Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (12663)
Kun kerran jotkut ovat täällä niin ymmärtäväisiä ja kilttejä toisille ihmisille, niin mikseivät he voi todeta asiallisesti, että saattaa ollakin, että jotkut luulevat nimimerkkien olevan saman henkilön koska kertomatyylimme on samantyylisiä. Ihan ymmärrettävää. Sitävastoin he hermostuvat oitis kuin terrierit ja alkavat moittia ja hutkia kommentoijaa. Pistää miettimään miksi noin kovin pitää hermostua? Onko hyökkäys paras puolustus.
Sekin vielä, paljonko terriereitä täällä on joukossa?
Niin onkin näköjään, vuosipäivä.
Terriereistä viis, mielestäni tämä on ollut hieno palsta seurata, enimmäkseen fiksua ja mielenkiintoista keskustelua. Itse jäin leskeksi jo 3 v sitten ja viimeinen mies oli niin hyvä ,ettei tulisi mieleenkään enää ottaa uutta. Elämä voi olla ihan hyvää yksinkin kun on ystäviä ja harrastuksia, parisuhteen ei pidä olla pakkomielle.
Enkä liene mielipiteineni yksin, huvitti pari päivää sitten apteekissa kun kuuntelin 2 vanhempaa rouvaa (jouduin kuuntelemaan koska puhuivat kovalla äänellä ilmeisesti heikentyneen kuulon vuoksi).
Keskustelu meni kutakuinkin näin. Rouva A (noin 80v ) tapasi vanhan ystävänsä Rouva B:n n 70+, ensin vaihtoivat jälkikasvun kuulumiset, sitten päivitettiin oma tilanne. Rouva A sanoi, et suinkaan ole mitään uutta Riesaa ottanut elämääsi. Rouva B; kuule, semmoista päivää ei tule, että vanhoilla päivilläni ottaisin kotiini vielä jonkun Riesan. Voi veikkonen Jumala minua sellaiselta varjelkoon. Sitten hersyvää naurua ja päivittelyä. "Kuule, onko sinun mielestä ollut miehistä koskaan mitään muuta kuin harmia. No kyllä ei ole " Sitten taas hersyvää naurua ja vanhusten "ylävitosia" eli ystävällistä läpsyä ja tökkimistä toisen käsivarteen.
Pisti kyllä hymyilemään, olisin tarjonnut vanhoille rouville leivokset jos lähellä olisi ollut kahvila, vaan ei ollut ja toisella oli rollaattori. Vaan ajattelin että kyllä vanhat rouvat tiesivät.
Vierailija kirjoitti:
Terriereistä viis, mielestäni tämä on ollut hieno palsta seurata, enimmäkseen fiksua ja mielenkiintoista keskustelua. Itse jäin leskeksi jo 3 v sitten ja viimeinen mies oli niin hyvä ,ettei tulisi mieleenkään enää ottaa uutta. Elämä voi olla ihan hyvää yksinkin kun on ystäviä ja harrastuksia, parisuhteen ei pidä olla pakkomielle.
Enkä liene mielipiteineni yksin, huvitti pari päivää sitten apteekissa kun kuuntelin 2 vanhempaa rouvaa (jouduin kuuntelemaan koska puhuivat kovalla äänellä ilmeisesti heikentyneen kuulon vuoksi).
Keskustelu meni kutakuinkin näin. Rouva A (noin 80v ) tapasi vanhan ystävänsä Rouva B:n n 70+, ensin vaihtoivat jälkikasvun kuulumiset, sitten päivitettiin oma tilanne. Rouva A sanoi, et suinkaan ole mitään uutta Riesaa ottanut elämääsi. Rouva B; kuule, semmoista päivää ei tule, että vanhoilla päivilläni ottaisin kotiini vielä jonkun Riesan. Voi veikkonen Jumala minua sellaiselta varj
Olen täysin samaa mieltä, että elämä voi olla hyvää ilman parisuhdetta kunhan elämässä on muuta mielekästä ja ihmisiä. Yksinäisyyden tunne on todella julma, mutta toisaalta yksinäinen voi olla myös parisuhteessa.
