Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mummo ikääntyy ja käly yrittää vastuuttaa meitä
02.07.2022 |
Kyseessä siis miehen äiti. Välit olleet vuosien saatossa ns. asialliset, mutta etäiset. Mummoa kutsuttu vuosien saatossa meille kyläilemään, joulun viettoon jne. Ehkä pari kertaa meillä käynyt, lähinnä lasten ristiäisissä. Joulut ja muut juhlapyhät valinnut viettää kälyn perheen kanssa. Samoin muun aikansa. Kun lapset olivat pieniä, mummo hoiti kälyn lapsia jopa useamman kerran viikossa. Meidän lapsia ei ikinä. Meidän lapsia näki ehkä 2 kertaa vuodessa ja aina oli meidän vastuullamme mennä mummon luo kyläilemään.
Nyt mummo on ikääntynyt ja tarvitsee apua. Käly hoitanut pääosin mummon asioita, mutta nyt alkanut tulla katkeraa viestiä siitä, että meidänkin pitäisi ottaa enemmän osaa mummon asioiden hoitamiseen. Asumme 2 h ajomatkan päässä ja mies tekee reissutyötä ulkomailla. Miehen kanssa olemme sitä mieltä, että hoitakoot käly, kun on aikanaan mummolta itsekin apua saanut. Kälyn mielestä olemme lapsellisia ja katkeria, vaikka kyse ei ole siitä. Mielestämme neutraali, realistinen toteamus vain.
Kommentit (734)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Epätasa-arvoisuus on aina luotaantyöntävää. Nuo ovat pelkkiä keksittyjä tekosyitä.
Juu juu, 600km ja 2km on sama...
Keksitty tekosyy. Mun ystävillä on lapsenlapsia tpisedsa maassakin eikä se estä välittämästä heidtä ja heidän perheestä.
Välittäminen onnistuu kaukaakin, hoitaminen hankalampaa. Lapsenlasten hoidon pitäisi luontevasti istua isovanhemman elämään. Aikuinen lapsi, joka vaatii vanhempaa elämään hänen lapsilleen, on jäänyt pikkulapsen tasolle itse.
Ap:n anoppi ei ole välittänyt vähääkään.
Ei se etäällä asuminen (saati lähellä kuten ap:n tapauksessa) mitenkään estä edes hoitamista.
Yksikin ystäväni lentää lapsensa luokse, auttaa siellä ja sen jälkeen tulee lapsenlasten kanssa Suomeen ja se hänen poikansa perheineen tulee myöhemmin lomailemaan. Ystäväni käy siellä myös muina aikoina auttamassa. Ja ihan kaikille lastenlapsille on samanlaiset koulutusrahastot joiden tallettaa rahaa. Kaikille menee samanarvoiset lahjat ja kaukana asuvia mummo muistaa myös mm suomenkielisillä kirjoilla jne.
Ja on täysin normaalia toivoa, että oma vanhempi on tasapuolinen.
En ymmärrä mikä velvollisuus mummoilla omisi jatkuvasti joitaa lapsenlapsensa, auttaa aikuisia ihmisiä, siivota heille jne. Sehän on hyötymistä, ei perhesuhde.
Aika lapsellisia ovay perheen perustaneet nykyisin.
Kun itse olin nuori, kniin minun kuin tuttujenkin äidit ja anopit olivat jossain pohjois- suomessa. Ei sieltä lennetty auttamaan jos äitykkää väsytti. Perheet selvisivät, ystäväperheiden vaihtokaupoilla, isät ottivat vastuuta lapsista myös.
Eiköhän tuossa ollut pääpointti se tasapuolisuus.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo ei ole holhouksen alainen, joten ostakoon palvelut, eikä itsekkäästi väsytä työssä käyviä ihmisiä. Kukaan ei tule niistä rikkinäisistä kahvikupeista ja homeisista lumpuista tappelemaan, vaikka materialistiset suuret ikäluokat itse niin aikoinaan tekivätkin.
