Lue keskustelun säännöt.
Mummo ikääntyy ja käly yrittää vastuuttaa meitä
02.07.2022 |
Kyseessä siis miehen äiti. Välit olleet vuosien saatossa ns. asialliset, mutta etäiset. Mummoa kutsuttu vuosien saatossa meille kyläilemään, joulun viettoon jne. Ehkä pari kertaa meillä käynyt, lähinnä lasten ristiäisissä. Joulut ja muut juhlapyhät valinnut viettää kälyn perheen kanssa. Samoin muun aikansa. Kun lapset olivat pieniä, mummo hoiti kälyn lapsia jopa useamman kerran viikossa. Meidän lapsia ei ikinä. Meidän lapsia näki ehkä 2 kertaa vuodessa ja aina oli meidän vastuullamme mennä mummon luo kyläilemään.
Nyt mummo on ikääntynyt ja tarvitsee apua. Käly hoitanut pääosin mummon asioita, mutta nyt alkanut tulla katkeraa viestiä siitä, että meidänkin pitäisi ottaa enemmän osaa mummon asioiden hoitamiseen. Asumme 2 h ajomatkan päässä ja mies tekee reissutyötä ulkomailla. Miehen kanssa olemme sitä mieltä, että hoitakoot käly, kun on aikanaan mummolta itsekin apua saanut. Kälyn mielestä olemme lapsellisia ja katkeria, vaikka kyse ei ole siitä. Mielestämme neutraali, realistinen toteamus vain.
Kommentit (734)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Epätasa-arvoisuus on aina luotaantyöntävää. Nuo ovat pelkkiä keksittyjä tekosyitä.
Juu juu, 600km ja 2km on sama...
Keksitty tekosyy. Mun ystävillä on lapsenlapsia tpisedsa maassakin eikä se estä välittämästä heidtä ja heidän perheestä.
Välittäminen onnistuu kaukaakin, hoitaminen hankalampaa. Lapsenlasten hoidon pitäisi luontevasti istua isovanhemman elämään. Aikuinen lapsi, joka vaatii vanhempaa elämään hänen lapsilleen, on jäänyt pikkulapsen tasolle itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Epätasa-arvoisuus on aina luotaantyöntävää. Nuo ovat pelkkiä keksittyjä tekosyitä.
Juu juu, 600km ja 2km on sama...
Keksitty tekosyy. Mun ystävillä on lapsenlapsia tpisedsa maassakin eikä se estä välittämästä heidtä ja heidän perheestä.
Välittäminen onnistuu kaukaakin, hoitaminen hankalampaa. Lapsenlasten hoidon pitäisi luontevasti istua isovanhemman elämään. Aikuinen lapsi, joka vaatii vanhempaa elämään hänen lapsilleen, on jäänyt pikkulapsen tasolle itse.
Ap:n anoppi ei ole välittänyt vähääkään.
Ei se etäällä asuminen (saati lähellä kuten ap:n tapauksessa) mitenkään estä edes hoitamista.
Yksikin ystäväni lentää lapsensa luokse, auttaa siellä ja sen jälkeen tulee lapsenlasten kanssa Suomeen ja se hänen poikansa perheineen tulee myöhemmin lomailemaan. Ystäväni käy siellä myös muina aikoina auttamassa. Ja ihan kaikille lastenlapsille on samanlaiset koulutusrahastot joiden tallettaa rahaa. Kaikille menee samanarvoiset lahjat ja kaukana asuvia mummo muistaa myös mm suomenkielisillä kirjoilla jne.
Ja on täysin normaalia toivoa, että oma vanhempi on tasapuolinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Epätasa-arvoisuus on aina luotaantyöntävää. Nuo ovat pelkkiä keksittyjä tekosyitä.
Juu juu, 600km ja 2km on sama...
Keksitty tekosyy. Mun ystävillä on lapsenlapsia tpisedsa maassakin eikä se estä välittämästä heidtä ja heidän perheestä.
Välittäminen onnistuu kaukaakin, hoitaminen hankalampaa. Lapsenlasten hoidon pitäisi luontevasti istua isovanhemman elämään. Aikuinen lapsi, joka vaatii vanhempaa elämään hänen lapsilleen, on jäänyt pikkulapsen tasolle itse.
Ap:n anoppi ei ole välittänyt vähääkään.
Ei se etäällä asuminen (saati lähellä kuten ap:n tapauksessa) mitenkään estä edes hoitamista.
Yksikin ystäväni lentää lapsensa luokse, auttaa siellä ja sen jälkeen tulee lapsenlasten kanssa Suomeen ja se hänen poikansa perheineen tulee myöhemmin lomailemaan. Ystäväni käy siellä myös muina aikoina auttamassa. Ja ihan kaikille lastenlapsille on samanlaiset koulutusrahastot joiden tallettaa rahaa. Kaikille menee samanarvoiset lahjat ja kaukana asuvia mummo muistaa myös mm suomenkielisillä kirjoilla jne.
Ja on täysin normaalia toivoa, että oma vanhempi on tasapuolinen.
Tuota juuri tarkoitin, että ei ole aikuista odottaa, että isovanhemman koko elämä pyörii lastenlasten ympärillä. En pidä tuollaisten koulutusrahastojen keräämistä normaalina enkä todellakaan haluaisi sellaista omille lapsilleni. Ihan sairaan kuuloinen kuvio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka mummo ei olisi hoitanut lapsenlastaan, niin kai hän omansa eli miehesi hoiti? Eli kyllä minusta miehelläsi on yhtäläinen vastuu äidistään kuin sisarellaan
Sun taas siihen ei tarvitse ryhtyä.Vanhemman kuuluu hoitaa lapsensa eikä siitä jää lapselle mitään velkataakkaa.
