Lue keskustelun säännöt.
Mitä peruskoulun ainetta ilman olisit selvinnyt tähänastisesta elämästäsi mainiosti?
16.06.2022 |
Minä en ole tarvinnut ainakaan historiaa enkä uskontoa.
Kommentit (253)
Olen itsekin lähtökohtaisesti tiedonjanoinen ja utelias, mutta naurattaa nämä puolustelut että se uskonnonopetus olisi jotenkin erityisen tarpeellista.
On paljon muitakin asioita mitkä menee sarjaan "mielenkiintoista tietää" ja lisäävät ymmärrystä maailmasta, mutta mitä ei opeteta koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea on tarvittu, sitä uskontoakin maailman ymmärtämiseen. Liikuntatunnit oli aika kamalia kyllä, vaikka urheili vapaa-ajalla ja tykkäsi liikkua.
Miten sinua on auttanut ymmärtämään maailmaa, että uskonnonopettaja kertoo Jeesuksen kävelleen vetten päällä?
Näin taustatiedoksi, että olen ateisti ja mm. elämänkatsomustiedon opettaja.
Kukaan uskonnonopettaja ei opeta Jeesuksen kävelleen vetten päällä. Uskonnonopetus on jo kymmeniä vuosia ollut tunnustuksetonta.
Toisekseen Raamatun tuntemus on oleellinen osa Euroopan historian ja kulttuurien ymmärtämistä. Olen myös suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja ja tiedän kirjallisuuden ihan Kalevalasta lähtien vilisevän intertekstuaalisia viittauksia Raamattuun. Olen kirjallisuuden opinnoissa tenttinytkin Raamatun.
Minä mieluummin tiedän ja ymmärrän kuin olen tietämättä ja ymmärtämättä. En pysty edes kuvittelemaan tilannetta, jossa muodostaisin maailmankuvaani ja ihmiskuvaani ilman niitä tietoja, joita minulla on uskonnoista, pyhistä kirjoista, historiasta, etiikan teorioista jne.
Menepäs jonnekin Pohjanmaalle vaatimaan, että uskonnonopetuksen tulee olla tunnustuksetonta. Onnea yritykselle!
Kyllähän lähes kaikki tieto on edes vähän hyödyllistä tai ainakin parempi kuin olla tietämättä. Mutta se nyt ei vielä tarkoita, että sitä ilman ei pärjäisi.
Ruotsi. Olen nyt 42v. ja opiskelen sairaanhoitajaksi ja edelleen se hemmetin ruotsi on pakollisena oppiaineena. Pidän englantia huomattavasti tärkeämpänä kielenä enkä myöskään tule työskentelemään ruotsinkielisellä alueella. Tässä on vain saanut huomata sen, että opetuksessa painotetaan enemmän ruotsia koska niissä kursseissa on huomattavasti enemmän hommaa kuin englannissa.
Samaan aikaan ruotsinkielisillä sairaanhoitaja-opiskelijoilla on suomea vähemmän kuin meillä suomenkielisillä on ruotsia. Pian valmistuva ruotsinkielinen sh ei osaa edes numeroita suomeksi. On se hemmetin kumma, että enemmistön pitää osata vähemmistön kieli kun vähemmistö ei vaivaudu opettelemaan edes alkeita enemmistön kielestä. Yritä siinä sitten saada suomenkielisenä tolkkua omasta hoidostasi jos joudut tuollaisen kielitaidottoman potilaaksi.
Maantieto, historia, uskonto, ruotsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkemmin ajatellen olen tarvinnut kaikkia, vaikka olisin selvinnyt varmasti ilmankin.
Ehkä vähiten olen tarvinnut liikuntaa. En ole koskaan vapaa-ajallani harrastanut mitään lajia, joissa tarvitsee osata säännöt.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Ruotsi, uskonto, liikunta, yhteiskuntaoppi tvast. huolellisuus, käytös.
Ala-asteella matematiikka, koska opettaja usein kieltäytyi opettamasta asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskontoa. Ehdotttomasti.
Historia oli yksi lempiaineeni, samoin kuvis.
