Mitä peruskoulun ainetta ilman olisit selvinnyt tähänastisesta elämästäsi mainiosti?

Hmm. Liikunta ja musiikki varmaan ainoat. En kumpaakaan edes koulussa oikein ymmärtänyt ja koululiikunta sai lähinnä liikuntainhon aikaan. Kaikkia muita olen käyttänyt elämässni, myös uskontoa vaikka olen nykyään ateisti.

Vierailija kirjoitti:

Fysiikka, en ole tarvinnut koulun jälkeen.

Sun ympärillä tapahtuu koko ajan ilmakehässä fysikaalisia ja kemiallisia reaktioita ulkona ilmakehässä, joten sitäkin tarvitaan. Myös sisätiloissa tapahtuu ihmisten huomaamatta näitä ilmiöitä.

Liikunta. Kiinnosti kyllä, mutta ei se (to)ope osannu mitään sääntöjä tai tekniikoita, joten pelattiin nelistä aina kun salli. Pesis oli kuulemma liian hankalaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisekseen Raamatun tuntemus on oleellinen osa Euroopan historian ja kulttuurien ymmärtämistä. Olen myös suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja ja tiedän kirjallisuuden ihan Kalevalasta lähtien vilisevän intertekstuaalisia viittauksia Raamattuun. Olen kirjallisuuden opinnoissa tenttinytkin Raamatun.

Minä mieluummin tiedän ja ymmärrän kuin olen tietämättä ja ymmärtämättä. En pysty edes kuvittelemaan tilannetta, jossa muodostaisin maailmankuvaani ja ihmiskuvaani ilman niitä tietoja, joita minulla on uskonnoista, pyhistä kirjoista, historiasta, etiikan teorioista jne.

Mikään mainitsemistasi asioista ei edellytä uskontoa oppiaineena. Historian, filosofian ja kirjallisuuden ja taidekasvatuksen kursseilla voidaan käsitellä kaikki tarpeellinen ilman pelkoa taikauskoisesta propagandasta.

Minusta tämän keskustelun kannalta ei ole oleellista se, minkä nimisen oppiaineen tunneilla olemme itse näitä opiskelleet. Valitettavasti peruskoulussa ei pakollisissa opinnoissa ole esimerkiksi filosofiaa.

Minulle kävisi ihan hyvin, että oppiainejakoja mietittäisiin uudelleen. Esimerkiksi oppilaiden jaottelu eri uskontojen tunneille on turhaa. Kaikille voisi olla yhteinen katsomusaine. Mutta se ei tarkoita, että uskontoja, etiikkaa tai Raamatun kertomuksia ei enää pitäisi opettaa.

Vierailija kirjoitti:

matematiikka en oo koskaan tarvinnu mihinkää

Laskeppa uudelleen :-) 

Suuri osa ihmisistä ei tarvitse elämässään vanhan kansakoulun oppimäärää laajempaa koulusivistystä.

Jos oppivelvollisuus rajattaisiin tähän, se kuitenkin rajaisi ihmisen jatkokoulutusmahdollisuuksia radikaalisti.

Hälyttävän moni peruskoulun läpäissyt kuitenkin on tiedoiltaan korkeintaan tällä tasolla.

Ei eroteta Kiinaa ja Japania toisistaan...

Ja nämä saavat äänestää...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkea on tarvittu, sitä uskontoakin maailman ymmärtämiseen. Liikuntatunnit oli aika kamalia kyllä, vaikka urheili vapaa-ajalla ja tykkäsi liikkua.

Miten sinua on auttanut ymmärtämään maailmaa, että uskonnonopettaja kertoo Jeesuksen kävelleen vetten päällä?

Näin taustatiedoksi, että olen ateisti ja mm. elämänkatsomustiedon opettaja.

Kukaan uskonnonopettaja ei opeta Jeesuksen kävelleen vetten päällä. Uskonnonopetus on jo kymmeniä vuosia ollut tunnustuksetonta.

Toisekseen Raamatun tuntemus on oleellinen osa Euroopan historian ja kulttuurien ymmärtämistä. Olen myös suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja ja tiedän kirjallisuuden ihan Kalevalasta lähtien vilisevän intertekstuaalisia viittauksia Raamattuun. Olen kirjallisuuden opinnoissa tenttinytkin Raamatun.

Minä mieluummin tiedän ja ymmärrän kuin olen tietämättä ja ymmärtämättä. En pysty edes kuvittelemaan tilannetta, jossa muodostaisin maailmankuvaani ja ihmiskuvaani ilman niitä tietoja, joita minulla on uskonnoista, pyhistä kirjoista, historiasta, etiikan teorioista jne.