Tämä koskee varmaan ainoastaan mummoja, eikä tämän päivän vanhempia, vaan heidän kuuluu saada hoitoapua lastensa hoitoon myös isovanhemmilta, eikä se ole ainoastaan vanhempien tehtävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Epätasa-arvoisuus on aina luotaantyöntävää. Nuo ovat pelkkiä keksittyjä tekosyitä.
Juu juu, 600km ja 2km on sama...
Keksitty tekosyy. Mun ystävillä on lapsenlapsia tpisedsa maassakin eikä se estä välittämästä heidtä ja heidän perheestä.
Välittäminen onnistuu kaukaakin, hoitaminen hankalampaa. Lapsenlasten hoidon pitäisi luontevasti istua isovanhemman elämään. Aikuinen lapsi, joka vaatii vanhempaa elämään hänen lapsilleen, on jäänyt pikkulapsen tasolle itse.
Ap:n anoppi ei ole välittänyt vähääkään.
Ei se etäällä asuminen (saati lähellä kuten ap:n tapauksessa) mitenkään estä edes hoitamista.
Yksikin ystäväni lentää lapsensa luokse, auttaa siellä ja sen jälkeen tulee lapsenlasten kanssa Suomeen ja se hänen poikansa perheineen tulee myöhemmin lomailemaan. Ystäväni käy siellä myös muina aikoina auttamassa. Ja ihan kaikille lastenlapsille on samanlaiset koulutusrahastot joiden tallettaa rahaa. Kaikille menee samanarvoiset lahjat ja kaukana asuvia mummo muistaa myös mm suomenkielisillä kirjoilla jne.
Ja on täysin normaalia toivoa, että oma vanhempi on tasapuolinen.
Tuota juuri tarkoitin, että ei ole aikuista odottaa, että isovanhemman koko elämä pyörii lastenlasten ympärillä. En pidä tuollaisten koulutusrahastojen keräämistä normaalina enkä todellakaan haluaisi sellaista omille lapsilleni. Ihan sairaan kuuloinen kuvio.
Normaalia isovanhemmuutta. Juuri sitä tukea mitä isovanhempien kuuluu antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyypä lukea koko keskustelu, mutta siis meillä hieman samanlainen tilanne.
Ollaan kolmikymppinen pariskunta, meillä on pienet lapset ja molemmilla työt, sekä liuta muita projekteja ja vastuita.
Minun isoisäni asuu kanssamme samalla paikkakunnalla. Meidän lisäksi täällä asuu myös muutama muu sukulainen, mutta eivät ole niin läheisessä asemassa kuin me. Tapaavat kyllä säännöllisesti jne.
Omat vanhempani muuttivat vastikään hieman kauemmaksi eli eivät ole läsnä täällä. Me ollaan käyty papalle kaupassa ym. hoidettu asioita, mutta nyt alkaa aika loppua kesken. Silti vanhempani lykäävät koko ajan meille molemmille lisää painetta siitä, että meidän pitäisi ottaa papan asioista enemmän vastuuta. Minun pitäisi ruveta omaishoitajaksi, jne. Pappa puolestaan haluaisi, että mieheni ryhtyisi hänen edunvalvojakseen.
Me voidaan auttaa kohtuullisesti asioissa, mutta totuus on, ettei tästä kohta enää enempään repeä. Raha-asioita me ei aleta hoitaa: äidilläni on viisi sisarista, ja tämä kuusikko on jatkuvasti sotajalalla keskenään.
Toinen enoni ja kaksi tädeidtäni tuntuvat olettavan, että meillä ei tässä mitään kummempaa olekaan. Joka päivä soi puhelin, että menetkö katsomaan mitä se pappa siellä touhuaa kun ei vastaa puhelimeen. (Pappa istuu usein näin kesällä terassillaan, siksi ei vastaa).
Tätini ja äitini valittavat, että pitäisi tehdä enemmän, antavat ohjeita mitä pitäisi tehdä. Vanhainkotiin pappaa ei kuulemma saa laittaa. Eipä hän tosin kuntonsa puolesta laitoskelpoinen vielä olekaan. Silti tuntuu, että hyvähän se on sieltä kauempaa jakaa ohjeita ja esittää vaatimuksia, skipata vanhan isänsä hoito lapsenlapselle.
Mielelläni minä ja perheeni pappaa autellaan, ja tehdään niin jatkossakin. Mutta välillä väsyttää. Joskus tulee mieleen, jääkö myös omien vanhempiemme hoito meille. Milloin tässä ehtii miettiä omaa elämäänsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka mummo ei olisi hoitanut lapsenlastaan, niin kai hän omansa eli miehesi hoiti? Eli kyllä minusta miehelläsi on yhtäläinen vastuu äidistään kuin sisarellaan
Sun taas siihen ei tarvitse ryhtyä.Vanhemman kuuluu hoitaa lapsensa eikä siitä jää lapselle mitään velkataakkaa.
Tämä koskee varmaan ainoastaan mummoja, eikä tämän päivän vanhempia, vaan heidän kuuluu saada hoitoapua lastensa hoitoon myös isovanhemmilta, eikä se ole ainoastaan vanhempien tehtävä.