Rouva A ja B selkeästi nauttivat elämästä ilman yhtäkään Riesaa. Kokemuksen tuomaa elämänviisautta
28 v yhdessä
28 osasi niin kauniisti sanoittaa miten näkee Hukassa nimimerkin tilanteen. Kuten itsekin näen, mutta ilmaisen vain suoraviivaisemmin. Lisäksi 28 kirjoituksesta kuultaa elämänkokemus. Tilanne kolmen vuoden takaa muistuttaa siitä tuskasta, mitä Hukassa käy nyt parhaillaan läpi.
Vertaistukea parhaimmillaan tässä ketjussa.
Kuurankukka
Vierailija kirjoitti:
28 osasi niin kauniisti sanoittaa miten näkee Hukassa nimimerkin tilanteen. Kuten itsekin näen, mutta ilmaisen vain suoraviivaisemmin. Lisäksi 28 kirjoituksesta kuultaa elämänkokemus. Tilanne kolmen vuoden takaa muistuttaa siitä tuskasta, mitä Hukassa käy nyt parhaillaan läpi.
Vertaistukea parhaimmillaan tässä ketjussa.
Kuurankukka
Sekavaa sepustusta se taas oli, osaisinpa ilmaista asiat suoraviivaisemmin.
Olen todellakin miettinyt Hukassa nimimerkin tilannetta ja pari kirjoittamaani tekstiä tuhosin ennen lähettämistä. Molemmissa niistä mainittiin Sinun nimi. Huomaan, että Hukassa nimimerkki selittää ja yliymmärtää miehen puheita ihan samallalailla kuin itse tein exäni suhteen. Ja tästähän sain "aina" näpäytyksen Sinulta. Näin jälkikäteen mietin, että miksi en osannut yhtään nähdä puheiden taakse, sitä vaan halusi pitää toivosta kiinni ja uskoa kaiken. Minä en tiennyt toisesta naisesta. Mietin myös Hukassa nimimerkin miehen motiiveja, onko kyse osittain kulissien pystyssä pitämisestä vai onko kyse taloudellisista asioista osittain. En tiedä, mutta suututtaa.
Hukassa, nyt olisi miehen vuoro toteuttaa Sinun toiveesi ja elää Sinä ainoana naisena. Eikö mies ole saanut toteuttaa "villiä nuoruutta" jo tarpeeksi monta vuotta.
Jos mies todella rakastaisi Sinua niin ei haluaisi satuttaa sinua vuositolkulla. Lisäksi mies päästäisi irti ja toivoisi, että elämääsi tulisi mies jolle Sinä riität.
28v yhdessä
28, muistan kyllä, miten minua ärsytti kun puolustit miestä silloin, vaikka teot olivat niin piittaamattomia ja ilmiselvästi oli ketunhäntä kainalossa. Mutta ulkopuolelta on aina helpompi nähdä kun mukana ei ole tunteita. Sen takia tänne varmaan myös kirjoitellaan, että on mahdollista saada ulkopuolinen näkemys. Ystävät ja sukulaisetkin saattavat usein olla niin lähellä ja nähdä asiat omista intresseistään käsin.
Toivo on maailman suurin voima ja se voi olla yksi syy, miksi ihmiset jäävät usein pitkään tilanteisiin, missä kärsivät tai yksinkertaisesti kieltäytyvät näkemästä tosiasioita, selittelevät asiat itselleenkin parhain päin. Kun eihän se rakkaus sormia napsauttamalla kuole. Ja vaakakupissa painavat muutkin asiat. Yhdessä rakennettu elämä ja pelko tulevaa kohtaan.
Sinun ja Hukassa nimimerkin tilanne eroaa siinä, että Hukassa tietää toisesta naisesta. Se on hänelle kerrottu. Mutta epäilen vahvasti kaikkea muuta miehen kertomaa ja sitä, että kaikkea ei ole kerrottu. Uskon myös, että tunteet toista naista kohtaan ovat paljon suuremmat kuin mitä annetaan ymmärtää. Ja se voi valitettavasti olla se syy, miksi naisesta ei luovuta. Muutenkin kaikki mitä mies sanoo on ristiriidassa tekojen kanssa. Jos avioliitto olisi vahva, siinä ei olisi merkityksellisiä kolmansia osapuolia lainkaan. Jos rakkaus Hukassa nimimerkkiä kohtaan olisi vahvaa, mies ei missään tapauksessa haluaisi vaarantaa sitä millään tavalla. Eikä varsinkaan täysin tietoisesti, tarkoituksella ja jatkuvasti, vaikka näkee miten Hukassa kärsii.