Lisään vielä, että omille lapsilleni olen sanonut, etten missään nimessä halua heidän keskittyvän minun ja asioideni hoitoon, vaan haluan heidän elävän omaa elämäänsä. Jos joskus olen siinä tilanteessa, että joku joutuu perseeni pesemään, en todellakaan halua, että sen tekee joku lähiomaisistani.
Joo, olisi kiusallista, jos oma lapsi pesisi pe r s e en ja vaihtaisi vaipat. Mut kyllä tuossa tilanteessa toivoisin, että lapset auttaisivat hoitopaikan löytämisessä, kun yksin tuossa kunnossa olevan vanhuksen on vaikea asioitaan hoitaa. Ja kyllä myös toivoisin, että lapsilleni olisin aidosti niin rakas, että omasta tahdostaan haluaisivat viettää aikaa mun kanssa. Itselleni ainakin oman iäkkään äidin kanssa vietetty aika on arvokasta, koska tiedän, ettei sitä jatku loputtomiin. Vähän kuin vauva-aika, et rankkaa on, mutta jaksaa kun rakastaa ja tietää, että tämä on vain yksi vaihe elämässä.
Varmasti lapseni haluavatkin viettää aikaa kanssani ihan vapaaehtoisesti kuten tähänkin asti. Siitä ei ollutkaan kysymys, vaan siitä, että se ei tapahdu heidän perhe-elämänsä kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Epätasa-arvoisuus on aina luotaantyöntävää. Nuo ovat pelkkiä keksittyjä tekosyitä.
Juu juu, 600km ja 2km on sama...
Keksitty tekosyy. Mun ystävillä on lapsenlapsia tpisedsa maassakin eikä se estä välittämästä heidtä ja heidän perheestä.
Välittäminen onnistuu kaukaakin, hoitaminen hankalampaa. Lapsenlasten hoidon pitäisi luontevasti istua isovanhemman elämään. Aikuinen lapsi, joka vaatii vanhempaa elämään hänen lapsilleen, on jäänyt pikkulapsen tasolle itse.
Ap:n anoppi ei ole välittänyt vähääkään.
Ei se etäällä asuminen (saati lähellä kuten ap:n tapauksessa) mitenkään estä edes hoitamista.
Yksikin ystäväni lentää lapsensa luokse, auttaa siellä ja sen jälkeen tulee lapsenlasten kanssa Suomeen ja se hänen poikansa perheineen tulee myöhemmin lomailemaan. Ystäväni käy siellä myös muina aikoina auttamassa. Ja ihan kaikille lastenlapsille on samanlaiset koulutusrahastot joiden tallettaa rahaa. Kaikille menee samanarvoiset lahjat ja kaukana asuvia mummo muistaa myös mm suomenkielisillä kirjoilla jne.
Ja on täysin normaalia toivoa, että oma vanhempi on tasapuolinen.
En ymmärrä mikä velvollisuus mummoilla omisi jatkuvasti joitaa lapsenlapsensa, auttaa aikuisia ihmisiä, siivota heille jne. Sehän on hyötymistä, ei perhesuhde.
Aika lapsellisia ovay perheen perustaneet nykyisin.
Kun itse olin nuori, kniin minun kuin tuttujenkin äidit ja anopit olivat jossain pohjois- suomessa. Ei sieltä lennetty auttamaan jos äitykkää väsytti. Perheet selvisivät, ystäväperheiden vaihtokaupoilla, isät ottivat vastuuta lapsista myös.
Pointti olikin tasapuolisuus.
Nythän se mummo melkein asui toisen lapsensa perheessä ja toista kohtaan oli täysin välinpitämätön.
Kumpikaan ei ole tervettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo ei ole holhouksen alainen, joten ostakoon palvelut, eikä itsekkäästi väsytä työssä käyviä ihmisiä. Kukaan ei tule niistä rikkinäisistä kahvikupeista ja homeisista lumpuista tappelemaan, vaikka materialistiset suuret ikäluokat itse niin aikoinaan tekivätkin.