Aina ovat normaalit sukulaiset auttaneet lasten hoidossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Epätasa-arvoisuus on aina luotaantyöntävää. Nuo ovat pelkkiä keksittyjä tekosyitä.
Juu juu, 600km ja 2km on sama...
Keksitty tekosyy. Mun ystävillä on lapsenlapsia tpisedsa maassakin eikä se estä välittämästä heidtä ja heidän perheestä.
Välittäminen onnistuu kaukaakin, hoitaminen hankalampaa. Lapsenlasten hoidon pitäisi luontevasti istua isovanhemman elämään. Aikuinen lapsi, joka vaatii vanhempaa elämään hänen lapsilleen, on jäänyt pikkulapsen tasolle itse.
Ap:n anoppi ei ole välittänyt vähääkään.
Ei se etäällä asuminen (saati lähellä kuten ap:n tapauksessa) mitenkään estä edes hoitamista.
Yksikin ystäväni lentää lapsensa luokse, auttaa siellä ja sen jälkeen tulee lapsenlasten kanssa Suomeen ja se hänen poikansa perheineen tulee myöhemmin lomailemaan. Ystäväni käy siellä myös muina aikoina auttamassa. Ja ihan kaikille lastenlapsille on samanlaiset koulutusrahastot joiden tallettaa rahaa. Kaikille menee samanarvoiset lahjat ja kaukana asuvia mummo muistaa myös mm suomenkielisillä kirjoilla jne.
Ja on täysin normaalia toivoa, että oma vanhempi on tasapuolinen.
Tuota juuri tarkoitin, että ei ole aikuista odottaa, että isovanhemman koko elämä pyörii lastenlasten ympärillä. En pidä tuollaisten koulutusrahastojen keräämistä normaalina enkä todellakaan haluaisi sellaista omille lapsilleni. Ihan sairaan kuuloinen kuvio.
Normaalia isovanhemmuutta. Juuri sitä tukea mitä isovanhempien kuuluu antaa.
Huh huh, melkoiset vaatimukset. Ei ihme, jos noilla odotuksilla pettyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Epätasa-arvoisuus on aina luotaantyöntävää. Nuo ovat pelkkiä keksittyjä tekosyitä.
Juu juu, 600km ja 2km on sama...
Keksitty tekosyy. Mun ystävillä on lapsenlapsia tpisedsa maassakin eikä se estä välittämästä heidtä ja heidän perheestä.
Välittäminen onnistuu kaukaakin, hoitaminen hankalampaa. Lapsenlasten hoidon pitäisi luontevasti istua isovanhemman elämään. Aikuinen lapsi, joka vaatii vanhempaa elämään hänen lapsilleen, on jäänyt pikkulapsen tasolle itse.
Ap:n anoppi ei ole välittänyt vähääkään.
Ei se etäällä asuminen (saati lähellä kuten ap:n tapauksessa) mitenkään estä edes hoitamista.
Yksikin ystäväni lentää lapsensa luokse, auttaa siellä ja sen jälkeen tulee lapsenlasten kanssa Suomeen ja se hänen poikansa perheineen tulee myöhemmin lomailemaan. Ystäväni käy siellä myös muina aikoina auttamassa. Ja ihan kaikille lastenlapsille on samanlaiset koulutusrahastot joiden tallettaa rahaa. Kaikille menee samanarvoiset lahjat ja kaukana asuvia mummo muistaa myös mm suomenkielisillä kirjoilla jne.
Ja on täysin normaalia toivoa, että oma vanhempi on tasapuolinen.
Tuota juuri tarkoitin, että ei ole aikuista odottaa, että isovanhemman koko elämä pyörii lastenlasten ympärillä. En pidä tuollaisten koulutusrahastojen keräämistä normaalina enkä todellakaan haluaisi sellaista omille lapsilleni. Ihan sairaan kuuloinen kuvio.
Normaalia isovanhemmuutta. Juuri sitä tukea mitä isovanhempien kuuluu antaa.
Huh huh, melkoiset vaatimukset. Ei ihme, jos noilla odotuksilla pettyy.
Mitkä vaatimukset???? Tuo on ihan normaalia elämää. Tutullani on myös mm asunto jossa vuoron perään asuu opiskelevia lastenlapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Epätasa-arvoisuus on aina luotaantyöntävää. Nuo ovat pelkkiä keksittyjä tekosyitä.
Juu juu, 600km ja 2km on sama...
Keksitty tekosyy. Mun ystävillä on lapsenlapsia tpisedsa maassakin eikä se estä välittämästä heidtä ja heidän perheestä.
Välittäminen onnistuu kaukaakin, hoitaminen hankalampaa. Lapsenlasten hoidon pitäisi luontevasti istua isovanhemman elämään. Aikuinen lapsi, joka vaatii vanhempaa elämään hänen lapsilleen, on jäänyt pikkulapsen tasolle itse.
Ap:n anoppi ei ole välittänyt vähääkään.
Ei se etäällä asuminen (saati lähellä kuten ap:n tapauksessa) mitenkään estä edes hoitamista.
Yksikin ystäväni lentää lapsensa luokse, auttaa siellä ja sen jälkeen tulee lapsenlasten kanssa Suomeen ja se hänen poikansa perheineen tulee myöhemmin lomailemaan. Ystäväni käy siellä myös muina aikoina auttamassa. Ja ihan kaikille lastenlapsille on samanlaiset koulutusrahastot joiden tallettaa rahaa. Kaikille menee samanarvoiset lahjat ja kaukana asuvia mummo muistaa myös mm suomenkielisillä kirjoilla jne.
