Lue keskustelun säännöt.
Mummo ikääntyy ja käly yrittää vastuuttaa meitä
02.07.2022 |
Kyseessä siis miehen äiti. Välit olleet vuosien saatossa ns. asialliset, mutta etäiset. Mummoa kutsuttu vuosien saatossa meille kyläilemään, joulun viettoon jne. Ehkä pari kertaa meillä käynyt, lähinnä lasten ristiäisissä. Joulut ja muut juhlapyhät valinnut viettää kälyn perheen kanssa. Samoin muun aikansa. Kun lapset olivat pieniä, mummo hoiti kälyn lapsia jopa useamman kerran viikossa. Meidän lapsia ei ikinä. Meidän lapsia näki ehkä 2 kertaa vuodessa ja aina oli meidän vastuullamme mennä mummon luo kyläilemään.
Nyt mummo on ikääntynyt ja tarvitsee apua. Käly hoitanut pääosin mummon asioita, mutta nyt alkanut tulla katkeraa viestiä siitä, että meidänkin pitäisi ottaa enemmän osaa mummon asioiden hoitamiseen. Asumme 2 h ajomatkan päässä ja mies tekee reissutyötä ulkomailla. Miehen kanssa olemme sitä mieltä, että hoitakoot käly, kun on aikanaan mummolta itsekin apua saanut. Kälyn mielestä olemme lapsellisia ja katkeria, vaikka kyse ei ole siitä. Mielestämme neutraali, realistinen toteamus vain.
Kommentit (734)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, meillä kanssasi hieman vastaava tilanne, oman äidin kohdalla.
Siskoni perhe on jopa asunut hänen luonaan remonttinsa aikana, yli vuoden, ja hän on hoitanut siskon lapsia (tyttöjä)hyvin paljon enemmän. Kuulemma "ei osaa" hoitaa poikia, mitä meillä (molemmat olleet varsinaisia lukutoukkia, toki harrastaneet urheilulajeja, mutta ei mitään ADHD-riehupettereitä.
Tämä on ollut meille ihan Ok, ei heitä väkisin sinne olla hoitoon viety.Nyt äiti soittaa aika usein ja ilmoittaa "sinä saat tuoda minut lääkäriin torstaina klo 11","koska tulet, tarvitsen jonkun tekemään asian xyz. Huomenna?"
Minä mielessäsi manaan ja marisen, mutta kommunikoin siskoni kanssa ja pidän huolta, ettå hän todella tekee enemmän... mutta kyllä minä koen, että ihan vain sillä perusteella, että hän on minun äitini, niin kyllä minulla sentään jotain velvollisuutta häntäkin kohtaan on. On hän sentään minun oikkujani elämäni ensimmäiset 18v katsellut ja kestänyt.
Jotenkin surullista, että "koska ei meitäkään auttanut ja passannut kun meillä oli pieniä lapsia" niin "meillä ei ole yhtään mitään velvollisuutta tehdä yhtään mitään".
Sitä olisi pitänyt miettiä silloin ajoissa. Mummon ja kälyn.
Ei minulla ainakaan ole mitään vaikeutta sysätä mummon asioita siskolleni, jolle mummo kokkasi ja siivosi ja silitti vuosia ja minua ei auttanut vaikka mursin selkäni ja lapset oli ihan pieniä.
Nyt yhtäkkiä ne mun lapsetkin kelpaisi piioiksi.
Oman äidin kohdalla olen tajunnut, miten se vanhuus yllättää ihmisen.
Siis jos saa täyspäisenä elellä rapistuvassa kropassa.Aikaa onkin rajattomasti, tehtävää kovin vähän. Jos mummo käy kerran viikossa jumpassa ja toisen kerran srk kerhossa, päivittäin kaupassa ostamassa jonkun yhden tuotteen ja muuten elämä koostuu ystävien hautajaisista, tvn katselusta, sukkien katolisesta, kukkien kastelemisesta, satunnaisesta lääkärillä käynnistä -- sitä aikaa on aivan helkkaristi.
Siis ihmiselle, joka on elänyt myös ne ruuhkavuodet.Silloin sitä varmasti vasta tajuaa, miten arvokas olisi se vilipetterin vierailu tai ihan vain lapsen puhelutuokio kuulumisten parissa.
Mutta samalla, me keskellä ruuhkavuosiamme ja lapsenlapset koulu/harrastusrumbaansa ei aivan ymmärrettävästi oikein jakseta mitään päivittäisiä maratonpuheluita tai "aiheettomia" vierailupakkoja.
Toivottavasti itse osaan aikanani pitää itseni ihan keskenöni kiireisenä ja puuhakkaana, enkä muodostu lasteni ja miniöideni riesaksi :)
Ongelma onkin se epätasa-arvoinen käytös ENNEN sitä vaihetta kun tarvitsee seuraa ja apua.
Ihan oman edunkin vuoksi esimerkiksi lastenlapsille kannattaa olla tasapuolinen. Ei niitä ruikutuspuheluja kuuntele se lastenlapsi joka on vuosia katsonut sivusta serkkunsa lellimistä.
Eikä se pojan vaimo kipaise hätiin jota on vain ivattu ja lytätty.
Niinpä. Mikä näitä mummoja riivaa kun ei kohdella tasapuolisesti? Häh?
Ja yleensä ne on mummoja, vaarit vaikuttaa olevan fiksumpia ja empaattisempia.
Taina saa jouluna huivin ja siskonsa Tiina huvilan.
Tuhoatte sisarusten ja lasten välit loppuiäkseen. Onko tässä vaikuttimena mummon katkeruus jota halutaan jakaa nuorelle polvellekin? Kun ei itsellä ollut kivaa niin ei saa olla muillakaan.
Ei kukaan edes vanhempi pysty olemaan llapsilleen tasapuolinen, sillä jokainen lapsi saa syntyessään erilaiset pelikortit ja niillä on vain elettävä.
Itse en ole kaivannut apua tai taloudellista tukea vanhemmiltani ja lapsesta lähtien olen saanut elää onnellisten tähtien alla, menestynyt elämässä ja terveyttä riittänyt, toisin kuin siskollani, hänellä paljon sairautta, työttömyysjaksoja, avioeroa ja eikä koskaan ole tullut edes mieleen kieltää vanhempien antamasta tukea ja apua siskolleni, päinvastoin olen pyytänyt, ettei vanhemmat ostaisi meille joululahjoja, vaan sekin rahan käyttäisi siskoni perheelle. Eikä ole edes mieleen tullut tästä olla katkera tai olla auttamatta vanhempiani, vaikka koskaan eivät ole hoitaneet meidän lapsia.
Olet huono äiti joka ei pidä lastensa puolta.
Lapsensa puolta pitäminen ei ole sitä, että lypsää vanhemmiltaan heille rahaa ja tavaraa. Tukea annetaan vain sille, joka sitä tarvitsee.
Lapsensa puolen pitämistå on se että vaatii tälle tasavertaista kohtelua. Kunnollista isovanhempaa.
Tasavertainen kohtelu ei tarkoita rahan ja tavaran antamista joka ikiselle, myös sellaiselle, joka ei sitä tarvitse.
Jos niin olisi, niin pitäisihän sitä sitten Suomellekin antaa kehitysapua, kun sitä Afrikan maillekin annetaan. Nyt pitäisi suomalaisillekin jakaa ruoka-apua ja vesipulloja, kun niitä ukrainalaisillekin viedään.
Mitä tarkoitat kunnollisella isovanhemmalla?
En ole puhunut mitään rahasta ja tavarasta. Vain sinä.
Kunnollinen isovanhempi rakastaa lastaan ja tukee tämän vanhemmuutta, kunnioittaa lastenlapsiaan ja tukee näiden kasvua. Tasavertaisesti kaikkia.
Tänne kirjoitti eräs, joka kertoi äitinsä tukevan sekä rahallisesti että muuten hänen sisartaan ja tämän lapsia, koska näillä on vaikea taloudellinen tilanne ja ilmeisesti muitakin vaikeuksia elämässään. Ja tämä kirjoittaja oli sitä mieltä, että äitinsä tekee oikein, koska hänellä itsellään (siis kirjoittajalla) on hyvä tilanne ja pystyy itse hankkimaan lapsilleen kaiken, mitä nämä tarvitsevat.
Siihen sinä vastasit, että hän on huono äiti ja perustelit sitä sillä, ettei hän pidä lastensa puolia.
Selittäisitkö siis, mitä tarkoitit?
Nyt lässytät vanhemmuuden tukemisesta ja lastenlasten kunnioittamisesta ja kasvun tukemisesta.
Eihän siitä edes ollut kyse. Mistä sinä tiedät, kuinka kovasti ja tasapuolisesti mummo rakastaa jokaista lastenlastaan? En eri asia tukea kasvua ja kunnioittaa ja rakastaa lapsia, kuin antaa heille rahaa. jota he eivät tarvitse.
Niiden vanhempien, jotka pystyvät itse hankkimaan tarpeelliset tarvikkeet, vaatteet, lahjat, koulutukset sun muut lapsilleen, ei edes kuuluisi opettaa lapsilleen, että vielä isovanhemmatkin heille rahaa työntävät. Niin se ei edes kuulusi mennä. Jos rahaa haluaa antaa, se voi olla hyvin pieni summa, lähinnä symbolinen tuollaisessa tapauksessa. Jos vanhemmilla ei ole rahaa ostaa edes joululahjoja lapsilleen, niin silloin on hyvä, että edes isovanhemmat voi tulla siinä apuun. Jos voivat, monilla on hyvin pieni eläke. Siitäkö pitäisi jakaa vielä niillekin, joilla ei ole rahasta huolta.
Rakkaus, kunnioitus, hyväksyntä ovat ilmaisia asioita, niitä voi jakaa tasapuolisesti ja vaikka miten paljon. Mutta siitä ei tuossa ollut kyse, vaan kirjoittajahan oli esittänyt äidilleen, että ostaisi joululahjat vain niille köyhemmille lapsenlapsilleen. Ihan fiksusti ajateltu.
Mutta täällähän ei useimmat tunnu tätä ymmärtävän lainkaan. No eipä ihme tässä materialistisessa maailmassa. Rahastahan täällä tuntuu olevan loppujen lopuksi aina kyse, näissäkin ketjuissa. Aina kun mummoja ja varsinkin anoppeja parjataan, niin kyllä se raha siellä aina jostain kohtaa esiin putkahtaa. Siis se raha, jota se paska anoppi ei ole antanut.
Tasavertaisuus.
Jos antaa rahaa jollekulle, pitää antaa toisellekin.
Jos hoitaa jonkun lapsia, pitää hoitaa toisenlin lapsia.
Jos auttaa jotakuta, pitää auttaa toistakin.
Ei äiti tai isoäiti voi eriarvoistaa lapsiaan tai laStenlapsiaan vaan hänen pitää olla tasavertainen.
Kerropa. Jos on kolme lastsa. Yhdellä kakdi lasta, yhdellä yksi ja yksi sinkku.
Mummo katsoo lapsiperheittrn lapsia tismalleen yhtä monta tuntia vuodessa. Kaksilspsinen perhe on saanut rnemmän koska heidän lapsensa on vanhin ja mummo kävi jo häntä katsomassa.
Mummo antaa jokaiselle 50 euroa synttäreinä ja 50 euroa jouluna. Nelihenkinen perhe saa vuodessa siis 400 euroa, kolmehenkinen 300 euroa ja sinkku siis 100 euroa. Eikä tarvitse apua kotiinsa.
Sinkun käly meinaa että sinkkua suositaan koska sinkku useammin käy äidillään, tekee pieniä apuhommia ja vie äitiään vaikka kesäteatteriin. Lellikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, meillä kanssasi hieman vastaava tilanne, oman äidin kohdalla.
Siskoni perhe on jopa asunut hänen luonaan remonttinsa aikana, yli vuoden, ja hän on hoitanut siskon lapsia (tyttöjä)hyvin paljon enemmän. Kuulemma "ei osaa" hoitaa poikia, mitä meillä (molemmat olleet varsinaisia lukutoukkia, toki harrastaneet urheilulajeja, mutta ei mitään ADHD-riehupettereitä.
Tämä on ollut meille ihan Ok, ei heitä väkisin sinne olla hoitoon viety.Nyt äiti soittaa aika usein ja ilmoittaa "sinä saat tuoda minut lääkäriin torstaina klo 11","koska tulet, tarvitsen jonkun tekemään asian xyz. Huomenna?"