Lisään vielä, että omille lapsilleni olen sanonut, etten missään nimessä halua heidän keskittyvän minun ja asioideni hoitoon, vaan haluan heidän elävän omaa elämäänsä. Jos joskus olen siinä tilanteessa, että joku joutuu perseeni pesemään, en todellakaan halua, että sen tekee joku lähiomaisistani.
Joo, olisi kiusallista, jos oma lapsi pesisi pe r s e en ja vaihtaisi vaipat. Mut kyllä tuossa tilanteessa toivoisin, että lapset auttaisivat hoitopaikan löytämisessä, kun yksin tuossa kunnossa olevan vanhuksen on vaikea asioitaan hoitaa. Ja kyllä myös toivoisin, että lapsilleni olisin aidosti niin rakas, että omasta tahdostaan haluaisivat viettää aikaa mun kanssa. Itselleni ainakin oman iäkkään äidin kanssa vietetty aika on arvokasta, koska tiedän, ettei sitä jatku loputtomiin. Vähän kuin vauva-aika, et rankkaa on, mutta jaksaa kun rakastaa ja tietää, että tämä on vain yksi vaihe elämässä.
Varmasti lapseni haluavatkin viettää aikaa kanssani ihan vapaaehtoisesti kuten tähänkin asti. Siitä ei ollutkaan kysymys, vaan siitä, että se ei tapahdu heidän perhe-elämänsä kustannuksella.
No en kai minä kirjoittanut, että se tapahtuisi tai sen pitäisi tapahtua? En. Päinvastoin ajattelen, että omaa elämää ei pidä kenenkään uhrata, ei mummon, ei lapsen, ei vanhemman. Tilapäisesti voi venyä itselleen tärkeiden ihmisten vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa että puhut mummosta ja kälystä.
Miksi et sano anoppi, jos kyseessä on miehen äiti??
No kyllä meilläkin puhutaan sekä äidistä että anopista mummona, koska lasten kanssa näin tulee puhuttua.
Ja minä sanon miestäni isiksi, kun lapsilleni puhun, mutta en kyllä käytä hänestä sitä nimitystä muiden ihmisten kanssa puhuessani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo ei ole holhouksen alainen, joten ostakoon palvelut, eikä itsekkäästi väsytä työssä käyviä ihmisiä. Kukaan ei tule niistä rikkinäisistä kahvikupeista ja homeisista lumpuista tappelemaan, vaikka materialistiset suuret ikäluokat itse niin aikoinaan tekivätkin.
Lisään vielä, että omille lapsilleni olen sanonut, etten missään nimessä halua heidän keskittyvän minun ja asioideni hoitoon, vaan haluan heidän elävän omaa elämäänsä. Jos joskus olen siinä tilanteessa, että joku joutuu perseeni pesemään, en todellakaan halua, että sen tekee joku lähiomaisistani.
Joo, olisi kiusallista, jos oma lapsi pesisi pe r s e en ja vaihtaisi vaipat. Mut kyllä tuossa tilanteessa toivoisin, että lapset auttaisivat hoitopaikan löytämisessä, kun yksin tuossa kunnossa olevan vanhuksen on vaikea asioitaan hoitaa. Ja kyllä myös toivoisin, että lapsilleni olisin aidosti niin rakas, että omasta tahdostaan haluaisivat viettää aikaa mun kanssa. Itselleni ainakin oman iäkkään äidin kanssa vietetty aika on arvokasta, koska tiedän, ettei sitä jatku loputtomiin. Vähän kuin vauva-aika, et rankkaa on, mutta jaksaa kun rakastaa ja tietää, että tämä on vain yksi vaihe elämässä.
Varmasti lapseni haluavatkin viettää aikaa kanssani ihan vapaaehtoisesti kuten tähänkin asti. Siitä ei ollutkaan kysymys, vaan siitä, että se ei tapahdu heidän perhe-elämänsä kustannuksella.