Ja on täysin normaalia toivoa, että oma vanhempi on tasapuolinen.
Tuota juuri tarkoitin, että ei ole aikuista odottaa, että isovanhemman koko elämä pyörii lastenlasten ympärillä. En pidä tuollaisten koulutusrahastojen keräämistä normaalina enkä todellakaan haluaisi sellaista omille lapsilleni. Ihan sairaan kuuloinen kuvio.
Normaalia isovanhemmuutta. Juuri sitä tukea mitä isovanhempien kuuluu antaa.
Huh huh, melkoiset vaatimukset. Ei ihme, jos noilla odotuksilla pettyy.
Mitkä vaatimukset???? Tuo on ihan normaalia elämää. Tutullani on myös mm asunto jossa vuoron perään asuu opiskelevia lastenlapsia.
Mä olen kasvanut siihen, että opuskelurahat tienataan itse ja olisi hävettänyt asua isovanhempien asunnossa. En kasvata omistajaan lapsista tuollaisia kermahanureita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Epätasa-arvoisuus on aina luotaantyöntävää. Nuo ovat pelkkiä keksittyjä tekosyitä.
Juu juu, 600km ja 2km on sama...
Keksitty tekosyy. Mun ystävillä on lapsenlapsia tpisedsa maassakin eikä se estä välittämästä heidtä ja heidän perheestä.
Välittäminen onnistuu kaukaakin, hoitaminen hankalampaa. Lapsenlasten hoidon pitäisi luontevasti istua isovanhemman elämään. Aikuinen lapsi, joka vaatii vanhempaa elämään hänen lapsilleen, on jäänyt pikkulapsen tasolle itse.
Ap:n anoppi ei ole välittänyt vähääkään.
Ei se etäällä asuminen (saati lähellä kuten ap:n tapauksessa) mitenkään estä edes hoitamista.
Yksikin ystäväni lentää lapsensa luokse, auttaa siellä ja sen jälkeen tulee lapsenlasten kanssa Suomeen ja se hänen poikansa perheineen tulee myöhemmin lomailemaan. Ystäväni käy siellä myös muina aikoina auttamassa. Ja ihan kaikille lastenlapsille on samanlaiset koulutusrahastot joiden tallettaa rahaa. Kaikille menee samanarvoiset lahjat ja kaukana asuvia mummo muistaa myös mm suomenkielisillä kirjoilla jne.
Ja on täysin normaalia toivoa, että oma vanhempi on tasapuolinen.
Tuota juuri tarkoitin, että ei ole aikuista odottaa, että isovanhemman koko elämä pyörii lastenlasten ympärillä. En pidä tuollaisten koulutusrahastojen keräämistä normaalina enkä todellakaan haluaisi sellaista omille lapsilleni. Ihan sairaan kuuloinen kuvio.
Normaalia isovanhemmuutta. Juuri sitä tukea mitä isovanhempien kuuluu antaa.
Huh huh, melkoiset vaatimukset. Ei ihme, jos noilla odotuksilla pettyy.
Mitkä vaatimukset???? Tuo on ihan normaalia elämää. Tutullani on myös mm asunto jossa vuoron perään asuu opiskelevia lastenlapsia.
Mä olen kasvanut siihen, että opuskelurahat tienataan itse ja olisi hävettänyt asua isovanhempien asunnossa. En kasvata omistajaan lapsista tuollaisia kermahanureita.
Ja siksi sun opinnot onkin jääneet vaatimattomiksi ja kihiset kateudesta😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Epätasa-arvoisuus on aina luotaantyöntävää. Nuo ovat pelkkiä keksittyjä tekosyitä.
Juu juu, 600km ja 2km on sama...
Keksitty tekosyy. Mun ystävillä on lapsenlapsia tpisedsa maassakin eikä se estä välittämästä heidtä ja heidän perheestä.
Välittäminen onnistuu kaukaakin, hoitaminen hankalampaa. Lapsenlasten hoidon pitäisi luontevasti istua isovanhemman elämään. Aikuinen lapsi, joka vaatii vanhempaa elämään hänen lapsilleen, on jäänyt pikkulapsen tasolle itse.
Ap:n anoppi ei ole välittänyt vähääkään.
Ei se etäällä asuminen (saati lähellä kuten ap:n tapauksessa) mitenkään estä edes hoitamista.
Yksikin ystäväni lentää lapsensa luokse, auttaa siellä ja sen jälkeen tulee lapsenlasten kanssa Suomeen ja se hänen poikansa perheineen tulee myöhemmin lomailemaan. Ystäväni käy siellä myös muina aikoina auttamassa. Ja ihan kaikille lastenlapsille on samanlaiset koulutusrahastot joiden tallettaa rahaa. Kaikille menee samanarvoiset lahjat ja kaukana asuvia mummo muistaa myös mm suomenkielisillä kirjoilla jne.
Ja on täysin normaalia toivoa, että oma vanhempi on tasapuolinen.
Tuota juuri tarkoitin, että ei ole aikuista odottaa, että isovanhemman koko elämä pyörii lastenlasten ympärillä. En pidä tuollaisten koulutusrahastojen keräämistä normaalina enkä todellakaan haluaisi sellaista omille lapsilleni. Ihan sairaan kuuloinen kuvio.
