja painostavat syntipukin auttamaan ja palvelemaan kun on itse raihnainen. Kultalapsen ei tietenkään odoteta auttavan.
Sitten se syntipukkilapsi hoitaa vanhukset, palvelee ja hyysää.
Ja lopulta saa järkytyksen kun testamentti luetaan perukirjouituksessa ja saakin huomata että ei saa mitään, kaikki menee suosikille.
Niinsanotusti perus.
En suuttuisi. Vanhempani saa tietenkin antaa rahansa kenelle haluavat. Pettynyt olisin ja lakiosastani en luopuisi, sillä odotan perintöä vesi kielellä.
Jos tilanne kuolinpesän osakkaiden välillä on hyvin tulehtunut, kannattaa etsiä itselle juridinen avustaja, jos mahdollista. Oikeusaputoimiston juristit eivät hoida pesänselvityksiä, mutta minä sain tuekseni oikeusaputoimistosta juridisen avustajan, jonka tehtävänä oli valvoa etujani pesänselvityksessä ja myös kertoa minulle juridisista oikeuksistani, vaikka pesänselvittäjänä toimikin yksityisen asianajotoimiston juristi.
Mulle varmaan käy näin. En suutu. Enkä halua lakiosaakaan. Veljeni saakoon kaiken. En halua mun k*sipää vanhemmilta yhtään mitään. Tekivät mun koko lapsuudesta ja nuoruudesta niin karmeaa, että en ole voinut olla heidän kanssaan vuosikausiin tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Mulle varmaan käy näin. En suutu. Enkä halua lakiosaakaan. Veljeni saakoon kaiken. En halua mun k*sipää vanhemmilta yhtään mitään. Tekivät mun koko lapsuudesta ja nuoruudesta niin karmeaa, että en ole voinut olla heidän kanssaan vuosikausiin tekemisissä.
Itsekin pelkästä ylpeydestä ja itsekunnioituksesta kieltäytyisin vastaanottamasta yhtään mitään selkeästi halveksimiltani ihmisiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle varmaan käy näin. En suutu. Enkä halua lakiosaakaan. Veljeni saakoon kaiken. En halua mun k*sipää vanhemmilta yhtään mitään. Tekivät mun koko lapsuudesta ja nuoruudesta niin karmeaa, että en ole voinut olla heidän kanssaan vuosikausiin tekemisissä.
Itsekin pelkästä ylpeydestä ja itsekunnioituksesta kieltäytyisin vastaanottamasta yhtään mitään selkeästi halveksimiltani ihmisiltä.
Tuo on yksi tapa nähdä asia. Mä näen taas niin että taistelen sen lakiosan mikä mulle kuuluu, ja se on (mitätön) korvaus kaikesta siitä fyysisestä väkivallasta, henkisestä väkivallasta, kaltoinkohtelusta ja laiminlyönneistä mitä olen elämäni ajan joutunut vanhemmilta vastaanottamaan. Se on hyvin pieni ja mitätön korvaus tuosta kaikesta kivusta, mutta sentään jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä avaus. Meitä on monta joilla vanhempi on oikea narsisti. Siis todella oikea ja paha sellainen, joka on koko elämämme tallonut, alistanut, nujertanut ja jopa väkivaltaisesti piessyt syntipukkilastaan.
Olen itse narsistivanhemman todella vakavasti kaltoinkohdeltu lapsi. Kaltoinkohtelun kruunu on se että on juuri samanlainen paperi tehty missä koko omaisuus menee kultalapselle. Keskimmäinen lapsi saa vain lakiosan, minä vanhin en testamentin mukaan saa sitäkään.Nämä on vaikeita juttuja ja riitautukseen ei moni uskalla lähteä, en minäkään. Sitä ei normaalin perheen lapsi voi tajuta miten dysfunktionaalisen perheen roolit menee. Vaikla se julma narsisti kuolisi, ne muut perheen jäsenet jatkaa sitä roolitusta ja näytelmää eikä sairas perhe muutu siitä normaaliksi.
Riitautus tällaisessa perheessä johtaa siihen että ne muut jatkaa sitä syntipukin kiusaamista ja alistamista, ja usein vielä kultalapsi oppinut sen ajatuksen että hänelle kuuluu kaikki, syntipukille ei mikään. Ja jos syrjitty lapsi yrittää puolustaa oikeuksiaan, koko muu sisarussarja hyökkää kimppuun ja raatelee kuin sudet.
Ymmärrän että moni pitää outona että miksei joku riitauta. Sanon vaan, että se hinta mitä joutuu henkisesti maksamaan, voi olla niin iso että se perintöosa ei sitä kata ollenkaan.
Eikö tuollaiseen sairaaseen kiusaajaperheeseen voi katkaista välit kokonaan? Ottaa salaisen puhelinnumeron, estää kaikki somessa ym?
Se on monimutkainen juttu. On ollut aikoja - useamman vuoden jaksoja - kun olen ollut välirikossa vanhempiin. Silloin he on kiusanneet ja häirinneet vielä kiivaammin, välikäsien kautta. Sanoin aina kostaneet valehtelemalla minusta suvulle kaikkea sekopäistä valhetta, ja sukukin kääntänyt selkänsä minulle. Eli olen ollut täysin yksin.
Se sukukin pelkää narsistia, ja kaikki pelkää riitautuvansa sen kanssa koska se aina kostaa suhteettomalla tavalla. Siis pienestä rikkeestä tulee sitten valtava satakertainen kostaminen.Helpompaa kuin välirikko, on olla etäisissä muodollisissa väleissä. Tiedän että monen on vaikea tajuta tätä kuviota. Ehkä vaan saman kokenut ymmärtää. Se on niin sairas kuvio, sairas näytelmä, ennalta narsistin päättämät ja käsikirjoittamat roolit, että siin näytelmässä ei voi kun hävitä. Narsistin lapsella on vaan huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja asian kanssa elämisen suhteen. Hyviä ei ollenkaan. Kaikissa tapauksissa kärsit. Sillä sekopäävanhempi ei ole normaali eikä toimi kuten normaali ihminen.
Katkaise ne välit välikäsiinkin. Fiksuinta olisi muuttaa eri paikkakunnalle. Terve hajurako on usein fiksua, vaikka sukulaiset olisivat täysjärkisiäkin.
Oletko samaam ieltä myös uskontojen uhreista? Että nips naps vain koko siihen astinen elämä isoine sukuineen pois? Et taida tosiaan oikein ymmärtää mistä on kyse.
Ole silti tarkkana. Laitonkin testamentti menee läpi ja se toimeenpannaan ellei sitä joku riitauta. Jos et riitauta niin lopputulos on tuo mitä äitisi on määrännyt, oli laitonta tai ei.