Onko olemassa naista, joka ei ole kokenut häirintää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En sellaista häirintää, josta ei olisi selvinnyt huumorilla, kipakasti sanomalla, mulkaisemalla tai keskaria näyttämällä. En koe, että kasvurauhaani olisi häiritty tai minua olisi missään vaiheessa painettu alas (koska olen nainen). En ole koskaan pelännyt näissä häirintätilanteissa. Tietynlaiset rajat omassakin käytöksessä yrittänyt pitää, ei liian humalassa, hyvä kaveripiiri, luotettava poikaystävä. Työssä välttänyt aina kaksoistandardeja, ei siis mitään naisellisten avujen käyttöä, lirkuttelua flirttailua ja tissivaon vilauttelua vaan asialinja aina. Nyt 47 v ja keskijohdossa suuressa yrityksessä.

Näin juuri!

Lähes jokainen kokee, mutta suuri osa ei ahdistu, vaan osaa toimia tilanteessa ja voi unohtaa koko jutun. Uhriutuminen ei auta mitään eikä ketään. Asenteiden muuttuminen auttaisi, mutta sen pitäisi lähteä jo kotikasvatuksesta, että ketään ei alenneta, kiusata eikä häiritä.

Eli kotona pitää opettaa jo kymmenvuotiaasta lähtien, miten vastataan kipakasti, näytetään keskaria jne. jottei tytöt uhriutuisi, vaan kaikki sais elää rauhassa? Mitä jos käyttäytyminen siltä toiselta osapuolelta olis sellaista, ettei tarttis osata yhtään olla kipakka ym. Miten tätä aina yritetään kääntää siihen, että sen huonon käytöksen kohde ja sen kohteen erakointi on se ratkaiseva? Ja jos kärsii, niin uhriutuu, ilmaisee sen ja sit on ongelma. Tässä pitkässä syytöksen ketjussa unohtuu se alkuperäinen tekijä kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

On heitä paljonkin. Sitä vaan ei saa sanoa ääneen, koska miesvihaajat hyökkäävät heti huutamaan ja mesoamaan, että "sinä olet pahempi kuin miehet ja vähättelet ahdistelua". Näin meuhkaajien takia ahdistelu vaikuttaa huomattavasti yleisemmältä kuin onkaan. Meidät, jotka emme ole ahdistelua tai häirintää kokeneet on vaiennettu kova äänisten uhriutujien ja miesvihaajien toimesta. Huomaa tässäkin ketjussa, että näin tapahtuu. Jos joku uskaltaa kertoa totuuden, että kaikki häirintäsyytökset eivät ole totta, alkaa hirveä huuto ja syyttely. 

No ei kyl. Jos kuka on kertonut, ettei ole kokenut ahdistwlua, on saanut peukkuja ja useaan kertaan todellut, että iloitse siitä. Ei kai kukaan nyt halua tulla ahdistetuksi! Sitä vastaan sen aijaan on sanottu, ettei joku, joka EI ole kokenut ahdistelua, voi sanoa, ettei sellaista tapahdu!

Vierailija kirjoitti:

On heitä paljonkin. Sitä vaan ei saa sanoa ääneen, koska miesvihaajat hyökkäävät heti huutamaan ja mesoamaan, että "sinä olet pahempi kuin miehet ja vähättelet ahdistelua". Näin meuhkaajien takia ahdistelu vaikuttaa huomattavasti yleisemmältä kuin onkaan. Meidät, jotka emme ole ahdistelua tai häirintää kokeneet on vaiennettu kova äänisten uhriutujien ja miesvihaajien toimesta. Huomaa tässäkin ketjussa, että näin tapahtuu. Jos joku uskaltaa kertoa totuuden, että kaikki häirintäsyytökset eivät ole totta, alkaa hirveä huuto ja syyttely. 

Miten teidät, jotka ette ole ahdistelua kokeneet, on yritetty vaientaa? Mihin et saa ääntäsi? Kuka on miesvihaaja? En ole sellaista havainnut, uhriutumisesta syytöksiä kylläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä muista kokeneeni. On kyllä huudeltu, vislailtu jne. mutta mä otan sen vaan kohteliaisuutena.

Oletetaan, että lähes jokainen 15 vuotta täyttänyt on kokenut joskus vastaavaa.

Otetaan esimerkiksi, että 20 nuorta naista kokee yhtenä päivänä huutelua ja vislailua. Tämän palstan kommentoijien (ja tiettyjen puolueiden äänestäjien) keskuudessa 20 nuorta naista on juuri kokenut häirintää.

Mutta kysytäänkin näiltä 20 naiselta itseltään, että mitä äsken tapahtui ja koitko sen häirintänä. Yllättäen naisista vaikkapa 10 sanoo, että olihan se vähän tyhmää käytöstä, mutta eivät he kokeneet tulleensa häirityiksi. 5 naista sanoo, että ei kiinnittänyt tapaukseen mitään huomiota eikä asia jää millään lailla vaivaamaan. Jäljelle jää enää 5 naista, jotka kokivat tulleensa häirityiksi.

Eli onko lopputulema se, että kaikkia 20 naista häirittiin, vai kenties vain niitä viittä, joita asia vaivasi? Jos vastaat, että kaikkia naisia häirittiin, niin silloinhan 15 naisen kokemus oli väärä eivätkä he vain tajunneet häiriintyä?

Miten tää voikin olla niin vaikea ymmärtää? Niitä häirittiin, jotka kokivat niin. Sinä, joka käyttäydyt noin, otat riskin siitä, että käytöksesi koetaan häirintänä.

Suomeksi: häirintä on täysin mielivaltaisesti määriteltävissä oleva termi, jota voi halutessaan käyttää täysin mielivaltaisesti miehiä vastaan. Häirintä on siis vain naisen kokemus. Sen sijaan, jos mies kokee naisen perättömät syytökset häiritsevinä, mies ei ole häirinnän kohde, vaan naisvihaaja, joka alistaa naisia. Sääliksi käy miehiä tällaisessa maailmassa.

N42

No annappa sille selkeä määritelmä, niin päästään tästä mielivaltaisuudesta eroon! Ja miten tää nyt taas olis naiset vastaan miehet? Jokainen, joka kokee häirintää, on tullut häiritykset. Siinä ei sukupuoli paljon auta, eikä suojele.

Varmaan aika harvassa ovat ne, joita ei olisi edes kerran ahdis teltu. Minua on kou rit tu ensimmäisen kerran kun olin 12v.

Todella sairasta kuinka pienet tytöt joutuvat kestämään sellaista. Nykyään lapsia ah dis tel laan myös somessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä muista kokeneeni. On kyllä huudeltu, vislailtu jne. mutta mä otan sen vaan kohteliaisuutena.