Viisi vuotta on pitkä aika.
Voimaa ja valoa!
Kuurankukka
Vierailija kirjoitti:
Mä oon vakiseuraaja ja mulla on tämä sivu tallessa, joten on nopea tulla kurkkaamaan, onko tullu uutta.
Mullakin on sivu tallessa, mutta kymmenisen muutakin sivua on. Epäsäännöllisesti vilkuilen kaikkia, on muutama, mitä seuraan päivittäin. Mukavia keskusteluja on kiva seurata ja on kiva kommentoidakin.
Tämä on yksi monipuolisimmista ketjuista, kymmeniä elämäntarinoita, jotkut olleet alusta asti mukana, jotkut tulleet matkan varrelta mukaan, toiset poikkeaa lyhyemmin ja joku torppaa, laittaa rumia merkkejä tai ilkeilee.
Kaikki kai saa tästä jotain, nuo törpötkin, kun jaksavat yhä uudelleen vaivautua hölmöine kommentteineen...
Rattoisaa lepopäivää
Tuumis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon vakiseuraaja ja mulla on tämä sivu tallessa, joten on nopea tulla kurkkaamaan, onko tullu uutta.
Mullakin on sivu tallessa, mutta kymmenisen muutakin sivua on. Epäsäännöllisesti vilkuilen kaikkia, on muutama, mitä seuraan päivittäin. Mukavia keskusteluja on kiva seurata ja on kiva kommentoidakin.
Tämä on yksi monipuolisimmista ketjuista, kymmeniä elämäntarinoita, jotkut olleet alusta asti mukana, jotkut tulleet matkan varrelta mukaan, toiset poikkeaa lyhyemmin ja joku torppaa, laittaa rumia merkkejä tai ilkeilee.
Kaikki kai saa tästä jotain, nuo törpötkin, kun jaksavat yhä uudelleen vaivautua hölmöine kommentteineen...
Rattoisaa lepopäivää
Tuumis
Sinä kuulostat aika ilkeälle, onko kaikki hyvin?
Vierailija kirjoitti:
Hukassa olevan ja hänen lastensa tilanne on tällä hetkellä se, että aviomiehen kautta täysin vieras nainen päättää heidän perheensä elämästä ja pitää perhettä panttivankinaan.
On täysin ventovieraan naisen päättäväisyyden, itsepintaisuuden ja mielihalujen varassa, miten Hukassa olevan ja hänen perheensä tulevaisuus tulee menemään.
minäkin näen tilanteen tällaisena. Parisuhteessa on mukana kolmas henkilö, jota Hukassa ei edes tunne. Hukassa joutuu kuuntelemaan pelkkiä valheita miehen suusta. Todella julmaa, mahdollisesti traumatosoivaa toimintaa.
Julma ero saattaa kuitenkin tulla yllätyksenä ihan milloin tahansa.
"Hukassa olevan ja hänen lastensa tilanne on tällä hetkellä se, että aviomiehen kautta täysin vieras nainen päättää heidän perheensä elämästä ja pitää perhettä panttivankinaan.
On täysin ventovieraan naisen päättäväisyyden, itsepintaisuuden ja mielihalujen varassa, miten Hukassa olevan ja hänen perheensä tulevaisuus tulee menemään."
Voi jlauta näitä typeryyksiä. Jokainen ottaa itse vastuun omasta elämästä eikä vastuuta ulkoisteta muille.
No, jopa alkaa oikeat karvat paljastua näiltä "lempeiltä" ja aina viisaasti ja toisia kannustavasti tukevilta kirjoittajiltakin. Aika rumasti oli sanottu. Suoraan viitattu, että vain määrätyt kommentit hyväksytään. Turha nyt yrittää venkuroida ja selitellä.
T. Eräs törppö kirjoittaja hölmöne kommentteineen
Vierailija kirjoitti:
"Hukassa olevan ja hänen lastensa tilanne on tällä hetkellä se, että aviomiehen kautta täysin vieras nainen päättää heidän perheensä elämästä ja pitää perhettä panttivankinaan.
On täysin ventovieraan naisen päättäväisyyden, itsepintaisuuden ja mielihalujen varassa, miten Hukassa olevan ja hänen perheensä tulevaisuus tulee menemään."