Minä mielessäsi manaan ja marisen, mutta kommunikoin siskoni kanssa ja pidän huolta, ettå hän todella tekee enemmän... mutta kyllä minä koen, että ihan vain sillä perusteella, että hän on minun äitini, niin kyllä minulla sentään jotain velvollisuutta häntäkin kohtaan on. On hän sentään minun oikkujani elämäni ensimmäiset 18v katsellut ja kestänyt.
Jotenkin surullista, että "koska ei meitäkään auttanut ja passannut kun meillä oli pieniä lapsia" niin "meillä ei ole yhtään mitään velvollisuutta tehdä yhtään mitään".
Sitä olisi pitänyt miettiä silloin ajoissa. Mummon ja kälyn.
Ei minulla ainakaan ole mitään vaikeutta sysätä mummon asioita siskolleni, jolle mummo kokkasi ja siivosi ja silitti vuosia ja minua ei auttanut vaikka mursin selkäni ja lapset oli ihan pieniä.
Nyt yhtäkkiä ne mun lapsetkin kelpaisi piioiksi.
Oman äidin kohdalla olen tajunnut, miten se vanhuus yllättää ihmisen.
Siis jos saa täyspäisenä elellä rapistuvassa kropassa.Aikaa onkin rajattomasti, tehtävää kovin vähän. Jos mummo käy kerran viikossa jumpassa ja toisen kerran srk kerhossa, päivittäin kaupassa ostamassa jonkun yhden tuotteen ja muuten elämä koostuu ystävien hautajaisista, tvn katselusta, sukkien katolisesta, kukkien kastelemisesta, satunnaisesta lääkärillä käynnistä -- sitä aikaa on aivan helkkaristi.
Siis ihmiselle, joka on elänyt myös ne ruuhkavuodet.Silloin sitä varmasti vasta tajuaa, miten arvokas olisi se vilipetterin vierailu tai ihan vain lapsen puhelutuokio kuulumisten parissa.
Mutta samalla, me keskellä ruuhkavuosiamme ja lapsenlapset koulu/harrastusrumbaansa ei aivan ymmärrettävästi oikein jakseta mitään päivittäisiä maratonpuheluita tai "aiheettomia" vierailupakkoja.
Toivottavasti itse osaan aikanani pitää itseni ihan keskenöni kiireisenä ja puuhakkaana, enkä muodostu lasteni ja miniöideni riesaksi :)
Ongelma onkin se epätasa-arvoinen käytös ENNEN sitä vaihetta kun tarvitsee seuraa ja apua.
Ihan oman edunkin vuoksi esimerkiksi lastenlapsille kannattaa olla tasapuolinen. Ei niitä ruikutuspuheluja kuuntele se lastenlapsi joka on vuosia katsonut sivusta serkkunsa lellimistä.
Eikä se pojan vaimo kipaise hätiin jota on vain ivattu ja lytätty.
Niinpä. Mikä näitä mummoja riivaa kun ei kohdella tasapuolisesti? Häh?
Ja yleensä ne on mummoja, vaarit vaikuttaa olevan fiksumpia ja empaattisempia.
Taina saa jouluna huivin ja siskonsa Tiina huvilan.
Tuhoatte sisarusten ja lasten välit loppuiäkseen. Onko tässä vaikuttimena mummon katkeruus jota halutaan jakaa nuorelle polvellekin? Kun ei itsellä ollut kivaa niin ei saa olla muillakaan.
Ei kukaan edes vanhempi pysty olemaan llapsilleen tasapuolinen, sillä jokainen lapsi saa syntyessään erilaiset pelikortit ja niillä on vain elettävä.
Itse en ole kaivannut apua tai taloudellista tukea vanhemmiltani ja lapsesta lähtien olen saanut elää onnellisten tähtien alla, menestynyt elämässä ja terveyttä riittänyt, toisin kuin siskollani, hänellä paljon sairautta, työttömyysjaksoja, avioeroa ja eikä koskaan ole tullut edes mieleen kieltää vanhempien antamasta tukea ja apua siskolleni, päinvastoin olen pyytänyt, ettei vanhemmat ostaisi meille joululahjoja, vaan sekin rahan käyttäisi siskoni perheelle. Eikä ole edes mieleen tullut tästä olla katkera tai olla auttamatta vanhempiani, vaikka koskaan eivät ole hoitaneet meidän lapsia.
Olet huono äiti joka ei pidä lastensa puolta.
Lapsensa puolta pitäminen ei ole sitä, että lypsää vanhemmiltaan heille rahaa ja tavaraa. Tukea annetaan vain sille, joka sitä tarvitsee.
Lapsensa puolen pitämistå on se että vaatii tälle tasavertaista kohtelua. Kunnollista isovanhempaa.
Tasavertainen kohtelu ei tarkoita rahan ja tavaran antamista joka ikiselle, myös sellaiselle, joka ei sitä tarvitse.
Jos niin olisi, niin pitäisihän sitä sitten Suomellekin antaa kehitysapua, kun sitä Afrikan maillekin annetaan. Nyt pitäisi suomalaisillekin jakaa ruoka-apua ja vesipulloja, kun niitä ukrainalaisillekin viedään.
Mitä tarkoitat kunnollisella isovanhemmalla?
En ole puhunut mitään rahasta ja tavarasta. Vain sinä.
Kunnollinen isovanhempi rakastaa lastaan ja tukee tämän vanhemmuutta, kunnioittaa lastenlapsiaan ja tukee näiden kasvua. Tasavertaisesti kaikkia.
Tänne kirjoitti eräs, joka kertoi äitinsä tukevan sekä rahallisesti että muuten hänen sisartaan ja tämän lapsia, koska näillä on vaikea taloudellinen tilanne ja ilmeisesti muitakin vaikeuksia elämässään. Ja tämä kirjoittaja oli sitä mieltä, että äitinsä tekee oikein, koska hänellä itsellään (siis kirjoittajalla) on hyvä tilanne ja pystyy itse hankkimaan lapsilleen kaiken, mitä nämä tarvitsevat.
Siihen sinä vastasit, että hän on huono äiti ja perustelit sitä sillä, ettei hän pidä lastensa puolia.
Selittäisitkö siis, mitä tarkoitit?
Nyt lässytät vanhemmuuden tukemisesta ja lastenlasten kunnioittamisesta ja kasvun tukemisesta.
Eihän siitä edes ollut kyse. Mistä sinä tiedät, kuinka kovasti ja tasapuolisesti mummo rakastaa jokaista lastenlastaan? En eri asia tukea kasvua ja kunnioittaa ja rakastaa lapsia, kuin antaa heille rahaa. jota he eivät tarvitse.
Niiden vanhempien, jotka pystyvät itse hankkimaan tarpeelliset tarvikkeet, vaatteet, lahjat, koulutukset sun muut lapsilleen, ei edes kuuluisi opettaa lapsilleen, että vielä isovanhemmatkin heille rahaa työntävät. Niin se ei edes kuulusi mennä. Jos rahaa haluaa antaa, se voi olla hyvin pieni summa, lähinnä symbolinen tuollaisessa tapauksessa. Jos vanhemmilla ei ole rahaa ostaa edes joululahjoja lapsilleen, niin silloin on hyvä, että edes isovanhemmat voi tulla siinä apuun. Jos voivat, monilla on hyvin pieni eläke. Siitäkö pitäisi jakaa vielä niillekin, joilla ei ole rahasta huolta.
Rakkaus, kunnioitus, hyväksyntä ovat ilmaisia asioita, niitä voi jakaa tasapuolisesti ja vaikka miten paljon. Mutta siitä ei tuossa ollut kyse, vaan kirjoittajahan oli esittänyt äidilleen, että ostaisi joululahjat vain niille köyhemmille lapsenlapsilleen. Ihan fiksusti ajateltu.
Mutta täällähän ei useimmat tunnu tätä ymmärtävän lainkaan. No eipä ihme tässä materialistisessa maailmassa. Rahastahan täällä tuntuu olevan loppujen lopuksi aina kyse, näissäkin ketjuissa. Aina kun mummoja ja varsinkin anoppeja parjataan, niin kyllä se raha siellä aina jostain kohtaa esiin putkahtaa. Siis se raha, jota se paska anoppi ei ole antanut.
Tasavertaisuus.
Jos antaa rahaa jollekulle, pitää antaa toisellekin.
Jos hoitaa jonkun lapsia, pitää hoitaa toisenlin lapsia.
Jos auttaa jotakuta, pitää auttaa toistakin.
Ei äiti tai isoäiti voi eriarvoistaa lapsiaan tai laStenlapsiaan vaan hänen pitää olla tasavertainen.
Kyllä äiti tai isoäiti voi olla tasavertainen kaikille lapsilleen tai lapsenlapsilleen siitä huolimatta, mitä hän näiden eteen tekee aina tilanteesta riippuen. Nämähän on aina tapauskohtaisia asioita. Niissä ei mennä laskukone kädessä.
Miten isoäiti on tasapuolinen lapsenlapsen hoitamisessa esim. silloin, kun hoitaa toista lapsenlastaan tarvittaessa tai vaikka sitten jopa päivähoitotyyliin, ja toinen lapsenlapsi asuu eri puolella Suomea tai kokonaan eri maassa?
KIrjoitit, että "jos hoitaa jonkun lapsia, pitää hoitaa toisenkin lapsia." No miten sen teet tuossa tapauksessa?
Rahan antamista kenellekään lapselle en suosittele, koska ei lapset tarvitse eikä käytä rahaa. Täällä tällä luultavimmin tarkoitetaan rahan antamista lapsen vanhemmalle. Rahaa antaisin vasta n. 15-vuotiaalle, ja silloinkin kyse pienistä määristä. Silloin voi olla tasapuolinenkin, koska niitä lapsenlapsia voi olla vaikka kymmenen. Anna sitten jokaiselle satanen, niin tonni on sileänä. Ei ole eläkeläisellä välttämättä siihen varaa. Kannattaa sitten antaa vaikka vain vitonen per nenä. Sitten menee tasapuolisesti eikä mummokaan mene konkurssiin.
Auttaminen on suhteellinen asia. Mikä katsotaan auttamiseksi? Normaalia auttamista sukulaisten kesken voi olla yleensä paljonkin, mutta ainahan joku voi silti katsoa olevansa saamapuolella. On vaikea olla tasapuolinen, jos toinen lapsi tarvitsee paljon apua ja toinen taas ei ollenkaan. Toinen voi olla jatkuvasti pyytämässä apua, ja toinen taas ei sitä edes huoli.
Ja aina pitää ottaa huomioon myös ajan kulku. Minä sain lapsenlapset nuorena ja hoidin heitä tosi paljon, ihan mielelläni ja jaksoin hyvin, vaikka olin työelämässäkin. Nyt olen ollut jo jonkun aikaa eläkkeellä ja saanut riesakseni sairauden. Jos tähän nyt vielä joku pyöräyttäisi minulle lapsenlapsen, en jaksaisi enää hoitaa enkä pystyisikään. Ei tapahtuisi tasa-arvoisuutta siinä mielessä. Mutta ketä syyttää?
Ai niin, tietysti nyt joku ärhäkkä siellä keksii, että minun kuuluisi siis nyt maksaa sen mahdollisen pikkulapsen päivähoito. Sitten olisi tasaista. Mutta ei. En minä päivähoitanut näitä isompiakaan, kyllä ne olivat kunnallisessa hoidossa ja minä olin työssä. Eihän minunkaan lasteni päivähoitoa aikanaan kukaan muu maksanut. Lasten päivähoidosta vastaavat aina omat vanhemmat. Eikä lapsen kanssa oleminen korreloi koskaan rahan kanssa. Ne on aivan eri asioita.
Ja varsinkin joittenkin serkusten kohdalla ei tasa-arvo voi koskaan toteutuakaan, koska he ovat eri perheiden lapsia. Mummo tai vaari ei voi sitä asiaa muuttaa. He voivat yrittää antaa aikaansa ja rakkauttaan kaikille yhtä paljon, mutta perheen sisäisiin ratkaisuihin ja muihin perheen omiin asioihin he eivät voi vaikuttaa.
Pahimmassa tapauksessa mummopentele kuolee ennen jonkun lapsenlapsen syntymää. Kamala mummo kun yksille antoi aikaansa ja yhdelle ei yhtään.