Oletetaan, että lähes jokainen 15 vuotta täyttänyt on kokenut joskus vastaavaa.

Otetaan esimerkiksi, että 20 nuorta naista kokee yhtenä päivänä huutelua ja vislailua. Tämän palstan kommentoijien (ja tiettyjen puolueiden äänestäjien) keskuudessa 20 nuorta naista on juuri kokenut häirintää.

Mutta kysytäänkin näiltä 20 naiselta itseltään, että mitä äsken tapahtui ja koitko sen häirintänä. Yllättäen naisista vaikkapa 10 sanoo, että olihan se vähän tyhmää käytöstä, mutta eivät he kokeneet tulleensa häirityiksi. 5 naista sanoo, että ei kiinnittänyt tapaukseen mitään huomiota eikä asia jää millään lailla vaivaamaan. Jäljelle jää enää 5 naista, jotka kokivat tulleensa häirityiksi.

Eli onko lopputulema se, että kaikkia 20 naista häirittiin, vai kenties vain niitä viittä, joita asia vaivasi? Jos vastaat, että kaikkia naisia häirittiin, niin silloinhan 15 naisen kokemus oli väärä eivätkä he vain tajunneet häiriintyä?

Miten tää voikin olla niin vaikea ymmärtää? Niitä häirittiin, jotka kokivat niin. Sinä, joka käyttäydyt noin, otat riskin siitä, että käytöksesi koetaan häirintänä.

Suomeksi: häirintä on täysin mielivaltaisesti määriteltävissä oleva termi, jota voi halutessaan käyttää täysin mielivaltaisesti miehiä vastaan. Häirintä on siis vain naisen kokemus. Sen sijaan, jos mies kokee naisen perättömät syytökset häiritsevinä, mies ei ole häirinnän kohde, vaan naisvihaaja, joka alistaa naisia. Sääliksi käy miehiä tällaisessa maailmassa.

N42

-26- vuotias lähestyi toistuvasti minua 16- vuotiaana kaupungilla keskellä päivää, kehui ulkonäköä ja pyyteli kotiinsa. Ahdisti.

-Vanha mies ajoi hitaasti vierelläni, kun kello 17. 00 kesällä olin keskustassa kävelemässä kotiini. Mies pyyteli kyytiinsä eikä luovuttanut ennen

kuin sanoin ottavani rekkarin ylös ja soittavani poliisille. Pelotti.

-Parikymppisenä töistä lähitessäni klo 16.00 olin kuin plussa-piste talvivaatteineni. Kävelin kotiin päin ja mies ajoi vieressä hitaasti ja runkkasi. V*tutti ja ällötti.

Tässä vain muutama esimerkki minulta 80- ja 90- luvulta. Elämää ennen nettiä ja sen tuomaa häiriköintiä.

Kavereillani on ihan kaikilla vastaavia kokemuksia.

N50

Jaa. Enpä ole koskaan mitään tuollaista kokenut. Eikä sinun kokemuksesi tarkoita, että kaikki häirinnästä syytöksiä esittävät puhuisivat totta. Tai varsinkaan, että kaikki kokisivat häirintää. 

t. lainaamasi

Kertokaahan, miksi on niin kovasti tarve a) vähätellä toisten kokemuksia, b) toistella tuota, että jotkut valehtelevat? Onko teille käynyt niin, eträ joku on valehdellut teidän käyttäytyneen huonosti ja olette joutuneet sen johdosta vaikeuksiin? Miksi sitä ajatusta toisten kokemasta huonosta kohtelusta pitää yrittää väittää joksikin toiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä muista kokeneeni. On kyllä huudeltu, vislailtu jne. mutta mä otan sen vaan kohteliaisuutena.

Oletetaan, että lähes jokainen 15 vuotta täyttänyt on kokenut joskus vastaavaa.

Otetaan esimerkiksi, että 20 nuorta naista kokee yhtenä päivänä huutelua ja vislailua. Tämän palstan kommentoijien (ja tiettyjen puolueiden äänestäjien) keskuudessa 20 nuorta naista on juuri kokenut häirintää.

Mutta kysytäänkin näiltä 20 naiselta itseltään, että mitä äsken tapahtui ja koitko sen häirintänä. Yllättäen naisista vaikkapa 10 sanoo, että olihan se vähän tyhmää käytöstä, mutta eivät he kokeneet tulleensa häirityiksi. 5 naista sanoo, että ei kiinnittänyt tapaukseen mitään huomiota eikä asia jää millään lailla vaivaamaan. Jäljelle jää enää 5 naista, jotka kokivat tulleensa häirityiksi.

Eli onko lopputulema se, että kaikkia 20 naista häirittiin, vai kenties vain niitä viittä, joita asia vaivasi? Jos vastaat, että kaikkia naisia häirittiin, niin silloinhan 15 naisen kokemus oli väärä eivätkä he vain tajunneet häiriintyä?

Miten tää voikin olla niin vaikea ymmärtää? Niitä häirittiin, jotka kokivat niin. Sinä, joka käyttäydyt noin, otat riskin siitä, että käytöksesi koetaan häirintänä.

Suomeksi: häirintä on täysin mielivaltaisesti määriteltävissä oleva termi, jota voi halutessaan käyttää täysin mielivaltaisesti miehiä vastaan. Häirintä on siis vain naisen kokemus. Sen sijaan, jos mies kokee naisen perättömät syytökset häiritsevinä, mies ei ole häirinnän kohde, vaan naisvihaaja, joka alistaa naisia. Sääliksi käy miehiä tällaisessa maailmassa.

N42

-26- vuotias lähestyi toistuvasti minua 16- vuotiaana kaupungilla keskellä päivää, kehui ulkonäköä ja pyyteli kotiinsa. Ahdisti.

-Vanha mies ajoi hitaasti vierelläni, kun kello 17. 00 kesällä olin keskustassa kävelemässä kotiini. Mies pyyteli kyytiinsä eikä luovuttanut ennen

kuin sanoin ottavani rekkarin ylös ja soittavani poliisille. Pelotti.

-Parikymppisenä töistä lähitessäni klo 16.00 olin kuin plussa-piste talvivaatteineni. Kävelin kotiin päin ja mies ajoi vieressä hitaasti ja runkkasi. V*tutti ja ällötti.

Tässä vain muutama esimerkki minulta 80- ja 90- luvulta. Elämää ennen nettiä ja sen tuomaa häiriköintiä.

Kavereillani on ihan kaikilla vastaavia kokemuksia.

N50

Anteeksi mitä? Onko tullut nautittua hiukkasen liikaa juhannusjuomia, kun ulosanti on tuota taso?