Normaalia isovanhemmuutta. Juuri sitä tukea mitä isovanhempien kuuluu antaa.
Huh huh, melkoiset vaatimukset. Ei ihme, jos noilla odotuksilla pettyy.
Mitkä vaatimukset???? Tuo on ihan normaalia elämää. Tutullani on myös mm asunto jossa vuoron perään asuu opiskelevia lastenlapsia.
Mä olen kasvanut siihen, että opuskelurahat tienataan itse ja olisi hävettänyt asua isovanhempien asunnossa. En kasvata omistajaan lapsista tuollaisia kermahanureita.
Ja siksi sun opinnot onkin jääneet vaatimattomiksi ja kihiset kateudesta😂
Olet provo.😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Epätasa-arvoisuus on aina luotaantyöntävää. Nuo ovat pelkkiä keksittyjä tekosyitä.
Juu juu, 600km ja 2km on sama...
Keksitty tekosyy. Mun ystävillä on lapsenlapsia tpisedsa maassakin eikä se estä välittämästä heidtä ja heidän perheestä.
Välittäminen onnistuu kaukaakin, hoitaminen hankalampaa. Lapsenlasten hoidon pitäisi luontevasti istua isovanhemman elämään. Aikuinen lapsi, joka vaatii vanhempaa elämään hänen lapsilleen, on jäänyt pikkulapsen tasolle itse.
Ap:n anoppi ei ole välittänyt vähääkään.
Ei se etäällä asuminen (saati lähellä kuten ap:n tapauksessa) mitenkään estä edes hoitamista.
Yksikin ystäväni lentää lapsensa luokse, auttaa siellä ja sen jälkeen tulee lapsenlasten kanssa Suomeen ja se hänen poikansa perheineen tulee myöhemmin lomailemaan. Ystäväni käy siellä myös muina aikoina auttamassa. Ja ihan kaikille lastenlapsille on samanlaiset koulutusrahastot joiden tallettaa rahaa. Kaikille menee samanarvoiset lahjat ja kaukana asuvia mummo muistaa myös mm suomenkielisillä kirjoilla jne.
Ja on täysin normaalia toivoa, että oma vanhempi on tasapuolinen.
Tuota juuri tarkoitin, että ei ole aikuista odottaa, että isovanhemman koko elämä pyörii lastenlasten ympärillä. En pidä tuollaisten koulutusrahastojen keräämistä normaalina enkä todellakaan haluaisi sellaista omille lapsilleni. Ihan sairaan kuuloinen kuvio.
Normaalia isovanhemmuutta. Juuri sitä tukea mitä isovanhempien kuuluu antaa.
Huh huh, melkoiset vaatimukset. Ei ihme, jos noilla odotuksilla pettyy.
Mitkä vaatimukset???? Tuo on ihan normaalia elämää. Tutullani on myös mm asunto jossa vuoron perään asuu opiskelevia lastenlapsia.
Mä olen kasvanut siihen, että opuskelurahat tienataan itse ja olisi hävettänyt asua isovanhempien asunnossa. En kasvata omistajaan lapsista tuollaisia kermahanureita.
Ja siksi sun opinnot onkin jääneet vaatimattomiksi ja kihiset kateudesta😂
Olet provo.😊
Ai kun tunnen isovanhempia jotka huolehtii lapsistaan ja lastenlapsistaan??? Kukahan tässä provo on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään ei tule ilmi, mitä apua ap:n anoppi tarvitsee.
Minä neuvoisin ap:ta ja miestään kokoustamaan miehen sisaruksen perheen kanssa ja miettimään, mitä anoppi tarvitsee. Ihan ensimmäiseksi mies voi vaikka tilata äidilleen palvelutarpeen kartoituksen, jos sellaista ei ole vielä tehty. Sitä kautta saa niin kotihoidon, ruoka- ja siivouspalveluiden tarpeen määritettyä ja tilattua. Anopin varallisuudesta ei ole mitään tietoa, mutta kotihoidon maksu määräytyy käyntien viikoittaisen kokonaiskeston perusteella ja anopin tulojen perusteella. Joillakin kotihoito käy kerran päivässä pikaisesti ja toisilla monta kertaa päivässä. Vanhukselle voi hakea hoitotukea ja asumistukea. Hoitotuki määräytyy voinnin perusteella ja asumistuen saanti riippuu tuloista ja varoista.
Veikkaan, että suurin ongelma noissa ruoka- ja siivous-, yms palveluissa on itse anoppi, eihän sellaisesta maksaa, kun on sukulaiset sitä varten. Noihinkin voi olla saatavilla palveluseteleitä. Ap:n käly on sitten se uhri, jolle kaikki kaatuu. Kauppaostosten teko on nykyään helppoa netin kautta, mutta vähävaraiselle kotiinkuljetusmaksut voivat olla kynnyskysymys.
Miettikää anopin asumista. Jos asuu isossa talossa, missä on paljon hoidettavaa, kannattaa keskustella, kannattaisiko hänen muuttaa pienempää esteettömään asuntoon. Omiin nurkkiin ottamisen kanssa kannattaa olla hyvin varovainen.