Tuota just mietin. Vanhin lapsenlapsi täytti 18, toinen lapsi pitkään odotti liitossaan ja heillä on vasta vauva. En millään ehdi ostaa hänelle 18 synttärilahjaa, rippilahjaa jne. Tokko elän 96- vuotiaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt oman äitini kanssa mm seuraavan keskustelun:
Minä kuljin 10-vuotiaasta alkaen naapurikaupunkiin kouluun. Lähdin aamuisin 6.30, eikä tietä ollut edes aurattu, eikä ollut katuvaloja. Taskulampun kanssa umpihankeen. Olin vielä tosi pienikokoinen.
Bussit kulki niin, että vaikka koulu olisi loppunut kahdelta, olin kotona aikaisintaan kello 16.
Yritin vuosia sanoa, että koulumatka on kauhean raskas, mutta minun kuulemma piti olla kiitollinen, että sain käydä ko koulua.
Sitten tuli pikkusiskon vuoro. Hänen olisi pitänyt kulkea sinne yläkouluun ja hän oli siinä vaiheessa jo 13. Hänelle tilattiin TAKSI, koska se kävelymatka bussille oli liian raskas.
Kun kysyin, että miten tällainen edes on mahdollista niin äitini selitys oli, että koska minä valitin matkasta niin paljon niin sisko sai taksimatkat.
Ja tämä on äitini mielestä ihan asiallista. Samaten sisko sai itse pitää lapsilisät ja hänelle hankittiin kaksi koiraa - kun minulle sanottiin, että en vois saada edes yhtä, koska se on äidille liian raskasta.
Tällaista ihan koko ajan. Sen lisäksi että koko ajan muistutettiin miten minä olen vain ahkera, mutta sisko on lahjakas, minun käsityöni ovat tarkkoja mutta siskon luovia jne.
Nyt sitten itketään kun minä en pidä yhteyttä eikä mummo saa koskeakaan lapsenlapsiin. Joista toinen on mummon mielestä niin ihana ja toinen kuulemma lihava.
Todella tuttua. Niin se monesti menee että kun nuoremmat sisarukset kasvavat, niin vanhemmilla on elintasokin jo ihan toisenlainen, ja nuoremmalle riittää enemmän taloudellista tukea. Nuoremmat saavat aikaisemmin ne puhelimet ja pelikoneet jne.
Tuo juuri. Kun asiat ei välttämättä riipu siitä, miten paljon lapsesta välitetään, vaan siitä, mikä vanhempien elämäntilanne on. Jotenkin tuntuu, että jotkut ei pääse irti siitä lapselle ominaisesta itsekeskeisyydestä edes aikuisena, vaan edelleen heille kaikki liittyy heihin itseensä (minua sorsittiin, pikkisisko sai myöhemmin kaiken=vanhemmat olivat köyhiä kun olin pieni, kun sisko oli samanikäinen, heidän tilanne oli parempi).
Vanhempien kuuluu olla tasavertaisia eikä hankkia alunperinkään enempää lapsia kuin mihin on varaa.
Eikä se meillä liittynyt mitenkään lisääntyneeseen varallisuuteen, täysin päinvastoin.
Samainen sisko saa muuten edelleen keski-ikäisenä kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, meillä kanssasi hieman vastaava tilanne, oman äidin kohdalla.
Siskoni perhe on jopa asunut hänen luonaan remonttinsa aikana, yli vuoden, ja hän on hoitanut siskon lapsia (tyttöjä)hyvin paljon enemmän. Kuulemma "ei osaa" hoitaa poikia, mitä meillä (molemmat olleet varsinaisia lukutoukkia, toki harrastaneet urheilulajeja, mutta ei mitään ADHD-riehupettereitä.
Tämä on ollut meille ihan Ok, ei heitä väkisin sinne olla hoitoon viety.Nyt äiti soittaa aika usein ja ilmoittaa "sinä saat tuoda minut lääkäriin torstaina klo 11","koska tulet, tarvitsen jonkun tekemään asian xyz. Huomenna?"
Minä mielessäsi manaan ja marisen, mutta kommunikoin siskoni kanssa ja pidän huolta, ettå hän todella tekee enemmän... mutta kyllä minä koen, että ihan vain sillä perusteella, että hän on minun äitini, niin kyllä minulla sentään jotain velvollisuutta häntäkin kohtaan on. On hän sentään minun oikkujani elämäni ensimmäiset 18v katsellut ja kestänyt.
Jotenkin surullista, että "koska ei meitäkään auttanut ja passannut kun meillä oli pieniä lapsia" niin "meillä ei ole yhtään mitään velvollisuutta tehdä yhtään mitään".
Sitä olisi pitänyt miettiä silloin ajoissa. Mummon ja kälyn.
Ei minulla ainakaan ole mitään vaikeutta sysätä mummon asioita siskolleni, jolle mummo kokkasi ja siivosi ja silitti vuosia ja minua ei auttanut vaikka mursin selkäni ja lapset oli ihan pieniä.
Nyt yhtäkkiä ne mun lapsetkin kelpaisi piioiksi.
Oman äidin kohdalla olen tajunnut, miten se vanhuus yllättää ihmisen.
Siis jos saa täyspäisenä elellä rapistuvassa kropassa.Aikaa onkin rajattomasti, tehtävää kovin vähän. Jos mummo käy kerran viikossa jumpassa ja toisen kerran srk kerhossa, päivittäin kaupassa ostamassa jonkun yhden tuotteen ja muuten elämä koostuu ystävien hautajaisista, tvn katselusta, sukkien katolisesta, kukkien kastelemisesta, satunnaisesta lääkärillä käynnistä -- sitä aikaa on aivan helkkaristi.
Siis ihmiselle, joka on elänyt myös ne ruuhkavuodet.Silloin sitä varmasti vasta tajuaa, miten arvokas olisi se vilipetterin vierailu tai ihan vain lapsen puhelutuokio kuulumisten parissa.
Mutta samalla, me keskellä ruuhkavuosiamme ja lapsenlapset koulu/harrastusrumbaansa ei aivan ymmärrettävästi oikein jakseta mitään päivittäisiä maratonpuheluita tai "aiheettomia" vierailupakkoja.
Toivottavasti itse osaan aikanani pitää itseni ihan keskenöni kiireisenä ja puuhakkaana, enkä muodostu lasteni ja miniöideni riesaksi :)
Ongelma onkin se epätasa-arvoinen käytös ENNEN sitä vaihetta kun tarvitsee seuraa ja apua.
Ihan oman edunkin vuoksi esimerkiksi lastenlapsille kannattaa olla tasapuolinen. Ei niitä ruikutuspuheluja kuuntele se lastenlapsi joka on vuosia katsonut sivusta serkkunsa lellimistä.
Eikä se pojan vaimo kipaise hätiin jota on vain ivattu ja lytätty.
Niinpä. Mikä näitä mummoja riivaa kun ei kohdella tasapuolisesti? Häh?
Ja yleensä ne on mummoja, vaarit vaikuttaa olevan fiksumpia ja empaattisempia.
Taina saa jouluna huivin ja siskonsa Tiina huvilan.
Tuhoatte sisarusten ja lasten välit loppuiäkseen. Onko tässä vaikuttimena mummon katkeruus jota halutaan jakaa nuorelle polvellekin? Kun ei itsellä ollut kivaa niin ei saa olla muillakaan.
Ei kukaan edes vanhempi pysty olemaan llapsilleen tasapuolinen, sillä jokainen lapsi saa syntyessään erilaiset pelikortit ja niillä on vain elettävä.
Itse en ole kaivannut apua tai taloudellista tukea vanhemmiltani ja lapsesta lähtien olen saanut elää onnellisten tähtien alla, menestynyt elämässä ja terveyttä riittänyt, toisin kuin siskollani, hänellä paljon sairautta, työttömyysjaksoja, avioeroa ja eikä koskaan ole tullut edes mieleen kieltää vanhempien antamasta tukea ja apua siskolleni, päinvastoin olen pyytänyt, ettei vanhemmat ostaisi meille joululahjoja, vaan sekin rahan käyttäisi siskoni perheelle. Eikä ole edes mieleen tullut tästä olla katkera tai olla auttamatta vanhempiani, vaikka koskaan eivät ole hoitaneet meidän lapsia.
Olet huono äiti joka ei pidä lastensa puolta.
Lapsensa puolta pitäminen ei ole sitä, että lypsää vanhemmiltaan heille rahaa ja tavaraa. Tukea annetaan vain sille, joka sitä tarvitsee.
Lapsensa puolen pitämistå on se että vaatii tälle tasavertaista kohtelua. Kunnollista isovanhempaa.
Tasavertainen kohtelu ei tarkoita rahan ja tavaran antamista joka ikiselle, myös sellaiselle, joka ei sitä tarvitse.
Jos niin olisi, niin pitäisihän sitä sitten Suomellekin antaa kehitysapua, kun sitä Afrikan maillekin annetaan. Nyt pitäisi suomalaisillekin jakaa ruoka-apua ja vesipulloja, kun niitä ukrainalaisillekin viedään.
Mitä tarkoitat kunnollisella isovanhemmalla?
En ole puhunut mitään rahasta ja tavarasta. Vain sinä.
Kunnollinen isovanhempi rakastaa lastaan ja tukee tämän vanhemmuutta, kunnioittaa lastenlapsiaan ja tukee näiden kasvua. Tasavertaisesti kaikkia.
Tänne kirjoitti eräs, joka kertoi äitinsä tukevan sekä rahallisesti että muuten hänen sisartaan ja tämän lapsia, koska näillä on vaikea taloudellinen tilanne ja ilmeisesti muitakin vaikeuksia elämässään. Ja tämä kirjoittaja oli sitä mieltä, että äitinsä tekee oikein, koska hänellä itsellään (siis kirjoittajalla) on hyvä tilanne ja pystyy itse hankkimaan lapsilleen kaiken, mitä nämä tarvitsevat.
Siihen sinä vastasit, että hän on huono äiti ja perustelit sitä sillä, ettei hän pidä lastensa puolia.
Selittäisitkö siis, mitä tarkoitit?
Nyt lässytät vanhemmuuden tukemisesta ja lastenlasten kunnioittamisesta ja kasvun tukemisesta.
Eihän siitä edes ollut kyse. Mistä sinä tiedät, kuinka kovasti ja tasapuolisesti mummo rakastaa jokaista lastenlastaan? En eri asia tukea kasvua ja kunnioittaa ja rakastaa lapsia, kuin antaa heille rahaa. jota he eivät tarvitse.
Niiden vanhempien, jotka pystyvät itse hankkimaan tarpeelliset tarvikkeet, vaatteet, lahjat, koulutukset sun muut lapsilleen, ei edes kuuluisi opettaa lapsilleen, että vielä isovanhemmatkin heille rahaa työntävät. Niin se ei edes kuulusi mennä. Jos rahaa haluaa antaa, se voi olla hyvin pieni summa, lähinnä symbolinen tuollaisessa tapauksessa. Jos vanhemmilla ei ole rahaa ostaa edes joululahjoja lapsilleen, niin silloin on hyvä, että edes isovanhemmat voi tulla siinä apuun. Jos voivat, monilla on hyvin pieni eläke. Siitäkö pitäisi jakaa vielä niillekin, joilla ei ole rahasta huolta.
Rakkaus, kunnioitus, hyväksyntä ovat ilmaisia asioita, niitä voi jakaa tasapuolisesti ja vaikka miten paljon. Mutta siitä ei tuossa ollut kyse, vaan kirjoittajahan oli esittänyt äidilleen, että ostaisi joululahjat vain niille köyhemmille lapsenlapsilleen. Ihan fiksusti ajateltu.
Mutta täällähän ei useimmat tunnu tätä ymmärtävän lainkaan. No eipä ihme tässä materialistisessa maailmassa. Rahastahan täällä tuntuu olevan loppujen lopuksi aina kyse, näissäkin ketjuissa. Aina kun mummoja ja varsinkin anoppeja parjataan, niin kyllä se raha siellä aina jostain kohtaa esiin putkahtaa. Siis se raha, jota se paska anoppi ei ole antanut.
Tasavertaisuus.
Jos antaa rahaa jollekulle, pitää antaa toisellekin.
Jos hoitaa jonkun lapsia, pitää hoitaa toisenlin lapsia.
Jos auttaa jotakuta, pitää auttaa toistakin.