???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen pyytämättä saanut tutuilta naisilta römpsä ja tissikuvia mikä on ällöttävää ja ahdistavaa. Etenkin jos kyseessä ei mikään kaunis tapaus. Samoin olen parissa suhteessa saanut naiselta turpaan mutta eihän siitä mies kehtaa puhua julkisesti. Samoin olen joutunut sammuneena tilaan jossa nainen on ottanut suihin. Miten nämä olisi jos tekijä olisikin mies? Näiden aikoihin olin 18-23 vuotias nuori mies.

En tiedä, miksi sitä pitäisi pohtia, jos kyseessä olisi ollut tekijänä mies. Eikö sitä voi käsitellä ihan sillä, että sinä olet nämä kokenut ja miltä se sinusta tuntui? Jos olet kokenut tapaukset ikävinä, niistä kannattaa puhua. Jos et, mitä lisäarvoa niistä puhuminen tähän tuo?

Koko ketju on pyhitetty puheelle siitä miten naiset kokevat jokaisen sanan ikävinä ja sitten kun mies kertoo todellisesta ahdistelusta, tulet jeesustelemaan. 🤡

Jos tekijä olisi ollut mies, hän olisi miehenä leimaantunut homoksi. Naisena hän olisi saanut terapiaa, korvauksia ja tekijä linnaa.

Jaahas. Tapa se on tuokin mitätöidä. Mitäs jeesustelua se on, et jos toinen on kokenut ikävää ahdistelua, kehoitan puhumaan siitä ahdisteluna. Jos ei ole kokenut sitä ahdisteluna, ei kuulu otsikon alle. Viestitä sai käsityksen, että koska on mies kohteena, asia on ikäänkuin eri, kuin jos olis ollut nainen.

No sepä se kun se on eri asia.

Mutta miten se on eri asia? Jos miestä ahdistellaan ja hän kokee sen ahdisteluna, onko se jotenkin eri asia, kuin jos naista ahdistellaan, ja hän kokee tulleensa ahdistelluksi? Mielestäni molemmat tilanteen yhtä pahoja. Miksi miehen kokema olisi eri?

Se on eri asia, koska se mies lynkataan heti, nainen on vain ollut antava, ei ottava ja mies on nynny, kun jaksaa valittaa. Siten se on täysin eri asia.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä muista kokeneeni. On kyllä huudeltu, vislailtu jne. mutta mä otan sen vaan kohteliaisuutena.

Oletetaan, että lähes jokainen 15 vuotta täyttänyt on kokenut joskus vastaavaa.

Otetaan esimerkiksi, että 20 nuorta naista kokee yhtenä päivänä huutelua ja vislailua. Tämän palstan kommentoijien (ja tiettyjen puolueiden äänestäjien) keskuudessa 20 nuorta naista on juuri kokenut häirintää.

Mutta kysytäänkin näiltä 20 naiselta itseltään, että mitä äsken tapahtui ja koitko sen häirintänä. Yllättäen naisista vaikkapa 10 sanoo, että olihan se vähän tyhmää käytöstä, mutta eivät he kokeneet tulleensa häirityiksi. 5 naista sanoo, että ei kiinnittänyt tapaukseen mitään huomiota eikä asia jää millään lailla vaivaamaan. Jäljelle jää enää 5 naista, jotka kokivat tulleensa häirityiksi.

Eli onko lopputulema se, että kaikkia 20 naista häirittiin, vai kenties vain niitä viittä, joita asia vaivasi? Jos vastaat, että kaikkia naisia häirittiin, niin silloinhan 15 naisen kokemus oli väärä eivätkä he vain tajunneet häiriintyä?

Miten tää voikin olla niin vaikea ymmärtää? Niitä häirittiin, jotka kokivat niin. Sinä, joka käyttäydyt noin, otat riskin siitä, että käytöksesi koetaan häirintänä.

Suomeksi: häirintä on täysin mielivaltaisesti määriteltävissä oleva termi, jota voi halutessaan käyttää täysin mielivaltaisesti miehiä vastaan. Häirintä on siis vain naisen kokemus. Sen sijaan, jos mies kokee naisen perättömät syytökset häiritsevinä, mies ei ole häirinnän kohde, vaan naisvihaaja, joka alistaa naisia. Sääliksi käy miehiä tällaisessa maailmassa.

N42

-26- vuotias lähestyi toistuvasti minua 16- vuotiaana kaupungilla keskellä päivää, kehui ulkonäköä ja pyyteli kotiinsa. Ahdisti.

-Vanha mies ajoi hitaasti vierelläni, kun kello 17. 00 kesällä olin keskustassa kävelemässä kotiini. Mies pyyteli kyytiinsä eikä luovuttanut ennen

kuin sanoin ottavani rekkarin ylös ja soittavani poliisille. Pelotti.

-Parikymppisenä töistä lähitessäni klo 16.00 olin kuin plussa-piste talvivaatteineni. Kävelin kotiin päin ja mies ajoi vieressä hitaasti ja runkkasi. V*tutti ja ällötti.

Tässä vain muutama esimerkki minulta 80- ja 90- luvulta. Elämää ennen nettiä ja sen tuomaa häiriköintiä.

Kavereillani on ihan kaikilla vastaavia kokemuksia.

N50

Jaa. Enpä ole koskaan mitään tuollaista kokenut. Eikä sinun kokemuksesi tarkoita, että kaikki häirinnästä syytöksiä esittävät puhuisivat totta. Tai varsinkaan, että kaikki kokisivat häirintää. 

t. lainaamasi

Kertokaahan, miksi on niin kovasti tarve a) vähätellä toisten kokemuksia, b) toistella tuota, että jotkut valehtelevat? Onko teille käynyt niin, eträ joku on valehdellut teidän käyttäytyneen huonosti ja olette joutuneet sen johdosta vaikeuksiin? Miksi sitä ajatusta toisten kokemasta huonosta kohtelusta pitää yrittää väittää joksikin toiseksi?

Kukaan ei vähättele toisen kokemuksia vaan kertoo, että moni asia ei ole ahdistelua ja jonkun vislauksen väittäminen ahdisteluksi on viemässä uskottavuutta todelliselta ahdistelulta. Ihan vapaasti saa ahdistua ja kokea häiritsevänä, mutta älkää käyttäkö siitä termiä ahdistelu ja väittäkö, että kaikki naiset ovat kokeneet ahdistelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä muista kokeneeni. On kyllä huudeltu, vislailtu jne. mutta mä otan sen vaan kohteliaisuutena.

Oletetaan, että lähes jokainen 15 vuotta täyttänyt on kokenut joskus vastaavaa.

Otetaan esimerkiksi, että 20 nuorta naista kokee yhtenä päivänä huutelua ja vislailua. Tämän palstan kommentoijien (ja tiettyjen puolueiden äänestäjien) keskuudessa 20 nuorta naista on juuri kokenut häirintää.

