Lue keskustelun säännöt.
Mummo ikääntyy ja käly yrittää vastuuttaa meitä
02.07.2022 |
Kyseessä siis miehen äiti. Välit olleet vuosien saatossa ns. asialliset, mutta etäiset. Mummoa kutsuttu vuosien saatossa meille kyläilemään, joulun viettoon jne. Ehkä pari kertaa meillä käynyt, lähinnä lasten ristiäisissä. Joulut ja muut juhlapyhät valinnut viettää kälyn perheen kanssa. Samoin muun aikansa. Kun lapset olivat pieniä, mummo hoiti kälyn lapsia jopa useamman kerran viikossa. Meidän lapsia ei ikinä. Meidän lapsia näki ehkä 2 kertaa vuodessa ja aina oli meidän vastuullamme mennä mummon luo kyläilemään.
Nyt mummo on ikääntynyt ja tarvitsee apua. Käly hoitanut pääosin mummon asioita, mutta nyt alkanut tulla katkeraa viestiä siitä, että meidänkin pitäisi ottaa enemmän osaa mummon asioiden hoitamiseen. Asumme 2 h ajomatkan päässä ja mies tekee reissutyötä ulkomailla. Miehen kanssa olemme sitä mieltä, että hoitakoot käly, kun on aikanaan mummolta itsekin apua saanut. Kälyn mielestä olemme lapsellisia ja katkeria, vaikka kyse ei ole siitä. Mielestämme neutraali, realistinen toteamus vain.
Kommentit (734)
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pari hyvää syytä miksi anopista kannattaa pitää huolta.
1. Hän synnytti ja kasvatti miehesi. Ja hyvin kasvattikin, kun on aviomieheksi kelvannut
2. Perintö
Muuten olen samaa mieltä että kälyn kanssa olisi hyvä keskustella mitä haluatte tehdä
Ja sitten dumppasi. Eikä kaikilla ole mitään perintöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pari hyvää syytä miksi anopista kannattaa pitää huolta.
1. Hän synnytti ja kasvatti miehesi. Ja hyvin kasvattikin, kun on aviomieheksi kelvannut
2. Perintö
Muuten olen samaa mieltä että kälyn kanssa olisi hyvä keskustella mitä haluatte tehdä
Koskee vain osaa anoppeja, ei kaikkia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pari hyvää syytä miksi anopista kannattaa pitää huolta.
1. Hän synnytti ja kasvatti miehesi. Ja hyvin kasvattikin, kun on aviomieheksi kelvannut
2. Perintö
Muuten olen samaa mieltä että kälyn kanssa olisi hyvä keskustella mitä haluatte tehdä
Koskee vain osaa anoppeja, ei kaikkia
Paljon avioeroja nykyään.
Eipä sulla ap ole mitään velvollisuutta anoppis suhteen. Ei edes suoraa oikeutta perintöön, joten jätä asia miehesi ja siskonsa päänsäryksi. Jos miehesi ei ehdi, ei ehdi, ostakoot sitten anopille maksullista apua anopin rahoilla, siitähän saa tehdä anopin verotuksessa kotitalousvähennyksen.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pari hyvää syytä miksi anopista kannattaa pitää huolta.
1. Hän synnytti ja kasvatti miehesi. Ja hyvin kasvattikin, kun on aviomieheksi kelvannut
2. Perintö
Muuten olen samaa mieltä että kälyn kanssa olisi hyvä keskustella mitä haluatte tehdä
Niin millä logiikalla ei ole sen miehen tehtävä pitää sitten AP:n vanhemmista huolta? Mitä jos kumpikin pitäisi omistaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pari hyvää syytä miksi anopista kannattaa pitää huolta.
1. Hän synnytti ja kasvatti miehesi. Ja hyvin kasvattikin, kun on aviomieheksi kelvannut
2. Perintö
Muuten olen samaa mieltä että kälyn kanssa olisi hyvä keskustella mitä haluatte tehdä
Niin millä logiikalla ei ole sen miehen tehtävä pitää sitten AP:n vanhemmista huolta? Mitä jos kumpikin pitäisi omistaan?