Ei äiti tai isoäiti voi eriarvoistaa lapsiaan tai laStenlapsiaan vaan hänen pitää olla tasavertainen.
Kerropa. Jos on kolme lastsa. Yhdellä kakdi lasta, yhdellä yksi ja yksi sinkku.
Mummo katsoo lapsiperheittrn lapsia tismalleen yhtä monta tuntia vuodessa. Kaksilspsinen perhe on saanut rnemmän koska heidän lapsensa on vanhin ja mummo kävi jo häntä katsomassa.Mummo antaa jokaiselle 50 euroa synttäreinä ja 50 euroa jouluna. Nelihenkinen perhe saa vuodessa siis 400 euroa, kolmehenkinen 300 euroa ja sinkku siis 100 euroa. Eikä tarvitse apua kotiinsa.
Sinkun käly meinaa että sinkkua suositaan koska sinkku useammin käy äidillään, tekee pieniä apuhommia ja vie äitiään vaikka kesäteatteriin. Lellikki.
Mummon pitää olla lapsilleen tasavertainen ja lastenlapsilleen tasavertainen.
Ei liity edes kälyyn mitenkään. Jos se suvun ulkopuolinen huomaa syrjintää, hän yleensä on oikeassa, koska hän katsoo sitä touhua ulkopuolisen silmin. Useimmiten narsistien lapset ei edes näe sitä kuviota, koska katsovat sitä liian läheltä ja ovat kasvaneet siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, meillä kanssasi hieman vastaava tilanne, oman äidin kohdalla.
Siskoni perhe on jopa asunut hänen luonaan remonttinsa aikana, yli vuoden, ja hän on hoitanut siskon lapsia (tyttöjä)hyvin paljon enemmän. Kuulemma "ei osaa" hoitaa poikia, mitä meillä (molemmat olleet varsinaisia lukutoukkia, toki harrastaneet urheilulajeja, mutta ei mitään ADHD-riehupettereitä.
Tämä on ollut meille ihan Ok, ei heitä väkisin sinne olla hoitoon viety.Nyt äiti soittaa aika usein ja ilmoittaa "sinä saat tuoda minut lääkäriin torstaina klo 11","koska tulet, tarvitsen jonkun tekemään asian xyz. Huomenna?"
Minä mielessäsi manaan ja marisen, mutta kommunikoin siskoni kanssa ja pidän huolta, ettå hän todella tekee enemmän... mutta kyllä minä koen, että ihan vain sillä perusteella, että hän on minun äitini, niin kyllä minulla sentään jotain velvollisuutta häntäkin kohtaan on. On hän sentään minun oikkujani elämäni ensimmäiset 18v katsellut ja kestänyt.
Jotenkin surullista, että "koska ei meitäkään auttanut ja passannut kun meillä oli pieniä lapsia" niin "meillä ei ole yhtään mitään velvollisuutta tehdä yhtään mitään".
Sitä olisi pitänyt miettiä silloin ajoissa. Mummon ja kälyn.
Ei minulla ainakaan ole mitään vaikeutta sysätä mummon asioita siskolleni, jolle mummo kokkasi ja siivosi ja silitti vuosia ja minua ei auttanut vaikka mursin selkäni ja lapset oli ihan pieniä.
Nyt yhtäkkiä ne mun lapsetkin kelpaisi piioiksi.
Oman äidin kohdalla olen tajunnut, miten se vanhuus yllättää ihmisen.
Siis jos saa täyspäisenä elellä rapistuvassa kropassa.Aikaa onkin rajattomasti, tehtävää kovin vähän. Jos mummo käy kerran viikossa jumpassa ja toisen kerran srk kerhossa, päivittäin kaupassa ostamassa jonkun yhden tuotteen ja muuten elämä koostuu ystävien hautajaisista, tvn katselusta, sukkien katolisesta, kukkien kastelemisesta, satunnaisesta lääkärillä käynnistä -- sitä aikaa on aivan helkkaristi.
Siis ihmiselle, joka on elänyt myös ne ruuhkavuodet.Silloin sitä varmasti vasta tajuaa, miten arvokas olisi se vilipetterin vierailu tai ihan vain lapsen puhelutuokio kuulumisten parissa.
Mutta samalla, me keskellä ruuhkavuosiamme ja lapsenlapset koulu/harrastusrumbaansa ei aivan ymmärrettävästi oikein jakseta mitään päivittäisiä maratonpuheluita tai "aiheettomia" vierailupakkoja.
Toivottavasti itse osaan aikanani pitää itseni ihan keskenöni kiireisenä ja puuhakkaana, enkä muodostu lasteni ja miniöideni riesaksi :)
Ongelma onkin se epätasa-arvoinen käytös ENNEN sitä vaihetta kun tarvitsee seuraa ja apua.
Ihan oman edunkin vuoksi esimerkiksi lastenlapsille kannattaa olla tasapuolinen. Ei niitä ruikutuspuheluja kuuntele se lastenlapsi joka on vuosia katsonut sivusta serkkunsa lellimistä.
Eikä se pojan vaimo kipaise hätiin jota on vain ivattu ja lytätty.
Niinpä. Mikä näitä mummoja riivaa kun ei kohdella tasapuolisesti? Häh?
Ja yleensä ne on mummoja, vaarit vaikuttaa olevan fiksumpia ja empaattisempia.
Taina saa jouluna huivin ja siskonsa Tiina huvilan.
Tuhoatte sisarusten ja lasten välit loppuiäkseen. Onko tässä vaikuttimena mummon katkeruus jota halutaan jakaa nuorelle polvellekin? Kun ei itsellä ollut kivaa niin ei saa olla muillakaan.
Ei kukaan edes vanhempi pysty olemaan llapsilleen tasapuolinen, sillä jokainen lapsi saa syntyessään erilaiset pelikortit ja niillä on vain elettävä.
Itse en ole kaivannut apua tai taloudellista tukea vanhemmiltani ja lapsesta lähtien olen saanut elää onnellisten tähtien alla, menestynyt elämässä ja terveyttä riittänyt, toisin kuin siskollani, hänellä paljon sairautta, työttömyysjaksoja, avioeroa ja eikä koskaan ole tullut edes mieleen kieltää vanhempien antamasta tukea ja apua siskolleni, päinvastoin olen pyytänyt, ettei vanhemmat ostaisi meille joululahjoja, vaan sekin rahan käyttäisi siskoni perheelle. Eikä ole edes mieleen tullut tästä olla katkera tai olla auttamatta vanhempiani, vaikka koskaan eivät ole hoitaneet meidän lapsia.
Olet huono äiti joka ei pidä lastensa puolta.
Lapsensa puolta pitäminen ei ole sitä, että lypsää vanhemmiltaan heille rahaa ja tavaraa. Tukea annetaan vain sille, joka sitä tarvitsee.
Lapsensa puolen pitämistå on se että vaatii tälle tasavertaista kohtelua. Kunnollista isovanhempaa.
Tasavertainen kohtelu ei tarkoita rahan ja tavaran antamista joka ikiselle, myös sellaiselle, joka ei sitä tarvitse.
Jos niin olisi, niin pitäisihän sitä sitten Suomellekin antaa kehitysapua, kun sitä Afrikan maillekin annetaan. Nyt pitäisi suomalaisillekin jakaa ruoka-apua ja vesipulloja, kun niitä ukrainalaisillekin viedään.
Mitä tarkoitat kunnollisella isovanhemmalla?
En ole puhunut mitään rahasta ja tavarasta. Vain sinä.
Kunnollinen isovanhempi rakastaa lastaan ja tukee tämän vanhemmuutta, kunnioittaa lastenlapsiaan ja tukee näiden kasvua. Tasavertaisesti kaikkia.
Tänne kirjoitti eräs, joka kertoi äitinsä tukevan sekä rahallisesti että muuten hänen sisartaan ja tämän lapsia, koska näillä on vaikea taloudellinen tilanne ja ilmeisesti muitakin vaikeuksia elämässään. Ja tämä kirjoittaja oli sitä mieltä, että äitinsä tekee oikein, koska hänellä itsellään (siis kirjoittajalla) on hyvä tilanne ja pystyy itse hankkimaan lapsilleen kaiken, mitä nämä tarvitsevat.
Siihen sinä vastasit, että hän on huono äiti ja perustelit sitä sillä, ettei hän pidä lastensa puolia.
Selittäisitkö siis, mitä tarkoitit?
Nyt lässytät vanhemmuuden tukemisesta ja lastenlasten kunnioittamisesta ja kasvun tukemisesta.
Eihän siitä edes ollut kyse. Mistä sinä tiedät, kuinka kovasti ja tasapuolisesti mummo rakastaa jokaista lastenlastaan? En eri asia tukea kasvua ja kunnioittaa ja rakastaa lapsia, kuin antaa heille rahaa. jota he eivät tarvitse.
Niiden vanhempien, jotka pystyvät itse hankkimaan tarpeelliset tarvikkeet, vaatteet, lahjat, koulutukset sun muut lapsilleen, ei edes kuuluisi opettaa lapsilleen, että vielä isovanhemmatkin heille rahaa työntävät. Niin se ei edes kuulusi mennä. Jos rahaa haluaa antaa, se voi olla hyvin pieni summa, lähinnä symbolinen tuollaisessa tapauksessa. Jos vanhemmilla ei ole rahaa ostaa edes joululahjoja lapsilleen, niin silloin on hyvä, että edes isovanhemmat voi tulla siinä apuun. Jos voivat, monilla on hyvin pieni eläke. Siitäkö pitäisi jakaa vielä niillekin, joilla ei ole rahasta huolta.
Rakkaus, kunnioitus, hyväksyntä ovat ilmaisia asioita, niitä voi jakaa tasapuolisesti ja vaikka miten paljon. Mutta siitä ei tuossa ollut kyse, vaan kirjoittajahan oli esittänyt äidilleen, että ostaisi joululahjat vain niille köyhemmille lapsenlapsilleen. Ihan fiksusti ajateltu.
Mutta täällähän ei useimmat tunnu tätä ymmärtävän lainkaan. No eipä ihme tässä materialistisessa maailmassa. Rahastahan täällä tuntuu olevan loppujen lopuksi aina kyse, näissäkin ketjuissa. Aina kun mummoja ja varsinkin anoppeja parjataan, niin kyllä se raha siellä aina jostain kohtaa esiin putkahtaa. Siis se raha, jota se paska anoppi ei ole antanut.
Tasavertaisuus.
Jos antaa rahaa jollekulle, pitää antaa toisellekin.
Jos hoitaa jonkun lapsia, pitää hoitaa toisenlin lapsia.
Jos auttaa jotakuta, pitää auttaa toistakin.
Ei äiti tai isoäiti voi eriarvoistaa lapsiaan tai laStenlapsiaan vaan hänen pitää olla tasavertainen.
Kyllä äiti tai isoäiti voi olla tasavertainen kaikille lapsilleen tai lapsenlapsilleen siitä huolimatta, mitä hän näiden eteen tekee aina tilanteesta riippuen. Nämähän on aina tapauskohtaisia asioita. Niissä ei mennä laskukone kädessä.
Miten isoäiti on tasapuolinen lapsenlapsen hoitamisessa esim. silloin, kun hoitaa toista lapsenlastaan tarvittaessa tai vaikka sitten jopa päivähoitotyyliin, ja toinen lapsenlapsi asuu eri puolella Suomea tai kokonaan eri maassa?
KIrjoitit, että "jos hoitaa jonkun lapsia, pitää hoitaa toisenkin lapsia." No miten sen teet tuossa tapauksessa?
Rahan antamista kenellekään lapselle en suosittele, koska ei lapset tarvitse eikä käytä rahaa. Täällä tällä luultavimmin tarkoitetaan rahan antamista lapsen vanhemmalle. Rahaa antaisin vasta n. 15-vuotiaalle, ja silloinkin kyse pienistä määristä. Silloin voi olla tasapuolinenkin, koska niitä lapsenlapsia voi olla vaikka kymmenen. Anna sitten jokaiselle satanen, niin tonni on sileänä. Ei ole eläkeläisellä välttämättä siihen varaa. Kannattaa sitten antaa vaikka vain vitonen per nenä. Sitten menee tasapuolisesti eikä mummokaan mene konkurssiin.