Mutta kysytäänkin näiltä 20 naiselta itseltään, että mitä äsken tapahtui ja koitko sen häirintänä. Yllättäen naisista vaikkapa 10 sanoo, että olihan se vähän tyhmää käytöstä, mutta eivät he kokeneet tulleensa häirityiksi. 5 naista sanoo, että ei kiinnittänyt tapaukseen mitään huomiota eikä asia jää millään lailla vaivaamaan. Jäljelle jää enää 5 naista, jotka kokivat tulleensa häirityiksi.

Eli onko lopputulema se, että kaikkia 20 naista häirittiin, vai kenties vain niitä viittä, joita asia vaivasi? Jos vastaat, että kaikkia naisia häirittiin, niin silloinhan 15 naisen kokemus oli väärä eivätkä he vain tajunneet häiriintyä?

Miten tää voikin olla niin vaikea ymmärtää? Niitä häirittiin, jotka kokivat niin. Sinä, joka käyttäydyt noin, otat riskin siitä, että käytöksesi koetaan häirintänä.

Miehenä ei voi tehdä mitään ilman, että joku kokee sen häirintänä. Jos se, että istuu puistonpenkillä voi jonkun sekopäisen miesvihaajan mielestä olla häirintää. Siltikin, vaikka mies ei edes huomaisi tuon sekopään olemassaoloa. Tällaiseksi on maailma mennyt. 

Mistä tulee tämä tarve nollata koko aihe jollakin satunnaisella esimerkillä, jossa ei ole mitään todellista ja sen perusteella vielä syyttää mies v i hasta? Jos joku ahdistuu jonkun satunnaisen ihmisen läsnäolosta, on sillä ihmisellä ihan muut syyt taustalla, kuin häirintä. Mitä siis yritit tällä sanoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen pyytämättä saanut tutuilta naisilta römpsä ja tissikuvia mikä on ällöttävää ja ahdistavaa. Etenkin jos kyseessä ei mikään kaunis tapaus. Samoin olen parissa suhteessa saanut naiselta turpaan mutta eihän siitä mies kehtaa puhua julkisesti. Samoin olen joutunut sammuneena tilaan jossa nainen on ottanut suihin. Miten nämä olisi jos tekijä olisikin mies? Näiden aikoihin olin 18-23 vuotias nuori mies.

En tiedä, miksi sitä pitäisi pohtia, jos kyseessä olisi ollut tekijänä mies. Eikö sitä voi käsitellä ihan sillä, että sinä olet nämä kokenut ja miltä se sinusta tuntui? Jos olet kokenut tapaukset ikävinä, niistä kannattaa puhua. Jos et, mitä lisäarvoa niistä puhuminen tähän tuo?

Koko ketju on pyhitetty puheelle siitä miten naiset kokevat jokaisen sanan ikävinä ja sitten kun mies kertoo todellisesta ahdistelusta, tulet jeesustelemaan. 🤡

Jos tekijä olisi ollut mies, hän olisi miehenä leimaantunut homoksi. Naisena hän olisi saanut terapiaa, korvauksia ja tekijä linnaa.

Jaahas. Tapa se on tuokin mitätöidä. Mitäs jeesustelua se on, et jos toinen on kokenut ikävää ahdistelua, kehoitan puhumaan siitä ahdisteluna. Jos ei ole kokenut sitä ahdisteluna, ei kuulu otsikon alle. Viestitä sai käsityksen, että koska on mies kohteena, asia on ikäänkuin eri, kuin jos olis ollut nainen.

No sepä se kun se on eri asia.

Mutta miten se on eri asia? Jos miestä ahdistellaan ja hän kokee sen ahdisteluna, onko se jotenkin eri asia, kuin jos naista ahdistellaan, ja hän kokee tulleensa ahdistelluksi? Mielestäni molemmat tilanteen yhtä pahoja. Miksi miehen kokema olisi eri?

Se on eri asia, koska se mies lynkataan heti, nainen on vain ollut antava, ei ottava ja mies on nynny, kun jaksaa valittaa. Siten se on täysin eri asia.

-eri

Täh, en ymmärrä vastausta. Milloin mies lynkataan heti ja nainen ollut vain antava? Jos minun tytärtä tai poikaa kukaan ahdistelee, olen kyllä raivoissani molempien puolesta yhtälailla. En näe siinä mitään eroa. Enkä myöskään siinä olisiko ahdistelija mies vai nainen. Näin äiti-ihmisenä ja naisoletettuna olisin valmis lyömään joka tapauksessa ja yhtälailla.

Vierailija kirjoitti:

On heitä paljonkin. Sitä vaan ei saa sanoa ääneen, koska miesvihaajat hyökkäävät heti huutamaan ja mesoamaan, että "sinä olet pahempi kuin miehet ja vähättelet ahdistelua". Näin meuhkaajien takia ahdistelu vaikuttaa huomattavasti yleisemmältä kuin onkaan. Meidät, jotka emme ole ahdistelua tai häirintää kokeneet on vaiennettu kova äänisten uhriutujien ja miesvihaajien toimesta. Huomaa tässäkin ketjussa, että näin tapahtuu. Jos joku uskaltaa kertoa totuuden, että kaikki häirintäsyytökset eivät ole totta, alkaa hirveä huuto ja syyttely. 

Kerro nyt alkuun, milloin ja kuka on valehdellut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä muista kokeneeni. On kyllä huudeltu, vislailtu jne. mutta mä otan sen vaan kohteliaisuutena.

Oletetaan, että lähes jokainen 15 vuotta täyttänyt on kokenut joskus vastaavaa.

Otetaan esimerkiksi, että 20 nuorta naista kokee yhtenä päivänä huutelua ja vislailua. Tämän palstan kommentoijien (ja tiettyjen puolueiden äänestäjien) keskuudessa 20 nuorta naista on juuri kokenut häirintää.

Mutta kysytäänkin näiltä 20 naiselta itseltään, että mitä äsken tapahtui ja koitko sen häirintänä. Yllättäen naisista vaikkapa 10 sanoo, että olihan se vähän tyhmää käytöstä, mutta eivät he kokeneet tulleensa häirityiksi. 5 naista sanoo, että ei kiinnittänyt tapaukseen mitään huomiota eikä asia jää millään lailla vaivaamaan. Jäljelle jää enää 5 naista, jotka kokivat tulleensa häirityiksi.

Eli onko lopputulema se, että kaikkia 20 naista häirittiin, vai kenties vain niitä viittä, joita asia vaivasi? Jos vastaat, että kaikkia naisia häirittiin, niin silloinhan 15 naisen kokemus oli väärä eivätkä he vain tajunneet häiriintyä?