Kymmeniä vuosia tunnustuksetonta?

Missä?

Tytär valitti 7. luokalla(4v sitten) siitä, että uskontoa opetetaan totena.

Otin vanhempainvartissa asian puheeksi.

Opettajan mielestä kirkon jäsenille uskontoa TOTTAKAI opetetaan tunnustuksellisesti.

Joo, olen sitä mieltä, että uskonnon opetus on yleissivistyksen kannalta tärkeää, mutta tunnustuksettomana uskontotietona.

Minulle 70-luvun lopussa uskontoa työnnettiin koulussa aika voimakkaalla pakkosyötöllä, opettaja oli 20- luvulla syntynyt.

Aloin pelätä helvettiä(koti ei ollut uskonnollinen).

Vierailija kirjoitti:

Ruotsia. En ole koskaan tarvinnut sitä missään.

Vaihdoin valuuttaa Ruotsissa ja osasin selostaa, että sain vaihdon maksutta avainasiakkaana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisekseen Raamatun tuntemus on oleellinen osa Euroopan historian ja kulttuurien ymmärtämistä. Olen myös suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja ja tiedän kirjallisuuden ihan Kalevalasta lähtien vilisevän intertekstuaalisia viittauksia Raamattuun. Olen kirjallisuuden opinnoissa tenttinytkin Raamatun.

Minä mieluummin tiedän ja ymmärrän kuin olen tietämättä ja ymmärtämättä. En pysty edes kuvittelemaan tilannetta, jossa muodostaisin maailmankuvaani ja ihmiskuvaani ilman niitä tietoja, joita minulla on uskonnoista, pyhistä kirjoista, historiasta, etiikan teorioista jne.

Mikään mainitsemistasi asioista ei edellytä uskontoa oppiaineena. Historian, filosofian ja kirjallisuuden ja taidekasvatuksen kursseilla voidaan käsitellä kaikki tarpeellinen ilman pelkoa taikauskoisesta propagandasta.

Minusta tämän keskustelun kannalta ei ole oleellista se, minkä nimisen oppiaineen tunneilla olemme itse näitä opiskelleet. Valitettavasti peruskoulussa ei pakollisissa opinnoissa ole esimerkiksi filosofiaa.

Minulle kävisi ihan hyvin, että oppiainejakoja mietittäisiin uudelleen. Esimerkiksi oppilaiden jaottelu eri uskontojen tunneille on turhaa. Kaikille voisi olla yhteinen katsomusaine. Mutta se ei tarkoita, että uskontoja, etiikkaa tai Raamatun kertomuksia ei enää pitäisi opettaa.

Filosofiaa pitäisi laittaa jo peruskoulun lukujärjestykseen ja laittaa sitä paljon.

Uusia katsomusaineita ei tarvita, kun on jo olemassa elämänkatsomustieto. Se on loistava oppiaine jo nykyisellään.

Raamatun tarinoita ja Kalevalaa ja Troijan sotaa voi lukea äidinkielentunnilla. Etiikka on osa filosofiaa. 

Fysiikka ja kemia. Ainakaan lukion. Ei jääny mitään mieleen.

Assburger kirjoitti:

Kymmeniä vuosia tunnustuksetonta?

Missä?

Tytär valitti 7. luokalla(4v sitten) siitä, että uskontoa opetetaan totena.

Otin vanhempainvartissa asian puheeksi.

Opettajan mielestä kirkon jäsenille uskontoa TOTTAKAI opetetaan tunnustuksellisesti.

Joo, olen sitä mieltä, että uskonnon opetus on yleissivistyksen kannalta tärkeää, mutta tunnustuksettomana uskontotietona.

Minulle 70-luvun lopussa uskontoa työnnettiin koulussa aika voimakkaalla pakkosyötöllä, opettaja oli 20- luvulla syntynyt.

Aloin pelätä helvettiä(koti ei ollut uskonnollinen).

Missäkö? No juhlapuheissa.

Tosiasiallisesti ja käytännössä uskonnonopetus valitettavasti on tyypillisesti uskovaisten opettajien käsissä. Pahimmillaan ovat pappeja. Siellä sitten rukoilevat kädet ristissä ja veisaavat virsiä.

Uskonto, liikunta, musiikki

Eräs kirvesmies harrasti kilpa-autoilua.

Hän kysyi apua moottorin puristussuhteen määrittelyyn, istuimme alas ja aloin piirrellä paperille kaavoja.

Ehdin piirtää lieriön tilavuuden kaavan, kun äijä oli lyödä minua.