No en kai minä kirjoittanut, että se tapahtuisi tai sen pitäisi tapahtua? En. Päinvastoin ajattelen, että omaa elämää ei pidä kenenkään uhrata, ei mummon, ei lapsen, ei vanhemman. Tilapäisesti voi venyä itselleen tärkeiden ihmisten vuoksi.
Niin ja minä vain selkeytin oman viestini sisältöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Epätasa-arvoisuus on aina luotaantyöntävää. Nuo ovat pelkkiä keksittyjä tekosyitä.
Juu juu, 600km ja 2km on sama...
Keksitty tekosyy. Mun ystävillä on lapsenlapsia tpisedsa maassakin eikä se estä välittämästä heidtä ja heidän perheestä.
Välittäminen onnistuu kaukaakin, hoitaminen hankalampaa. Lapsenlasten hoidon pitäisi luontevasti istua isovanhemman elämään. Aikuinen lapsi, joka vaatii vanhempaa elämään hänen lapsilleen, on jäänyt pikkulapsen tasolle itse.
Ap:n anoppi ei ole välittänyt vähääkään.
Ei se etäällä asuminen (saati lähellä kuten ap:n tapauksessa) mitenkään estä edes hoitamista.
Yksikin ystäväni lentää lapsensa luokse, auttaa siellä ja sen jälkeen tulee lapsenlasten kanssa Suomeen ja se hänen poikansa perheineen tulee myöhemmin lomailemaan. Ystäväni käy siellä myös muina aikoina auttamassa. Ja ihan kaikille lastenlapsille on samanlaiset koulutusrahastot joiden tallettaa rahaa. Kaikille menee samanarvoiset lahjat ja kaukana asuvia mummo muistaa myös mm suomenkielisillä kirjoilla jne.
Ja on täysin normaalia toivoa, että oma vanhempi on tasapuolinen.
En ymmärrä mikä velvollisuus mummoilla omisi jatkuvasti joitaa lapsenlapsensa, auttaa aikuisia ihmisiä, siivota heille jne. Sehän on hyötymistä, ei perhesuhde.
Aika lapsellisia ovay perheen perustaneet nykyisin.
Kun itse olin nuori, kniin minun kuin tuttujenkin äidit ja anopit olivat jossain pohjois- suomessa. Ei sieltä lennetty auttamaan jos äitykkää väsytti. Perheet selvisivät, ystäväperheiden vaihtokaupoilla, isät ottivat vastuuta lapsista myös.Pointti olikin tasapuolisuus.
Nythän se mummo melkein asui toisen lapsensa perheessä ja toista kohtaan oli täysin välinpitämätön.
Kumpikaan ei ole tervettä.
No tässähän on vain ap:n näkemys siitä että mummo on ollut välinpitämätön heitä kohtaan. Totuus tai syy taustalla voi olla jotain toista kuin mitä ap kokee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Epätasa-arvoisuus on aina luotaantyöntävää. Nuo ovat pelkkiä keksittyjä tekosyitä.
Juu juu, 600km ja 2km on sama...
Keksitty tekosyy. Mun ystävillä on lapsenlapsia tpisedsa maassakin eikä se estä välittämästä heidtä ja heidän perheestä.
Välittäminen onnistuu kaukaakin, hoitaminen hankalampaa. Lapsenlasten hoidon pitäisi luontevasti istua isovanhemman elämään. Aikuinen lapsi, joka vaatii vanhempaa elämään hänen lapsilleen, on jäänyt pikkulapsen tasolle itse.
Ap:n anoppi ei ole välittänyt vähääkään.
Ei se etäällä asuminen (saati lähellä kuten ap:n tapauksessa) mitenkään estä edes hoitamista.