Miehen äiti on käyttäytynyt törkeästi. Miksi miehen pitäisi häntä paapoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pari hyvää syytä miksi anopista kannattaa pitää huolta.
1. Hän synnytti ja kasvatti miehesi. Ja hyvin kasvattikin, kun on aviomieheksi kelvannut
2. Perintö
Muuten olen samaa mieltä että kälyn kanssa olisi hyvä keskustella mitä haluatte tehdä
Niin millä logiikalla ei ole sen miehen tehtävä pitää sitten AP:n vanhemmista huolta? Mitä jos kumpikin pitäisi omistaan?
Miehen äiti on käyttäytynyt törkeästi. Miksi miehen pitäisi häntä paapoa?
Minä vastasin vain tuohon logiikkaan, jossa anopista huolehtimistä työnnettiin miniälle, jolla on omatkin vanhempansa. Miehen asia päättää, miten asian hoitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Osa lapsen hoidon säännöistä on ihan käytännön syistä. Meillä lapsi oli tottunut olemaan rattaissa kaupassa, mutta oma äitini antoi lapsen tulla rattaista pois kävelemään, sen jälkeen lapsi ei suostunut olemaan enää rattaissa vaan alkoi itku ja huuto, jos ei saanut tulla rattaista pois kaupassa ottamaan karkkeja ja muita tavaroita itselleen. Eli yhdestä hoitokerrasta oli enemmän haittaa kuin hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Kolmas kohta hyvä. Meillä pojan lapset olivat vähemmän hoidossa kuin tyttären, koska pojan lapset pelkäsivät koiriamme eivätkä osanneet toimia niiden kanssa. Enkä voinut opettaa, koska miniä pelkäsi myös ja vaati, että alan pitää koiria tarhassa tai koiraportin takana. Tytär oli kasvanut koirien kanssa ja nai myös eläinrakkaan miehen, joten heidän lapsilleen nää asiat helppoa, olo koirien kanssa luontevaa. Pojankin lapset sitten isompina halusivat itse oppia ja nyt käyvät yhtä usein kuin tytön lapset, kaikki teinejä jo. Mutta olenko nyt sitten paha mummi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Osa lapsen hoidon säännöistä on ihan käytännön syistä. Meillä lapsi oli tottunut olemaan rattaissa kaupassa, mutta oma äitini antoi lapsen tulla rattaista pois kävelemään, sen jälkeen lapsi ei suostunut olemaan enää rattaissa vaan alkoi itku ja huuto, jos ei saanut tulla rattaista pois kaupassa ottamaan karkkeja ja muita tavaroita itselleen. Eli yhdestä hoitokerrasta oli enemmän haittaa kuin hyötyä.
Niin tai näin, se jolla vähemmän omista poikkeavia sääntöjä, on isovanhemmalle helpompi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Osa lapsen hoidon säännöistä on ihan käytännön syistä. Meillä lapsi oli tottunut olemaan rattaissa kaupassa, mutta oma äitini antoi lapsen tulla rattaista pois kävelemään, sen jälkeen lapsi ei suostunut olemaan enää rattaissa vaan alkoi itku ja huuto, jos ei saanut tulla rattaista pois kaupassa ottamaan karkkeja ja muita tavaroita itselleen. Eli yhdestä hoitokerrasta oli enemmän haittaa kuin hyötyä.
Niin tai näin, se jolla vähemmän omista poikkeavia sääntöjä, on isovanhemmalle helpompi.
Jep, meillä mies joutui alkamaan käymään yksin kaupassa eikä käyty enää leikkipuistossakaan, koska olin opettanut lapselle ettei mene ruohikkoalueille, koska siellä on koirankakkaa ja haalarit ja kengät koirankakassa, mutta mummo päästi ruohikko alueille juoksemaan. Meillä oli myös vauva niin leikkipuisto käynnit loppuivat siihen.
Vierailija kirjoitti:
Mummo hankkikoon itselleen palveluita tai sitten käly hoitaa. Teillä ei ole mitään velvollisuutta alkaa juoksemaan siellä tai maksamaan mitään.
Kyllä ihmisellä on moraalinen vastuu ikääntyvistä vanhemmistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo hankkikoon itselleen palveluita tai sitten käly hoitaa. Teillä ei ole mitään velvollisuutta alkaa juoksemaan siellä tai maksamaan mitään.
