Mitä peruskoulun ainetta ilman olisit selvinnyt tähänastisesta elämästäsi mainiosti?

Kertoisin, jos keksisin, mikä viestissäni oli niin palstan sääntöjen vastaista, että se katosi heti!

Tarkoittaako aloittaja nyt niitä aineiden sisältöjä, vai niiden kouluopetusta? Asiathan voi oppia muuallakin kuin koulussa, ja aika monen aineen tapauksessa olen niin tehnytkin.

Haitallisia:

Liikunta, käsityö, musiikki (1. luokilla laulu). Liikunnan ilo kuoli vuosikausiksi, ja sain virheellisen käsityksen, että olisin epämusikaalinen ja peukalo keskellä kämmentä.

Hyödyttömiä:

Fysiikka, kemia. Fysiikasta en oikeasti ymmärtänyt mitään. Biologia, maantieto, ympäristöoppi, uskonto, uskontojen historia ja siveysoppi (kyllä, opiskelin muutaman vuoden tuon nimistä ainetta, joka vastasi nykyistä elämänkatsomustietoa). Kotitalous enimmäkseen turhaa sekin, samoin valinnaisaineena opiskelemani kieli (iloa siitä on ollut mutta ei hyötyä).

Hyödyllisiä:

Äidinkielessä ehkä oli hyötyä se, että opin kielioppiterminologiaa, mikä on myöhemmin auttanut vieraiden kielten opiskelussa.

Historia on ollut yleissivistävää. En tiedä, onko siitä mitään suoranaista hyötyä ollut, mutta en valita että sitä joutui opiskelemaan.

Kansalaistaidon tunneilla opin liikennesääntöjä ja tapakulttuuria, ei paha.

Ruotsin kielestä on ollut työelämässä hyötyä.

Ehdottomasti hyödyllisintä ovat olleet englannin kieli ja matematiikka, ja matematiikasta erityisesti joukko-oppi, vaikka sitä paljon parjattiinkin.

Ja koodarina olen työurani tehnyt, jos sillä tässä on väliä.

Kuvaamataidossa ja musiikissakin käytiin läpi esim kuuluisia taiteilijoita, joten kyllähän ne sitä yleissivistystä lisäsi. Uskonnon opetukseen liittyi myös paljon yleissivistäviä asioita sen itse uskonnon lisäksi. Toki huonommallakin yleissivistyksellä varmaan pärjäisi elämässä. Käsityötunnit oli varmaan ainoat joista ei ollut mitään hyötyä, osasin jo valmiiksi kaiken mitä siellä opetettiin ja enemmänkin.

Uskonto ja liikunta. Uskonto on taruolentoja, ja liikunnassa ei varsinaisesti opetettu koskaan mitään.

Historia/biologia/maantieto yms. aineet on unohtuneet suurelta osin jo kauan sitten, mutta ehkä niistä on jotain yleistietoa vielä jäänyt mieleen. Vähemmän kyllä enää keski-ikäisenä noista mitään muistaa. Oravan ja variksen tunnistaa, mutta muuten on hiljaisempaa.

Elämänkatsomustieto.

Käsityöt ja liikunta. Elämässäni olen pärjännyt ihan hyvin, vaikken ikinä sukan kantapäätä oppinutkaan tekemään. Tai saanut kori-, pesä-, tai lentopalloa kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikuntatunnilla tapahtuivat pahimmat kiusaamiskokemukseni. Ilman niitä olisin voinut elää. Myös uskonto oli yhtä tyhjän kanssa, ainakin nyt kun tiedän, ettei jumalaa ole.

Mitä tekemistä uskonnon opetuksella muka oli jumalasuhteesi kanssa? Esimerkiksi kasiluokalla on kirkkohistoria, jossa opitaan vaikkapa se, mitä meinaa lestadiolaisuus. Ysillä on etiikan kurssi, jolla voi oppia esimerkiksi, mitä tarkoittaa seurausetiikka tai Kantin kategorinen imperatiivi. Seiskalla opiskellaan vieraat uskonnot. Vain täysurpå pitää noita asioita turhana tietona.