Täällä on monenlaista juttua hoitokotiin laittamisesta ja sinne pääsemisestä. Osa puhuu selkeästi hoitokodeista, mitkä ovat käytännössä esteettömiä asuntoja, mihin voi saada jotain pieniä palveluita maksusta ja niihin pääsee helposti maksamalla. Toiset taas puhuvat hoitokodista tarkoittaen palveluasumista, minne on hurjat jonot ja jossa hoidetaan vuorokauden ympäri ja minne ei todellakaan pääse kuin lääkärin (ja muun hoitotason) suosituksella ja sosiaalityöntekijän tekemällä päätöksellä. Sellaisesta paikasta kukin maksaa tulojensa mukaan, on kuitenkin tietty summa, mitä tuloista pitää vähintään jäädä käteen. Osan asuminen on lähes ilmaista, toiset maksavat omaisuuksia.
Jos anoppi on vielä järjen voimissaan, niin hänen kannattaa tehdä edunvalvontavaltuutus. Se helpottaa huomattavasti asioiden hoitamista, jos anopin ei katsota voivan enää hoitaa asioitaan. Sen saa nopeammin voimaan ja on kevyempi vaihtoehto kuin hakea edunvalvontaa, mikä on hidas ja käy käräjäoikeuden kautta. Silloin on selkeä taho, joka hoitaa raha-asiat.
Kuulostaa äkkiseltään helpolta, mutta ei ole sitä. Ajattelen oman äitini kannalta. Hänelle on nämä palvelukartoitukset tehty joka vuosi ja aina se menee samalla kaavalla. Siivouspalvelu, fysioterapia, turvaranneke, ruokapalvelu ja kotisairaanhoitajakäynti, ne on ne, mitkä hän hyväksyy. Näissäkin asioissa olemme me lapset kuitenkin tiiviisti mukana, koska äidin kuuloon ei aina voi luottaa, joten uudet tai muutettavat käyntikerrat sovitaan aina jonkun meistä kanssa. Kaiken muunkin teemme me lapset. Mihinkään hän ei suostu kotoaan lähtemään, ajatuskin saa hänet aivan suunniltaan. Kun hänhän vielä pärjää ihan hyvin! No pärjää, kun on lapset, jotka hoitavat. Jalat ei pelaa kunnolla, muuten vielä pärjäileekin, mutta ei ihan ilman muiden apua.
Ruokaostosten teko netin kautta - miten? Kun ei ole nettiä eikä sataa vuotta lähentyvä ihminen siitä ymmärrä hevon kukkua.
Lääkärikäynnit. Lapset hoitavat.
Apteekkiasiat. Lapset hoitavat.
Kaupassakäynnit. Lapset hoitavat.
Kotisairaanhoitajalta tulee vaatimuksia hankkia milloin mitäkin, sidetarvetta, rautalääkettä, ihosalvaa, maitohappoja jne. Kuka ne muka hakee, ellei lapset?
Kuulotutkimuksissa käynnit ja kuulolaitteet. Lapset hoitavat.
Silmälasiasiat. Lapset hoitavat.
Pankista tulee tunnistautumisvaatimus. Lapset hoitavat.
Kelan asumistukihakemus. Lapset hoitavat.
Taloon vaihdetaan kaikki lukot, asukkaan oltava mukana tiedotustilaisuudessa ja avaintenluovutustilaisuudessa. Lapset hoitavat.
Lääkäri vaatii, että joka ilta mitattava verenpaine. Kotisairaanhoitaja käy vain päivällä. Lapset hoitavat.
Television kanavat sekaisin. Lapset hoitavat.
Puhelin mykkänä (mykistys päällä vahingossa). Lapset hoitavat.
Talvella lämmityspatterit yhtäkkiä kylmät. Lapset hoitavat.
Autopaikkoja pihassa muutetaan. Lapset hoitavat.
Pesukone pysähtyi kesken pesun. Lapset hoitavat.
Virallisia kirjeitä, joista ei ymmärrä hevon häntää. Lapset hoitavat.
Kaikenlaisia pieniä tai isoja vahinkoja ja sattumuksia. Lapset hoitavat.
Eli ei yhteiskunta kaikkeen pysty silloin, jos vanhus kuitenkin vielä asuu kotonaan. Tarvitaan ihmisiä, jotka tulevat hätiin, muulloinkin kuin silloin kun tapahtuu jokin loukkaantuminen tai sairauskohtaus. Niissä voi aina hälyttää ensihoidon, mutta entä nämä muut asiat? Ja niitähän tuntuu piisaavan.
Ai niin, seuranpito. Lapset hoitavat.
Kuten sanoin, se vanhus on suurin este, voi pistää vastaan joka asiassa. Joskus pitää laittaa kova kovaa vasten ja yksinkertaisesti ilmoittaa, ettei jos tämä hoidu niin miten aiot hoitaa sen ITSE. Ja jopa kiristää jättämällä jotain henkeä uhkaamatonta tekemättä.
Kannattaa selvittää, mitä juttuja voi oikeasti ulkoistaa. Täällä esimerkiksi hoituu lääkkeet ja apteekkijutut kotihoidon kautta tekemällä sopimus apteekin kanssa. Apteekki lähettää laskun tuotteista. Kotihoidolla on täällä lääkäri, joka käy jopa kotona. Käsittääkseni kotihoidon olisi saanut tekemään noita verenpainemittauksia, olisi vaan pitänyt olla toinen käynti sitä varten. Tosin kotihoito kärsii työntekijäpulasta.
Omaiset voivat tehdä ne ostokset netin kautta, vakio-perusostoslistan kanssa säästyy paljon aikaa. Tilata kerralla pidemmän ajan ostokset, ettei tarvitse jatkuvasti siellä kaupassa hypätä. Voi tilata noudolla tai kotiinkuljetuksella.