Hän oletti, että pilkkaan häntä piirtämällä hänelle korkean matematiikan kaavoja, joita tavallinen työmies ei voi ymmärtää.

Olin aika hämmästynyt...

Vierailija kirjoitti:

matematiikka en oo koskaan tarvinnu mihinkää

Siis et koskaan laske yhtikästä mitään? Et ajattele paljon tuote maksaa, jos on vaikka 60 %:n alennuksessa jnee?

Noh täytyy sanoa, että fysiikkaa en ole kyllä tarvinnut. Olen sitä opiskellut viimeksi yläasteella (olen kyllä ylioppilas, mutten erinäisten härdellien vuoksi käynyt pakollista FY1-kurssia) enkä silloinkaan oikein saanut siitä mitään irti. Menestyin kyllä opinnoissa ihan hyvin, mutta olenkin aina ollut taitava pänttäämään. Se, mitä jostain virtapiireistä sitten käytännössä tiedän, on ihan eri asia.

Sen verran olen ymmärtänyt, että lampun vaihtaminen ilman sähköiskua onnistuu :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisekseen Raamatun tuntemus on oleellinen osa Euroopan historian ja kulttuurien ymmärtämistä. Olen myös suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja ja tiedän kirjallisuuden ihan Kalevalasta lähtien vilisevän intertekstuaalisia viittauksia Raamattuun. Olen kirjallisuuden opinnoissa tenttinytkin Raamatun.

Minä mieluummin tiedän ja ymmärrän kuin olen tietämättä ja ymmärtämättä. En pysty edes kuvittelemaan tilannetta, jossa muodostaisin maailmankuvaani ja ihmiskuvaani ilman niitä tietoja, joita minulla on uskonnoista, pyhistä kirjoista, historiasta, etiikan teorioista jne.

Mikään mainitsemistasi asioista ei edellytä uskontoa oppiaineena. Historian, filosofian ja kirjallisuuden ja taidekasvatuksen kursseilla voidaan käsitellä kaikki tarpeellinen ilman pelkoa taikauskoisesta propagandasta.

Raamatun keskeiset kertomukset voisivat kuulua opetukseen jollain tasolla.

Nykyuskonnossa noita ei välttämättä edes opeteta, uskonnon opetus ei siten palvele yleissivistystä.

Taiteessa ja kirjallisuudessahan on paljon viittauksia varsinkin Vanhaan Testamenttiin.

Ai niin, eihän nykyään voi lapsilla mitään vanhaa luettaakaan, kun teatterikorkeakoululaisetkin järkyttyvät Shakespearen lukemisesta...

Ilman matematiikkaa tuntuu monet Suomen ministerit selvinneen pääministereitä myöten

Liikunta. Voisin jopa tuntea liikkumisen iloa ilman sitä.

Kotitalous, terveystieto ja uskonto.

Köksä - Osasin laittaa ruokaa, suunnitella taloutta ja siivota jo ennen ko. Opetusta yläkoulussa.

Terveystieto - en oppinut mitään uutta. Kaiken tiedon saa mediasta ja ihan vaan ajattelemalla asiat järjellä.

Uskonto - eipä ole kristinopista ollut mitään iloa. Ihan sama, mitä jossakin taulussa tai seinämaalauksessa on aiheena keskiajalla. Olisi riittänyt vähän pinnallisempi ja lyhyempi uskonnonkurssi näihinkin asioihin (12 vuotta opiskeltiin koulussa).

Liikunta, musiikki ja kuvaamataito vaikka kuvis ihan kivaa olikin. Liikunta oli oikea liikunnan inhon opettaja, musiikissa ei oikeastaan opetettu mitään kuten ei kuviksessakaan. Varmaan riippuu opettajastakin miten näitä opetetaan...jos olisi ollut musiikin/kuviksen historiaa tms. niin ehkä niistä olisi jotain yleistietoa edes herunut.

Jos uskonto on vaan jotain tunnustuksellista löpinää, niin pidän turhana. Meillä se kuitenkin oli eri uskontojen historiaa/kehitystä joten se oli yleissivistävää.

Tietysti riippuu myös paljon aikuisen kiinnostuskohteista mitä pitää turhana oppina ja mitä ei. Jos ei pidä historiasta, museoista, taiteesta tms. niin onhan niiden ymmärtämiseen liittyvä opiskelu tavallaan turhaa, kun se ei vaan kiinnosta. Jos ei tee käsitöitä, niin olihan käsityötunnit aika turhia istua koska alkeitakaan ei tarvitse silloin osata.