Voi jlauta näitä typeryyksiä. Jokainen ottaa itse vastuun omasta elämästä eikä vastuuta ulkoisteta muille.
Et tajunnut nyt lainkaan mitä kommentoija tarkoitti.
Eri
Minun mielestäni ei kylläkään vaikuta siltä, että Hukassa olisi tuollainen sinisilmäinen hölmö jona Kuurankukka ja 28v häntä pitävät. Hän vaikuttaa kyllä tiedostavan mitä miehellä on meneillään melkoisen hyvinkin. Tässä hän nyt pohtii teini-ikäistyvän lapsensa elämää ja pitäisi muka vaan omaa hyvinvointia miettiä ainoastaan. Ei ole ennenkuulumatonta tai edes harvinaista pysyä liitossa lasten hyvinvoinnin takia!
Se on se kiintymys ja rakkaus, joka asioita hankaloittaa. Teinistä asti yhdessä, niin side on valtavan vahva. Joku puhui riippuvuudesta, ja ehkä se vahvasti sekä miehen että Hukan puolelta on juurikin sitä. Ei osata olla ilman toista, muttei näemmä osata olla enää yhdessäkään. Ulkopuolelta nähdään ainoastaan miehen kusipäisyys, mutta kun toista rakastaa, näkee myös ne kaikki hyvät puolet. Ei ihminen ole läpeensä paha ja tuskin tämä mieskään tahallaan tahtoo vaimoaan satuttaa. Joskus oman elämän suurissa kuohuissa kaikki energia menee oman itsensä kasassa pitämiseen ja on vaikea asettua toisen asemaan.
Hyviä kommentteja nämä viimeiset. Realistisia ja ilman sokerikuorrutusta.
Kun on ollut pitkään toisen kanssa näkee myös ne hyvät puolet. Hukassa tietää kyllä miehen jutut selittelyiksi ja yritykseksi vain luovia mahdollisimman pitkään. Siksi on vaikeata tehdä päätöstä.
Vaikka ulkopuoliselta näyttääkin miltei mahdottomalta, että mikä ihme tuossa vielä pitelee. Ymmärtää on eri asia kuin hyväksyä.
Hukassa on saanut paljon vahvuutta näiden kuukausien aikana. Jos olo on nyt kohtuullisen vakaa, niin miksi lähteä vielä, kun ei ole sitä aiemminkaan tehnyt? Minun mielestäni kannattaisi vahvistaa itseään vielä lisää, koska selkeästi niin kuukausi kuukaudelta tapahtuu. Antaa miehen rauhassa vaiheilla ja tuskailla omissa sotkuissaan ja samalla keskittyä omaan hyvinvointiin. Hukassa kertoo tekevänsä ajatustyötä, joten mieli jalostuu jatkuvasti. Lopulta hän on niin vahva, että jaksaa kannatella eron hetkellä lasten surun, kun oma surutyö on jo suurimmaksi osaksi tehtynä. Kyllähän ero on lapsille rankka asia ja mies ei laisinkaan vaikuta vakaalta tukipilarilta, joka heitä pystyisi erokriisin hetkellä tukemaan. Kuten aiemmassa kommentissa todettiin, niin me emme näe suhteen hyviä puolia. Ainoastaan tämän pinnan alla muhivan erittäinkin haastavan ja raastavan tilanteen. Kuitenkin vakaalle pohjalle vuosien saatossa rakennettu elämä saattaa lapsille näyttäytyä aivan erilaisena. Heillä voi olla hyvinkin mukavaa yhdessä perheenä ja kodin hajoamisen myötä ja mahdollisesti jopa isän uuden naisen ilmestyminen elämään luo väkisinkin lasten perusturvallisuuden järkkymistä, eikä ajat tule olemaan helpot. Vastuu kaiken kannattelusta päätyy ilman muuta Hukalle, joka sitä nyt jo tekee. Silloin on oltava siihen valmis ja vahva. Joten tuo harkitsevainen linja ei välttämättä ole laisinkaan huono. En näe sitä heikkoutena, vaan pikemminkin vahvuutena.
8800/8800 puhuu totta. Ainakin minä olen kommentoinut tuosta samantyyppisesti kuin hän ja uskon, että meitä on muitakin. Vakkareilla on vain piintynyt luulo, että on vain yksi ja sama henkilö,. Tai haluavat antaa sellaisen kuvan jostain syystä.