Eihän tuollaista tietoa tarvitse mihinkään, paitsi jos haluaa menestyä elämässään ja pystyä keskustelemaan muustakin kuin jostain temppareista.

Maantietoa ja uskontoa ei ole oikeastaan tarvinnut.

Vierailija kirjoitti:

Myös uskonto oli yhtä tyhjän kanssa, ainakin nyt kun tiedän, ettei jumalaa ole.

Ei se ateistillekaan pahaa tee tietää, miten eri uskonnoissa uskotaan, millaisia tapoja niissä on, millainen eri uskontojen historia on. Auttaa ymmärtämään maailmaa, historiaa ja esimerkiksi kansainvälistä politiikkaa ihan kummasti.

Tietysti sitä en tiedä, kuinka kauan aikaa sitten olet uskonnonopetuksesi saanut. Peruskouluaikana kai sitten kumminkin, kun ketjuun vastaat? Eikö menty ihan opetussuunnitelman mukaan sitten?

Olen nyt miettimällä miettinyt, enkä oikein keksi mitään ainetta, mistä ei olisi ollut mitään hyötyä. Kuvistunneilta opin sen, että kreppipaperi värjää märkänä - olen sittemmin värjännyt villalankaa kreppipaperilla! Musiikintunneilla opin monia kivoja lauluja. Ja nämä ovat ne minulle hyödyttömimmät oppi-aineet. Esimerkiksi nuotit opettelin itse jossain vaiheessa, kun harjoittelin soittamaan leikkipianolla - missähän sekin nykyään on?

Historia, uskonto, liikunta, musiikki, kuvaamataito, biologia, ruotsi, fysiikka, kemia, käsityö, kotitalous.

Matematiikka, äidinkieli ja englanti tärkeimmät.

Onneks nää ei ole huutoäänestyksiä ;). Peruskoulun idis on just se, että joskus kohtaa asioita, joita ei arkielämässä ehkä kohtaa. Koskaan kun ei voi tietää, että mikä sitten myöhemmin on tärkeää. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikille on ollut käyttöä. Olen fiksu ihminen ja osaan hyödyntää mitä tahansa.

Pakkoruotsin voisi kyllä vaihtaa lisäenglantiin. 

Minustakin pakkoruotsille voisi antaa kenkää, mutta vaihtaisin sen lisä-äidinkieleen. Palvelisi laaja-alaisesti ihan kaikkea oppimista. Aika paljon on sellaisia nuoria, jotka eivät osaa lukea tai kirjoittaa.

T. Yks yläkoulun ope

En voi sanoa, että mikään oppiaine olisi oikeasti turha. Kaikki voisi varmasti olla todella hyödyllistä.

Uskonnossa kuitenkin jäi mieleen lähinnä raamattuaiheiset satutunnit ja liturgiset värit, joita en enää muista.

Liikunnassa oltiin puun ja kuoren välissä. Yhtäältä piti välttää liikkumasta niin että tulisi hiki ja joutuisi käymään suihkussa (koska meillä oli homeenhajuiset yhteissuihkut ja koulukiusaajat arvostelivat kaikkien kropat jos riisui liikaa, kukaan ei käynyt suihkussa liikuntatuntien jälkeen - lattia kasteltiin, että opettaja luulisi meidän olleen suihkussa), mutta toisaalta piti yrittää joten kuten suorittaa mitä opettaja käski että ei tulisi huonoa numeroa.

Välttelin kaikkea yhteisliikuntaa 15 vuotta peruskoulun jälkeen. Vasta aikuisena oivalsin, että se voi ollakin mukavaa jos on ystävien seurassa.

Vierailija kirjoitti:

Liikunta, ehdottomasti

Pakkoliikunnalla tapetaan se mahdollinen vähäisinkin liikkumisen ilo. Sama älyttömyys jatkui ammattikoulussakin.