Miten tää voikin olla niin vaikea ymmärtää? Niitä häirittiin, jotka kokivat niin. Sinä, joka käyttäydyt noin, otat riskin siitä, että käytöksesi koetaan häirintänä.

Suomeksi: häirintä on täysin mielivaltaisesti määriteltävissä oleva termi, jota voi halutessaan käyttää täysin mielivaltaisesti miehiä vastaan. Häirintä on siis vain naisen kokemus. Sen sijaan, jos mies kokee naisen perättömät syytökset häiritsevinä, mies ei ole häirinnän kohde, vaan naisvihaaja, joka alistaa naisia. Sääliksi käy miehiä tällaisessa maailmassa.

N42

-26- vuotias lähestyi toistuvasti minua 16- vuotiaana kaupungilla keskellä päivää, kehui ulkonäköä ja pyyteli kotiinsa. Ahdisti.

-Vanha mies ajoi hitaasti vierelläni, kun kello 17. 00 kesällä olin keskustassa kävelemässä kotiini. Mies pyyteli kyytiinsä eikä luovuttanut ennen

kuin sanoin ottavani rekkarin ylös ja soittavani poliisille. Pelotti.

-Parikymppisenä töistä lähitessäni klo 16.00 olin kuin plussa-piste talvivaatteineni. Kävelin kotiin päin ja mies ajoi vieressä hitaasti ja runkkasi. V*tutti ja ällötti.

Tässä vain muutama esimerkki minulta 80- ja 90- luvulta. Elämää ennen nettiä ja sen tuomaa häiriköintiä.

Kavereillani on ihan kaikilla vastaavia kokemuksia.

N50

Jaa. Enpä ole koskaan mitään tuollaista kokenut. Eikä sinun kokemuksesi tarkoita, että kaikki häirinnästä syytöksiä esittävät puhuisivat totta. Tai varsinkaan, että kaikki kokisivat häirintää. 

t. lainaamasi

Kertokaahan, miksi on niin kovasti tarve a) vähätellä toisten kokemuksia, b) toistella tuota, että jotkut valehtelevat? Onko teille käynyt niin, eträ joku on valehdellut teidän käyttäytyneen huonosti ja olette joutuneet sen johdosta vaikeuksiin? Miksi sitä ajatusta toisten kokemasta huonosta kohtelusta pitää yrittää väittää joksikin toiseksi?

Kukaan ei vähättele toisen kokemuksia vaan kertoo, että moni asia ei ole ahdistelua ja jonkun vislauksen väittäminen ahdisteluksi on viemässä uskottavuutta todelliselta ahdistelulta. Ihan vapaasti saa ahdistua ja kokea häiritsevänä, mutta älkää käyttäkö siitä termiä ahdistelu ja väittäkö, että kaikki naiset ovat kokeneet ahdistelua.

Ei kaikki ole kokenut ahdistelua, tai kaikki eivät koe samoja asioita ahdistaviksi. Mutta määrittele se, mikä on ahdistelu? Kenellä on oikeus sanoa toisen puolesta, mikä ahdistaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Läskit on tuskin koskaan kokeneet seksuaalista häirintää paitsi unissaan, joista sitten tekevät tarinoita julkisuuteen. Korkeintaan vittuilua. Kai se on jotain häirintää sitten?

Häirintää tämäkin viesti. Mollaat siinä ylipainoisia naisia.

Tutustu ihan ensin häirintä termiin ja palaa sit asiaan. Kommentti on typerä niin, mutta häirintää se ei ole.

Ehkei tuo täytä rikosoikeudellisen häirinnän kriteereitä, mutta on se silti häiritsevää käytöstä, puhekielessä siis häirintää. Sama juttu ahdistelun kanssa. Puhekielessä sillä tarkoitetaan kaikenlaista ahdistavaa käytöstä.

Ei se ole edes puhekielessä häirintää. Tässä näkee sen miten häirintänä pidetään nykyään mitä tahansa mikä ei itseä miellytä. Todennäköisesti myös tätä kommenttia siis.

Aiheutatte sen että oikea häirintä peittyy paskapuheen alle. Häirinnän uhrien kyynelissä kylvette.

On olemassa ihmisiä, jotka kokevat ihan minkä tahansa huomion häirinnäksi.

Jos joku vaikka kysyy kaupassa, että onkohan nämä tomaatit suomalaisia, niin se on häirintää, koska kyseinen ihminen ei halua, että häneltä kysytään mitään, koska hän ole töissä kyseisessä kaupassa, vaan ostoksilla.

Tai joku random humalainen kommentoi kolmen tytön porukalle jotain heidän ulkonäöstään, kaksi heistä ei reagoi mitenkään ja on jo minuutin päästä unohtanut koko ukon, mutta kolmas koki tulleensa seksuaalisesti häirityksi eikä nuku viikkoon kunnolla.

Tai kuntosalilla joku mies katsoo, kun nainen kyykkää. Hän voi katsoa tekniikkaa tai ihailla pyllyä, mutta yhtä kaikki, yksi ei treeniin keskittymiseltään huomaa mitään, mutta toinen ahdistuu ja miettii, pitäisikö vaihtaa jäsenyys naisten salille.

Ihmisten kokemukset on täysin yksilöllisiä.

Joka tapauksessa nämä tulkinnanvaraiset ja täysin kokemusperäiset tapahtumat vievät huomiota siltä, kuin joitain ahdistellaan jatkuvasti ja traumatisoivasti ilman minkäänlaista tulkinnanvaraisuutta. He eivät saa enää ääntään kuuluviin, koska huomion vievät ne, jotka kokevat tulleensa häirityiksi (valtaosan mielestä) melko mitättömistä jutuista.

Oon useissa yhteyksissä nähnyt vastaavan kirjoituksen, miten toiset kokee ahdisteluksi

pelkän neutraalin puheenki, ja naiset uhriutuvat ihan tyhjästä ja siten pilaavat äänen heiltä, joita on oikeasti ahdisteltu. Mutta en kuitenkaan näistä samoista ketjuista löydä viestiä, jossa joku sano, et ahdisti kun joku kysyi tomaateista. Mielenkiintoista olis tietää tarkemmin, jos jollekin näin on oikeasti käynyt, et mikä siinä on ollut sit niin ahdistavaa. Tällaisissa tapauksissa todennäköisesti joku suurempi trauma takana. Mutta tuskin nyt niin yleistä on, kuin tämäntyyppiset nollauskommentit antaa ymmärtää.