Ihmettelen tuota lukkojuttua, meillä nimittäin vaihdettiin kaikki lukot ja ainoa todellinen vaatimus oli, että pitää esittää henkilöllisyystodistus avaimia noutaessa ja toisen puolesta noutaessa piti olla valtakirja. Jos noutotilaisuuksien ajankohdat eivät itselle sopineet, ne pystyi hakemaan lukkojen asennusliikkeestä sen aukiolo-aikoina. Muuten oli ihan itsestä kiinni, halusiko käydä tilaisuuksissa. Pankin tunnistaumistakaan ei kovin usein tarvitse tehdä, kun sen on kerran tehnyt.
Omaisen kannattaa oikeasti miettiä, miten voi helpottaa ja järkiperäistää sitä omaa työtaakkaansa. Jotain jää pakostakin omaisille, mutta ei aina niin paljon kun kuvittelee, kunhan osaa selvittää, mitä palveluja oikeasti on saatavissa.
On tullut käytyä etsimässä avaimia, laittamassa puhelinta lataukseen, kun puhelimeen ei ole saanut yhteyttä. Painelemassa kaukosäätimestä nappulaa, että se siirtyy asetuspuolelta kanavanvalintatoimintoihin. Tilaamassa viemärinaukaisijaa yms. Olen myös täytellyt hoitotukihakemuksen, se oli oikeasti vaikein paikka. Siinähän pitää inho-realistisesti kuvailla kaikki henkilön ongelmat ja vaivat saadakseen tukea. Sen kuitenkin allekirjoittaa useinmiten tuen saaja itse ja hän voi olla täysin eri mieltä omasta pärjäämisestään. Yritä siinä sitten mahdollisimman kauniisti esimerkkien voimalla kuvailla omaisten tekemiä juttuja henkilön puolesta, että kelan henkilö kuitenkin tajuaisi ne kaikki ongelmat (ei osaa hoitaa mitenkään raha-asioitaan, tehdä ostoksia, muisti ei toimi ollenkaan jne), mutta ilman, että henkilö itse tuntee itseään täysin lytätyksi. Minun kirjoittamallani hakemuksella tuli vain alin tuki, mutta siinä vaiheessa, kun onnistui pääsemään tehostetttuun palveluasumiseen (omasta mielestään olisi kyllä pärjännyt kotona, kaikki hoituu), niin siellä kirjoitulla hakemuksella hypähti suoraan korkeimpaan tasoon. Itse sisällössä ei oikeastaan muuta eroa kuin se laitoksen 24/7 hoito eli samat vaivat ja ongelmat samassa laajuudessaan jatkuivat. Noilla päätöksillä ei ajallisesti ollut suurtakaan väliä.
Mummo ei ole holhouksen alainen, joten ostakoon palvelut, eikä itsekkäästi väsytä työssä käyviä ihmisiä. Kukaan ei tule niistä rikkinäisistä kahvikupeista ja homeisista lumpuista tappelemaan, vaikka materialistiset suuret ikäluokat itse niin aikoinaan tekivätkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Epätasa-arvoisuus on aina luotaantyöntävää. Nuo ovat pelkkiä keksittyjä tekosyitä.
Juu juu, 600km ja 2km on sama...
Keksitty tekosyy. Mun ystävillä on lapsenlapsia tpisedsa maassakin eikä se estä välittämästä heidtä ja heidän perheestä.
Välittäminen onnistuu kaukaakin, hoitaminen hankalampaa. Lapsenlasten hoidon pitäisi luontevasti istua isovanhemman elämään. Aikuinen lapsi, joka vaatii vanhempaa elämään hänen lapsilleen, on jäänyt pikkulapsen tasolle itse.
Ap:n anoppi ei ole välittänyt vähääkään.
Ei se etäällä asuminen (saati lähellä kuten ap:n tapauksessa) mitenkään estä edes hoitamista.
Yksikin ystäväni lentää lapsensa luokse, auttaa siellä ja sen jälkeen tulee lapsenlasten kanssa Suomeen ja se hänen poikansa perheineen tulee myöhemmin lomailemaan. Ystäväni käy siellä myös muina aikoina auttamassa. Ja ihan kaikille lastenlapsille on samanlaiset koulutusrahastot joiden tallettaa rahaa. Kaikille menee samanarvoiset lahjat ja kaukana asuvia mummo muistaa myös mm suomenkielisillä kirjoilla jne.
Ja on täysin normaalia toivoa, että oma vanhempi on tasapuolinen.
Tuota juuri tarkoitin, että ei ole aikuista odottaa, että isovanhemman koko elämä pyörii lastenlasten ympärillä. En pidä tuollaisten koulutusrahastojen keräämistä normaalina enkä todellakaan haluaisi sellaista omille lapsilleni. Ihan sairaan kuuloinen kuvio.
Normaalia isovanhemmuutta. Juuri sitä tukea mitä isovanhempien kuuluu antaa.
Huh huh, melkoiset vaatimukset. Ei ihme, jos noilla odotuksilla pettyy.
Mitkä vaatimukset???? Tuo on ihan normaalia elämää. Tutullani on myös mm asunto jossa vuoron perään asuu opiskelevia lastenlapsia.
Mä olen kasvanut siihen, että opuskelurahat tienataan itse ja olisi hävettänyt asua isovanhempien asunnossa. En kasvata omistajaan lapsista tuollaisia kermahanureita.