Hyvänä kakkosena tulee uskonto

Uskonnon opetus pitäisi lailla kieltää ja elämänkatsomustieto tilalle. Jokaiselle ja poikkeuksetta.

Ruotsista ja kuvaamataidosta molemmista on ollut jotain vähäistä iloa.

Vai pitäisi uskonnon opetus lailla kieltää...ihana pikku fasisti ateistien koulukunta. Minä ainakin pidin uskonnonopetuksesta ja olin jopa hyvä siinä joten puhu omasta puolestasi. 

Uskonto ja historia opettavat lasta ymmärtämään kulttuureita ja ihmisiä, ovat erittäin merkittäviä maailmankuvan muodostumisen kannalta. Oppimamme asiat ovat todellisuuskäsityksemme pohjaa, vaikka aikuisena emme mitään spesifiä tunneilta muistaisikaan.

Matematiikkaa ei sellaisenaan toden totta mihinkään tarvitse, mutta se yhtälöiden ratkaiseminen tai murtokakuilla laskeminen kehittää lapsen loogista päättelyä ja hahmotuskykyä ym. Jotka puolestaan ovat oikein käteviä taitoja elämässä.

Käsitöiden parissa kehitetään hienomotoriikkaa, joka edelleen kehittää aivoja muun muassa neuronien välisiä yhteyksiä luomalla. Monet tutkimukset myös osoittavat käsitöiden vaikuttavan positiivisesti minäkuvaan, purkavan stressiä ja vapauttavan onnellisuushormonia. Erittäin hyvää vastapainoa lukuaineille.

Liikunta ei ehkä vielä kenenkään nykyaikuisen kouluaikana ollut kovinkaan tärkeä, mutta nykylapsille soisin liikkatuntien määrän vaikka kolminkertaistuvan. Oliko se niin, että kuntotestien mukaan puolet alakoululaisista ei pääsee kyykkyyn ja sieltä ylös😳

Mielestäni jokaisella aineella on oma tärkeä tehtävänsä, vaikkei sitä pystyisikään suoraan osoittamaan😊

T. Eräs alakoulun ope

Olen niin vanha, että en ole käynyt peruskoulua, vaan 4 luokkaa kansakoulua, 5 luokkaa keskikoulua ja 3 luokkaa lukiota. Osasin jo kouluun mennessäni lukea, kirjoittaa ja laskea, mutta kyllä sieltä monenmoista oppia tarttui matkaan, ei mitään turhaa. Samaa sanoisin keskikoulustakin. Kaikesta on ollut tavalla tai toisella hyötyä elämässä.

Moni tuolla oli sitä mieltä, että matematiikka oli turhaa. Ei minun mielestäni. Ainahan sitä tarvitsee laskea jotakin, esim. alennusprosentteja tai tarkistaa palkkanauha. Yllättäen matematiikan ja geometrian opit pääsivät käyttöön käsityöharrastuksessa, kun piti laskea kankaan menekkiä tai jonkun kuvion mittoja.

Yllättävän moni on sitä mieltä, että uskonto oli turha aine. Ette varmaan ole tulleet ajatelleeksi, että länsimainen kulttuuri ja sivistys perustuu mitä suurimmassa määrin kristinuskolle. Kirkkohistoria, historia ja yhteiskuntaoppi muodostavat merkittävän kokonaisuuden.

Kielten opiskelu aloitettiin muinoin keskikoulussa ruotsilla, sitten tuli englanti (tai saksa) ja lukiossa sitten saksa, ranska, venäjä tai latina. Ruotsin ja saksan kielellä on hankkinut leipäni koko virkaurani ajan. Uskokaa tai älkää, mutta englantia en ole tarvinnut lukion jälkeen kuin muutaman harvan kerran. Mutta ei sekään turhaa ollut. Telkkarista tulee paljon englanninkielistä ohjelmistoa ja on kiva huomata, että pysyy kärryillä, vaikkei tekstejä lukisikaan. 