Kirjoitin tuon tomaattikommentin. Keksin esimerkin omasta päästäni, en suoraan tältä palstalta. Olen kuitenkin tällä samalla palstalla törmännyt kommentteihin, joiden kirjoittaja on sitä mieltä, että tuntemattomat eivät saa jutella hänelle ja piste. Olen sitä mieltä, että jos ahdistuu siitä, että joku kysyy mielipidettä tomaateista, on omassa päässä jotain hieman eriskummallisesti eikä siksi kestä sitä, että julkisella paikalla saattaa törmätä ihmiseen, joka juttelee satunnaiselle vastaantulijalle. Se voi olla trauma, jokin nepsy-juttu, äärimmäinen introversio yhdistettynä voimakkaaseen ujouteen tms. Joka tapauksessa se ei johdu siitä toisesta ihmisestä eikä missään tapauksessa ole ahdistelua eikä edes häirintää.

Siksi vierastan sitä, että häirintä määriteltäisiin yksinomaan ihmisen kokemuksena. Silloin ääritilanteessa mikä tahansa kanssakäyminen voidaan määritellä häirinnäksi.

En ole koskaan törmännyt tällaisiin ihmisiin tai kertomuksiin, siksi varmaan oletan, että aika ääri-ilmiö. Mutta tällaisilla kommenteilla usein yritetään vesittää koko häirintäkulttuurista puhumista. Silloin nuo keksityt esimerkit menettävät myös merkityksen.

Minä voisin puhua häirintäkulttuurista, ellei keskusteluun liittyisi koko ajan niitä, jotka liioittelevat häirintäkokemuksia. Voitaisiin yhdessä miettiä, mitä pitäisi tehdä groo_ming -ilmiölle netissä, miten saataisiin jokainen tuntemaan kehorauhaa, kuten Samu Haber Vain elämäässä lauloi, eli "Älä koske vierasta hanurii" .  Voitaisiin miettiä, onko kaikilla työpaikoilla lupa työskennellä rauhassa ilman pomon tai työkaverin limaisia ja seksipitoisia vihjailuja ym. Jos huomio olisi tällaisissa asioissa, voitaisiin jättää kaikki katseen suuntaamiset ja oikeasti harmittomat kommentit omaan arvoonsa.

Mistä tiedät että joku "liioittelee häirintäkokemusta"?

Vierailija kirjoitti:

On heitä paljonkin. Sitä vaan ei saa sanoa ääneen, koska miesvihaajat hyökkäävät heti huutamaan ja mesoamaan, että "sinä olet pahempi kuin miehet ja vähättelet ahdistelua". Näin meuhkaajien takia ahdistelu vaikuttaa huomattavasti yleisemmältä kuin onkaan. Meidät, jotka emme ole ahdistelua tai häirintää kokeneet on vaiennettu kova äänisten uhriutujien ja miesvihaajien toimesta. Huomaa tässäkin ketjussa, että näin tapahtuu. Jos joku uskaltaa kertoa totuuden, että kaikki häirintäsyytökset eivät ole totta, alkaa hirveä huuto ja syyttely. 

Jos sinä vain tyytyisit kertomaan oman kokemuksesi, kaikki olisi okei.

MUTTA sinähän tuomitset jonkin toisen naisen häirintäkokemukset -- joista et voi tietää mitään.

Selvästi tarkoituksesi on vain vaientaa häirintää kokeneet.

Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä muista kokeneeni. On kyllä huudeltu, vislailtu jne. mutta mä otan sen vaan kohteliaisuutena.

Oletetaan, että lähes jokainen 15 vuotta täyttänyt on kokenut joskus vastaavaa.

Otetaan esimerkiksi, että 20 nuorta naista kokee yhtenä päivänä huutelua ja vislailua. Tämän palstan kommentoijien (ja tiettyjen puolueiden äänestäjien) keskuudessa 20 nuorta naista on juuri kokenut häirintää.

Mutta kysytäänkin näiltä 20 naiselta itseltään, että mitä äsken tapahtui ja koitko sen häirintänä. Yllättäen naisista vaikkapa 10 sanoo, että olihan se vähän tyhmää käytöstä, mutta eivät he kokeneet tulleensa häirityiksi. 5 naista sanoo, että ei kiinnittänyt tapaukseen mitään huomiota eikä asia jää millään lailla vaivaamaan. Jäljelle jää enää 5 naista, jotka kokivat tulleensa häirityiksi.

Eli onko lopputulema se, että kaikkia 20 naista häirittiin, vai kenties vain niitä viittä, joita asia vaivasi? Jos vastaat, että kaikkia naisia häirittiin, niin silloinhan 15 naisen kokemus oli väärä eivätkä he vain tajunneet häiriintyä?

Miten tää voikin olla niin vaikea ymmärtää? Niitä häirittiin, jotka kokivat niin. Sinä, joka käyttäydyt noin, otat riskin siitä, että käytöksesi koetaan häirintänä.

Suomeksi: häirintä on täysin mielivaltaisesti määriteltävissä oleva termi, jota voi halutessaan käyttää täysin mielivaltaisesti miehiä vastaan. Häirintä on siis vain naisen kokemus. Sen sijaan, jos mies kokee naisen perättömät syytökset häiritsevinä, mies ei ole häirinnän kohde, vaan naisvihaaja, joka alistaa naisia. Sääliksi käy miehiä tällaisessa maailmassa.

N42

Suomessa on laki ja kyllä lakia tulkitessa on olemassa määritelmiä häirinnästä, joten ei se ole mielivaltaista. Kuulostat itkuinesi vain "miesasiamieheltä", jolla faktat eivät ole hallussa.

Työturvallisuuslaki, tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki ovat keskeisiä aiheeseen liittyviä lakeja, ja tietysti perustuslaki. Häirintä laajana terminä liittyy monesta syystä tehtyyn häirintään (ikä, sukupuoli, etnisyys...)

Jos puhutaan etenkin sukupuolen ja seksuaalisuuden takia kohdistuvasta häirinnästä, niin tasa-arvovaltuutetun sivulla on yleinen määritelmä.

https://tasa-arvo.fi/hairinta

Tuossa keskeinen termi on että häirintä on ei-toivottua käytöstä, mikä tarkoittaa, että asiaa pitää tarkastella juuri sen uhrin näkökulmasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä muista kokeneeni. On kyllä huudeltu, vislailtu jne. mutta mä otan sen vaan kohteliaisuutena.

Oletetaan, että lähes jokainen 15 vuotta täyttänyt on kokenut joskus vastaavaa.

Otetaan esimerkiksi, että 20 nuorta naista kokee yhtenä päivänä huutelua ja vislailua. Tämän palstan kommentoijien (ja tiettyjen puolueiden äänestäjien) keskuudessa 20 nuorta naista on juuri kokenut häirintää.

Mutta kysytäänkin näiltä 20 naiselta itseltään, että mitä äsken tapahtui ja koitko sen häirintänä. Yllättäen naisista vaikkapa 10 sanoo, että olihan se vähän tyhmää käytöstä, mutta eivät he kokeneet tulleensa häirityiksi. 5 naista sanoo, että ei kiinnittänyt tapaukseen mitään huomiota eikä asia jää millään lailla vaivaamaan. Jäljelle jää enää 5 naista, jotka kokivat tulleensa häirityiksi.

