Mitä peruskoulun ainetta ilman olisit selvinnyt tähänastisesta elämästäsi mainiosti?

Sanoisin, että käsityöt ja liikunta. Tykkään tehdä käsitöitä ja mielestäni perustaidot, kuten napin ompeleminen, on kansalaistaito, mutta koulussa opetus oli täysin nollatasoa. Luokanopettaja ei ymmärtänyt aiheesta sen enempää. Olen aikuisiällä opetellut kaiken alusta. Vaatteiden sovittamista ei käyty läpi millään tavalla, kankaan leikkaamisen perusasioista ei opettaja ymmärtänyt mitään eikä koskaan selitetty neuletiheyden merkitystä. Sitten ihmeteltiin, kun tunnilla väkerretyn hameen saumat kiersivät ja yhteen sukkaan olisi mahtunut kaksi jalkaa. Ammattitaitoisella opetuksella lopputulos olisi voinut olla toinen ja samalla se olisi ehkä innostanut oppimaan lisää.

Liikunta. Jätti niin pahat traumat, että sain ahdistuskohtauksen lapsen futistreeneissä, koska se toi mieleen kaikki ne kamalat kokemukset.

Mikään aine ei ole ollut täysin turha, vaikka yksittäiset aiheet sellaisia ehkä olivatkin. Olisin varmaan selvinnyt elämässä ilman kirkkohistoriaa, mutta kokonaisuutena pidän kuitenkin uskontoa hyödyllisenä oppiaineena.

Peruskoulutasoinen kielitaito, matemaattinen osaaminen sekä yleissivistys vaaditaan, jotta selviää ihan arkielämästä ja pystyy toimimaan yhteiskunnassa. Esimerkiksi uutisia ei pystyisi seuraamaan, jos ei tietäisi mitään historiasta, maantieteestä tai uskonnoista.

Mielestäni taas se, että pelkän selviämisen lisäksi pystyy toimimaan yhteiskunnassa aktiivisesti, edellyttää lukiotasoista sivistystä. Poikkeuksia toki on, mutta yleensä lukion käyneillä on parempi kielitaito, mikä helpottaa vaikkapa matkustamista ja ulkomaalaisten nettikauppojen hyödyntämistä, ja laajempi yleissivistys, mikä puolestaan edistää esimerkiksi lähdekriittisyyttä ja terveellisiä elämäntapoja. Perustiedot psykologiasta helpottavat vuorovaikutusta, kun tietää, miksi ihmiset toimivat tietyissä tilanteissa niin kuin toimivat, ja niin edelleen.

Minua turhautti aikoinani opiskella aineita, joita pidin tylsinä tai turhina, mutta näin aikuisena olen tyytyväinen siitä, että olen joutunut näin tekemään. Kun on hyvä yleissivistys, maailma ei ehkä tunnu niin kaoottiselta ja ahdistavalta kuin sellaisesta, joka ei hahmota yhteiskunnallisia ja historiallisia syy-seuraussuhteita tai kykene punnitsemaan tiedon oikeellisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti ilman liikuntaa, koska liikuin peruskouluaikana ja edelleen muutenkin niin paljon ja monipuolisesti. - Välillä tuntuikin, että koululiikunnan tehtävä on sammuuttaa ja tukahduttaa liikunnan ilo.

Koululiikunnan tarkoitus ei edes ole se liikunta, vaan se, että siinä oppii sosiaalisia taitoja ja toimimaan ryhmässä.

Uskonnonopetuksesta ei ole ollut mitään hyötyä. Opettelimme mm. apostoleiden nimiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti ilman liikuntaa, koska liikuin peruskouluaikana ja edelleen muutenkin niin paljon ja monipuolisesti. - Välillä tuntuikin, että koululiikunnan tehtävä on sammuuttaa ja tukahduttaa liikunnan ilo.

Koululiikunnan tarkoitus ei edes ole se liikunta, vaan se, että siinä oppii sosiaalisia taitoja ja toimimaan ryhmässä.

Voi sitä nöyryytysten määrää.

Vierailija kirjoitti:

Liikuntatunnilla tapahtuivat pahimmat kiusaamiskokemukseni. Ilman niitä olisin voinut elää. Myös uskonto oli yhtä tyhjän kanssa, ainakin nyt kun tiedän, ettei jumalaa ole.