Auttaminen on suhteellinen asia. Mikä katsotaan auttamiseksi? Normaalia auttamista sukulaisten kesken voi olla yleensä paljonkin, mutta ainahan joku voi silti katsoa olevansa saamapuolella. On vaikea olla tasapuolinen, jos toinen lapsi tarvitsee paljon apua ja toinen taas ei ollenkaan. Toinen voi olla jatkuvasti pyytämässä apua, ja toinen taas ei sitä edes huoli.
Ja aina pitää ottaa huomioon myös ajan kulku. Minä sain lapsenlapset nuorena ja hoidin heitä tosi paljon, ihan mielelläni ja jaksoin hyvin, vaikka olin työelämässäkin. Nyt olen ollut jo jonkun aikaa eläkkeellä ja saanut riesakseni sairauden. Jos tähän nyt vielä joku pyöräyttäisi minulle lapsenlapsen, en jaksaisi enää hoitaa enkä pystyisikään. Ei tapahtuisi tasa-arvoisuutta siinä mielessä. Mutta ketä syyttää?
Ai niin, tietysti nyt joku ärhäkkä siellä keksii, että minun kuuluisi siis nyt maksaa sen mahdollisen pikkulapsen päivähoito. Sitten olisi tasaista. Mutta ei. En minä päivähoitanut näitä isompiakaan, kyllä ne olivat kunnallisessa hoidossa ja minä olin työssä. Eihän minunkaan lasteni päivähoitoa aikanaan kukaan muu maksanut. Lasten päivähoidosta vastaavat aina omat vanhemmat. Eikä lapsen kanssa oleminen korreloi koskaan rahan kanssa. Ne on aivan eri asioita.
Ja varsinkin joittenkin serkusten kohdalla ei tasa-arvo voi koskaan toteutuakaan, koska he ovat eri perheiden lapsia. Mummo tai vaari ei voi sitä asiaa muuttaa. He voivat yrittää antaa aikaansa ja rakkauttaan kaikille yhtä paljon, mutta perheen sisäisiin ratkaisuihin ja muihin perheen omiin asioihin he eivät voi vaikuttaa.
Pahimmassa tapauksessa mummopentele kuolee ennen jonkun lapsenlapsen syntymää. Kamala mummo kun yksille antoi aikaansa ja yhdelle ei yhtään.
Tuota just mietin. Vanhin lapsenlapsi täytti 18, toinen lapsi pitkään odotti liitossaan ja heillä on vasta vauva. En millään ehdi ostaa hänelle 18 synttärilahjaa, rippilahjaa jne. Tokko elän 96- vuotiaaksi.
Voit huomioida sen muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hemmetti tämän takia Suomessa on maksettu hirveästi veroja, että toisella puolella Suomea asuvien lasten ei tarvitse käydä viikoittain siivoamassa vanhempiensa luona ja käyttää kaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, meillä kanssasi hieman vastaava tilanne, oman äidin kohdalla.
Siskoni perhe on jopa asunut hänen luonaan remonttinsa aikana, yli vuoden, ja hän on hoitanut siskon lapsia (tyttöjä)hyvin paljon enemmän. Kuulemma "ei osaa" hoitaa poikia, mitä meillä (molemmat olleet varsinaisia lukutoukkia, toki harrastaneet urheilulajeja, mutta ei mitään ADHD-riehupettereitä.
Tämä on ollut meille ihan Ok, ei heitä väkisin sinne olla hoitoon viety.Nyt äiti soittaa aika usein ja ilmoittaa "sinä saat tuoda minut lääkäriin torstaina klo 11","koska tulet, tarvitsen jonkun tekemään asian xyz. Huomenna?"
Minä mielessäsi manaan ja marisen, mutta kommunikoin siskoni kanssa ja pidän huolta, ettå hän todella tekee enemmän... mutta kyllä minä koen, että ihan vain sillä perusteella, että hän on minun äitini, niin kyllä minulla sentään jotain velvollisuutta häntäkin kohtaan on. On hän sentään minun oikkujani elämäni ensimmäiset 18v katsellut ja kestänyt.
Jotenkin surullista, että "koska ei meitäkään auttanut ja passannut kun meillä oli pieniä lapsia" niin "meillä ei ole yhtään mitään velvollisuutta tehdä yhtään mitään".
Sitä olisi pitänyt miettiä silloin ajoissa. Mummon ja kälyn.
Ei minulla ainakaan ole mitään vaikeutta sysätä mummon asioita siskolleni, jolle mummo kokkasi ja siivosi ja silitti vuosia ja minua ei auttanut vaikka mursin selkäni ja lapset oli ihan pieniä.
Nyt yhtäkkiä ne mun lapsetkin kelpaisi piioiksi.
Oman äidin kohdalla olen tajunnut, miten se vanhuus yllättää ihmisen.
Siis jos saa täyspäisenä elellä rapistuvassa kropassa.Aikaa onkin rajattomasti, tehtävää kovin vähän. Jos mummo käy kerran viikossa jumpassa ja toisen kerran srk kerhossa, päivittäin kaupassa ostamassa jonkun yhden tuotteen ja muuten elämä koostuu ystävien hautajaisista, tvn katselusta, sukkien katolisesta, kukkien kastelemisesta, satunnaisesta lääkärillä käynnistä -- sitä aikaa on aivan helkkaristi.
Siis ihmiselle, joka on elänyt myös ne ruuhkavuodet.Silloin sitä varmasti vasta tajuaa, miten arvokas olisi se vilipetterin vierailu tai ihan vain lapsen puhelutuokio kuulumisten parissa.
Mutta samalla, me keskellä ruuhkavuosiamme ja lapsenlapset koulu/harrastusrumbaansa ei aivan ymmärrettävästi oikein jakseta mitään päivittäisiä maratonpuheluita tai "aiheettomia" vierailupakkoja.
Toivottavasti itse osaan aikanani pitää itseni ihan keskenöni kiireisenä ja puuhakkaana, enkä muodostu lasteni ja miniöideni riesaksi :)
Ongelma onkin se epätasa-arvoinen käytös ENNEN sitä vaihetta kun tarvitsee seuraa ja apua.
Ihan oman edunkin vuoksi esimerkiksi lastenlapsille kannattaa olla tasapuolinen. Ei niitä ruikutuspuheluja kuuntele se lastenlapsi joka on vuosia katsonut sivusta serkkunsa lellimistä.
Eikä se pojan vaimo kipaise hätiin jota on vain ivattu ja lytätty.
Niinpä. Mikä näitä mummoja riivaa kun ei kohdella tasapuolisesti? Häh?
Ja yleensä ne on mummoja, vaarit vaikuttaa olevan fiksumpia ja empaattisempia.
Taina saa jouluna huivin ja siskonsa Tiina huvilan.
Tuhoatte sisarusten ja lasten välit loppuiäkseen. Onko tässä vaikuttimena mummon katkeruus jota halutaan jakaa nuorelle polvellekin? Kun ei itsellä ollut kivaa niin ei saa olla muillakaan.
Ei kukaan edes vanhempi pysty olemaan llapsilleen tasapuolinen, sillä jokainen lapsi saa syntyessään erilaiset pelikortit ja niillä on vain elettävä.
Itse en ole kaivannut apua tai taloudellista tukea vanhemmiltani ja lapsesta lähtien olen saanut elää onnellisten tähtien alla, menestynyt elämässä ja terveyttä riittänyt, toisin kuin siskollani, hänellä paljon sairautta, työttömyysjaksoja, avioeroa ja eikä koskaan ole tullut edes mieleen kieltää vanhempien antamasta tukea ja apua siskolleni, päinvastoin olen pyytänyt, ettei vanhemmat ostaisi meille joululahjoja, vaan sekin rahan käyttäisi siskoni perheelle. Eikä ole edes mieleen tullut tästä olla katkera tai olla auttamatta vanhempiani, vaikka koskaan eivät ole hoitaneet meidän lapsia.
Olet huono äiti joka ei pidä lastensa puolta.
Lapsensa puolta pitäminen ei ole sitä, että lypsää vanhemmiltaan heille rahaa ja tavaraa. Tukea annetaan vain sille, joka sitä tarvitsee.
Lapsensa puolen pitämistå on se että vaatii tälle tasavertaista kohtelua. Kunnollista isovanhempaa.
Tasavertainen kohtelu ei tarkoita rahan ja tavaran antamista joka ikiselle, myös sellaiselle, joka ei sitä tarvitse.
Jos niin olisi, niin pitäisihän sitä sitten Suomellekin antaa kehitysapua, kun sitä Afrikan maillekin annetaan. Nyt pitäisi suomalaisillekin jakaa ruoka-apua ja vesipulloja, kun niitä ukrainalaisillekin viedään.
Mitä tarkoitat kunnollisella isovanhemmalla?
En ole puhunut mitään rahasta ja tavarasta. Vain sinä.
Kunnollinen isovanhempi rakastaa lastaan ja tukee tämän vanhemmuutta, kunnioittaa lastenlapsiaan ja tukee näiden kasvua. Tasavertaisesti kaikkia.
Tänne kirjoitti eräs, joka kertoi äitinsä tukevan sekä rahallisesti että muuten hänen sisartaan ja tämän lapsia, koska näillä on vaikea taloudellinen tilanne ja ilmeisesti muitakin vaikeuksia elämässään. Ja tämä kirjoittaja oli sitä mieltä, että äitinsä tekee oikein, koska hänellä itsellään (siis kirjoittajalla) on hyvä tilanne ja pystyy itse hankkimaan lapsilleen kaiken, mitä nämä tarvitsevat.
Siihen sinä vastasit, että hän on huono äiti ja perustelit sitä sillä, ettei hän pidä lastensa puolia.
Selittäisitkö siis, mitä tarkoitit?
Nyt lässytät vanhemmuuden tukemisesta ja lastenlasten kunnioittamisesta ja kasvun tukemisesta.
Eihän siitä edes ollut kyse. Mistä sinä tiedät, kuinka kovasti ja tasapuolisesti mummo rakastaa jokaista lastenlastaan? En eri asia tukea kasvua ja kunnioittaa ja rakastaa lapsia, kuin antaa heille rahaa. jota he eivät tarvitse.
Niiden vanhempien, jotka pystyvät itse hankkimaan tarpeelliset tarvikkeet, vaatteet, lahjat, koulutukset sun muut lapsilleen, ei edes kuuluisi opettaa lapsilleen, että vielä isovanhemmatkin heille rahaa työntävät. Niin se ei edes kuulusi mennä. Jos rahaa haluaa antaa, se voi olla hyvin pieni summa, lähinnä symbolinen tuollaisessa tapauksessa. Jos vanhemmilla ei ole rahaa ostaa edes joululahjoja lapsilleen, niin silloin on hyvä, että edes isovanhemmat voi tulla siinä apuun. Jos voivat, monilla on hyvin pieni eläke. Siitäkö pitäisi jakaa vielä niillekin, joilla ei ole rahasta huolta.
Rakkaus, kunnioitus, hyväksyntä ovat ilmaisia asioita, niitä voi jakaa tasapuolisesti ja vaikka miten paljon. Mutta siitä ei tuossa ollut kyse, vaan kirjoittajahan oli esittänyt äidilleen, että ostaisi joululahjat vain niille köyhemmille lapsenlapsilleen. Ihan fiksusti ajateltu.
Mutta täällähän ei useimmat tunnu tätä ymmärtävän lainkaan. No eipä ihme tässä materialistisessa maailmassa. Rahastahan täällä tuntuu olevan loppujen lopuksi aina kyse, näissäkin ketjuissa. Aina kun mummoja ja varsinkin anoppeja parjataan, niin kyllä se raha siellä aina jostain kohtaa esiin putkahtaa. Siis se raha, jota se paska anoppi ei ole antanut.
Tasavertaisuus.
Jos antaa rahaa jollekulle, pitää antaa toisellekin.
Jos hoitaa jonkun lapsia, pitää hoitaa toisenlin lapsia.
Jos auttaa jotakuta, pitää auttaa toistakin.
Ei äiti tai isoäiti voi eriarvoistaa lapsiaan tai laStenlapsiaan vaan hänen pitää olla tasavertainen.
Kerropa. Jos on kolme lastsa. Yhdellä kakdi lasta, yhdellä yksi ja yksi sinkku.