Eli onko lopputulema se, että kaikkia 20 naista häirittiin, vai kenties vain niitä viittä, joita asia vaivasi? Jos vastaat, että kaikkia naisia häirittiin, niin silloinhan 15 naisen kokemus oli väärä eivätkä he vain tajunneet häiriintyä?

Miten tää voikin olla niin vaikea ymmärtää? Niitä häirittiin, jotka kokivat niin. Sinä, joka käyttäydyt noin, otat riskin siitä, että käytöksesi koetaan häirintänä.

Suomeksi: häirintä on täysin mielivaltaisesti määriteltävissä oleva termi, jota voi halutessaan käyttää täysin mielivaltaisesti miehiä vastaan. Häirintä on siis vain naisen kokemus. Sen sijaan, jos mies kokee naisen perättömät syytökset häiritsevinä, mies ei ole häirinnän kohde, vaan naisvihaaja, joka alistaa naisia. Sääliksi käy miehiä tällaisessa maailmassa.

N42

-26- vuotias lähestyi toistuvasti minua 16- vuotiaana kaupungilla keskellä päivää, kehui ulkonäköä ja pyyteli kotiinsa. Ahdisti.

-Vanha mies ajoi hitaasti vierelläni, kun kello 17. 00 kesällä olin keskustassa kävelemässä kotiini. Mies pyyteli kyytiinsä eikä luovuttanut ennen

kuin sanoin ottavani rekkarin ylös ja soittavani poliisille. Pelotti.

-Parikymppisenä töistä lähitessäni klo 16.00 olin kuin plussa-piste talvivaatteineni. Kävelin kotiin päin ja mies ajoi vieressä hitaasti ja runkkasi. V*tutti ja ällötti.

Tässä vain muutama esimerkki minulta 80- ja 90- luvulta. Elämää ennen nettiä ja sen tuomaa häiriköintiä.

Kavereillani on ihan kaikilla vastaavia kokemuksia.

N50

Jaa. Enpä ole koskaan mitään tuollaista kokenut. Eikä sinun kokemuksesi tarkoita, että kaikki häirinnästä syytöksiä esittävät puhuisivat totta. Tai varsinkaan, että kaikki kokisivat häirintää. 

t. lainaamasi

Kertokaahan, miksi on niin kovasti tarve a) vähätellä toisten kokemuksia, b) toistella tuota, että jotkut valehtelevat? Onko teille käynyt niin, eträ joku on valehdellut teidän käyttäytyneen huonosti ja olette joutuneet sen johdosta vaikeuksiin? Miksi sitä ajatusta toisten kokemasta huonosta kohtelusta pitää yrittää väittää joksikin toiseksi?

Kukaan ei vähättele toisen kokemuksia vaan kertoo, että moni asia ei ole ahdistelua ja jonkun vislauksen väittäminen ahdisteluksi on viemässä uskottavuutta todelliselta ahdistelulta. Ihan vapaasti saa ahdistua ja kokea häiritsevänä, mutta älkää käyttäkö siitä termiä ahdistelu ja väittäkö, että kaikki naiset ovat kokeneet ahdistelua.

Ei kaikki ole kokenut ahdistelua, tai kaikki eivät koe samoja asioita ahdistaviksi. Mutta määrittele se, mikä on ahdistelu? Kenellä on oikeus sanoa toisen puolesta, mikä ahdistaa?

Tännekin on copy pastettu juridinen määritelmä, senkun luet vaan. Se, että joku ahdistuu ihan kaikesta, ei voi olla virallinen määritelmä tai syy nuijia tuomioita. Jos ihminen kokee kaiken potenssiin kuusi, on hänellä ahdistuneisuushäiriö, johon kannattaa hakea apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä muista kokeneeni. On kyllä huudeltu, vislailtu jne. mutta mä otan sen vaan kohteliaisuutena.

Oletetaan, että lähes jokainen 15 vuotta täyttänyt on kokenut joskus vastaavaa.

Otetaan esimerkiksi, että 20 nuorta naista kokee yhtenä päivänä huutelua ja vislailua. Tämän palstan kommentoijien (ja tiettyjen puolueiden äänestäjien) keskuudessa 20 nuorta naista on juuri kokenut häirintää.

Mutta kysytäänkin näiltä 20 naiselta itseltään, että mitä äsken tapahtui ja koitko sen häirintänä. Yllättäen naisista vaikkapa 10 sanoo, että olihan se vähän tyhmää käytöstä, mutta eivät he kokeneet tulleensa häirityiksi. 5 naista sanoo, että ei kiinnittänyt tapaukseen mitään huomiota eikä asia jää millään lailla vaivaamaan. Jäljelle jää enää 5 naista, jotka kokivat tulleensa häirityiksi.

Eli onko lopputulema se, että kaikkia 20 naista häirittiin, vai kenties vain niitä viittä, joita asia vaivasi? Jos vastaat, että kaikkia naisia häirittiin, niin silloinhan 15 naisen kokemus oli väärä eivätkä he vain tajunneet häiriintyä?

Miten tää voikin olla niin vaikea ymmärtää? Niitä häirittiin, jotka kokivat niin. Sinä, joka käyttäydyt noin, otat riskin siitä, että käytöksesi koetaan häirintänä.

Suomeksi: häirintä on täysin mielivaltaisesti määriteltävissä oleva termi, jota voi halutessaan käyttää täysin mielivaltaisesti miehiä vastaan. Häirintä on siis vain naisen kokemus. Sen sijaan, jos mies kokee naisen perättömät syytökset häiritsevinä, mies ei ole häirinnän kohde, vaan naisvihaaja, joka alistaa naisia. Sääliksi käy miehiä tällaisessa maailmassa.

N42

-26- vuotias lähestyi toistuvasti minua 16- vuotiaana kaupungilla keskellä päivää, kehui ulkonäköä ja pyyteli kotiinsa. Ahdisti.

-Vanha mies ajoi hitaasti vierelläni, kun kello 17. 00 kesällä olin keskustassa kävelemässä kotiini. Mies pyyteli kyytiinsä eikä luovuttanut ennen

kuin sanoin ottavani rekkarin ylös ja soittavani poliisille. Pelotti.

-Parikymppisenä töistä lähitessäni klo 16.00 olin kuin plussa-piste talvivaatteineni. Kävelin kotiin päin ja mies ajoi vieressä hitaasti ja runkkasi. V*tutti ja ällötti.

Tässä vain muutama esimerkki minulta 80- ja 90- luvulta. Elämää ennen nettiä ja sen tuomaa häiriköintiä.