Jep, liikunta, uskonto ja kuvis.. käityötkin.

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Kymmeniä vuosia tunnustuksetonta?

Missä?

Tytär valitti 7. luokalla(4v sitten) siitä, että uskontoa opetetaan totena.

Otin vanhempainvartissa asian puheeksi.

Opettajan mielestä kirkon jäsenille uskontoa TOTTAKAI opetetaan tunnustuksellisesti.

Joo, olen sitä mieltä, että uskonnon opetus on yleissivistyksen kannalta tärkeää, mutta tunnustuksettomana uskontotietona.

Minulle 70-luvun lopussa uskontoa työnnettiin koulussa aika voimakkaalla pakkosyötöllä, opettaja oli 20- luvulla syntynyt.

Aloin pelätä helvettiä(koti ei ollut uskonnollinen).

Missäkö? No juhlapuheissa.

Tosiasiallisesti ja käytännössä uskonnonopetus valitettavasti on tyypillisesti uskovaisten opettajien käsissä. Pahimmillaan ovat pappeja. Siellä sitten rukoilevat kädet ristissä ja veisaavat virsiä.

Esimerkiksi pienen savolaiskunnan kouluissa 20 vuotta sitten uskonnonopetus oli hyvinkin tunnustuksetonta. Alimmilla luokilla sitä opetti ihan luokanopettaja joka opetti kaiken muunkin, en edes muista missä vaiheessa tuli erillinen uskonnonopettaja. Yläkoulussa viimeistään, ja silloin opetus oli jo lähinnä filosofiaa ja etiikkaa sekä kirkkohistoriaa, ei niinkään kristinuskon opetusta.

Uskonto, musiikki, kuvaamataito, käsityö, kemia. Ei ole ollut mitään käyttöä näille opeille.

Kansalaistaidon (kyllä, sellainenkin aine oli vielä 80-luvulla) ja oppilaanohjauksen tunneilla en oppinut mitään uutta.

Ap.lle.

Adolf Ernhrooth Sanoi " Kansa, joka ei tunne historiaansa, ei voi rakentaa tulevaisuuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi pienen savolaiskunnan kouluissa 20 vuotta sitten uskonnonopetus oli hyvinkin tunnustuksetonta. Alimmilla luokilla sitä opetti ihan luokanopettaja joka opetti kaiken muunkin, en edes muista missä vaiheessa tuli erillinen uskonnonopettaja. Yläkoulussa viimeistään, ja silloin opetus oli jo lähinnä filosofiaa ja etiikkaa sekä kirkkohistoriaa, ei niinkään kristinuskon opetusta.

Uskonnonopetus ei ole "lähinnä filosofiaa". Uskonto ei ole filosofiaa. Etiikka ei myöskään ole uskontoa. Etiikka taas on filosofiaa.

Yläkoulussa ei (valitettavasti) opiskella filosofiaa.

Älä sekoita uskontoa ja filosofiaa toisiinsa. Se on aika paha moga.

Ruotsi oli ihan turhaa ajanhukkaa. Sekä Ahvenanmaalla että Ruotsissa pärjää englannilla.

Vierailija kirjoitti:

Uskonnonopetuksesta ei ole ollut mitään hyötyä. Opettelimme mm. apostoleiden nimiä.

Hyötynä se että pystyy paremmin väittelemään uskisten kanssa :D

Vierailija kirjoitti:

Uskonnonopetuksesta ei ole ollut mitään hyötyä. Opettelimme mm. apostoleiden nimiä.

Eikös se ole hyödyllistä tietää, että Jeesus käveli vetten päällä ja herätteli kuolleita? Ja eikös se vasta olekin hyödyllistä tietää, että Saatana houkuttelee sinuakin syntiin ja jos siihen lankeat niin joudut helvettiin?

Kyllä uskonnonopetuksesta on kovasti hyötyä.