Mummo katsoo lapsiperheittrn lapsia tismalleen yhtä monta tuntia vuodessa. Kaksilspsinen perhe on saanut rnemmän koska heidän lapsensa on vanhin ja mummo kävi jo häntä katsomassa.Mummo antaa jokaiselle 50 euroa synttäreinä ja 50 euroa jouluna. Nelihenkinen perhe saa vuodessa siis 400 euroa, kolmehenkinen 300 euroa ja sinkku siis 100 euroa. Eikä tarvitse apua kotiinsa.
Sinkun käly meinaa että sinkkua suositaan koska sinkku useammin käy äidillään, tekee pieniä apuhommia ja vie äitiään vaikka kesäteatteriin. Lellikki.Mummon pitää olla lapsilleen tasavertainen ja lastenlapsilleen tasavertainen.
Ei liity edes kälyyn mitenkään. Jos se suvun ulkopuolinen huomaa syrjintää, hän yleensä on oikeassa, koska hän katsoo sitä touhua ulkopuolisen silmin. Useimmiten narsistien lapset ei edes näe sitä kuviota, koska katsovat sitä liian läheltä ja ovat kasvaneet siihen.
Olet kyllä varsinainen mummo/anoppivihaajsa. Noin katkeraa ihmistä harvoin kuulee.
Mutta tuo esimerkki noista annetuista summista ja avusta, miten sen mielestäsi pitäisi mennä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, meillä kanssasi hieman vastaava tilanne, oman äidin kohdalla.
Siskoni perhe on jopa asunut hänen luonaan remonttinsa aikana, yli vuoden, ja hän on hoitanut siskon lapsia (tyttöjä)hyvin paljon enemmän. Kuulemma "ei osaa" hoitaa poikia, mitä meillä (molemmat olleet varsinaisia lukutoukkia, toki harrastaneet urheilulajeja, mutta ei mitään ADHD-riehupettereitä.
Tämä on ollut meille ihan Ok, ei heitä väkisin sinne olla hoitoon viety.Nyt äiti soittaa aika usein ja ilmoittaa "sinä saat tuoda minut lääkäriin torstaina klo 11","koska tulet, tarvitsen jonkun tekemään asian xyz. Huomenna?"
Minä mielessäsi manaan ja marisen, mutta kommunikoin siskoni kanssa ja pidän huolta, ettå hän todella tekee enemmän... mutta kyllä minä koen, että ihan vain sillä perusteella, että hän on minun äitini, niin kyllä minulla sentään jotain velvollisuutta häntäkin kohtaan on. On hän sentään minun oikkujani elämäni ensimmäiset 18v katsellut ja kestänyt.
Jotenkin surullista, että "koska ei meitäkään auttanut ja passannut kun meillä oli pieniä lapsia" niin "meillä ei ole yhtään mitään velvollisuutta tehdä yhtään mitään".
Sitä olisi pitänyt miettiä silloin ajoissa. Mummon ja kälyn.
Ei minulla ainakaan ole mitään vaikeutta sysätä mummon asioita siskolleni, jolle mummo kokkasi ja siivosi ja silitti vuosia ja minua ei auttanut vaikka mursin selkäni ja lapset oli ihan pieniä.
Nyt yhtäkkiä ne mun lapsetkin kelpaisi piioiksi.
Oman äidin kohdalla olen tajunnut, miten se vanhuus yllättää ihmisen.
Siis jos saa täyspäisenä elellä rapistuvassa kropassa.Aikaa onkin rajattomasti, tehtävää kovin vähän. Jos mummo käy kerran viikossa jumpassa ja toisen kerran srk kerhossa, päivittäin kaupassa ostamassa jonkun yhden tuotteen ja muuten elämä koostuu ystävien hautajaisista, tvn katselusta, sukkien katolisesta, kukkien kastelemisesta, satunnaisesta lääkärillä käynnistä -- sitä aikaa on aivan helkkaristi.
Siis ihmiselle, joka on elänyt myös ne ruuhkavuodet.Silloin sitä varmasti vasta tajuaa, miten arvokas olisi se vilipetterin vierailu tai ihan vain lapsen puhelutuokio kuulumisten parissa.
Mutta samalla, me keskellä ruuhkavuosiamme ja lapsenlapset koulu/harrastusrumbaansa ei aivan ymmärrettävästi oikein jakseta mitään päivittäisiä maratonpuheluita tai "aiheettomia" vierailupakkoja.
Toivottavasti itse osaan aikanani pitää itseni ihan keskenöni kiireisenä ja puuhakkaana, enkä muodostu lasteni ja miniöideni riesaksi :)
Ongelma onkin se epätasa-arvoinen käytös ENNEN sitä vaihetta kun tarvitsee seuraa ja apua.
Ihan oman edunkin vuoksi esimerkiksi lastenlapsille kannattaa olla tasapuolinen. Ei niitä ruikutuspuheluja kuuntele se lastenlapsi joka on vuosia katsonut sivusta serkkunsa lellimistä.
Eikä se pojan vaimo kipaise hätiin jota on vain ivattu ja lytätty.
Niinpä. Mikä näitä mummoja riivaa kun ei kohdella tasapuolisesti? Häh?
Ja yleensä ne on mummoja, vaarit vaikuttaa olevan fiksumpia ja empaattisempia.
Taina saa jouluna huivin ja siskonsa Tiina huvilan.
Tuhoatte sisarusten ja lasten välit loppuiäkseen. Onko tässä vaikuttimena mummon katkeruus jota halutaan jakaa nuorelle polvellekin? Kun ei itsellä ollut kivaa niin ei saa olla muillakaan.
Ei kukaan edes vanhempi pysty olemaan llapsilleen tasapuolinen, sillä jokainen lapsi saa syntyessään erilaiset pelikortit ja niillä on vain elettävä.
Itse en ole kaivannut apua tai taloudellista tukea vanhemmiltani ja lapsesta lähtien olen saanut elää onnellisten tähtien alla, menestynyt elämässä ja terveyttä riittänyt, toisin kuin siskollani, hänellä paljon sairautta, työttömyysjaksoja, avioeroa ja eikä koskaan ole tullut edes mieleen kieltää vanhempien antamasta tukea ja apua siskolleni, päinvastoin olen pyytänyt, ettei vanhemmat ostaisi meille joululahjoja, vaan sekin rahan käyttäisi siskoni perheelle. Eikä ole edes mieleen tullut tästä olla katkera tai olla auttamatta vanhempiani, vaikka koskaan eivät ole hoitaneet meidän lapsia.
Olet huono äiti joka ei pidä lastensa puolta.
Lapsensa puolta pitäminen ei ole sitä, että lypsää vanhemmiltaan heille rahaa ja tavaraa. Tukea annetaan vain sille, joka sitä tarvitsee.
Lapsensa puolen pitämistå on se että vaatii tälle tasavertaista kohtelua. Kunnollista isovanhempaa.
Tasavertainen kohtelu ei tarkoita rahan ja tavaran antamista joka ikiselle, myös sellaiselle, joka ei sitä tarvitse.
Jos niin olisi, niin pitäisihän sitä sitten Suomellekin antaa kehitysapua, kun sitä Afrikan maillekin annetaan. Nyt pitäisi suomalaisillekin jakaa ruoka-apua ja vesipulloja, kun niitä ukrainalaisillekin viedään.
Mitä tarkoitat kunnollisella isovanhemmalla?
En ole puhunut mitään rahasta ja tavarasta. Vain sinä.
Kunnollinen isovanhempi rakastaa lastaan ja tukee tämän vanhemmuutta, kunnioittaa lastenlapsiaan ja tukee näiden kasvua. Tasavertaisesti kaikkia.
Tänne kirjoitti eräs, joka kertoi äitinsä tukevan sekä rahallisesti että muuten hänen sisartaan ja tämän lapsia, koska näillä on vaikea taloudellinen tilanne ja ilmeisesti muitakin vaikeuksia elämässään. Ja tämä kirjoittaja oli sitä mieltä, että äitinsä tekee oikein, koska hänellä itsellään (siis kirjoittajalla) on hyvä tilanne ja pystyy itse hankkimaan lapsilleen kaiken, mitä nämä tarvitsevat.
Siihen sinä vastasit, että hän on huono äiti ja perustelit sitä sillä, ettei hän pidä lastensa puolia.
Selittäisitkö siis, mitä tarkoitit?
Nyt lässytät vanhemmuuden tukemisesta ja lastenlasten kunnioittamisesta ja kasvun tukemisesta.
Eihän siitä edes ollut kyse. Mistä sinä tiedät, kuinka kovasti ja tasapuolisesti mummo rakastaa jokaista lastenlastaan? En eri asia tukea kasvua ja kunnioittaa ja rakastaa lapsia, kuin antaa heille rahaa. jota he eivät tarvitse.
Niiden vanhempien, jotka pystyvät itse hankkimaan tarpeelliset tarvikkeet, vaatteet, lahjat, koulutukset sun muut lapsilleen, ei edes kuuluisi opettaa lapsilleen, että vielä isovanhemmatkin heille rahaa työntävät. Niin se ei edes kuulusi mennä. Jos rahaa haluaa antaa, se voi olla hyvin pieni summa, lähinnä symbolinen tuollaisessa tapauksessa. Jos vanhemmilla ei ole rahaa ostaa edes joululahjoja lapsilleen, niin silloin on hyvä, että edes isovanhemmat voi tulla siinä apuun. Jos voivat, monilla on hyvin pieni eläke. Siitäkö pitäisi jakaa vielä niillekin, joilla ei ole rahasta huolta.
Rakkaus, kunnioitus, hyväksyntä ovat ilmaisia asioita, niitä voi jakaa tasapuolisesti ja vaikka miten paljon. Mutta siitä ei tuossa ollut kyse, vaan kirjoittajahan oli esittänyt äidilleen, että ostaisi joululahjat vain niille köyhemmille lapsenlapsilleen. Ihan fiksusti ajateltu.
Mutta täällähän ei useimmat tunnu tätä ymmärtävän lainkaan. No eipä ihme tässä materialistisessa maailmassa. Rahastahan täällä tuntuu olevan loppujen lopuksi aina kyse, näissäkin ketjuissa. Aina kun mummoja ja varsinkin anoppeja parjataan, niin kyllä se raha siellä aina jostain kohtaa esiin putkahtaa. Siis se raha, jota se paska anoppi ei ole antanut.
Tasavertaisuus.
Jos antaa rahaa jollekulle, pitää antaa toisellekin.
Jos hoitaa jonkun lapsia, pitää hoitaa toisenlin lapsia.
Jos auttaa jotakuta, pitää auttaa toistakin.
Ei äiti tai isoäiti voi eriarvoistaa lapsiaan tai laStenlapsiaan vaan hänen pitää olla tasavertainen.
Kyllä äiti tai isoäiti voi olla tasavertainen kaikille lapsilleen tai lapsenlapsilleen siitä huolimatta, mitä hän näiden eteen tekee aina tilanteesta riippuen. Nämähän on aina tapauskohtaisia asioita. Niissä ei mennä laskukone kädessä.
Miten isoäiti on tasapuolinen lapsenlapsen hoitamisessa esim. silloin, kun hoitaa toista lapsenlastaan tarvittaessa tai vaikka sitten jopa päivähoitotyyliin, ja toinen lapsenlapsi asuu eri puolella Suomea tai kokonaan eri maassa?
KIrjoitit, että "jos hoitaa jonkun lapsia, pitää hoitaa toisenkin lapsia." No miten sen teet tuossa tapauksessa?
Rahan antamista kenellekään lapselle en suosittele, koska ei lapset tarvitse eikä käytä rahaa. Täällä tällä luultavimmin tarkoitetaan rahan antamista lapsen vanhemmalle. Rahaa antaisin vasta n. 15-vuotiaalle, ja silloinkin kyse pienistä määristä. Silloin voi olla tasapuolinenkin, koska niitä lapsenlapsia voi olla vaikka kymmenen. Anna sitten jokaiselle satanen, niin tonni on sileänä. Ei ole eläkeläisellä välttämättä siihen varaa. Kannattaa sitten antaa vaikka vain vitonen per nenä. Sitten menee tasapuolisesti eikä mummokaan mene konkurssiin.
Auttaminen on suhteellinen asia. Mikä katsotaan auttamiseksi? Normaalia auttamista sukulaisten kesken voi olla yleensä paljonkin, mutta ainahan joku voi silti katsoa olevansa saamapuolella. On vaikea olla tasapuolinen, jos toinen lapsi tarvitsee paljon apua ja toinen taas ei ollenkaan. Toinen voi olla jatkuvasti pyytämässä apua, ja toinen taas ei sitä edes huoli.