Ja siksi sun opinnot onkin jääneet vaatimattomiksi ja kihiset kateudesta😂
Olet provo.😊
Ai kun tunnen isovanhempia jotka huolehtii lapsistaan ja lastenlapsistaan??? Kukahan tässä provo on?
Kun sulla ei ole realismia siinä, mikä normaaliin isovanhemmuuteen kuuluu. Siksi epäilen, ettet aidosti voi olla noin kujalla, vaan provoat ja t r o l l aat.
Vierailija kirjoitti:
Mummo ei ole holhouksen alainen, joten ostakoon palvelut, eikä itsekkäästi väsytä työssä käyviä ihmisiä. Kukaan ei tule niistä rikkinäisistä kahvikupeista ja homeisista lumpuista tappelemaan, vaikka materialistiset suuret ikäluokat itse niin aikoinaan tekivätkin.
Lisään vielä, että omille lapsilleni olen sanonut, etten missään nimessä halua heidän keskittyvän minun ja asioideni hoitoon, vaan haluan heidän elävän omaa elämäänsä. Jos joskus olen siinä tilanteessa, että joku joutuu perseeni pesemään, en todellakaan halua, että sen tekee joku lähiomaisistani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Epätasa-arvoisuus on aina luotaantyöntävää. Nuo ovat pelkkiä keksittyjä tekosyitä.
Juu juu, 600km ja 2km on sama...
Keksitty tekosyy. Mun ystävillä on lapsenlapsia tpisedsa maassakin eikä se estä välittämästä heidtä ja heidän perheestä.
Välittäminen onnistuu kaukaakin, hoitaminen hankalampaa. Lapsenlasten hoidon pitäisi luontevasti istua isovanhemman elämään. Aikuinen lapsi, joka vaatii vanhempaa elämään hänen lapsilleen, on jäänyt pikkulapsen tasolle itse.
Ap:n anoppi ei ole välittänyt vähääkään.
Ei se etäällä asuminen (saati lähellä kuten ap:n tapauksessa) mitenkään estä edes hoitamista.
Yksikin ystäväni lentää lapsensa luokse, auttaa siellä ja sen jälkeen tulee lapsenlasten kanssa Suomeen ja se hänen poikansa perheineen tulee myöhemmin lomailemaan. Ystäväni käy siellä myös muina aikoina auttamassa. Ja ihan kaikille lastenlapsille on samanlaiset koulutusrahastot joiden tallettaa rahaa. Kaikille menee samanarvoiset lahjat ja kaukana asuvia mummo muistaa myös mm suomenkielisillä kirjoilla jne.
Ja on täysin normaalia toivoa, että oma vanhempi on tasapuolinen.
En ymmärrä mikä velvollisuus mummoilla omisi jatkuvasti joitaa lapsenlapsensa, auttaa aikuisia ihmisiä, siivota heille jne. Sehän on hyötymistä, ei perhesuhde.
Aika lapsellisia ovay perheen perustaneet nykyisin.
Kun itse olin nuori, kniin minun kuin tuttujenkin äidit ja anopit olivat jossain pohjois- suomessa. Ei sieltä lennetty auttamaan jos äitykkää väsytti. Perheet selvisivät, ystäväperheiden vaihtokaupoilla, isät ottivat vastuuta lapsista myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Epätasa-arvoisuus on aina luotaantyöntävää. Nuo ovat pelkkiä keksittyjä tekosyitä.
Juu juu, 600km ja 2km on sama...
Keksitty tekosyy. Mun ystävillä on lapsenlapsia tpisedsa maassakin eikä se estä välittämästä heidtä ja heidän perheestä.
Välittäminen onnistuu kaukaakin, hoitaminen hankalampaa. Lapsenlasten hoidon pitäisi luontevasti istua isovanhemman elämään. Aikuinen lapsi, joka vaatii vanhempaa elämään hänen lapsilleen, on jäänyt pikkulapsen tasolle itse.
Ap:n anoppi ei ole välittänyt vähääkään.
Ei se etäällä asuminen (saati lähellä kuten ap:n tapauksessa) mitenkään estä edes hoitamista.
Yksikin ystäväni lentää lapsensa luokse, auttaa siellä ja sen jälkeen tulee lapsenlasten kanssa Suomeen ja se hänen poikansa perheineen tulee myöhemmin lomailemaan. Ystäväni käy siellä myös muina aikoina auttamassa. Ja ihan kaikille lastenlapsille on samanlaiset koulutusrahastot joiden tallettaa rahaa. Kaikille menee samanarvoiset lahjat ja kaukana asuvia mummo muistaa myös mm suomenkielisillä kirjoilla jne.
Ja on täysin normaalia toivoa, että oma vanhempi on tasapuolinen.
En ymmärrä mikä velvollisuus mummoilla omisi jatkuvasti joitaa lapsenlapsensa, auttaa aikuisia ihmisiä, siivota heille jne. Sehän on hyötymistä, ei perhesuhde.
Aika lapsellisia ovay perheen perustaneet nykyisin.
Kun itse olin nuori, kniin minun kuin tuttujenkin äidit ja anopit olivat jossain pohjois- suomessa. Ei sieltä lennetty auttamaan jos äitykkää väsytti. Perheet selvisivät, ystäväperheiden vaihtokaupoilla, isät ottivat vastuuta lapsista myös.
Keksitty tekosyy. Mun ystävillä on lapsenlapsia tpisedsa maassakin eikä se estä välittämästä heidtä ja heidän perheestä.