Kielet oli helppoja ja pärjäsin niissä hyvin joten ne oli ihan ok.
Liikunta - no, ainakin minä olisin pärjännyt ilman koululiikiuntaa koska olen liikunnallinen ja monipuolista urheilua harrastava ihan vapaa-ajallanikin.
Matematiikasta opin pitämään vasta yläasteella kiitos todella hyvä opettajan. Nuorehko naisopettaja joka osasi todella opettaa, teki aiheesta mielenkiintoisen.
Pidit historiasta muttet uskonnosta? Uskonnossa paljon historiaa.
Ruotsi on ollut tarpeettomin.
Historiaa ja uskontoa on tarvinnut siihen että pystyy tämän maailman ja ihmisten järjettömyyttä edes jollain tavalla selittämään.
Mutta ruotsi. Suomenruotsalaisten kanssa keskustellaan suomeksi ja ruotsalaisten kanssa englanniksi. Melkein mistä tahansa muusta olisi ollut enemmän iloa ja hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kävin kouluni ulkomailla. Meillä ei ollut mitään uskonnonopetusta. Filosofiaa oli kyllä.
Olen pärjännyt loistavasti. Ymmärrän käsittääkseni maailman uskonnoista jopa enemmän kuin moni suomalainen kaverini, koska niille altistui kansainvälisessä koulussa paljon enemmän kuin Suomessa luokassa jossa 98% ihmisistä on (tapa)kristittyjä tai ateisteja.
Filosofiasta saa paljon paremmat eväät uskonnollisen ajattelun ymmärtämiseksi kuin uskonnontunneilla. Filosofiassa pyritään käsitteelliseen täsmällisyyteen sekä arvioidaan uskonnollisten väitteiden perusteluja kriittisesti. Uskonnontunnilla julistetaan, että jumala rakastaa maailmaa, mutta filosofiantunnilla kysytään, voiko jumalan käsitettä edes määritellä sillä tavoin, että sellaista jumalaa voisi ylipäänsä olla olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskontoa. Ehdotttomasti.
Historia oli yksi lempiaineeni, samoin kuvis.
Kielet oli helppoja ja pärjäsin niissä hyvin joten ne oli ihan ok.
Liikunta - no, ainakin minä olisin pärjännyt ilman koululiikiuntaa koska olen liikunnallinen ja monipuolista urheilua harrastava ihan vapaa-ajallanikin.
Matematiikasta opin pitämään vasta yläasteella kiitos todella hyvä opettajan. Nuorehko naisopettaja joka osasi todella opettaa, teki aiheesta mielenkiintoisen.
Pidit historiasta muttet uskonnosta? Uskonnossa paljon historiaa.
Joo, mut ne historiallisesti merkittävät asiat voi opettaa ihan historiana.
Geometria ja algebra.
Olen sen verran iällä, että nuo kuuluivat matematiikan oppitunteihin. Tiedä sitten, miten nykyään.
Muut aineet ok, koska otin ne yleissivistävinä.
Saksaa, ruotsia 7v, englantia 3 v.
Latinasta oli hyötyä italian opiskelusta iltalukiossa. Eli kielet lempiaineita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidinkieli !
Koskaan missään en ole joutunut pulaan kun en ole tiennyt mikä sana lauseessa on inessiivi, elatiivi, illatiivi, adessiivi, ablatiivi tai allatiivi.
Myös possessiivisuffiksin tai svetisismien ( eli alunperin ruotsista tulleiden ja suoraan suomeksi käännettyjen sanojen tai lauseiden ) tunnistaminen lauseesta ei ole auttanut elämässä eteenpäin senttiäkään.
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin lähtökohtaisesti tiedonjanoinen ja utelias, mutta naurattaa nämä puolustelut että se uskonnonopetus olisi jotenkin erityisen tarpeellista.
On paljon muitakin asioita mitkä menee sarjaan "mielenkiintoista tietää" ja lisäävät ymmärrystä maailmasta, mutta mitä ei opeteta koulussa.