Ja aina pitää ottaa huomioon myös ajan kulku. Minä sain lapsenlapset nuorena ja hoidin heitä tosi paljon, ihan mielelläni ja jaksoin hyvin, vaikka olin työelämässäkin. Nyt olen ollut jo jonkun aikaa eläkkeellä ja saanut riesakseni sairauden. Jos tähän nyt vielä joku pyöräyttäisi minulle lapsenlapsen, en jaksaisi enää hoitaa enkä pystyisikään. Ei tapahtuisi tasa-arvoisuutta siinä mielessä. Mutta ketä syyttää?
Ai niin, tietysti nyt joku ärhäkkä siellä keksii, että minun kuuluisi siis nyt maksaa sen mahdollisen pikkulapsen päivähoito. Sitten olisi tasaista. Mutta ei. En minä päivähoitanut näitä isompiakaan, kyllä ne olivat kunnallisessa hoidossa ja minä olin työssä. Eihän minunkaan lasteni päivähoitoa aikanaan kukaan muu maksanut. Lasten päivähoidosta vastaavat aina omat vanhemmat. Eikä lapsen kanssa oleminen korreloi koskaan rahan kanssa. Ne on aivan eri asioita.
Ja varsinkin joittenkin serkusten kohdalla ei tasa-arvo voi koskaan toteutuakaan, koska he ovat eri perheiden lapsia. Mummo tai vaari ei voi sitä asiaa muuttaa. He voivat yrittää antaa aikaansa ja rakkauttaan kaikille yhtä paljon, mutta perheen sisäisiin ratkaisuihin ja muihin perheen omiin asioihin he eivät voi vaikuttaa.
Pahimmassa tapauksessa mummopentele kuolee ennen jonkun lapsenlapsen syntymää. Kamala mummo kun yksille antoi aikaansa ja yhdelle ei yhtään.
Tuota just mietin. Vanhin lapsenlapsi täytti 18, toinen lapsi pitkään odotti liitossaan ja heillä on vasta vauva. En millään ehdi ostaa hänelle 18 synttärilahjaa, rippilahjaa jne. Tokko elän 96- vuotiaaksi.
Voit huomioida sen muuten.
Meinaatko että mun pitäis nyt vauvalle antas 18 vuoden lahjat etukäteen?
Luulet mummojen pyörivän rahassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, meillä kanssasi hieman vastaava tilanne, oman äidin kohdalla.
Siskoni perhe on jopa asunut hänen luonaan remonttinsa aikana, yli vuoden, ja hän on hoitanut siskon lapsia (tyttöjä)hyvin paljon enemmän. Kuulemma "ei osaa" hoitaa poikia, mitä meillä (molemmat olleet varsinaisia lukutoukkia, toki harrastaneet urheilulajeja, mutta ei mitään ADHD-riehupettereitä.
Tämä on ollut meille ihan Ok, ei heitä väkisin sinne olla hoitoon viety.Nyt äiti soittaa aika usein ja ilmoittaa "sinä saat tuoda minut lääkäriin torstaina klo 11","koska tulet, tarvitsen jonkun tekemään asian xyz. Huomenna?"
Minä mielessäsi manaan ja marisen, mutta kommunikoin siskoni kanssa ja pidän huolta, ettå hän todella tekee enemmän... mutta kyllä minä koen, että ihan vain sillä perusteella, että hän on minun äitini, niin kyllä minulla sentään jotain velvollisuutta häntäkin kohtaan on. On hän sentään minun oikkujani elämäni ensimmäiset 18v katsellut ja kestänyt.
Jotenkin surullista, että "koska ei meitäkään auttanut ja passannut kun meillä oli pieniä lapsia" niin "meillä ei ole yhtään mitään velvollisuutta tehdä yhtään mitään".
Sitä olisi pitänyt miettiä silloin ajoissa. Mummon ja kälyn.
Ei minulla ainakaan ole mitään vaikeutta sysätä mummon asioita siskolleni, jolle mummo kokkasi ja siivosi ja silitti vuosia ja minua ei auttanut vaikka mursin selkäni ja lapset oli ihan pieniä.
Nyt yhtäkkiä ne mun lapsetkin kelpaisi piioiksi.
Oman äidin kohdalla olen tajunnut, miten se vanhuus yllättää ihmisen.
Siis jos saa täyspäisenä elellä rapistuvassa kropassa.Aikaa onkin rajattomasti, tehtävää kovin vähän. Jos mummo käy kerran viikossa jumpassa ja toisen kerran srk kerhossa, päivittäin kaupassa ostamassa jonkun yhden tuotteen ja muuten elämä koostuu ystävien hautajaisista, tvn katselusta, sukkien katolisesta, kukkien kastelemisesta, satunnaisesta lääkärillä käynnistä -- sitä aikaa on aivan helkkaristi.
Siis ihmiselle, joka on elänyt myös ne ruuhkavuodet.Silloin sitä varmasti vasta tajuaa, miten arvokas olisi se vilipetterin vierailu tai ihan vain lapsen puhelutuokio kuulumisten parissa.
Mutta samalla, me keskellä ruuhkavuosiamme ja lapsenlapset koulu/harrastusrumbaansa ei aivan ymmärrettävästi oikein jakseta mitään päivittäisiä maratonpuheluita tai "aiheettomia" vierailupakkoja.
Toivottavasti itse osaan aikanani pitää itseni ihan keskenöni kiireisenä ja puuhakkaana, enkä muodostu lasteni ja miniöideni riesaksi :)
Ongelma onkin se epätasa-arvoinen käytös ENNEN sitä vaihetta kun tarvitsee seuraa ja apua.
Ihan oman edunkin vuoksi esimerkiksi lastenlapsille kannattaa olla tasapuolinen. Ei niitä ruikutuspuheluja kuuntele se lastenlapsi joka on vuosia katsonut sivusta serkkunsa lellimistä.
Eikä se pojan vaimo kipaise hätiin jota on vain ivattu ja lytätty.
Niinpä. Mikä näitä mummoja riivaa kun ei kohdella tasapuolisesti? Häh?
Ja yleensä ne on mummoja, vaarit vaikuttaa olevan fiksumpia ja empaattisempia.
Taina saa jouluna huivin ja siskonsa Tiina huvilan.
Tuhoatte sisarusten ja lasten välit loppuiäkseen. Onko tässä vaikuttimena mummon katkeruus jota halutaan jakaa nuorelle polvellekin? Kun ei itsellä ollut kivaa niin ei saa olla muillakaan.
Ei kukaan edes vanhempi pysty olemaan llapsilleen tasapuolinen, sillä jokainen lapsi saa syntyessään erilaiset pelikortit ja niillä on vain elettävä.
Itse en ole kaivannut apua tai taloudellista tukea vanhemmiltani ja lapsesta lähtien olen saanut elää onnellisten tähtien alla, menestynyt elämässä ja terveyttä riittänyt, toisin kuin siskollani, hänellä paljon sairautta, työttömyysjaksoja, avioeroa ja eikä koskaan ole tullut edes mieleen kieltää vanhempien antamasta tukea ja apua siskolleni, päinvastoin olen pyytänyt, ettei vanhemmat ostaisi meille joululahjoja, vaan sekin rahan käyttäisi siskoni perheelle. Eikä ole edes mieleen tullut tästä olla katkera tai olla auttamatta vanhempiani, vaikka koskaan eivät ole hoitaneet meidän lapsia.
Olet huono äiti joka ei pidä lastensa puolta.
Lapsensa puolta pitäminen ei ole sitä, että lypsää vanhemmiltaan heille rahaa ja tavaraa. Tukea annetaan vain sille, joka sitä tarvitsee.
Lapsensa puolen pitämistå on se että vaatii tälle tasavertaista kohtelua. Kunnollista isovanhempaa.
Tasavertainen kohtelu ei tarkoita rahan ja tavaran antamista joka ikiselle, myös sellaiselle, joka ei sitä tarvitse.
Jos niin olisi, niin pitäisihän sitä sitten Suomellekin antaa kehitysapua, kun sitä Afrikan maillekin annetaan. Nyt pitäisi suomalaisillekin jakaa ruoka-apua ja vesipulloja, kun niitä ukrainalaisillekin viedään.
Mitä tarkoitat kunnollisella isovanhemmalla?
En ole puhunut mitään rahasta ja tavarasta. Vain sinä.
Kunnollinen isovanhempi rakastaa lastaan ja tukee tämän vanhemmuutta, kunnioittaa lastenlapsiaan ja tukee näiden kasvua. Tasavertaisesti kaikkia.
Tänne kirjoitti eräs, joka kertoi äitinsä tukevan sekä rahallisesti että muuten hänen sisartaan ja tämän lapsia, koska näillä on vaikea taloudellinen tilanne ja ilmeisesti muitakin vaikeuksia elämässään. Ja tämä kirjoittaja oli sitä mieltä, että äitinsä tekee oikein, koska hänellä itsellään (siis kirjoittajalla) on hyvä tilanne ja pystyy itse hankkimaan lapsilleen kaiken, mitä nämä tarvitsevat.
Siihen sinä vastasit, että hän on huono äiti ja perustelit sitä sillä, ettei hän pidä lastensa puolia.
Selittäisitkö siis, mitä tarkoitit?
Nyt lässytät vanhemmuuden tukemisesta ja lastenlasten kunnioittamisesta ja kasvun tukemisesta.
Eihän siitä edes ollut kyse. Mistä sinä tiedät, kuinka kovasti ja tasapuolisesti mummo rakastaa jokaista lastenlastaan? En eri asia tukea kasvua ja kunnioittaa ja rakastaa lapsia, kuin antaa heille rahaa. jota he eivät tarvitse.
Niiden vanhempien, jotka pystyvät itse hankkimaan tarpeelliset tarvikkeet, vaatteet, lahjat, koulutukset sun muut lapsilleen, ei edes kuuluisi opettaa lapsilleen, että vielä isovanhemmatkin heille rahaa työntävät. Niin se ei edes kuulusi mennä. Jos rahaa haluaa antaa, se voi olla hyvin pieni summa, lähinnä symbolinen tuollaisessa tapauksessa. Jos vanhemmilla ei ole rahaa ostaa edes joululahjoja lapsilleen, niin silloin on hyvä, että edes isovanhemmat voi tulla siinä apuun. Jos voivat, monilla on hyvin pieni eläke. Siitäkö pitäisi jakaa vielä niillekin, joilla ei ole rahasta huolta.
Rakkaus, kunnioitus, hyväksyntä ovat ilmaisia asioita, niitä voi jakaa tasapuolisesti ja vaikka miten paljon. Mutta siitä ei tuossa ollut kyse, vaan kirjoittajahan oli esittänyt äidilleen, että ostaisi joululahjat vain niille köyhemmille lapsenlapsilleen. Ihan fiksusti ajateltu.
Mutta täällähän ei useimmat tunnu tätä ymmärtävän lainkaan. No eipä ihme tässä materialistisessa maailmassa. Rahastahan täällä tuntuu olevan loppujen lopuksi aina kyse, näissäkin ketjuissa. Aina kun mummoja ja varsinkin anoppeja parjataan, niin kyllä se raha siellä aina jostain kohtaa esiin putkahtaa. Siis se raha, jota se paska anoppi ei ole antanut.
Tasavertaisuus.
Jos antaa rahaa jollekulle, pitää antaa toisellekin.
Jos hoitaa jonkun lapsia, pitää hoitaa toisenlin lapsia.
Jos auttaa jotakuta, pitää auttaa toistakin.
Ei äiti tai isoäiti voi eriarvoistaa lapsiaan tai laStenlapsiaan vaan hänen pitää olla tasavertainen.
Kerropa. Jos on kolme lastsa. Yhdellä kakdi lasta, yhdellä yksi ja yksi sinkku.
Mummo katsoo lapsiperheittrn lapsia tismalleen yhtä monta tuntia vuodessa. Kaksilspsinen perhe on saanut rnemmän koska heidän lapsensa on vanhin ja mummo kävi jo häntä katsomassa.Mummo antaa jokaiselle 50 euroa synttäreinä ja 50 euroa jouluna. Nelihenkinen perhe saa vuodessa siis 400 euroa, kolmehenkinen 300 euroa ja sinkku siis 100 euroa. Eikä tarvitse apua kotiinsa.