Ilman peruskoulun musiikin opetusta oon aika hyvin selvinnyt koulun ulkopuolella. Oon aika surkee soittamaan mitään instrumenttia siis enkä oo harrastanut mitään instrumentin soittamista vapaa-ajallani koskaan. Oon kyllä aika kova euroviisufani, mutta onneks siihen euroviisufaniuteen ei tarvita minkään instrumentin soittamisen osaamista, jos ei ole mikään ammattimuusikko. Mun euroviisfanittaminen kytketty millään tavalla koulun musiikin tunneille, vaan mun luonnolliseen kiinnostukseen eri kieliä ja kulttuureita kohtaan. Oon esimerkiksi oppinut lisää viron ja ranskan kieliä kuuntelemalla kyseisten maiden euroviisukappaleita vuosien varrelta. Mulla on vielä nokkahuilu säilössä yhen laatikon pohjalla ala-asteajoilta.:-)

T: ranskan kielen ja viron kielen sivuaineopiskelija Helsingin yliopistosta

Kaikesta on ollut hyötyä. Kaikkea tietoa en ole tarvinnut, mutta opetteleminen on kehittänyt aivoja ja niiden enemmänkin hyödyllisten tietojen ja taitojen opiskelu on näin helpottunut. Aivotreeniä siis on kaikki oppiminen.

Toki olen korkeasti koulutettu ja tehnyt asiantuntijan ja johtajan töitä, joissa osaamista tarvitaan ja kaikki tieto on plussaa. Tietämätön juntti ei pärjää vaativien ja niin ikään korkeasti koulutettujen asiakkaiden ja kollegoiden parissa. 

Täällä on parjattu kuvamaataitoa, historiaa ja uskontoa. Kansainvälisessä kaupassa ja suuryritysten kanssa ei pärjää ilman kulttuurien tuntemusta ja laajaa yleissivistystä. Jos ainoa puheenaihe on jääkiekko, niin jää asiakkuudet solmimatta ja ylennykset saamatta.

Toki jos on tyytyväinen omaan pieneen koloonsa alalla, jossa ei koulusivistystä tarvita, niin mikäpä siinä. Silti voi ja kannattaa sivistää itseään, se laajentaa ajattelua ja kasvattaa älyllisiä kykyjä. Siksi Suomessa on poikkeuksellisen hyvä kirjastolaitos, työväen- ja kansalaisopistot ja kansainvälisesti katsottuna edelleen parhaimmasta päästä oleva peruskoulu. Missään ei ole tehty opiskelemaan pääsemisestä niin helppoa ja tasa-arvoista, kuin Suomessa. On siksi aika pöyristyttävää, että siihen täytyy silti pakottaa, esim. viimeisempänä keinona tuli oppivelvollisuuden nostaminen 18 ikävuoteen.

Uskonto ja historia, en muista niistä mitään koska evvk.

Onneksi nyt löytyy kaikki googlesta jos jotain tietoa tarvitsee.

Kuvaamataito oli kivaa koska siinä ei tarvinnut opetella mitään tyhjänpäiväistä kiinnostamatonta ulkoa eikä ollut kokeita. Sai vaan tehdä.

Mutta en ole sitä kouluaikojen jälkeen tarvinnut mihinkään.

Uskonto, en ymmärrä miksi sitä OPETETAAN KOULUSSA. Sen sijaan kouluissa pitäisi tuon perususkonnon sijaan käydä läpi erilaisia uskontoja, uskomuksia, ateismia ja myös sen hyväksymistä, että joku uskoo vain tieteeseen tai että mitkään uskonasiat ei vain kiinnosta. se jos mikä olisi suvaitsevaisuutta.

Ruotsia en tule ikinä osaamaan enkä käyttämään, valitsen englanninkielen jos joku ruotsalainen tulee vastaan. Mielestäni on turhaa verorahojen käyttämistä moinen pakkoruotsi.

Liikunta aiheutti minulle vuosikausien kammon kaikkeen yleisurheiluun ja kestävyyslajeihin, vasta nyt nelikymppisenä alkaa kiinnostaa ensimmäistä kertaa.

En keksi muita turhanpäiväisiä aineita, noiden tilalle sen sijaan keksisin kaikkea järkevämpää kuten vaikka sijoittaminen, rahankäyttö, elämänkoulu pakollisena niin ei tarvitse siitäkään jonkun olla ylpeä (kaikki sitä toki jo käy muutenkin).

äidin kieli

Konekirjoituksesta ei ole ollut hirveästi hyötyä, tietokoneen näppis on sen verran tuntumaltaan erilainen, ettei sitä aikoinaan opittua 10-sormijärjestelmää pysty näppiksellä käyttämään.

Ja nuorisolle tiedoksi, konekirjoitus oli yksi mahdollinen valinnaisaine yläasteella 80-luvulla.