Kyllähän ne asiat mitä uskontotunneilla oli hyödyllisiä olisi voinut jossain muussakin yhteydessä opettaa. Mutta kysymyshän ei ollut että onko uskontoa välttämätöntä opettaa kouluissa vain ei, vaan että onko oppiaineesta ollut hyötyä. Minulle uskonnon opetuksesta on ollut hyötyä. Varmaan olisi paljon muitakin sellaisia asioita joista olisi ollut hyötyä, mutta niitä ei opetettu, mutta ne ei nyt olleet keskustelun aiheena.
Liikunta, ehdottomasti. Pelkkää pakkopullaa. Opettaja inhosi mua, ja sain aina huonon numeron, vaikka olin erittäin aktiivinen vapaa-ajalla. Kurjaa pakkohiihtoa ja jumppaa, ja hirveä kiire hikisenkosteana suihkun kautta seuraavalle tunnille.
Kaikkea muuta olen tarvinnut. Ilman matematiikkaa ja kieliä ei tule toimeen arjessa. Ilman reaaliaineita olisi isoja aukkoja yleissivistyksessä. Biologia, fysiikka ja kemia olivat tärkeitä jatko-opinnoissa. Taito-ja taideaineet antoivat perustan esim. sukkien kutomiselle, verhojen ompelulle, keittiöhommiin, tietoa erilaisista taiteen tyylilajeille. Musiikki valmensi nuottien lukemiselle, ja lauloin kuorossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin lähtökohtaisesti tiedonjanoinen ja utelias, mutta naurattaa nämä puolustelut että se uskonnonopetus olisi jotenkin erityisen tarpeellista.
On paljon muitakin asioita mitkä menee sarjaan "mielenkiintoista tietää" ja lisäävät ymmärrystä maailmasta, mutta mitä ei opeteta koulussa.
Kyllähän ne asiat mitä uskontotunneilla oli hyödyllisiä olisi voinut jossain muussakin yhteydessä opettaa. Mutta kysymyshän ei ollut että onko uskontoa välttämätöntä opettaa kouluissa vain ei, vaan että onko oppiaineesta ollut hyötyä. Minulle uskonnon opetuksesta on ollut hyötyä. Varmaan olisi paljon muitakin sellaisia asioita joista olisi ollut hyötyä, mutta niitä ei opetettu, mutta ne ei nyt olleet keskustelun aiheena.
Kysymyshän ei ollut että onko jotain aineita mistä ei ole mitään hyötyä, vaan se muotoiltiin että "mitä ilman olisit selvinnyt mainiosti".
Melkein kaikesta tiedosta on JOTAIN hyötyä.
Ruotsia en ole tarvinnut kertaakaan vaikka olen käynyt Ruotsissa (puhuivat aina englantia ulkomaalaiselle) ja asunut useammassa eri maassa. Saksaa olen tarvinnut ja harmittaa yhä, että ruotsin yhtäaikainen opiskelu häiritsi saksan oppimista (ovat samankaltaisia mutta kuitenkin liian erilaisia, sanottu "etu" opiskelussa tulisi vain jos osaisi jo toista näistä etukäteen äidinkielen tasoisesti).
Liikunta oli aika ikävästi toteutettu ja siitäkin oli siksi ehkä enemmän haittaa kuin hyötyä.
En ole tarvinnut ruotsia ollenkaan, paitsi että yliopisto-opinnoissa sitä piti tietenkin edelleen opiskella. Nyt myös opetan sitä pakosta omalle luokalleni, mutta näiden pakollisten toimenpiteiden lisäksi en siis ole sitä missään oikeastaan käyttänyt.
Koululiikuntaa en ole tarvinnut, löysin liikunnan ilon vasta aikuisena. Koululiikunta oli inhottavaa puurtamista.
Mustat aineista on ollut vähintään yleissivistävää hyötyä,jos ei muuta. Ja toki opettajana tarvitsen niistä saatua tietoa ainakin joskus ja jollakin tasolla, lukiomatikkaa ehkä lukuunottamatta.
Mikään mainitsemistasi asioista ei edellytä uskontoa oppiaineena. Historian, filosofian ja kirjallisuuden ja taidekasvatuksen kursseilla voidaan käsitellä kaikki tarpeellinen ilman pelkoa taikauskoisesta propagandasta.