Kavereillani on ihan kaikilla vastaavia kokemuksia.

N50

Anteeksi mitä? Onko tullut nautittua hiukkasen liikaa juhannusjuomia, kun ulosanti on tuota taso?

Anteeeeksi itse! Yritätkö siis keksiä jotain täysin epäolennaista että väheksyt toisen kokemusta?! Etkä huomaa että se alkaa olla jo lähellä häirintää.

- Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä muista kokeneeni. On kyllä huudeltu, vislailtu jne. mutta mä otan sen vaan kohteliaisuutena.

Oletetaan, että lähes jokainen 15 vuotta täyttänyt on kokenut joskus vastaavaa.

Otetaan esimerkiksi, että 20 nuorta naista kokee yhtenä päivänä huutelua ja vislailua. Tämän palstan kommentoijien (ja tiettyjen puolueiden äänestäjien) keskuudessa 20 nuorta naista on juuri kokenut häirintää.

Mutta kysytäänkin näiltä 20 naiselta itseltään, että mitä äsken tapahtui ja koitko sen häirintänä. Yllättäen naisista vaikkapa 10 sanoo, että olihan se vähän tyhmää käytöstä, mutta eivät he kokeneet tulleensa häirityiksi. 5 naista sanoo, että ei kiinnittänyt tapaukseen mitään huomiota eikä asia jää millään lailla vaivaamaan. Jäljelle jää enää 5 naista, jotka kokivat tulleensa häirityiksi.

Eli onko lopputulema se, että kaikkia 20 naista häirittiin, vai kenties vain niitä viittä, joita asia vaivasi? Jos vastaat, että kaikkia naisia häirittiin, niin silloinhan 15 naisen kokemus oli väärä eivätkä he vain tajunneet häiriintyä?

Miten tää voikin olla niin vaikea ymmärtää? Niitä häirittiin, jotka kokivat niin. Sinä, joka käyttäydyt noin, otat riskin siitä, että käytöksesi koetaan häirintänä.

Suomeksi: häirintä on täysin mielivaltaisesti määriteltävissä oleva termi, jota voi halutessaan käyttää täysin mielivaltaisesti miehiä vastaan. Häirintä on siis vain naisen kokemus. Sen sijaan, jos mies kokee naisen perättömät syytökset häiritsevinä, mies ei ole häirinnän kohde, vaan naisvihaaja, joka alistaa naisia. Sääliksi käy miehiä tällaisessa maailmassa.

N42

-26- vuotias lähestyi toistuvasti minua 16- vuotiaana kaupungilla keskellä päivää, kehui ulkonäköä ja pyyteli kotiinsa. Ahdisti.

-Vanha mies ajoi hitaasti vierelläni, kun kello 17. 00 kesällä olin keskustassa kävelemässä kotiini. Mies pyyteli kyytiinsä eikä luovuttanut ennen

kuin sanoin ottavani rekkarin ylös ja soittavani poliisille. Pelotti.

-Parikymppisenä töistä lähitessäni klo 16.00 olin kuin plussa-piste talvivaatteineni. Kävelin kotiin päin ja mies ajoi vieressä hitaasti ja runkkasi. V*tutti ja ällötti.

Tässä vain muutama esimerkki minulta 80- ja 90- luvulta. Elämää ennen nettiä ja sen tuomaa häiriköintiä.

Kavereillani on ihan kaikilla vastaavia kokemuksia.

N50

Jaa. Enpä ole koskaan mitään tuollaista kokenut. Eikä sinun kokemuksesi tarkoita, että kaikki häirinnästä syytöksiä esittävät puhuisivat totta. Tai varsinkaan, että kaikki kokisivat häirintää. 

t. lainaamasi

Kertokaahan, miksi on niin kovasti tarve a) vähätellä toisten kokemuksia, b) toistella tuota, että jotkut valehtelevat? Onko teille käynyt niin, eträ joku on valehdellut teidän käyttäytyneen huonosti ja olette joutuneet sen johdosta vaikeuksiin? Miksi sitä ajatusta toisten kokemasta huonosta kohtelusta pitää yrittää väittää joksikin toiseksi?

Kukaan ei vähättele toisen kokemuksia vaan kertoo, että moni asia ei ole ahdistelua ja jonkun vislauksen väittäminen ahdisteluksi on viemässä uskottavuutta todelliselta ahdistelulta. Ihan vapaasti saa ahdistua ja kokea häiritsevänä, mutta älkää käyttäkö siitä termiä ahdistelu ja väittäkö, että kaikki naiset ovat kokeneet ahdistelua.

Ei kaikki ole kokenut ahdistelua, tai kaikki eivät koe samoja asioita ahdistaviksi. Mutta määrittele se, mikä on ahdistelu? Kenellä on oikeus sanoa toisen puolesta, mikä ahdistaa?

Ahdistus on mt-häiriö, täysin eri asia kuin ahdistelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä muista kokeneeni. On kyllä huudeltu, vislailtu jne. mutta mä otan sen vaan kohteliaisuutena.

Oletetaan, että lähes jokainen 15 vuotta täyttänyt on kokenut joskus vastaavaa.

Otetaan esimerkiksi, että 20 nuorta naista kokee yhtenä päivänä huutelua ja vislailua. Tämän palstan kommentoijien (ja tiettyjen puolueiden äänestäjien) keskuudessa 20 nuorta naista on juuri kokenut häirintää.

Mutta kysytäänkin näiltä 20 naiselta itseltään, että mitä äsken tapahtui ja koitko sen häirintänä. Yllättäen naisista vaikkapa 10 sanoo, että olihan se vähän tyhmää käytöstä, mutta eivät he kokeneet tulleensa häirityiksi. 5 naista sanoo, että ei kiinnittänyt tapaukseen mitään huomiota eikä asia jää millään lailla vaivaamaan. Jäljelle jää enää 5 naista, jotka kokivat tulleensa häirityiksi.

Eli onko lopputulema se, että kaikkia 20 naista häirittiin, vai kenties vain niitä viittä, joita asia vaivasi? Jos vastaat, että kaikkia naisia häirittiin, niin silloinhan 15 naisen kokemus oli väärä eivätkä he vain tajunneet häiriintyä?

Miten tää voikin olla niin vaikea ymmärtää? Niitä häirittiin, jotka kokivat niin. Sinä, joka käyttäydyt noin, otat riskin siitä, että käytöksesi koetaan häirintänä.

Miehenä ei voi tehdä mitään ilman, että joku kokee sen häirintänä. Jos se, että istuu puistonpenkillä voi jonkun sekopäisen miesvihaajan mielestä olla häirintää. Siltikin, vaikka mies ei edes huomaisi tuon sekopään olemassaoloa. Tällaiseksi on maailma mennyt. 

Höpönlöpön.