Ja kyllä ne liikunnat, käsityöt ja kotitaloudetkin hyödyllisiä olivat. Tosin käsitöissä oli niin epäpätevä opettaja, että osasin monet jutut paremmin kuin hän, koska olin harrastanut käsitöitä alle kouluikäisestä lähtien varsin monipuolisesti. Minkäs minä sille voin, että olin syntynyt kädentaitajien sukuun. Mutta en minä nokitellut opettajaa, kuten ehkä nykyään vastaavassa tilanteessa tehtäisiin, vaan keskityin omaan työhöni.

Vierailija kirjoitti:

Matematiikkaa, peruslaskutoimituksia lukuunottamatta. En ole tarvinnut yhtälöitä sun muita monimutkaisia laskutoimituksia elämässäni yhtään mihinkään. Enkä kyllä tule loppuelämäni aikana tarvitsemaankaan.

Tämä. Samoin fysiikka ja kemia. En ole kertaakaan tarvinnut yhtä ainoaa kemiallista kaavaa esim. Nämä olisi hyvin voinut olla yksi aine, jota on kurssi tai kaksi pakollisena yläasteella. Sen sijaan yhteiskuntaoppia pitäisi lisätä. Sen on viime vuosina huomannut.

Vierailija kirjoitti:

Olen niin vanha, että en ole käynyt peruskoulua, vaan 4 luokkaa kansakoulua, 5 luokkaa keskikoulua ja 3 luokkaa lukiota. Osasin jo kouluun mennessäni lukea, kirjoittaa ja laskea, mutta kyllä sieltä monenmoista oppia tarttui matkaan, ei mitään turhaa. Samaa sanoisin keskikoulustakin. Kaikesta on ollut tavalla tai toisella hyötyä elämässä.

Moni tuolla oli sitä mieltä, että matematiikka oli turhaa. Ei minun mielestäni. Ainahan sitä tarvitsee laskea jotakin, esim. alennusprosentteja tai tarkistaa palkkanauha. Yllättäen matematiikan ja geometrian opit pääsivät käyttöön käsityöharrastuksessa, kun piti laskea kankaan menekkiä tai jonkun kuvion mittoja.

Yllättävän moni on sitä mieltä, että uskonto oli turha aine. Ette varmaan ole tulleet ajatelleeksi, että länsimainen kulttuuri ja sivistys perustuu mitä suurimmassa määrin kristinuskolle. Kirkkohistoria, historia ja yhteiskuntaoppi muodostavat merkittävän kokonaisuuden.

Kielten opiskelu aloitettiin muinoin keskikoulussa ruotsilla, sitten tuli englanti (tai saksa) ja lukiossa sitten saksa, ranska, venäjä tai latina. Ruotsin ja saksan kielellä on hankkinut leipäni koko virkaurani ajan. Uskokaa tai älkää, mutta englantia en ole tarvinnut lukion jälkeen kuin muutaman harvan kerran. Mutta ei sekään turhaa ollut. Telkkarista tulee paljon englanninkielistä ohjelmistoa ja on kiva huomata, että pysyy kärryillä, vaikkei tekstejä lukisikaan. 

Ja kyllä ne liikunnat, käsityöt ja kotitaloudetkin hyödyllisiä olivat. Tosin käsitöissä oli niin epäpätevä opettaja, että osasin monet jutut paremmin kuin hän, koska olin harrastanut käsitöitä alle kouluikäisestä lähtien varsin monipuolisesti. Minkäs minä sille voin, että olin syntynyt kädentaitajien sukuun. Mutta en minä nokitellut opettajaa, kuten ehkä nykyään vastaavassa tilanteessa tehtäisiin, vaan keskityin omaan työhöni.

Käsitöissä esim on se tylsä, että vaikka osaisit jo et saa tehdä vaikka palmikkoa tai kuvioneuletta sukkaan. Pakko tehdä yksivärinen perus sukka. Pitkän päälle todella tylsää.

Suurinta osaa aineista. Vain äidinkieltä, englantia, biologiaa, matikkaa (prosenttilaskua lähinnä), kemiaa ja musiikkia olen tarvinnut myöhemminkin.