Sinkun käly meinaa että sinkkua suositaan koska sinkku useammin käy äidillään, tekee pieniä apuhommia ja vie äitiään vaikka kesäteatteriin. Lellikki.Mummon pitää olla lapsilleen tasavertainen ja lastenlapsilleen tasavertainen.
Ei liity edes kälyyn mitenkään. Jos se suvun ulkopuolinen huomaa syrjintää, hän yleensä on oikeassa, koska hän katsoo sitä touhua ulkopuolisen silmin. Useimmiten narsistien lapset ei edes näe sitä kuviota, koska katsovat sitä liian läheltä ja ovat kasvaneet siihen.
Olet kyllä varsinainen mummo/anoppivihaajsa. Noin katkeraa ihmistä harvoin kuulee.
Mutta tuo esimerkki noista annetuista summista ja avusta, miten sen mielestäsi pitäisi mennä?
Täällä ei ole tarkoitus solvata muita keskustelijoita, joten voisitko lopettaa länkytyksesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, meillä kanssasi hieman vastaava tilanne, oman äidin kohdalla.
Siskoni perhe on jopa asunut hänen luonaan remonttinsa aikana, yli vuoden, ja hän on hoitanut siskon lapsia (tyttöjä)hyvin paljon enemmän. Kuulemma "ei osaa" hoitaa poikia, mitä meillä (molemmat olleet varsinaisia lukutoukkia, toki harrastaneet urheilulajeja, mutta ei mitään ADHD-riehupettereitä.
Tämä on ollut meille ihan Ok, ei heitä väkisin sinne olla hoitoon viety.Nyt äiti soittaa aika usein ja ilmoittaa "sinä saat tuoda minut lääkäriin torstaina klo 11","koska tulet, tarvitsen jonkun tekemään asian xyz. Huomenna?"
Minä mielessäsi manaan ja marisen, mutta kommunikoin siskoni kanssa ja pidän huolta, ettå hän todella tekee enemmän... mutta kyllä minä koen, että ihan vain sillä perusteella, että hän on minun äitini, niin kyllä minulla sentään jotain velvollisuutta häntäkin kohtaan on. On hän sentään minun oikkujani elämäni ensimmäiset 18v katsellut ja kestänyt.
Jotenkin surullista, että "koska ei meitäkään auttanut ja passannut kun meillä oli pieniä lapsia" niin "meillä ei ole yhtään mitään velvollisuutta tehdä yhtään mitään".
Sitä olisi pitänyt miettiä silloin ajoissa. Mummon ja kälyn.
Ei minulla ainakaan ole mitään vaikeutta sysätä mummon asioita siskolleni, jolle mummo kokkasi ja siivosi ja silitti vuosia ja minua ei auttanut vaikka mursin selkäni ja lapset oli ihan pieniä.
Nyt yhtäkkiä ne mun lapsetkin kelpaisi piioiksi.
Oman äidin kohdalla olen tajunnut, miten se vanhuus yllättää ihmisen.
Siis jos saa täyspäisenä elellä rapistuvassa kropassa.Aikaa onkin rajattomasti, tehtävää kovin vähän. Jos mummo käy kerran viikossa jumpassa ja toisen kerran srk kerhossa, päivittäin kaupassa ostamassa jonkun yhden tuotteen ja muuten elämä koostuu ystävien hautajaisista, tvn katselusta, sukkien katolisesta, kukkien kastelemisesta, satunnaisesta lääkärillä käynnistä -- sitä aikaa on aivan helkkaristi.
Siis ihmiselle, joka on elänyt myös ne ruuhkavuodet.Silloin sitä varmasti vasta tajuaa, miten arvokas olisi se vilipetterin vierailu tai ihan vain lapsen puhelutuokio kuulumisten parissa.
Mutta samalla, me keskellä ruuhkavuosiamme ja lapsenlapset koulu/harrastusrumbaansa ei aivan ymmärrettävästi oikein jakseta mitään päivittäisiä maratonpuheluita tai "aiheettomia" vierailupakkoja.
Toivottavasti itse osaan aikanani pitää itseni ihan keskenöni kiireisenä ja puuhakkaana, enkä muodostu lasteni ja miniöideni riesaksi :)
Ongelma onkin se epätasa-arvoinen käytös ENNEN sitä vaihetta kun tarvitsee seuraa ja apua.
Ihan oman edunkin vuoksi esimerkiksi lastenlapsille kannattaa olla tasapuolinen. Ei niitä ruikutuspuheluja kuuntele se lastenlapsi joka on vuosia katsonut sivusta serkkunsa lellimistä.
Eikä se pojan vaimo kipaise hätiin jota on vain ivattu ja lytätty.
Niinpä. Mikä näitä mummoja riivaa kun ei kohdella tasapuolisesti? Häh?
Ja yleensä ne on mummoja, vaarit vaikuttaa olevan fiksumpia ja empaattisempia.
Taina saa jouluna huivin ja siskonsa Tiina huvilan.
Tuhoatte sisarusten ja lasten välit loppuiäkseen. Onko tässä vaikuttimena mummon katkeruus jota halutaan jakaa nuorelle polvellekin? Kun ei itsellä ollut kivaa niin ei saa olla muillakaan.
Ei kukaan edes vanhempi pysty olemaan llapsilleen tasapuolinen, sillä jokainen lapsi saa syntyessään erilaiset pelikortit ja niillä on vain elettävä.
Itse en ole kaivannut apua tai taloudellista tukea vanhemmiltani ja lapsesta lähtien olen saanut elää onnellisten tähtien alla, menestynyt elämässä ja terveyttä riittänyt, toisin kuin siskollani, hänellä paljon sairautta, työttömyysjaksoja, avioeroa ja eikä koskaan ole tullut edes mieleen kieltää vanhempien antamasta tukea ja apua siskolleni, päinvastoin olen pyytänyt, ettei vanhemmat ostaisi meille joululahjoja, vaan sekin rahan käyttäisi siskoni perheelle. Eikä ole edes mieleen tullut tästä olla katkera tai olla auttamatta vanhempiani, vaikka koskaan eivät ole hoitaneet meidän lapsia.
Olet huono äiti joka ei pidä lastensa puolta.
Lapsensa puolta pitäminen ei ole sitä, että lypsää vanhemmiltaan heille rahaa ja tavaraa. Tukea annetaan vain sille, joka sitä tarvitsee.
Lapsensa puolen pitämistå on se että vaatii tälle tasavertaista kohtelua. Kunnollista isovanhempaa.
Tasavertainen kohtelu ei tarkoita rahan ja tavaran antamista joka ikiselle, myös sellaiselle, joka ei sitä tarvitse.
Jos niin olisi, niin pitäisihän sitä sitten Suomellekin antaa kehitysapua, kun sitä Afrikan maillekin annetaan. Nyt pitäisi suomalaisillekin jakaa ruoka-apua ja vesipulloja, kun niitä ukrainalaisillekin viedään.
Mitä tarkoitat kunnollisella isovanhemmalla?
En ole puhunut mitään rahasta ja tavarasta. Vain sinä.
Kunnollinen isovanhempi rakastaa lastaan ja tukee tämän vanhemmuutta, kunnioittaa lastenlapsiaan ja tukee näiden kasvua. Tasavertaisesti kaikkia.
Tänne kirjoitti eräs, joka kertoi äitinsä tukevan sekä rahallisesti että muuten hänen sisartaan ja tämän lapsia, koska näillä on vaikea taloudellinen tilanne ja ilmeisesti muitakin vaikeuksia elämässään. Ja tämä kirjoittaja oli sitä mieltä, että äitinsä tekee oikein, koska hänellä itsellään (siis kirjoittajalla) on hyvä tilanne ja pystyy itse hankkimaan lapsilleen kaiken, mitä nämä tarvitsevat.
Siihen sinä vastasit, että hän on huono äiti ja perustelit sitä sillä, ettei hän pidä lastensa puolia.
Selittäisitkö siis, mitä tarkoitit?
Nyt lässytät vanhemmuuden tukemisesta ja lastenlasten kunnioittamisesta ja kasvun tukemisesta.
Eihän siitä edes ollut kyse. Mistä sinä tiedät, kuinka kovasti ja tasapuolisesti mummo rakastaa jokaista lastenlastaan? En eri asia tukea kasvua ja kunnioittaa ja rakastaa lapsia, kuin antaa heille rahaa. jota he eivät tarvitse.
Niiden vanhempien, jotka pystyvät itse hankkimaan tarpeelliset tarvikkeet, vaatteet, lahjat, koulutukset sun muut lapsilleen, ei edes kuuluisi opettaa lapsilleen, että vielä isovanhemmatkin heille rahaa työntävät. Niin se ei edes kuulusi mennä. Jos rahaa haluaa antaa, se voi olla hyvin pieni summa, lähinnä symbolinen tuollaisessa tapauksessa. Jos vanhemmilla ei ole rahaa ostaa edes joululahjoja lapsilleen, niin silloin on hyvä, että edes isovanhemmat voi tulla siinä apuun. Jos voivat, monilla on hyvin pieni eläke. Siitäkö pitäisi jakaa vielä niillekin, joilla ei ole rahasta huolta.
Rakkaus, kunnioitus, hyväksyntä ovat ilmaisia asioita, niitä voi jakaa tasapuolisesti ja vaikka miten paljon. Mutta siitä ei tuossa ollut kyse, vaan kirjoittajahan oli esittänyt äidilleen, että ostaisi joululahjat vain niille köyhemmille lapsenlapsilleen. Ihan fiksusti ajateltu.
Mutta täällähän ei useimmat tunnu tätä ymmärtävän lainkaan. No eipä ihme tässä materialistisessa maailmassa. Rahastahan täällä tuntuu olevan loppujen lopuksi aina kyse, näissäkin ketjuissa. Aina kun mummoja ja varsinkin anoppeja parjataan, niin kyllä se raha siellä aina jostain kohtaa esiin putkahtaa. Siis se raha, jota se paska anoppi ei ole antanut.
Tasavertaisuus.
Jos antaa rahaa jollekulle, pitää antaa toisellekin.
Jos hoitaa jonkun lapsia, pitää hoitaa toisenlin lapsia.
Jos auttaa jotakuta, pitää auttaa toistakin.
Ei äiti tai isoäiti voi eriarvoistaa lapsiaan tai laStenlapsiaan vaan hänen pitää olla tasavertainen.
Kerropa. Jos on kolme lastsa. Yhdellä kakdi lasta, yhdellä yksi ja yksi sinkku.
Mummo katsoo lapsiperheittrn lapsia tismalleen yhtä monta tuntia vuodessa. Kaksilspsinen perhe on saanut rnemmän koska heidän lapsensa on vanhin ja mummo kävi jo häntä katsomassa.Mummo antaa jokaiselle 50 euroa synttäreinä ja 50 euroa jouluna. Nelihenkinen perhe saa vuodessa siis 400 euroa, kolmehenkinen 300 euroa ja sinkku siis 100 euroa. Eikä tarvitse apua kotiinsa.
Sinkun käly meinaa että sinkkua suositaan koska sinkku useammin käy äidillään, tekee pieniä apuhommia ja vie äitiään vaikka kesäteatteriin. Lellikki.Mummon pitää olla lapsilleen tasavertainen ja lastenlapsilleen tasavertainen.
Ei liity edes kälyyn mitenkään. Jos se suvun ulkopuolinen huomaa syrjintää, hän yleensä on oikeassa, koska hän katsoo sitä touhua ulkopuolisen silmin. Useimmiten narsistien lapset ei edes näe sitä kuviota, koska katsovat sitä liian läheltä ja ovat kasvaneet siihen.
Olet kyllä varsinainen mummo/anoppivihaajsa. Noin katkeraa ihmistä harvoin kuulee.
Mutta tuo esimerkki noista annetuista summista ja avusta, miten sen mielestäsi pitäisi mennä?Täällä ei ole tarkoitus solvata muita keskustelijoita, joten voisitko lopettaa länkytyksesi.
Eipä....
Vierailija kirjoitti:
Miten niin teidän? Se on miehesi sukulainen eikä kuulu sulle mitenkään.
Avioliiton kautta liitytään sukuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahimmassa tapauksessa mummopentele kuolee ennen jonkun lapsenlapsen syntymää. Kamala mummo kun yksille antoi aikaansa ja yhdelle ei yhtään.