Yksikin ystäväni lentää lapsensa luokse, auttaa siellä ja sen jälkeen tulee lapsenlasten kanssa Suomeen ja se hänen poikansa perheineen tulee myöhemmin lomailemaan. Ystäväni käy siellä myös muina aikoina auttamassa. Ja ihan kaikille lastenlapsille on samanlaiset koulutusrahastot joiden tallettaa rahaa. Kaikille menee samanarvoiset lahjat ja kaukana asuvia mummo muistaa myös mm suomenkielisillä kirjoilla jne.
Ja on täysin normaalia toivoa, että oma vanhempi on tasapuolinen.
En ymmärrä mikä velvollisuus mummoilla omisi jatkuvasti joitaa lapsenlapsensa, auttaa aikuisia ihmisiä, siivota heille jne. Sehän on hyötymistä, ei perhesuhde.
Aika lapsellisia ovay perheen perustaneet nykyisin.
Kun itse olin nuori, kniin minun kuin tuttujenkin äidit ja anopit olivat jossain pohjois- suomessa. Ei sieltä lennetty auttamaan jos äitykkää väsytti. Perheet selvisivät, ystäväperheiden vaihtokaupoilla, isät ottivat vastuuta lapsista myös.Pointti olikin tasapuolisuus.
Nythän se mummo melkein asui toisen lapsensa perheessä ja toista kohtaan oli täysin välinpitämätön.
Kumpikaan ei ole tervettä.
No tässähän on vain ap:n näkemys siitä että mummo on ollut välinpitämätön heitä kohtaan. Totuus tai syy taustalla voi olla jotain toista kuin mitä ap kokee.
Ei se ap:n kokemus ole olennainen edes vaan hänen miehensä kokemus.
Minun äitini on juurikin tuollainen kuin tuo kuvattu mummo. Ja kyllä se kirpaisee vielä keski-ikäistäkin ettei ikinä ole yhtä arvokas kuin se kultalapsi.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin teidän? Se on miehesi sukulainen eikä kuulu sulle mitenkään.
No, mies reissutöissä ulkomailla. Kehen mahtaakaan vaatimukset kohdentua.
-ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika kylmää menoa jos miestäsi ei yhtään kiinnosta oma äitinsä.
Eihän sitä ns omaa äitiä ole kiinnostanut ap:n mies tai tämän perhe koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän nyt kannattaisi kodinhoidolta tiedustella apua, sen sijaan että sukulaiset ovat toistensa kurkussa kiinni kenen menot ovat ne tärkeimmät
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän nyt kannattaisi kodinhoidolta tiedustella apua, sen sijaan että sukulaiset ovat toistensa kurkussa kiinni kenen menot ovat ne tärkeimmät
Mummo itse setviköön tai se lellipentu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kylmää menoa jos miestäsi ei yhtään kiinnosta oma äitinsä.
Eihän sitä ns omaa äitiä ole kiinnostanut ap:n mies tai tämän perhe koskaan.
Tässä kohtaa olisi mahdollisuus olla parempi ihminen, ja auttaa äitiä kun hän nyt apua tarvitsee. Mutta tietenkin voi jäädä myös katkerana laskeskelemaan mitä itse jäi äidistä hyötymättä ja kääntää selkänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän nyt kannattaisi kodinhoidolta tiedustella apua, sen sijaan että sukulaiset ovat toistensa kurkussa kiinni kenen menot ovat ne tärkeimmät
Mummo itse setviköön tai se lellipentu
Kasva aikuiseksi hyvä ihminen.
Vanhuksen etähoitaminen satojen kilometrien päässä, kun itsellä on työt ja perhe huolehdittavana, on lähes mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kylmää menoa jos miestäsi ei yhtään kiinnosta oma äitinsä.
Eihän sitä ns omaa äitiä ole kiinnostanut ap:n mies tai tämän perhe koskaan.
Menneet ovat menneitä. Kostoajattelu on tyhmää ja lapsellista. Tuollainen nyt-maksan-potut-pottuina ei tuo hyvää mieltä, ja saattaa kaduttaa myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Epätasa-arvoisuus on aina luotaantyöntävää. Nuo ovat pelkkiä keksittyjä tekosyitä.