Kyllä ihmisellä on moraalinen vastuu ikääntyvistä vanhemmistaan.
Osa eläkeläisistä tulee olemaan ilman hoitoa, ikävä fakta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo hankkikoon itselleen palveluita tai sitten käly hoitaa. Teillä ei ole mitään velvollisuutta alkaa juoksemaan siellä tai maksamaan mitään.
Kyllä ihmisellä on moraalinen vastuu ikääntyvistä vanhemmistaan.
Ei ole. Eikä ainakaan mummosta joka ei edes tiedä mitä moraali on.
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Epätasa-arvoisuus on aina luotaantyöntävää. Nuo ovat pelkkiä keksittyjä tekosyitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Osa lapsen hoidon säännöistä on ihan käytännön syistä. Meillä lapsi oli tottunut olemaan rattaissa kaupassa, mutta oma äitini antoi lapsen tulla rattaista pois kävelemään, sen jälkeen lapsi ei suostunut olemaan enää rattaissa vaan alkoi itku ja huuto, jos ei saanut tulla rattaista pois kaupassa ottamaan karkkeja ja muita tavaroita itselleen. Eli yhdestä hoitokerrasta oli enemmän haittaa kuin hyötyä.
Niin tai näin, se jolla vähemmän omista poikkeavia sääntöjä, on isovanhemmalle helpompi.
Jep, meillä mies joutui alkamaan käymään yksin kaupassa eikä käyty enää leikkipuistossakaan, koska olin opettanut lapselle ettei mene ruohikkoalueille, koska siellä on koirankakkaa ja haalarit ja kengät koirankakassa, mutta mummo päästi ruohikko alueille juoksemaan. Meillä oli myös vauva niin leikkipuisto käynnit loppuivat siihen.
Miten ne lapset ei kävelleet koirankakkaan mummin kanssa?
1) Mummi seurasi, minne ne astuivat
2)Yksittäistilanne,ei sattuneet astumaan (jos hoitaminen olisi jatkunut, niin kai aikuinen nainen ois alkanut sen itse huomata)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pelkästään se, että toisen lapsia on hoidettu enemmän kuin toisen, ei kerro epätasapuolisuudesta. Isovanhempienkin elämäntilanteet vaihtelee.
Huomioisin mm. seuraavat asiat:
-onko toisen lasten hoitaminen helpompaa kuin toisen käytännön syistä (esim. asuu lähempänä)
-onko lapsenlapset samaa ikäluokkaa vai onko toisen kohdalla isovanhemmat joko 1) ikääntyneempiä tai 2) vielä työelämässä, mikä vie voimia
-onko toinen miniä/vävy ns. helpompi kuin toinen eli määrääkö toinen tarkemmin, miten lapsenlapsia saa hoitaa ja toinen sallii tehdä omalla tavalla
Epätasa-arvoisuus on aina luotaantyöntävää. Nuo ovat pelkkiä keksittyjä tekosyitä.
Juu juu, 600km ja 2km on sama...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen äiti voi kyllä tehdä poikansa perinnöttömäksi halutessaan tai hävittää tai antaa omaisuutensa kälylle ennen kuolemaansa. Muut jää osatta. Tämä on fakta.
Ei voi.
Kylläpäs voi! Hän voi hassata omaisuutensa eikä jää jäljelle mitään tai antaa jollekin tai myydä omaisuutensa eläessään. Niin kauan kun on oikeustoimikelpoinen eikä puolet omaisuudesta ole lastensa isän, hän voi näin tehdä. Älä selitä, ellet asiasta tiedä!
Perinnöttömäksi ei voi tehdä. Ja jos hukkaa omaisuutensa sille kälylle, asian voi riitauttaa.
Voi riitauttaa, mutta ei se auta kun asiasta on tehty kirjat mummon ollessa vielä oikeustoimikelpoinen ja hallitsee yksin omaisuuttaan. Mummo maksaa lahjaverot eikä muilla ole nokan koputtamista.
Lahjan saaja maksaa lahjaveron.
Siis jos ei ole rahaa siivous palveluihin.