Juu juu, 600km ja 2km on sama...
Keksitty tekosyy. Mun ystävillä on lapsenlapsia tpisedsa maassakin eikä se estä välittämästä heidtä ja heidän perheestä.
Välittäminen onnistuu kaukaakin, hoitaminen hankalampaa. Lapsenlasten hoidon pitäisi luontevasti istua isovanhemman elämään. Aikuinen lapsi, joka vaatii vanhempaa elämään hänen lapsilleen, on jäänyt pikkulapsen tasolle itse.
Ap:n anoppi ei ole välittänyt vähääkään.
Ei se etäällä asuminen (saati lähellä kuten ap:n tapauksessa) mitenkään estä edes hoitamista.
Yksikin ystäväni lentää lapsensa luokse, auttaa siellä ja sen jälkeen tulee lapsenlasten kanssa Suomeen ja se hänen poikansa perheineen tulee myöhemmin lomailemaan. Ystäväni käy siellä myös muina aikoina auttamassa. Ja ihan kaikille lastenlapsille on samanlaiset koulutusrahastot joiden tallettaa rahaa. Kaikille menee samanarvoiset lahjat ja kaukana asuvia mummo muistaa myös mm suomenkielisillä kirjoilla jne.
Ja on täysin normaalia toivoa, että oma vanhempi on tasapuolinen.
En ymmärrä mikä velvollisuus mummoilla omisi jatkuvasti joitaa lapsenlapsensa, auttaa aikuisia ihmisiä, siivota heille jne. Sehän on hyötymistä, ei perhesuhde.
Aika lapsellisia ovay perheen perustaneet nykyisin.
Kun itse olin nuori, kniin minun kuin tuttujenkin äidit ja anopit olivat jossain pohjois- suomessa. Ei sieltä lennetty auttamaan jos äitykkää väsytti. Perheet selvisivät, ystäväperheiden vaihtokaupoilla, isät ottivat vastuuta lapsista myös.Pointti olikin tasapuolisuus.
Nythän se mummo melkein asui toisen lapsensa perheessä ja toista kohtaan oli täysin välinpitämätön.
Kumpikaan ei ole tervettä.
No tässähän on vain ap:n näkemys siitä että mummo on ollut välinpitämätön heitä kohtaan. Totuus tai syy taustalla voi olla jotain toista kuin mitä ap kokee.
Omia lapsia ja heidän perheitään kannattaa kohdella tasapuolisesti, tämä on ainut totuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kylmää menoa jos miestäsi ei yhtään kiinnosta oma äitinsä.
Eihän sitä ns omaa äitiä ole kiinnostanut ap:n mies tai tämän perhe koskaan.
Tässä kohtaa olisi mahdollisuus olla parempi ihminen, ja auttaa äitiä kun hän nyt apua tarvitsee. Mutta tietenkin voi jäädä myös katkerana laskeskelemaan mitä itse jäi äidistä hyötymättä ja kääntää selkänsä.
Miksi pörrätä sen mummon ympärillä? Hän on vuoteensa pedannut, maatkoon siinä.
Alue: Aihe vapaa
Joo, olisi kiusallista, jos oma lapsi pesisi pe r s e en ja vaihtaisi vaipat. Mut kyllä tuossa tilanteessa toivoisin, että lapset auttaisivat hoitopaikan löytämisessä, kun yksin tuossa kunnossa olevan vanhuksen on vaikea asioitaan hoitaa. Ja kyllä myös toivoisin, että lapsilleni olisin aidosti niin rakas, että omasta tahdostaan haluaisivat viettää aikaa mun kanssa. Itselleni ainakin oman iäkkään äidin kanssa vietetty aika on arvokasta, koska tiedän, ettei sitä jatku loputtomiin. Vähän kuin vauva-aika, et rankkaa on, mutta jaksaa kun rakastaa ja tietää, että tämä on vain yksi vaihe elämässä.